• FutisForum2 - JalkapalloFutisForum2 - Jalkapallo
Päävalikko

Miksi kausi ei käynnisty meille, onko rotumme syytä tää... ?!?

Aloittaja eviiri, 23.03.2010 klo 18:28:32

0 Jäsenet ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

honkala

Lainaus käyttäjältä: tipe - 28.03.2010 klo 20:25:37
616 näyttää olevan virallinen lukema. Merkityksettömälle liigacup-pelille ihan hyvä luku, mutta pari vuotta sitten joku harjoituspeli veti samoihin aikoihin vielä selvästi enemmän. Itsekin jouduin kyllä parkkipaikaa melkoisen kauan hakemaan, kun pihoja/parkkipaikkoja ei oltu aurattu edes vähää alusta.

Niin nythän myös vastustaja oli mielenkiinto-luokassa nolla. Viime vuonna JJK-peli taisi vetää enemmän ja pari vuotta sitten HJK-pelissä oli myös hyvin porukkaa paikalla. Tosin untahan tämä varmasti vain on sillä eihän nyt futis voi vetää kansaa lauteille maaliskuussa, varsinkin jos kyseessä on merkityksetön höntsäpeli, josta ei edes paikallisessa mediassa ole ennen peli minkäänlaista(!) mainintaa. Eihän se voi olla mahdollista, että kuopiolaisia jo polttelee nähdä KuPS tositoimissa, sillä nythän on menossa kendon ratkaisupelit! Sovitaan että todellisuudessa tuolla oli vain pari hullua forumistia, niin kaikki ovat tyytyväisiä ja voimme jatkossakin keskittyä 5kk kesäliigaan :ylos:

effe


WiZ

Lainaus käyttäjältä: effe - 25.03.2010 klo 14:19:52
Kausi alkuun toukokuun alkupuolella (ainakin luonnonnurmilla)....
Tätä mielipidettä en voi käsittää suomalaiselta jalkapallon ystävältä, mutta toista se on Saksassa....
Koko talvi kiimaisia Bayernin kamppailuja lämpimällä sohvalla, ei tule kylmä..

Savon keisari

Jos halutaan puuhastella, niin kyllä se onnistuu ihan talkoopohjaltakin. Jos halutaan pysyä mukana kansainvälisessä kehityksessä, pitää lopettaa jahkailu ja ryhtyä raakoihinkin toimenpiteisiin. Tärkeätä on selkeä suunta ja visio, ei mitkään paskapuheet ja taikatemput.

through

Lainaus käyttäjältä: effe - 28.03.2010 klo 22:33:36
Ehkä leipää, mutta missä vihreä pelialusta eli ruoho ????

Vain suomalaiselta kehitysmaa -jalkapallon katsojalta (kehitysmaa ymmärryksen omaavalta), joka ei ymmärrä lajista mitään voi tulla tämmöinen kommentti.

effe

Lainaus käyttäjältä: WiZ - 28.03.2010 klo 22:38:37
Tätä mielipidettä en voi käsittää suomalaiselta jalkapallon ystävältä, mutta toista se on Saksassa....
Koko talvi kiimaisia Bayernin kamppailuja lämpimällä sohvalla, ei tule kylmä..
Nimenomaan Eurosport2 mukava katsella pelejä, vaikka eilen tulikin häviö, ulos en lähtisi kastumaan/palelemaan..

effe

Lainaus käyttäjältä: through - 28.03.2010 klo 22:42:43
Vain suomalaiselta kehitysmaa -jalkapallon katsojalta (kehitysmaa ymmärryksen omaavalta), joka ei ymmärrä lajista mitään voi tulla tämmöinen kommentti.
Miten niin, koska jalkapallo pitää pelata kasvussa olevalla ruoholla ??? Eikä muovimatolla...

Grorudil

Lainaus käyttäjältä: effe - 28.03.2010 klo 22:45:16
Miten niin, koska jalkapallo pitää pelata kasvussa olevalla ruoholla ??? Eikä muovimatolla...

Ja näin lukee missä? Onhan Suomessa, ja muualla, pelattu jalkapalloa myös hiekalla ???

honkala

Lainaus käyttäjältä: effe - 28.03.2010 klo 22:43:49
Nimenomaan Eurosport2 mukava katsella pelejä, vaikka eilen tulikin häviö, ulos en lähtisi kastumaan/palelemaan..

