Stuart Baxter saamassa pitkän jatkosopimuksen

[Viltsu]

No, mutta perhana, kuka sitten, jos ei Baxter?

Eli kuka oikeasti olisi sopiva seuraaja? Tai siis pätevä ennen kaikkea?

Hyvältähän nämä kokoonpanot näyttää nyt. 4-5 nuorta pelaajaa avauksessa, mutta totta kai nuoria olisi voitu ajaa sisään jo aiemminkin. On paljon kiinni siitä, mitä tekevät konkarit eli nämä maajoukkueen todelliset syömähampaat: Jääskeläinen, Hyypiä, Tihinen ja Litmanen. Jos kaikki edellä mainitut lopettavat maajoukkuepelit, aukkoa on vaikea paikata kertaheitolla ja lyhyessä ajassa.

[virhe]

No rohkeuden puutehan on yksi osa taktista kyvyttömyyttä.

Näkisin asian niin, että Hodgson valmensi varman päälle omaa tulevaisuutta ajatellen. Hän vältteli tappioita voittojen kustannuksella. Suomi oli Hodgsonille lähes riskitön ponnahduslauta, koska epäonnistumisen pystyy selittämään monella eri tavalla. Heikolla pelaajamateriaalilla, voittamisen kulttuurin puuttumisella ja sillä tosiasialla, ettei arvokisapaikkaan ole valmentanut yksikään päävalmentaja. Kolikon kääntöpuolena pienen maan historian ensimmäinen arvokisapaikka on valmentajalle kansainvälisesti kovan luokan saavutus. Arvokisapaikkaan rahkeet eivät riittäneet, mutta lähelle pääseminen ja lohkon kolmas sija eivät ainakaan huonontaneet Hodgsonin osakkeita valmentajamarkkinoilla.

Hodgsonin taktinen valmennusosaaminen tuli esille erinomaisesti organisoidussa puolustuspelaamisessa. Suomi pelasi kokoajan omilla vahvuuksilla. Tarkemmin sanottuna sellaisilla vahvuuksilla, joiden avulla altavastaajan teoreettiset mahdollisuudet maksimoidaan. Kompastuskiveksi koitui lopulta päävalmentajan valttikortti riskittömyys. Kumpikaan ei saanut haluamaansa. Suomi jäi em-lopputurnauksen ulkopuolelle ja Hodgson liittyi niiden valmentajien runsaslukuiseen joukkoon, jotka eivät onnistuneet viemään Suomea arvokisoihin. Jälkikäteen helppo sanoa tuloshakuisesti valmentaneen valmentajan hyötyneen maasta enemmän kuin maan tuloshakuisesti valmentaneesta valmentajasta.

Itse aiheeseen; En antaisi pitkää jatkosopimusta tässä vaiheessa. Maajoukkueen päävalmentajalla on oltava jonkinlainen tulosvastuu. Baxter valmensi tuloksellisesti tyydyttävät karsinnat ja saa vielä toisen mahdollisuuden. Seuraavissa karsinnoissa Baxterin vastuu ei rajoitu arvokisapaikkaan, vaan häneltä odotetaan ennen kaikkea maajoukkueessa kauan kaivattua nuorennusleikkausta, joka todennäköisesti näkyy myös tulostaululla. Henkilökohtaisesti hyväksyn heikon tuloksen siinä tapauksessa, että tuloksen taustalta näkyy positiivisia merkkejä. Nuorennusleikkaukseen on kuitenkin turha vedota, jos 35 vuotias pelaaja korvataan 30 vuotiaalla.

[Elmo]

Tämä on täysin turhaa selittelyä.

Kotonakin oli katastrofi kaikkia heikkoja maita vastaan erittäin lähellä.

Hyvältähän nämä kokoonpanot näyttää nyt.

Olen elänyt uskossa, että maajoukkuevalmentajan toimenkuvaan kuuluu muutakin kuin vain pelaajien valinta.

No, mutta perhana, kuka sitten, jos ei Baxter?

Tämä oli, toivottavasti, parodiaa Muurisen kaudelta.

