Jari Litmanen maajoukkueen kehityksen esteenä

[Julkea bulbul]

Jos nyt lukisit Suden ja s-s:n pari viimeistä viestiä ja yhdistelisit niistä sen ajatuksen:
- nostamalla nuoria pelaajia maajoukkueeseen saavat he arvokasta kokemusta -> kehittyvät pelaajina
- parempi pelaaja -> parempi seura tia suurempi vastuu nykyisessä seurassa vrt. tapaus Toni Kallio, vrt. Hongan junnunostot, vrt. U21-esitykset jne....

Maajoukkueprojekti on aina pitkä ja siihen liittyy sekä tasonnostoja että pettymyksiä. Mutta riskinoton pelkääminen tarkoittaa sitä, että pitkällä tähtäimellä kehitystä ei tapahdu niin paljon, kuin aktiivisella otteella joukkueen kasaamiseen.

Ajatuksena tämä on kaunis ja jos todellisuus noudattaisi tätä reittiä, niin ehdottomasti samaa mieltä. Mutta tällä hetkellä tuntuu, että tällä ajattelulla mennään metsään. Maajoukkuestatuksella päästään parempiin liigoihin ja seuroihin, joissa juututaan penkillä ja ura pysähtyy pitkäksi aikaa vrt. tapaus Toni Kallio jne.. Vai voitko väittää, että Kallion pääsy Fulhamiin oli pelillisesti hieno asia? Kovien kansainvälisten pelien saaminen alle olisi tärkeää, jos pelaajien taso riittää ottamaan sitä vastuuta. Näitä pelaajia on Suomessa valitettavan vähän ja toisaalta meillä on ehkä heikko valmentaja tähän tarkoitukseen, Rehhagel-tyylinen voisi toimia, mutta silloin tietysti valitettaisiin puolustusvoittoisuudesta blaablaa, kuten Hodgsonin kanssa. Litmasen syyksi noita ei kuitenkaan saa mitenkään... suur-saksan kanssa jopa samaakin mieltä, kun tarpeeksi malttaa rivejä lukea eli pitäisi saada pelaajia alkuun hakemaan vastuuta hieman heikommista liigoista, josta voi nousta rauhassa. Sille tasolle joitakin pelaajia voi löytyä, joista kehittyy maajoukkueen vakiokalusoa. Maajoukkue ei ole tätä kasvattamista varten, jos ei taso yksinkertaisesti riitä. Turha kurkottaa liian korkealle, jos Romanin tasoisia pelureitakin tulee kerran kymmenessä vuodessa, saati Litin ja Hyypiän.

Typerää myös väittää, että vanhat pelurit päättäisivät joukkueesta Aikaisemmin hyvin todettiin, että Baxter lähti karsintoihin pudottamalla Litmasen pois avauksesta, mikä oli oikea ratkaisu silloin, mutta loukkaantumiset pakottivat muuttamaan toimintaa jatkossa. Jos Eremenko jr olisi jatkanut edes samalla tasolla kuin muutama karsinta sitten tai jopa kehittynyt, niin tuskin täällä tarvitsisi näistä asioista vääntää vaan hän olisi Litin paikan ottanut. Romanissa on toivoa, mutta pelaa seurajoukkueessaan laitapakkia ja maajoukkueessa ylemmäs noustessaan on vielä ollut liian innokas ja hätäilevä. Toivoa kuitenkin on.

[peng.xuefeng]

Ratkaisu dilemmaan tullee silloin kun kultainen sukupolvi alkaa osaltaan siirtyä valmennustehtäviin. Lehtosuo on jo osoittanut lupaavaa alkua putkelle. Maajoukkueen menneiltä valmentajilta on hyviä tuloksia saavuttanutta mutta sitten ilmeisesti liiton puuhasteluun kyllästynyttä Hodgsonia lukuunottamatta aivan selvästi puuttunut auktoriteettia ja kokemusta suhteessa pelaajiin.

[tamman siika]

Saksa ei juuri koskaan voita nuorten ikäluokkien mestaruuksia tai edes pääse kisoihin. Viime vuosi taisi olla poikkeus vai oliko toissavuosi. Siis 20v ja nuoremmat eivät ainakaan toimi siellä maajoukkueen mittareina.

Eivät tietenkään, vaan pelaajien onnistumiset seuratasolla. Suomalaisissa nuorissa ei montaa menetystarinaa Euroopan huipulle ole nähty 2000-luvulla. Syytetäänkö tästäkin näiden nuorten pelaamattomuutta maajoukkueessa tai näyttöpaikkojen vähyyttä, koska seuratasolla umpisokeat pelaajatarkkailijat eivät ole arvioineet oikein pelaajien kykyjä?