Saksassa tuollaisia kommentteja päästävä kivitettäisi. Siellä on kunnia-asia päästä "paleltumaan" oman joukkueen peliin :ylos:

Savon keisari

Venäjällä ykkösdivisioona potkaistiin käyntiin viikonloppuna. Pakkasta oli monilla paikkakunnilla, mm. Jekaterinburgissa varmasti yli 10.
Mutta eihän tuo kiinnostanut oikein katsojia ;),. Joka tapauksessa sarja aloitetaan vaikkei kentät ole välttämättä parhaassa kunnossa, säät on huonot eikä yleisöäkään liikaa ole -  Habarovskissa yleisöä "peräti" 500 silmäparia.
Tämä sarja on kuitenkin ammattilaissarja, kuten on myös kakkosdivisioona. Miten Suomi voi edes kuvitella pärjäävänsä maailman kovimmassa lajissa jossa ulkomailla kehitytään koko ajan?
Venäjällä on jouduttu tekemään kovia ratkaisuja kansainvälisessä kehityksessä mukana pysymiseen, siinä on sellaisia seuroja pudonnut huipulta joilla ei edellytyksiä ole ollut, mutta ennen kaikkea niiden ei ole annettu häiritä kehitystä.

taylor

Lainaa
http://www.hjk.fi/uutiset/7642/1
29.3
HJK pelaa keskivikkona ensimmäistä kertaa tänä vuonna Finnair Stadiumilla. HJK:n ja FF Jaron ottelussa pääsyliput myydään eteläpäädyn lipunmyyntipisteestä. Katsomona toimii yläkatsomo.
Finnair Stadium vihertää jälleen ja HJK pelaa keskiviikkona vuoden ensimmäisen kotiottelunsa Töölössä.

:)

Patrimonio Mundial

Lainaus käyttäjältä: Savon keisari - 29.03.2010 klo 00:23:55
Venäjällä ykkösdivisioona potkaistiin käyntiin viikonloppuna. Pakkasta oli monilla paikkakunnilla, mm. Jekaterinburgissa varmasti yli 10.
Mutta eihän tuo kiinnostanut oikein katsojia ;),. Joka tapauksessa sarja aloitetaan vaikkei kentät ole välttämättä parhaassa kunnossa, säät on huonot eikä yleisöäkään liikaa ole -  Habarovskissa yleisöä "peräti" 500 silmäparia.
Tämä sarja on kuitenkin ammattilaissarja, kuten on myös kakkosdivisioona. Miten Suomi voi edes kuvitella pärjäävänsä maailman kovimmassa lajissa jossa ulkomailla kehitytään koko ajan?
Venäjällä on jouduttu tekemään kovia ratkaisuja kansainvälisessä kehityksessä mukana pysymiseen, siinä on sellaisia seuroja pudonnut huipulta joilla ei edellytyksiä ole ollut, mutta ennen kaikkea niiden ei ole annettu häiritä kehitystä.

"СКА-Энергия" Хабаровск - "Луч-Энергия" Владивосток, 0-0 (0-0), 500 зрителей
"КАМАЗ" Набережные Челны - "Волгарь-Газпром" Астрахань, 3-1 (0-1), 4000 зрителей
"Волга" Нижний Новгород - "Ротор" Волгоград, 0-0 (0-0), 3000 зрителей
"Урал" Свердловская область, г.Екатеринбург - "Мордовия" Саранск, 1-0 (0-0), 5000 зрителей
"Иртыш" Омск - "Нижний Новгород" Нижний Новгород, 1-0 (1-0), 2900 зрителей
"Балтика" Калининград - "Жемчужина-Сочи" Сочи, 2-1 (1-1), 8700 зрителей
"Динамо" Санкт-Петербург - "Краснодар" Краснодар, 0-0 (0-0), 2000 зрителей
"Шинник" Ярославль - "Динамо" Брянск, 1-0 (0-0), 2000 зрителей
"Химки" Химки - "Салют" Белгород, 1-0 (1-0), 2130 зрителей
"Кубань" Краснодар - "Авангард" Курск, 2-0 (0-0), 10000 зрителей

Guaje

Saisko tohon jonkilaista suomennosta että missä on 2-0 ja 2-1 pelit pelattu. On muuten vähän perhanasti porukkaa ollut!