[Amado Guevara]

Vastasin hätiköidessäni että en, nykyinen sopimus vuoteen 2012 saa riittää, mutta toisaalta miksei myöhemmin, jos ensi karsinnoissa tulokset ovat positiivisia. Kuitenkin nyt on ehdottomasti liian aikainen ajankohta jatkaa sopimusta, miehen näytöt eivät ole olleet huonoja, mutta toisaalta ei myöskään erinomaisia. En kuitenkaan missään nimessä allekirjoita kritiikkiä Baxteria kohtaan, mielestäni tulos on ollut tähän asti hyvä, mutta kisoihin tai edes jatkokarsintaan tuosta lohkosta pääseminen olisi vaatinut täyden kympin onnistumista.

[virhe]

No, mutta perhana, kuka sitten, jos ei Baxter?

Pidän Mika Lehkosuota realistisena vaihtoehtona maajoukkueen päävalmentajaksi heti seuraavien karsintojen jälkeen. Litmanen ja jalkapalloasiantuntija Gert "lateraalisyöttö" Remmel apuvalmentajiksi.

[Leuka2008]

Edelleen, suosittelen kaivelemaan kyseisten joukkueiden ottelutuloksia viime vuosilta ja toteamaan, että siellä on kaatunut aika paljon vahvempaakin aitaa kuin Suomi.

Venäjä-Israel 1-1
Israel-Venäjä 2-1

Haluan myös muistuttaa siitä, että Baxter on joukkuetta uudistanut suunnilleen enemmän kuin Muurinen ja Mr. Hodgson yhteensä. Siinä mielessäkin mielestäni lohkon kolmossija ei ollut yhtään hullumpi.

Vasta pakon edessä, kun tuli loukkaantumisia ja nyt kun ollaan jo pois pelistä, niin Baxter nosti pari uutta miestä. Ainoa uusimies karsintapeleissä ennen Suomi-Venäjä peliä oli Veli Lampi, jonka Baxter nosti puolustuspään poissaolojen takia. Sitten se urpo pisti kentälle Kallion, joka ei pärjännyt edes Liechtensteinia vastaan ja vasta vaihdosta sisään Moisanderin, siinä toinen uusi mies. L-steinia vastaan sitten Sadik kehiin Forssellin ollessa loukkaantuneena, mutta muuten samaa vanhusosastoa. Tosiaan vasta nyt sitten Walesia vastaan tuli kunnolla nuorta verta kentälle: Porokara, Sparv ja Hämäläinen. Jos Tainio olisi pelannut, olisi Sparv jäänyt penkille. Väyrynenhän on ollut pitkään poissa ja se on avannut myös tilaa uusille miehille keskikentällä. Jee kolmossija ja taakse jätettiin sellaiset jättiläiset kuin Wales, Azerit ja L-stein. Kyllä siihen olisi päästy vaikka Kurpitsapään johdolla ja huonompi sijoitus olisi ollut Suomi-futiksen häpäisy.

Uskon ja toivon, että Baxterilla on ihan oikeasti tähtäimessä kehittää Suomifutista vähän laajemmallakin skoopilla. Sitä, jos jotain, Suomifutis tällä hetkellä kipeästi tarvitsee.

Usko ja toivo

[niftan]

Maajoukkueen valmentaja ei ole mikään pelaajien kehittäjä, vaan hänen tehtävä on raapia irti paras mahdollinen ryhmä ja saada tästä ryhmästä irti paras mahdollinen teho. Näissä karsinnoissa ei näin ole ollut.

Kerrohan, minkälaiseen pisteitä/peli -tahtiin oltaisiin tyytyväisiä? Baxterin Suomi on saalistanut yhdeksässä pelissä viisi voittoa, kun taas Hodgsonin Suomi saalisti 14:sta pelissä kuusi voittoa. Tasapelejä Baxterin Suomelle on kertynyt kaksi, kun taas Hodgsonin Suomelle niitä kertyi kuusi kappaletta. Häviöitä tällä hetkellä molempien maajoukkueilla saman verran, eli kaksi. Statistiikka on Baxterin puolella.