[suur-saksa]

Katsopas nyt niistä listoista pelaajien edustamat seurat ja sarjatasot.

Suomalaisten seurat eivät muutu vaikka me miten joukkuettamme valittaisiin. Koska Euroopan suurista seuroista meillä ei pelaajia ole, niin valinnat tehdään Pohjoismaissa pelaavista aika pitkälti. Ja mikään ei estä nuorentamasta joukkuetta muu kuin päävalmantaja. Hänen vastuulla on miten joukkue valitaan.

[suur-saksa]

Sellaista valmentajaa, joka tuollaisen operaation tekee, niin kutsutaan hyvin pian entiseksi valmentajaksi.

Kuten Otto Rehhagel? Näytti Ottmar Hitzfeldkin vievän Sveitsinkin heti MM-kisoihin siellä alottaessaan. No avauspelinsä hänkin hävisi kotonaan Luxemburgin tapaiselle jätille. Silti kisoihin.

[Rantasipi]

Ajatuksena tämä on kaunis ja jos todellisuus noudattaisi tätä reittiä, niin ehdottomasti samaa mieltä. Mutta tällä hetkellä tuntuu, että tällä ajattelulla mennään metsään. Maajoukkuestatuksella päästään parempiin liigoihin ja seuroihin, joissa juututaan penkillä ja ura pysähtyy pitkäksi aikaa vrt. tapaus Toni Kallio jne.. Vai voitko väittää, että Kallion pääsy Fulhamiin oli pelillisesti hieno asia?

Todellisuushan noudattaa tätä reittiä. Maajoukkueissa kautta Euroopan vedetään välillä henkeä ja lähdetään uudelta pohjalt arakentamaan uuden sukupolven maajoukkuetta.
Joissain tapauksissa on varmasti menty metsään, mutta Suomessahan tätä ei ole edes kokeiltu pitkäjännitteisesti tai suunnitellusti. Nykymallille kyllä on aikaa annetu, mutta tulos on ollut pyöreä nolla.

Ja nuo esimerkkini näyttivät, että vastuuta antamalla voi pelaaja kehittyä. Ei nyt taas tartuta ykstityiskohtiin, vaan katsotaan kokonaisuutta. Hongan nuorista pelaajista on nyt noussut maajoukkuerinkiin melkoinen joukko vastuuta saatuaan ja Toni Kallio sai unelmadiilinsä sen jälkeen, kun hänelle annettiin vastuuta maajoukkueessa vastoin kaikkien odotuksia. Lopputulos ei ehkä sitten ollut optimi maajoukkueen kannalta, mutta se tässä kontekstissa on sivuseikka.

Ja maajoukkue on todellakin kasvattamista varten. Seuroissa pelaajista tehdään pelimiehiä, maajoukkueessa maajoukkuemiehiä.

[jykke]

Kuten Otto Rehhagel? Näytti Ottmar Hitzfeldkin vievän Sveitsinkin heti MM-kisoihin siellä alottaessaan. No avauspelinsä hänkin hävisi kotonaan Luxemburgin tapaiselle jätille. Silti kisoihin.

Eli nämä valmentajat poistivat parhaat pelaajat joukkueesta ja ottivat huonompia tilalle?

Ja maajoukkue on todellakin kasvattamista varten. Seuroissa pelaajista tehdään pelimiehiä, maajoukkueessa maajoukkuemiehiä.

Eiköhän maajoukkuevalmennus sen verran ole tehtäviensä tasalla, että he näkevät jo seurajoukkuepelien perusteella kenestä pelaajasta voisi maajoukkueelle olla apua ja kenestä ei. Kaikkia ei tarvitse päästää maajoukkueeseen "kokeilemaan".

[peng.xuefeng]

Eivät tietenkään, vaan pelaajien onnistumiset seuratasolla. Suomalaisissa nuorissa ei montaa menetystarinaa Euroopan huipulle ole nähty 2000-luvulla. Syytetäänkö tästäkin näiden nuorten pelaamattomuutta maajoukkueessa tai näyttöpaikkojen vähyyttä, koska seuratasolla umpisokeat pelaajatarkkailijat eivät ole arvioineet oikein pelaajien kykyjä?

Valmentajan ja muun joukuuenjohdon tehtävä on viedä Suomi arvokisoihin määritellyn ajan kuluessa tai sitten erota. Mitään selityksiä ei pitäisi ainakaan toisten karsintojen jälkeen enää hyväksyä koska muuten alkaa olla tulppana menestykselle.