Shearer

Lainaus käyttäjältä: Guaje - 29.03.2010 klo 23:54:03
Saisko tohon jonkilaista suomennosta että missä on 2-0 ja 2-1 pelit pelattu. On muuten vähän perhanasti porukkaa ollut!

2-1 Kaliningradissa ja 2-0 Krasnodarissa.

Kermaperunat

Mistä saadaan resurssit pitämään kaunis vihreä nurmiverka vehreänä myös helmikuussa, kun aurinko ei paista ja maa on jäässä? Tekeekö joukkueet voittoa niin helvetisti, että rahaa on taskut täynnä, vai pitäiskö asiat vaan yhtäkkiä tehä maagisesti ammattitaidolla? Ja mistä tää ammattitaito ammenetaan, jos tällä hetkellä suomalaiset jalkapalloihmiset tekee parhaansa eikä ulkomaisiin ns. tekijöhin oo yksinkertasesti varaa?

No mutku Venälläkin pelataan ja Parsseloonallakin on tosi iso stadioni.

Savon keisari

Lainaus käyttäjältä: Kermaperunat - 30.03.2010 klo 01:03:29
Mistä saadaan resurssit pitämään kaunis vihreä nurmiverka vehreänä myös helmikuussa, kun aurinko ei paista ja maa on jäässä? Tekeekö joukkueet voittoa niin helvetisti, että rahaa on taskut täynnä, vai pitäiskö asiat vaan yhtäkkiä tehä maagisesti ammattitaidolla? Ja mistä tää ammattitaito ammenetaan, jos tällä hetkellä suomalaiset jalkapalloihmiset tekee parhaansa eikä ulkomaisiin ns. tekijöhin oo yksinkertasesti varaa?

No mutku Venälläkin pelataan ja Parsseloonallakin on tosi iso stadioni.

Toiminta kyllä voidaan ihan hyvin jumittaa nykyiselle tasolleenkin tai pelata Suomen mestaruudesta ihan höntsäilypohjalta. Siinä on vain se sivupuoli että muut maat karkaavat koko ajan entistä kauemmas.

Mitenkö se nurmi? Lämmitys on jo nyt lisenssivaatimuksissa ja sen käyttö.

Kyllähän tuolla ryssissäkin esim. Apatit Kirovsk voitti amatööriliigan luoteislohkon, mutta eipä se tällä kaudella pelaa ammattlaisliigan kakkosdivisioonassa, joka käynnistyy samoihin aikoihin veikkausliigan kanssa, koska eivät taida rahkeet riittää tällä tasolla toimimiseen.


Guaje

Lainaus käyttäjältä: Shearer - 30.03.2010 klo 00:14:47
2-1 Kaliningradissa ja 2-0 Krasnodarissa.
No se selittääkin vähän, kun Kaliningradissa 430 tuhatta ihmistä ja Krasnodarissa 650 tuhatta. Eikä pääsarjatasolla ole kaupungeilla joukkueita...

Kermaperunat

Lainaus käyttäjältä: Savon keisari - 30.03.2010 klo 01:56:52
Toiminta kyllä voidaan ihan hyvin jumittaa nykyiselle tasolleenkin tai pelata Suomen mestaruudesta ihan höntsäilypohjalta. Siinä on vain se sivupuoli että muut maat karkaavat koko ajan entistä kauemmas.

Mitenkö se nurmi? Lämmitys on jo nyt lisenssivaatimuksissa ja sen käyttö.

Kyllähän tuolla ryssissäkin esim. Apatit Kirovsk voitti amatööriliigan luoteislohkon, mutta eipä se tällä kaudella pelaa ammattlaisliigan kakkosdivisioonassa, joka käynnistyy samoihin aikoihin veikkausliigan kanssa, koska eivät taida rahkeet riittää tällä tasolla toimimiseen.

No joo, on se kaunis ajatus tehä asiat Suomessa yksinkertasesti paremmin. Mut mitään konkreettista ratkaisua et kuitenkaan esittäny. Forumin vakioratkasu tuntuu olevaan joku epämääränen ammattimaisempi toiminta. Ajatusten lähtökohta on se, että asiat tehään täällä jotenkin tahallaan perseillen ja että suomalaiset futisihmiset ei oo tosissaan.