---------------- Baxter ------ Hodgson
Voittoja (%)         56                 43
Tasapelejä (%)     22                 43
Häviöitä (%)         22                 14
---------------------------------------
10 pelin sarja (p)   19                 17,2

Suurista eroista ei valmentajien absoluuttisessa pistesuorittamisessa puhuta, mutta etu on silti vielä tällä hetkellä Baxterin puolella. Jos perisuomalaisesti ollaan pessimistejä (tai ehkäpä realisteja) ja oletetaan, että Saksa voittaa kotonaan, tulee vastaava kaavio näyttämään seuraavalta:

---------------- Baxter ------ Hodgson
Voittoja (%)         50                 43
Tasapelejä (%)     20                 43
Häviöitä (%)         30                 14
---------------------------------------
10 pelin sarja (p)   17                 17,2

Tuo 0,2 pistettä on niin marginaalinen ero, että varsinaisesta tuloksellisesta erosta ei voida Hodgsonin ja Baxterin välillä puhua. Sen sijaan suuri ero on mentaliteetissa. Hodgsonin Suomi lähti jokaista vastustajaa vastaan pelaamaan ikäänkuin vastustaja olisi parempi. Baxterin Suomi taas yrittää pelata kuin olisi tasavertainen tai jopa parempi kuin vastustaja. Tämä näkyy myös voitto/tasapeli/häviö -hajonnassa.

Itse pidän riskejä ottavasta Baxterin Suomesta. Jalkapallo ei todellakaan kuulu olla pelkkää puolustustaistelua ja nopeita palloja kärkeen vastahyökkäyksestä, jolla toivottavasti saadaan maali kerran kolmessa pelissä. Ei silti käy kiistäminen sitä, että Baxterin Suomi on epäonnistunut siinä, missä Hodgsonin Suomi kohtalaisen hyvin onnistui - nimittäin tukkimaan puolustuksen ja nimenomaan kovia maita vastaan. Vertailukelpoisia eri karsintojen vastustajamaat eivät toki ole keskenään, sillä tällä hetkellä meillä on kaksi Euroopan neljästä kovimmasta maasta samassa lohkossa, mutta tilastot eivät valehtele. Hodgsonin Suomi pystyi hyvällä prosentilla saalistamaan tasapelejä ennakkoon vahvempia maita vastaan. Valitettavasti sama kaava toistui myös ennalta heikompia maita vastaan.

Baxterin Suomi sen sijaan tuntuu pystyvän todella suuressa osassa pelejä tekemään tarvittavat maalit, vaikka varsinaista maalitykkiä meillä ei tällä hetkellä ole. Onneksi Tintti pelaa maajoukkueessa elämänsä kevättä ja vaikka Baxter hieman omahyväisesti totesikin tuon olevan hänen ansiotaan, ei Stun ansiota tässä asiassa voi kiistää. Tintin rooli Baxterin maajoukkueessa on täydellisen oikea. Valitettavasti (tiedän saavani tästa osan foorumisteja kimppuuni) Litmasen tarjoilu ei ole enää samaa tasoa kuin se oli vielä muutama vuosi sitten. Syötöt eivät enää löydä pomminvarmasti kohdettaan, eikä Kuningas enää aiheuta 'oooh' -tunteita enää yhtä tiheään kuin aikaisemmin. Toki edelleen erittäin käyttökelpoinen pelaaja ja omaa hienon pelisilmän, mutta valtakauden päättymisen merkit ovat olleet ilmassa jo pidempään. Ikävä on vanhaa Littiä ja Miklua, jotka parhaimmillaan ratkaisivat otteluita kahdestaan.

