Toki. Mutta kukaan ei varmasti halua että takit auki ryysitään eteenpäin, potentiaalia on!
Niin totta! Turha tässä on pitää kynttilää vakan alla: totta helvetissä haluan nähdä Ilveksen Liigassa. Ja olen varma että jonain päivänä se tapahtuu. Mutta sitä ennen on pitkä tie edessä
Tällä hetkellä mennään Kakkosessa +-80k€ budjetilla. Kokopäiväisiä työntekijöitä ei taida olla yhtään. Vuosibudjetilla ei makseta edes yhden Mursun vuosipalkkaa. Tässä on matkaa liigaan vähän helvetisti. Ihmettelen kovasti sitä kuinka milloin mitäkin seuraa huudellaan Kakkosesta liigaan, että parissa vuodessa nousee. No ei varmasti nouse, kuinka surkeana he Suomen sarjojen tasoa pitävät?
Mitä Tampun konkurssiin tulee, niin Ilveksen kannalta en sitä toivo koska
A) Tamun kaatuminen ei tee Ilveksestä yhtään osaavampaa organisaatiota
B) Tamun myötä katoisi tämän hetken ykkösase Tampereen kenttäolosuhteiden parantamiseksi. Koska onhan se nähty, ettei noita apinoita kiinnosta 10 000 juniorin olosuhteet pätkääkään, mutta jos mestaruustaistelu vaarantuu niin silloin saattaa perse penkistä noustakin. Vaan eipä tuotakaan ole nähty. Näinhän sen ei pitäisi olla, mutta valitettavasti näin on imbesillien johtamassa kaupungissa
C) Joku älypää saa idean, että Tampereella on pakko pelata liigafutista, joten niihin saappaisiin nostetaan kehitysvaiheessaan divariasteella oleva seura. Tämä olisi Ilveksen kannalta vakava riski
Liigaan noustaan kyllä, mutta se paikka pitää ansaita. Se ansaitaan haasteita kohtaamalla. Jostain syystä Suomessa vallitsee valtava haasteiden pelko, mielummin istutaan valmiiseen pöytään kuin kohdataan vaikeuksia. Mutta sillä tavalla ei voi kehittyä, ja ennenpitkää se johtaa organisaation vaikeuksiin ja mahdollisesti jopa tuhoon
Haasteita ei tule pelätä, niitä tulee janota. Koska haasteet ja vaikeudet pakottavat työntekoon, luovaan ajatteluun, itsekriittisyyteen, uusien toimintatapojen kehittämiseen ja olemassaolevien jatkuvaan tarkasteluun. Ja vain tämä luo kehittymistä, kykyä selviytyä haasteista ja kohdata entistä pahempia
Kaikista menestyvimmät organisaatiot elävät jatkuvassa tyytymättömyyden tilassa. Se ajaa seuraa eteenpäin, etsimään uusia entistä tehokkaampia keinoja jokapäiväiseen toimintaan. Urheilussa mukavuudenhalu on tuhon alku. Sinä päivänä, kun joku nostaa kätensä pystyyn ja toteaa, että nyt on tehty niin paljon ettei enempää keneltäkään vaadita vaan tähän tyydytään, alkaa hidas lasku kohti pohjaa
Homma on selkeä: mitä enemmän haasteita Ilves kohtaa, sitä paremmat mahdollisuudet sillä on kehitykseen ja osaavampaan tulevaisuuteen. Kaikki muut asiat liigapaikkaa myöten ovat toisarvoisia, tärkeintä on organisaation osaaminen ja asenne/halukkuus kehitykseen. Liigapaikka tulee sinä päivänä kun Ilves on omalla työllään ja osaamisellaan sen ansainnut. Mikään muu ei saa kelvata, koska muuten ei ole mitään edellytyksiä pitkäjänteiseen toimintaan Suomen korkeimmalla tasolla
Koska tämä asia tapahtuu on asia erikseen. Henk.koht en usko ainakaan ennen vuotta 2016. On lopulta ihan sama koska liiganousu tapahtuu, pääasia että silloin seura on siihen 100% valmis. Että se on silloin tarpeeksi hyvä selviytyäkseen liigassa
Sitä ennen nautitaan Tammelasta ja Kakkosesta. Kelpaa helvetin hyvin tämäkin