Onko jollekin sattunut semmonen mieleen, että Venäjällä jalkapallo saattaa olla suositumpaa kuin meillä kotosuomessa ja näin ollen rahaakin liikkuu enemmän?

Voihan tietysti jotain olosuhdevaatimuksia kiristää huomattavasti ja rampauttaa liigan ajamalla suurimman osan jengeistä konkurssiin tai vähintäänkin alemmille sarjatasoille. Siinä sitten kelpaa pelata neljän joukkuueen liigaa helmikuulta marraskuulle. Kaikki pelaa toisiaan vastaan 12 kertaa.

Patrimonio Mundial

Lainaus käyttäjältä: Kermaperunat - 30.03.2010 klo 01:03:29
Mistä saadaan resurssit pitämään kaunis vihreä nurmiverka vehreänä myös helmikuussa, kun aurinko ei paista ja maa on jäässä? Tekeekö joukkueet voittoa niin helvetisti, että rahaa on taskut täynnä

Eiköhän ensiksi kannata aloittaa kuitenkin huhtikuun alussa. Jos vaikka ensiksi yritetään päästä samalle tasolle kuin Super-Ettanissa tai Norjan divarissa? Nykyäänhän Veikkausliiga on paskempi ja amatöörimäisempi sarja kuin nuo naapurin alasarjat. Tuo olisi mielestäni varsin sopiva tavoite vaikkapa ensi kaudeksi. Mutta eihän se tietenkään seiso kuitenkaan kun puuhastelun puolustajat taas tulevat estämään kehityksen.

Rantasipi

16.11.2004 - Raahen tekonurmi suunnitteluvalmiudessa
Raahen lämmitettävän jalkapallotekonurmen esiselvitysvaihe on saatu päätökseen 15. marraskuuta suunnitteluvaiheen aloittamiseksi. Ruukin, Raahen Energian ja FC Raahen edustajat ovat Raahessa hahmotelleet suunnitteluvaihetta varten lähtökohtia lämmitettävälle tekonurmelle, jota tulee pääasiassa käyttämään noin 400 paikallista junioripelaajaa. Lähtökohtien mukaan tekonurmen suunnittelussa ja rakentamisessa tulee hyödyntää sekä kaukolämpöverkoston edullisen paluuveden säästömahdollisuudet että jäähallin ilmainen lauhdelämpö.

Lokakuussa Raahen liikuntalautakunta esitti yksimielisesti investointisuunnitelmassaan kaupunginhallitukselle tekonurmelle suunnittelurahaa 40000 euroa vuodelle 2005 ja tekonurmen toteuttamista vuonna 2006. FC Raahen aloitteesta lämmitettävän tekonurmen lämmityksen ratkaisumalleja ovat selvittäneet Ruukin, Raahen Energian, Suomen Palloliiton ja FC Raahen asiantuntijat.

Seuraavaksi Raahen Energia Oy:n hallitus käsittelee paluuveden energian myyntitariffeja Raahen terästehtaan kaukolämmön paluuveden hintojen pohjalta. Marraskuun aikana kaupunginhallitus tekee päätöksen suunnittelurahan esittämisestä valtuustolle vuoden 2005 talousarvioon. Sen jälkeen talousarvion hyväksyy kaupunginvaltuusto joulukuussa.

Raahen Energian laskelmien mukaan lämmitettävä tekonurmi on edullisinta sijoittaa lähelle kaukolämpöputkistoa Koivuluotoon Raahen jäähallin viereiselle kentälle. Tällöin säästetään noin 70000 euroa siirtoputkiston rakentamiskustannuksia uimahallin läheisyyteen verrattuna. Jäähallin itäpuolella voidaan hyödyntää tulevan kentän vieressä virtaavaa kaukolämpöverkoston edullista paluuveden energiaa.

Tekonurmen suunnittelussa tulee huomioida myös jäähallin freonittoman toiminnan lauhdelämmön hyödyntäminen vuodesta 2007 alkaen. Lauhdelämmön avulla voidaan lämmittää sekä jäähallin lämpimiä huonetiloja että hallin viereen rakennettavaa tekonurmea, kuten Raumalla tehdään jo tänä päivänä. Kun jäähallin lämmitysjärjestelmän 25-asteinen pattereiden paluuvesi johdetaan tekonurmen verkostoon, voidaan saavuttaa merkittävät vuosisäästöt tekonurmen lämmityksessä lisäämättä jäähallin lämmityskustannuksia.