Baxterilla ei ole käytössä yhtä suvereeneja pelaajia kuin esim. Muurisella ennen lopunaikaa. Haasteita miehellä riittää. Kannattajien vaatimustaso on usein kohtuuton, joskin ilahduttavan kunnianhimoinen. Toivottavasti Baxter myös jakaa tämän kunnianhimon pakollisesta nuorennusleikkauksesta huolimatta. Lohkoarvontojen kori pitää pitää, joka tarkoittaa sitä, että Walesien pitää kaatua jatkossakin. Jos Baxter pystyy tekemään nuorennusleikkauksen ja pitämään meidät omalla paikallamme lohkoarvontoja ajatellen, on mies mielestäni onnistunut helvetin hienosti. Ja vielä tyytyväisempi olen, jos tämä kaikki saavutetaan pelkäämättömällä asenteella ja voittoa tavoittelevalla jalkapallolla. Baxter ansaitsee saattaa nuorennusleikkauksensa loppuun. Jatkosopimustilanteen tarkastamiselle oikea ajankohta on siis seuraavien karsintojen loppuvaiheessa, kun tiedämme, miten seuraava sukupolvi on omassa lohkossaan pärjännyt.

[Ojalahna]

Koera , analyysit aivan omalla tasollaan verrattuna "Suomi-pelata-sähellyspallo" - piereskelyihin.

[Elmo]

Kerrohan, minkälaiseen pisteitä/peli -tahtiin oltaisiin tyytyväisiä?

Yhtä lukuunottamatta voitettiin ketkä pitikin voittaa ja hävittiin kelle pitikin hävitä. Eli tuloksellisesti tasan normi suoritus, johon todennäköisesti olisi päästy millaisessa valmennuksessa tahansa (erityisesti, kun monien foorumistien mukaan maajoukkueen valmennuksella nyt ei muutenkaan ole mitään merkitystä).

Jos kisoihin halutaan niin pitää pystyä voittamaan tai vähintään olemaan häviämättä päävastustajille. Nyt ne päävastustajat Saksa ja Venäjä olivat aivan liian kovia. (Toki voidaan kysyä miten paljon Suomi teki sen itse erityisesti Venäjää vastaan, niin käsittämättömän aseettomia oltiin molemmissa peleissä)

Tuloksellisesti meni siis ihan ok. Pelillisesti meni minusta huonommin kuin tuloksellisesti.

Mielenkiinnolla odotan seuraavaa karsintalohkoa ja toivotaan, että sieltä tulisi vähän vähemmän kova maa kakkoskorista.

Ja jos kisoihin halutaan ja vähintään toinen kahdesta kovemmasta pitää takana, niin Baxterin hurlumhei antaa minusta näihin peleihin huonommat lähtökohdat kuin antaisi pragmaattisempi lähestymistapa.

Sen sijaan suuri ero on mentaliteetissa. Hodgsonin Suomi lähti jokaista vastustajaa vastaan pelaamaan ikäänkuin vastustaja olisi parempi. Baxterin Suomi taas yrittää pelata kuin olisi tasavertainen tai jopa parempi kuin vastustaja.

Ja molemmat tavathan ovat tyhmiä.

Baxterin Suomi sen sijaan tuntuu pystyvän todella suuressa osassa pelejä tekemään tarvittavat maalit, vaikka varsinaista maalitykkiä meillä ei tällä hetkellä ole. Onneksi Tintti pelaa maajoukkueessa elämänsä kevättä ja vaikka Baxter hieman omahyväisesti totesikin tuon olevan hänen ansiotaan, ei Stun ansiota tässä asiassa voi kiistää.

Jos joukkueen pelitavassa keskitytään oman maalin suojelemiseen niin on luonnollista, että mahdollisuus loistaa hyökkäyspäässä pienenee.
Samoin jos pelitavassa keskitytään hyökkäämiseen niin oma pää alkaa pettämään. Jos Suomi haluaa kisoihin niin minusta ei ole pienintäkään järkeä lähteä hyökkäämään itseä parempia nurin.

Myöskään tämä paljon puhuttu Baxterin panostaminen hyökkäyspeliin ei minusta ole näkynyt juurikaan hyökkäyspelin paranemisena, mutta on kylläkin näkynyt erittäin selvästi puolustuspään murenemisena.

Hyvä indikaattori puolustuspelin organisoimisen merkityksestä on Tihinen-Hyypiä topparipari. Muurisen aikana kirottiin, kun tuo topparipari ei toimi yhtään yhdessä. Hodgsonin aikana oli hiljaista sen suhteen. Nyt taas Baxterin kaudella kirotaan Hyypiä-Tihinen parivaljakkoa.