Esimerkiksi kotitasapelissä Saksaa vastaan eräs legenda ei ollut kentällä lainkaan ja silti pärjättiin huippumaata vastaan aivan kelvosti eli ei nyt pidä hirttäytyä mihinkään "totuuksiin".

[tamman siika]

Suomalaisten seurat eivät muutu vaikka me miten joukkuettamme valittaisiin. Koska Euroopan suurista seuroista meillä ei pelaajia ole, niin valinnat tehdään Pohjoismaissa pelaavista aika pitkälti.

No juurihan sinä olet täällä paasannut monta sivullista, että tietyn iän ylittävät pelaajat on ulostettava maajoukkueen rungosta riippumatta näiden pelaamasta seuratasosta, peliminuuteista omassa seurassa ja mikä tärkeintä pelillisestä panoksesta maajoukkueessa. Kuulostaa suorastaan sairaalta, että ikäleikkurin pitäisi heilua pelaajamateriaalin läpi matematiikan eikä jalkapallon lainalaisuuksien mukaan.

[suur-saksa]

Eli nämä valmentajat poistivat parhaat pelaajat joukkueesta ja ottivat huonompia tilalle?

Eiköhän maajoukkuevalmennus sen verran ole tehtäviensä tasalla, että he näkevät jo seurajoukkuepelien perusteella kenestä pelaajasta voisi maajoukkueelle olla apua ja kenestä ei. Kaikkia ei tarvitse päästää maajoukkueeseen "kokeilemaan".

Iäkkäät pois ja uusia vuosikertoja tilalle. Silloin joukkue ei floppaa totaalisesti vaan kehittyy tasaisesti.

Ja ilman maajoukkueissa kokeiluja treenimatseissa ja silloin kun kisapaikka on menetetty, ei myöskään maajoukkue kehity. Suomessa on aina se "matematiikka" takarajana, kuin muissa maissa takaraja on siinä kun kotona hävitään päävastustajalle ja alkaa seuraaviin karsintoihin keskittyminen.

Viime syksynä Bäx "toivoi ja toivoi" että Saksa ja Venäjä kompastuivat. Lisäksi hän toivoi että molemmat voittaisivat toisensa eikä voittaja saisi enää pisteitäkään. Parasta oli toki että Asereita toivottiin avuksi, jotta Suomen matematiikka säilyisi. Ei säilynyt ei eikä toivokaan näköjään mennyt.

[suur-saksa]

No juurihan sinä olet täällä paasannut monta sivullista, että tietyn iän ylittävät pelaajat on ulostettava maajoukkueen rungosta riippumatta näiden pelaamasta seuratasosta, peliminuuteista omassa seurassa ja mikä tärkeintä pelillisestä panoksesta maajoukkueessa. Kuulostaa suorastaan sairaalta, että ikäleikkurin pitäisi heilua pelaajamateriaalin läpi matematiikan eikä jalkapallon lainalaisuuksien mukaan.

Ikärasismi on minulla tärkeämpi asia kuin seura. Jos on +33v niin pihalle maajoukkueesta vaikka olisi Ronaldo kyseessä.

[jykke]

Iäkkäät pois ja uusia vuosikertoja tilalle. Silloin joukkue ei floppaa totaalisesti vaan kehittyy tasaisesti.

Jos iäkkäät ovat parempia kuin uudet vuosikerrat, niin ei heitä poisteta joukkueesta. Sehän olisi täysin idioottimaista. Tästä on kyse (ollut viimeiset 10 sivua). Näin ei toimita edes Saksassa, vaan kyllä ne maajoukkueessa pelaavat nuoret ovat aina parempia kuin vanhat pelurit ja ovat paikkansa ansainneet hyvillä seurajoukkue-esityksillä.

[tamman siika]

Valmentajan ja muun joukuuenjohdon tehtävä on viedä Suomi arvokisoihin määritellyn ajan kuluessa tai sitten erota. Mitään selityksiä ei pitäisi ainakaan toisten karsintojen jälkeen enää hyväksyä koska muuten alkaa olla tulppana menestykselle.

Ei sillä ole mitään väliä kuullaanko selityksiä Suomen materiaalista suoraan valmentajalta vai ei. Surullinen fakta vain on, että tällä hetkellä valittava pelaajamateriaali alkaa ikämiesten takana olla huonoa ja kapeaa. Ja mikäli nuoremman kaartin kohdalla seuratasolla ei kehitystä ja uraetenemistä tapahdu pian, niin tietoinen joukkueen rungon heikentäminen juuri nyt on tarpeetonta. Näihin idioottimaisiin "huonot nuoret kehittyvät hyviksi pelaajiksi maajoukkueessa, kunhan vain saavat vastuuta"-mantroihin en aio enää vastata.