Suomen Palloliiton olosuhdepäällikkö Tero Auvisen mukaan luonnonnurmikentän käyttökustannukset ovat Suomessa noin 9000 euroa vuodessa. Lämmitettävällä tekonurmella päästään 3000 euron vuosittaisiin käyttökustannuksiin. Auvisen mukaan lämmityskustannukset selviävät suunnitteluvaiheen aikana, kun jäähallin lauhdelämmön ja edullisen kaukolämmön energiamäärät täsmentyvät.

Tero Auvisen mukaan tekonurmella viikottaiset käyttötunnit ovat nelinkertaiset luonnonnurmeen verrattuna. Niinpä FC Raahen laskelmien mukaan uusien luonnonnurmikenttien rakentamistarpeet ja niiden ylläpitokustannukset poistuvat Raahesta rakennettavan tekonurmen myötä, vaikka jalkapallon 500 pelaajan harrastajamäärä jatkaa kasvuaan nykyistä noin 7 %:n vuosivauhtia Raahessa.

Rantasipi

#145
Tekonurmi on tätä päivää

UEFA on osoittanut jalkapallon olosuhdehankkeiden tukemiseen yhteensä noin 83 miljoonan euron potin. Tämä on jaettu 52 jäsenliiton kesken, eli noin 1,6 miljoonaa liittoa kohden. Suomessa olosuhdeavustukset on kohdennettu pääasiassa tekonurmien rakentamiseen. Kohdeavustus kattaa korkeintaan 25 prosenttia hankkeen kustannuksista, kuitenkin korkeintaan 80 000 euron verran. Valtio saattaa lisäksi osallistua talkoisiin 20 prosentin osuudella. Pelkästään viime kesänä rakennettiin 17 uutta tekonurmea ympäri Suomea. Yhteensä ns. Kolmannen sukupolven tekonurmia on Suomessa 40 kappaletta.

- Tällainen nurmi käyttäytyy kuin luonnonnurmi, ellei paremmin, Mattsson jatkaa.

Kolmannen sukupolven tekonurmi on pitkänukkainen, jossa jousto on saatu aikaan täyttämällä nukka hiekalla ja kumirouheella. Mattssonin mukaan tällainen tekonurmi on paras vaihtoehto.

- Lämmitettävällä tekonurmella voisi jalkapalloa harrastaa ympärivuotisesti. Ilman lämmitystäkin se pidentäisi kautta monella kuukaudella; mikäli ilmat olisivat yhtä leutoja kuin tähän asti, kenttä olisi kovassa käytössä marraskuussakin, Mattsson sanoo.

Tekonurmi on ainoa vaihtoehto myös siinä mielessä, että halli olisi paljon kalliimpi.
- Ei tänä päivänä oikein enää halleja rakenneta.

Mihin tekonurmi sijoitettaisiin, siihen on Mattssonin mukaan kolme vaihtoehtoa: Rauhala, Valko ja koulukeskuksen kenttä liikuntahallin takana.
- Luonnonnurmen tilalle ei tekonurmea kannata laittaa. Sitä paitsi keskuskenttien käyttöaste on aika korkea, Mattsson huomauttaa.

Hanke vaatii paksua lompakkoa

Palloliiton olosuhdepäällikkö Tero Auvinen on sitä mieltä, että tekonurmi kannattaa sijoittaa sellaiseen paikkaan, jonka lähettyvillä on esimerkiksi koulu.

- Myös valaistuksella ja esimerkiksi sosiaalitilojen läheisyydellä on vaikutusta asiaan. Moukaria ei tekonurmella voi heittää, mutta se soveltuu kyllä perusliikuntapaikaksi, Auvinen sanoo.

Esimerkiksi Kotkaan ja Kouvolaan ollaan suunnittelemassa Kolmannen sukupolven tekonurmea. Porvoossa sellainen jo onkin. Auvisen mukaan Loviisa ei ole liian pieni paikka, etteikö tekonurmea kannattaisi harkita.