[Leuka2008]

. Baxter ansaitsee saattaa nuorennusleikkauksensa loppuun.

Baxterin kommentti "- En halua kehittää nuoria pelaajia kahta vuotta vain sitä varten, että joku muu voi tulla joukkueen peräsimeen ja voittaa sillä Euroopan mestaruuden. Esimerkki saattoi olla hieman optimistinen, mutta intressini on tämä, Baxter sanoi tiistaina Hampurissa."

Tämä itsekäs paska ei ansaitse mitään muuta kuin menolipun sumusaarille. Kokonaisvaltainen kehitystyö

[Leuka2008]

Jos joukkueen pelitavassa keskitytään oman maalin suojelemiseen niin on luonnollista, että mahdollisuus loistaa hyökkäyspäässä pienenee.
Samoin jos pelitavassa keskitytään hyökkäämiseen niin oma pää alkaa pettämään. Jos Suomi haluaa kisoihin niin minusta ei ole pienintäkään järkeä lähteä hyökkäämään itseä parempia nurin.

Tästä puheen ollen, maaliero 13-7 on hyvä, mutta 13-13 on huono.

[virhe]

Tuloksen kannalta Baxterilta on vaikea vaatia parempaa. Ero pelaajamateriaalissa lohkon ennakkosuosikkeihin on niin valtava. Huippuluokan puolustuspelaamisella Hodgsonin alaisuudessa toisesta Venäjäottelusta ehkä tasapelipiste? Mutta tuloksellisesti tappiot antaa anteeksi kaksi voittoa Walesista ja kotitasapeli Saksasta. Sen sijaan itse pelaaminen on ollut ajoittain kaoottista. Välillä on näyttänyt siltä, että pelaajilla on epäselvyyksiä perusasioissa. Puolustuspelaaminen on hajoaa käsiin ja hyökkäyksistä puuttuu mielikuvitus. Valmentajan ei pitäisi jättää hyökkäyspelaamista yhden tai kahden pelaajan yksilötaidon varaan. Suomen a-maajoukkueen mahdollinen menestys tulee kokonaisvaltaisesta joukkupelaamisesta. Enää tässä vaiheessa ei riitä, että laittaa kaiken Jari Litmasen oivalluksien varaan.

[niftan]

Tästä puheen ollen, maaliero 13-7 on hyvä, mutta 13-13 on huono.

56% voittoja on hyvä, 43% huono. Voittojen määrä on yleensä merkityksellisempi kuin maaliero.

[Cruijff Turner]

Suurista eroista ei valmentajien absoluuttisessa pistesuorittamisessa puhuta, mutta etu on silti vielä tällä hetkellä Baxterin puolella. Jos perisuomalaisesti ollaan pessimistejä (tai ehkäpä realisteja) ja oletetaan, että Saksa voittaa kotonaan, tulee vastaava kaavio näyttämään seuraavalta:

---------------- Baxter ------ Hodgson
Voittoja (%)         50                 43
Tasapelejä (%)     20                 43
Häviöitä (%)         30                 14
---------------------------------------
10 pelin sarja (p)   17                 17,2

Hodgsonin Suomi lähti jokaista vastustajaa vastaan pelaamaan ikäänkuin vastustaja olisi parempi. Baxterin Suomi taas yrittää pelata kuin olisi tasavertainen tai jopa parempi kuin vastustaja. Tämä näkyy myös voitto/tasapeli/häviö -hajonnassa.

Hodgsonin aikana lohkossa oli Puola, Portugali ja Serbia, ja Belgia, Kazakstan ja Armeniakin olivat mielestäni kovempaa kamaa kuin vastinparinsa Baxterin lohkossa. Voittojen hakeminen Hodgsonin lohkossa oli kärkikaksikon takana vaikeampaa kuin nyt.

Dorkaa on sekä Hodgsonilla että Baxterilla nimenomaan se, että asennoidutaan kaikkiin vastustajiin samalla tavalla. Pitäisi tajuta mitä joukkueita vastaan ollaan helisemässä ja vaikka melkein parkkeerata se bussi, ja sitten lähteä taas huomattavasti hyökkäävämmin murtamaan toisten sumppuja. Tämähän on tosin sanottu jo moneen kertaan monen kirjoittajan toimesta.