[suur-saksa]

Jos iäkkäät ovat parempia kuin uudet vuosikerrat, niin ei heitä poisteta joukkueesta. Sehän olisi täysin idioottimaista. Tästä on kyse (ollut viimeiset 10 sivua). Näin ei toimita edes Saksassa, vaan kyllä ne maajoukkueessa pelaavat nuoret ovat aina parempia kuin vanhat pelurit ja ovat paikkansa ansainneet hyvillä seurajoukkue-esityksillä.

Klinsmann potki kaikki iäkkäät pois joukkueesta kotikisoihin. Sama linja on jatkunut sen jälkeenkin. Sepp Herbergerin aikana ikärasismi oli parhaimmillaan että +25v porukka pihalle joukkueesta (1940-luvulla).

Heikot valmentajat kuten Vogts loppuaikana sekä Ribbeck 1996-2000 eivät uusineet lainkaan joukkuetta ja Saksa romahti Fifan listan kärjestä 1996 aina 22:ksi saakka vanhoilla paskoilla noin parissa vuodessa.

Viime EM-kisoissa Saksan keski-ikä oli 26 vuotta eli aika kovaa ikärasismia harrastavat. Noin nuoreen keski-ikään ei helposti saa edes 33v pelaajia jota ikää Ballack parhaillaan lähestyy eli MM-kisojen jälkeen hänkin pellolle ja uusi kapu tilalle.

[jykke]

Klismann potki iäkkäät varmaankin siksi pois, koska he eivät olleet tarpeeksi hyviä. Ei sen takia, että he olivat "liian" vanhoja. Koita nyt hyvänen aika ymmärtää. Ei Klinsmannkaan aikokääpiö ole, vaikka tuskin penaalin terävin kynäkään.

[tamman siika]

Ikärasismi on minulla tärkeämpi asia kuin seura. Jos on +33v niin pihalle maajoukkueesta vaikka olisi Ronaldo kyseessä.

Pohja on saavutettu.

[Julkea bulbul]

Todellisuushan noudattaa tätä reittiä. Maajoukkueissa kautta Euroopan vedetään välillä henkeä ja lähdetään uudelta pohjalt arakentamaan uuden sukupolven maajoukkuetta.
Joissain tapauksissa on varmasti menty metsään, mutta Suomessahan tätä ei ole edes kokeiltu pitkäjännitteisesti tai suunnitellusti. Nykymallille kyllä on aikaa annetu, mutta tulos on ollut pyöreä nolla.

Ja nuo esimerkkini näyttivät, että vastuuta antamalla voi pelaaja kehittyä. Ei nyt taas tartuta ykstityiskohtiin, vaan katsotaan kokonaisuutta. Hongan nuorista pelaajista on nyt noussut maajoukkuerinkiin melkoinen joukko vastuuta saatuaan ja Toni Kallio sai unelmadiilinsä sen jälkeen, kun hänelle annettiin vastuuta maajoukkueessa vastoin kaikkien odotuksia. Lopputulos ei ehkä sitten ollut optimi maajoukkueen kannalta, mutta se tässä kontekstissa on sivuseikka.

Ja maajoukkue on todellakin kasvattamista varten. Seuroissa pelaajista tehdään pelimiehiä, maajoukkueessa maajoukkuemiehiä.

Olen samaa mieltä lähinnä vain tuosta Hongan tapauksesta ja hartaasti toivon, että Hongan viitoittamalle tielle eksyisi mahdollisimman moni suomalainen seura. Siellä pelaajista on vastuun avulla saatu koulittua pelimiehiä huomattavan hyvin. Petrescut, Puustiset, Ääritalot, Kujalat jne ovat lähteneet nuorina hakemaan ammattimaista valmennusta ulkomailta, mikä on hieno asia, mutta valitettavasti heidän kaikkien ura on ollut jäässä sen jälkeen ja nousua on haettu kotimaasta uudelleen. Onko syy itsessä, Nuori Suomi -ajattelussa, vanhemmissa, Muurisessa vai missä lie, tulokset ovat suoraan sanottuna olleet heikkoja. Jokin järkevä reitti tarvittaisiin ja äkkiä. Niin kauan kuin jalostus ei onnistu, pitää roikuttaa mukana vanhoja pelimiehiä, jotka pitävät maajoukkueen tason edes kohtuullisena.