- Liedossa on, Littoisissa on, Kaarinassa on, hän luettelee.
Myös Auvinen on sitä mieltä, että jokin Mattssonin esittämistä paikoista soveltuisi hyvin tekonurmikentäksi.
- Mikäli maakerros ja salaojat ovat kunnossa, se tekee hankkeesta myös kustannuksiltaan edullisemman. Ilman lämmitystä Auvinen arvioi hankkeen kustannukset reippaasti alle 300 000 euron.

- Lämmitysjärjestelmä tuplaa hinnan: se vaatii noin 40 kilometriä muoviputkea kentän alle sekä nestekiertojärjestelmän. Kalliin lämmönvaihtimen energiana käytetään kaukolämpöä, tulevaisuudessa lämmitys tosin onnistuu luultavimmin puupelleteillä.

Kaukolämmön kustannukset riippuvat tietysti energian hinnasta sekä talvesta.
- Halvimmillaan lämmityskustannukset talvessa ovat olleet 15 000 euron luokkaa, kalleimmillaan 50 000 euron luokkaa. Kyllä se vaatii lompakkoa, Auvinen sanoo.

- Ylläpito- ja hoitokustannuksia sekä käyttötuntimääriä vertailemalla on tosin selvästi osoitettu, että hyvälaatuinen luonnonnurmi on moninkertaisesti kalliimpi vaihtoehto, Auvinen muistuttaa.

http://www.loviisansanomat.net/lue.php?id=1434 (uutinen vuodelta 2005)

Rantasipi

Karjaalla:
Pindin mukaan lämmityskustannukset ovat 20000–25000 euroa vuodessa. Vuokratuloja tulee noin 10000 euroa.

Entisen hiekkakentän päälle rakennettu tekonurmikenttä tuli maksamaan yhteensä 354000 euroa, johon Karjaa sai valtiolta tukea 70000 euroa.

Lämmitettävä tekonurmi toimii toistaiseksi öljylämmityksellä.

Rantasipi

Laitettiin nyt vähän faktaa keskustelun pohjaksi. Hyvin toteutettuna siis lämmityskustannukset ovat varin kohtuulliset, mutta normaalisti kustannukset nousevat siis 25-50k:n välille.

Tässä vielä Masalan tekonurmen kokousmuistio:
http://w3.kirkkonummi.fi/kunnari/intrakun_k_sve.nsf/3e12a7fcbc9e6736c22569d90040f1cd/1fdbdcbf39ced2dbc22574da0038f6b1/$FILE/Liite%208%20muistiot.pdf

Lämmitettävän tekonurmen kustannus: 300k
Lämmitettävän tekonurmen kustannus: 500k

Myllypuron kupla: kustannus 750k, ylläpito 35k

Näihin siis saa varsin paljon tukea jopa UEFAlta ja varsinkin valtiolta. Mikä kunnissa tulee ensimmäisenä vastaan, on varmasti nuo vuosittaiset käyttökustannukset.
URHOn tv-sopparista saa jokainen seura sen 50k, joka maksimissaan menisi kentän lämmitykseen vuosittain. Tämä helpottaisi olennaisesti kunnan kanssa käytäviä neuvotteluja lämmitettävän tekonurmikentän rakentamisesta Liigapaikkakunnille!

Laitetaanko rahat yhteen "kovaan" ulkomaan vahvistukseen vai pyritäänkö määrätietoisesti parantamaan olosuhteita ja tätä kautta mahdollistamaan pidempi kausi?
Olosuhteet kun ovat Suomessa se suurin este kauden selvälle pidentämiselle!

Patrimonio Mundial

Lainaus käyttäjältä: Töps - 30.03.2010 klo 15:50:19
Laitettiin nyt vähän faktaa keskustelun pohjaksi. Hyvin toteutettuna siis lämmityskustannukset ovat varin kohtuulliset, mutta normaalisti kustannukset nousevat siis 25-50k:n välille.

Tässäkin pitää erottaa "ympärivuotiset" lämmitettävät harjoitustekonurmet ja luonnonurmella varustetut liigastadionit. Niissähän lämmityksen ei tarvi olla päällä koko talvea vaan ainostaan muutamia viikkoja vuodessa. Tästä syntyvät kustannukset ovat minimaaliset verrattuna noihin talvitekonurmien kustannuksiin. Kauden aloittaminen 1.4. ei siis maksa 25 000 euroa vaan ennemmin 2000-5000 euroa per kenttä.