Bax olisi voinut lähteä kehittämään maltillisemmin hyökkäyspeliä pyrkien säilyttämään hyvin toimineita ajatuksia siitä pitävästä puolustuksesta, minkä Hodgson oli luonut.

[Leuka2008]

56% voittoja on hyvä, 43% huono. Voittojen määrä on yleensä merkityksellisempi kuin maaliero.

Nyt puhuttiin puolustuksen pitävyys/hyökkäyksen tehokkuus vertailusta. Mä käsittelin nuo piste/peli jutut ym. jo aiemmin. Ne ei ole vertailukelpoisia lyhyessä sarjassa, kun vastustajat ovat erilaisia ja niistä ei näy se, onko viety pisteitä avainvastustajilta. Merkityksellisintä on se, kuinka lähellä ollaan jatkopaikkaa. Niin kuin CT sanoi tuossa, niin Hodgsonin lohkossa oli kärkikaksikon lisäksi Serbia, Belgia, Kazakstan, Armenia ja Azerbaidzhan vs. Baxterin Wales, Azerbaidzhan ja Liechtensteinin, ei vertailukelpoisia. Puola ei ole vertailukelpoinen Venäjälle, mutta Portugali ihan hyvin Saksalle, vaikka Saksa tällä hetkellä onkin kovempi. Ei nämä karsinnat tuloksilta sinänsä ole olleet surkeita, mutta peliesitykset eivät lupaa hyvää jatkossa ja epäilen, että pahinta ei ole edes vielä nähty. Toivottavasti olen väärässä.

[jykke]

Jos Tainio olisi pelannut, olisi Sparv jäänyt penkille.

Eikö se mennyt niin, että Litmanen olisi jäänyt penkille ja Roman pelannut Litin tilalla?

[Eiccu]

Yhtä lukuunottamatta voitettiin ketkä pitikin voittaa ja hävittiin kelle pitikin hävitä. Eli tuloksellisesti tasan normi suoritus, johon todennäköisesti olisi päästy millaisessa valmennuksessa tahansa (erityisesti, kun monien foorumistien mukaan maajoukkueen valmennuksella nyt ei muutenkaan ole mitään merkitystä).

Odotusarvoisesti Suomen olisi pitänyt voittaa 5 peliä, pelata 1 tasapeli ja hävitä 4, joten saldo on jo ennen Saksa-peliä parempi kuin "olisi pitänyt olla".

Myöskään tämä paljon puhuttu Baxterin panostaminen hyökkäyspeliin ei minusta ole näkynyt juurikaan hyökkäyspelin paranemisena, mutta on kylläkin näkynyt erittäin selvästi puolustuspään murenemisena.

Jos lisääntynyttä maalimäärää ei lasketa hyökkäyspelin paranemiseksi, niin olet oikeassa. Edellisissä karsinnoissa Suomi teki 0.93 maalia per peli, näissä on syntynyt 1.44 per peli. Maalimäärä siis on kasvanut noin 55%. Toki omiin menneissä ero on vieläkin suurempi, mutta siitä huolimatta pistetahti on ollut kovempi.

Puola ei ole vertailukelpoinen Venäjälle, mutta Portugali ihan hyvin Saksalle, vaikka Saksa tällä hetkellä onkin kovempi.

Saksa ja Portugali eivät todellakaan ole millään tasolla vertailukelpoisia. Eivät ole olleet, eivätkä ole tälläkään hetkellä.

[Spude]

Topias Kauhala on väsännyt ihan pätevän tekstin aiheesta

http://www.urheilulehti.fi/jalkapallo/kauhala-job-dragtsma-sopisi-baxteria-paremmin-suomelle

[Elmo]

Odotusarvoisesti Suomen olisi pitänyt voittaa 5 peliä, pelata 1 tasapeli ja hävitä 4, joten saldo on jo ennen Saksa-peliä parempi kuin "olisi pitänyt olla".