Itse näkisin, että nimenomaan seuroissa tehdään pelimiehiä, joista parhaat lopulta pääsevät sille tasolle, että heidät voidaan ottaa maajoukkueeseen. Mutta ei maajoukkueella ole aikaa koulia heitä uudelle tasolle vaan se tietty lähtötaso pitää saavuttaa seurajoukkueissa, jotta taidot ja itseluottamus riittää maajoukkueessa. Raakileet saadaan helposti pilalle, jos heidät heitetään tasolle, johon taidot eivät riitä ja Suomessa valitettavasti taso ei pääsääntöisesti riitä.

Varmasti Kallio saa rahaa ja elämä maistuu, jos tuota siltä kantilta ajatellaan loistodiilinä, mutta jos halutaan nimen omaan maajoukkueelle hyötyä, niin tuo Kallion reitti on melkein huonoin mahdollinen. Käsittääkseni tässä on ollut koko ajan puhu maajoukkueesta, mikä sekin lipsuu topicin ulkopuolelle aiheellisesti.

[Jii]

Pohja on saavutettu.

Ja joku vielä yrittää keskustella tämän kanssa

[julio gonzales]

Eiköhän tämän keskustelun voi lopettaa ja vaikka lukottaa koko topic pariks päiväks.

[Rantasipi]

Varmasti Kallio saa rahaa ja elämä maistuu, jos tuota siltä kantilta ajatellaan loistodiilinä, mutta jos halutaan nimen omaan maajoukkueelle hyötyä, niin tuo Kallion reitti on melkein huonoin mahdollinen. Käsittääkseni tässä on ollut koko ajan puhu maajoukkueesta, mikä sekin lipsuu topicin ulkopuolelle aiheellisesti.

No onhan maajoukkueelle ollut Kalliosta kuitenkin hyötyä ja ilman näyttöpaikka ja vastuuta hänen ei kukaan olisi uskonut nousevan tuolle tasolle. Kehittyi maajoukouepestin jälkeen vielä huomattavasti. Se, ettei nykytilanne ole optimaalinen maajoukkueen kannalta, on kuitenkin kokonaisuuden kannalta merkityksetön. Välillä onnistutaan, välill ätaas ei. Kokonaisuutena ajoittaisesta uudistumisesta on kuitenkin enemmän hyötyä, kuin vanhoihin tapoihin takertumisesta.

[Bossu]

Mitä olisi ollut Kamerun ilman Roger Millaa -90 kisoissa? Toivotaan että Litti tekee "Millat" seuraavissa karsinnoissa ja kisoissa

http://www.youtube.com/watch?v=gaAq2LcbKPY

[jykke]

Todetaan vielä se, että Baxterin aikakaudella A-maajoukkueessa on pelannut noin 50 eri pelaajaa, joten aika moni on näyttöpaikkansa saanut ihan A-maajoukkuepelissä asti.

[peng.xuefeng]

Mitä olisi ollut Kamerun ilman Roger Millaa -90 kisoissa? Toivotaan että Litti tekee "Millat" seuraavissa karsinnoissa ja kisoissa

http://www.youtube.com/watch?v=gaAq2LcbKPY

Litti pyörittää, pyörittää ja siinä se on...niukka tappio tuli mutta lopussa saatiin kulma! Takarivillä tukkaansa harovan Tihin vieressä Big-Sam väläyttää ironista hymyään.

Em-kisoihin ei siis päästy mutta uusi yritys puhtaalta pöydältä kun puolet maajoukkueesta lopettaa tähän peliin.

[Bex]

Ainut laji missä Suomi voi olla valitsematta parhaita pelaajia maajoukkueseen on pesäpallo. Muuten on valittava parhaat, on niiden ikä sitten mitä tahansa 10 - 100 vuoden väliltä. Ei nyt kenelläkään tulisi mielenkään tiputtaa Vancouverin lätkämaajoukkueesta vanhempia pelaajia. Tai vaikka kritisoida jääpallomaajoukkuetta kun siellä pelasi Niskasta, Holopaista ja laakkosta vaikka ikää oli yli 33-vuotta.

[peng.xuefeng]

Todetaan vielä se, että Baxterin aikakaudella A-maajoukkueessa on pelannut noin 50 eri pelaajaa, joten aika moni on näyttöpaikkansa saanut ihan A-maajoukkuepelissä asti.

Ja pulustus on vuotanut samalla pohjalla koko tuon ajan.