Rantasipi

#149
Lainaus käyttäjältä: Patrimonio Mundial - 30.03.2010 klo 18:21:07
Tässäkin pitää erottaa "ympärivuotiset" lämmitettävät harjoitustekonurmet ja luonnonurmella varustetut liigastadionit. Niissähän lämmityksen ei tarvi olla päällä koko talvea vaan ainostaan muutamia viikkoja vuodessa. Tästä syntyvät kustannukset ovat minimaaliset verrattuna noihin talvitekonurmien kustannuksiin. Kauden aloittaminen 1.4. ei siis maksa 25 000 euroa vaan ennemmin 2000-5000 euroa per kenttä.
No, jos pikkutarkkoja ollaan, niin talvi kestää 4-5 kuukautta ja jos lämmitys on siitä ajasta puolet päällä, niin kustannuksia tulee siis lähes puolet kokonaismäärästä, joka on 25-50k.

Joka tapauksessa tuossa on pointtina se, että Suomessa ei päättäjiä noin vain saada mukaan investointeihin tai lämmitysten päälle laittoon vain sillä perusteella, että Liigakausi saadaan pidemmäksi. Se ei vain ole kovin realistista ajattelua.

Mielekkäämpää olisi tarjota kunnille vastinetta ja tämä tarkoittaisi, että kunnat tekevät yhdessä UEFAn ja valtion kanssa projektien suuren alkuinvestoinnin ja tämän jälkeen seurat ottaisivat kentät hallintaansa eli ylläpitäisivät niitä. Urho-rahoilla voitaisiin kustantaa vuosittaiset suorat kustannukset ja leutoina talvina noista rahoista jäisi vielä selvästi ylimääräistäkin. Ja bonuksena seurat saisivat vielä ympärivuotiset vuokratuotot kentistä. Ja kunnalle voisi vielä antaa pikku porkkanaa: vuokratuotoista kerättäisiin pientä säästörahastoa, jolla osaltaan osallistuttaisiin kentän vaatimiin korjauskustannuksiin, kuten muovin paikkailu ja uusiminen tietyn ajan kuluttua.

Kunnat voisivat hyvillä mielillä osallistua investointeihin liikuntapaikkojen rakentamiseen. Ja tässä tapauksessa vielä käyttäjäkunta olisi hyvin laaja, verrattuna varsinkin luonnonnurmikenttiin.
Kunnat eivät joutuisi hallinnoimaan kenttiä, vaan seurat ottaisivat ne vastuulleen. Joko yksi tai yhdessä muiden alueen seurojen kanssa.

Seurat saisivat lisää ympärivuotista harjoitustilaa.
Seurat saisivat vuokratuloista mukavaa lisätuloa.
Seurat laittaisivat ainakin osan Urho-rahoista suoraan kasvatustoimintaan, sillä tällainen ratkaisu edesauttaisi ratkaisevasti alueen harjoittelumahdollisuuksia ja tekisi "nurmiharjoittelusta" ympärivuotista.

Liiga voitaisiin pelata koko maassa ainakin 4-6 viikkoa pidempänä.
Liiga voisi kasvattaa pelimääriään -> seurojen tulot ja näkyvyys kasvaisivat ainakin jollakin asteella.

Nyt Urhorahat laitetaan seuroissa yhteen 50k vahvistukseen. Markkinointiin tai junnutyöhön tuota summaa tuskin laitetaan. Enimmillään lainojen takaisinmaksuun. Nyt jalkapalloon tullut ylimääräinen raha pitäisi saada mahdollisimman tuottavaan käyttöön ja sitä olisi juurikin Liigakauden radikaali pidentäminen ja ottelumäärien nosto.
Tätä puolustaa vielä seikka, että nyt on olemassa rahaa, joka voitaisiin jakaa tasan seurojen kanssa. Suora rahan jako seuroille on kuin heittäisi helmiä sioille. Luottamus rahojen käyttämiseen pitkäjänteiseen junnu- tai valmennustyöhön on omalla kohdallani pyöreä nolla. Vai uskooko joku, että rahojen jakaminen seuroille toisi oikeasti jotain kovin suurta muutosta niiden toimintaan? Sama perusperseily tässä maassa kumminkin jatkuu.

edit: ja vielä niitä kupliakin kenttien päälle 8)