Odotusarvoisesti itse odottelin Walesista kahta voittoa, joskin suoritukset Baxterin aikana hiljalleen saivat tätä epäilemäänkin. Kuitenkin Wales teki sen nuorennusleikkauksen, joten he eivät todellakaan ole nyt sillä tasolla kuin esim. hetki sitten tai mitä todennäköisesti tulevat olemaan kukaties jo seuraavassa karsinnassa.

Suomi tullee olemaan samassa tilanteessa ensikarsinnoissa, riippuen toki mitä veteraanit nyt lopulta päättävät.

Toki, nämä olivat hankalat karsinnat siltä kantilta, että tuloksista vetäisi suuria johtopäätöksiä. Venäjä ja Saksa olivat aivan liian kovia ja muut selvästi huonompia, kun esim. Hodgsonin karsinnoissa oli monta Suomea jonkinverran parempaa maata ja huonoinkin oli parempi kuin näiden karsintojen huonoin.

Eli katsellaan nyt miten seuraavat karsinnat menevät, mutta lisäjatkosoppari tässä vaiheessa olisi hulluutta.

[afganistan]

Toivottavasti PL tajuaa konsultoida pelaajia ennen jatkopahvin rustaamista. Vaikka Hyypiä, Litmanen jne. lopettaisivatkin nyt, osannevat he kuitenkin arvoida Baxterin taitoja Suomen tulevaisuuden kannalta.

[Leuka2008]

Saksa ja Portugali eivät todellakaan ole millään tasolla vertailukelpoisia. Eivät ole olleet, eivätkä ole tälläkään hetkellä.

Nyt sä puhut ihan rehellistä paskaa. 2004 em-kisoissa Portugali meni finaaliin, Saksa jäi alkulohkoon, 2006 mm-kisoissa molemmat meni välieriin. 2008 em-kisoissa Saksa sitten voitti puolivälierissä huonosti puolustaneen Portugalin.

Viimeisimmät kohtaamiset:

Portugali-Saksa 0-0 mm-k 1996
Saksa-Portugali 1-1 mm-k 1997
Portugali-Saksa 3-0 em 2000
Saksa-Portugali 3-1 mm 2006 (pronssihöntsä)
Saksa-Portugali 3-2 em 2008

Kyllä ne ovat aivan vertailukelpoisia, mutta niin kuin sanoin, viime aikoina Saksa on ollut kovempi.

[Natte]

Nyt sä puhut ihan rehellistä paskaa. 2004 em-kisoissa Portugali meni finaaliin, Saksa jäi alkulohkoon, 2006 mm-kisoissa molemmat meni välieriin. 2008 em-kisoissa Saksa sitten voitti puolivälierissä huonosti puolustaneen Portugalin.

Viimeisimmät kohtaamiset:

Portugali-Saksa 0-0 mm-k 1996
Saksa-Portugali 1-1 mm-k 1997
Portugali-Saksa 3-0 em 2000
Saksa-Portugali 3-1 mm 2006 (pronssihöntsä)
Saksa-Portugali 3-2 em 2008

Kyllä ne ovat aivan vertailukelpoisia, mutta niin kuin sanoin, viime aikoina Saksa on ollut kovempi.

Suomi - Saksa mmk 2010 3-3

Baxterin Suomi kovempi kuin Portugali? ;-)

[Leuka2008]

Suomi - Saksa mmk 2010 3-3

Baxterin Suomi kovempi kuin Portugali? ;-)

Sovitaan näin

Muuten tässä on varmaan kaikki jo sanottu, mutta tasapuolisuuden nimissä on sanottava, että löytyy Baxterin jatkopahvin puolesta ainakin yksi näkökanta:

[J.P. Sarja]

Tuloksellisesti meni siis ihan ok. Pelillisesti meni minusta huonommin kuin tuloksellisesti.

Tässä tämä kiteytyy varsin hyvin. Suomen esitykset pelillisesti ovat olleet Baxterin aikana hirveää kuraa. Joukkueen peli ei yksinkertaisesti toimi.

[Turkey]

Ei näillä esityksillä. Järjettömän epävarmoja suorituksia illasta toiseen. Hieno mies, mutta taktisella puolella olisi helvetisti skarpattavaa.