• FutisForum2 - JalkapalloFutisForum2 - Jalkapallo
Päävalikko

Lauri Dalla Valle 09-10-11 , Täällä keskustellaan Lauri Dalla Vallesta

Aloittaja JJO, 01.04.2010 klo 16:36:05

0 Jäsenet ja 3 Vieraat katselee tätä aihetta.

feedback

Lainaus käyttäjältä: hafa - 03.09.2010 klo 20:12:28
Kuulostaa ihan Miklun uran alkuvaiheilta. Eli pullat on hyvin uunissa.

Ai jaa, Miklu pelasi kyllä tuon ikäisenä pimpissä vakituisesti täysiä otteluita ja teki oikein hyviä maalimääriä junnuksi.

hafa

Valitettavasti päiväkirjani Miklun uran alkuvaiheilta ovat tuhoutuneet, mutta aika kauan mielestäni hiero muniaan chelskissä. Wikipedian mukaan pääsi Palaceen lainalle 19 vuotiaana. Tattis on kohta 19.

hafa

Toivottavasti Loreno kohta jo päästää pojan mukaan tälle suomen maajoukkeen love-tourille, tuottamaan onnen tuntemuksia euroopan kehittyville kansakunnille. Voiko hienompaa missiota nuori ihminen edes toivoa ?

Herstein



Matthias Sindelar

Ei kai kukaan hullu jolla on edes 1% mahdollisuus päästä Italian maajoukkueeseen halua Suomen paitaan?

kraiffi

Lainaus käyttäjältä: feedback - 03.09.2010 klo 19:34:33
Jätkä on siis kohta 19, eikä ole vuosiin pelannut yhtäkään kunnon peliä. Jos Tatti jotain tarvitsee niin tosipelejä. Nyt se taas nyhrää vuoden harjoituskentillä hieromassa palloa ja muniaan.

Pari viikkoa sitten olisi esim ollut parikin aivan fantastista paikkaa päästä pelaamaan: Suomen U21 maajoukkue pelasi ehkä maailman parasta ikäluokan joukkuetta Espanjaa vastaan. Tuossa pelissä loistavat otteet olisivat varmasti huomattu laajemmin kuin poolin ressujen harjoituskentän esitykset. Tai jos se kaksykkösten peli ei olisi kelvannut niin A-maajoukkueeseen Belgiaa vastaankin olisi päässyt mukaan vääntämään nimimiehiä vastaan, mutta eipä sekään kelvannut. Edelleen oli fiksumpaa hieroa palloa poolin harjoituskentillä.
Asiaa. Mitä ihmeen glooriaa näihin suurseurojen reserveihin ja junnuakatemioihin liittyy? Ne on täynnä lahjakkaita junnupelaajia, joista vain erittäin pienestä osasta kasvaa ykkösmiehistöjen runkopelaajia, puhumattakaan huipuista.

Atik ja Ismo Lius pyyhkii lattiaa näillä vitun teinitateilla.

Fin_Gooner

Lainaus käyttäjältä: Matthias Sindelar - 03.09.2010 klo 22:45:07
Ei kai kukaan hullu jolla on edes 1% mahdollisuus päästä Italian maajoukkueeseen halua Suomen paitaan?

Älä liioittele. Eivät LDV:n mahdollisuudet Azzurri-paitaan ole noin isot.

Viinioksa

Lainaus käyttäjältä: kraiffi - 04.09.2010 klo 03:08:05
Asiaa. Mitä ihmeen glooriaa näihin suurseurojen reserveihin ja junnuakatemioihin liittyy? Ne on täynnä lahjakkaita junnupelaajia, joista vain erittäin pienestä osasta kasvaa ykkösmiehistöjen runkopelaajia, puhumattakaan huipuista.

Ja Veikkausliigassa "tosipelejä" pelaavilla nuorilla se prosentti on isompi?

erno

#2009
Lainaus käyttäjältä: hafa - 03.09.2010 klo 20:39:25
Valitettavasti päiväkirjani Miklun uran alkuvaiheilta ovat tuhoutuneet, mutta aika kauan mielestäni hiero muniaan chelskissä. Wikipedian mukaan pääsi Palaceen lainalle 19 vuotiaana. Tattis on kohta 19.

Miklu oli toki tossa vaiheessa jo debytoinut edarissa ja pelannut jämäminuutteja valjussa + isompia minsoja liigacupeissa ja muissa höntsissä.

Lainaa
Ja Veikkausliigassa "tosipelejä" pelaavilla nuorilla se prosentti on isompi?

Suomalaisia välimallin pelaajia tarkastellessa prosentti on suurempi. Nuorena läpimurto VLiigaan -> siirto keskikokoiseen Eurooppalaiseen jengiin -> siirto huippuseuraan taitaa olla se kaava jota suomalaiset huiput ovat käyttäneet.

Nyt kun sä vedät kuitenkin Jässi-kortin hihasta, niin Jässi ei koskaan siirtynyt eurooppalaiseen huippusarjaan, eikä eurooppalaiseen huippuseuraan, vaan Valioliiga oli 1998 alempaa kärkipäätä edustanut sarja ja Bolton limanippukategoriassa pyörinyt jengi tuohon sarjaan. Eli vähän samantyyppinen siirto kuin vaikka Raitalan siirto HJK:sta Hoffenheimiin.

Viinioksa

Lainaus käyttäjältä: erno - 04.09.2010 klo 10:37:39
Suomalaisia välimallin pelaajia tarkastellessa prosentti on suurempi. Nuorena läpimurto VLiigaan -> siirto keskikokoiseen Eurooppalaiseen jengiin -> siirto huippuseuraan taitaa olla se kaava jota suomalaiset huiput ovat käyttäneet.

Kuinka kummassa voidaan sanoa prosentin olevan parempi? Suomeen jääviä nuoria on valtavasti enemmän kuin akatemiajunnuja. Silti akatemiataustaa on huomattavalla osalla jo ihan A-maajoukkuepelaajista. Osa näistä "Veikkausliigan kautta" -esimerkeistä kuten Litti, Hyypiä ja Kolkka ovat lisäksi niin vanhoja, että niillä ei ole mitään todistusarvoa. Kansainvälinen futis on muuttunut niistä ajoista täysin.

Savon keisari

Eikös mj-kieltäytymisistä tule sääntöjen mukaan pelikieltoa?

feedback

#2012
Lainaus käyttäjältä: Viinioksa - 04.09.2010 klo 10:23:11
Ja Veikkausliigassa "tosipelejä" pelaavilla nuorilla se prosentti on isompi?


Kai tää taas on jotain provoa, mutta vastataan nyt kuitenkin. Ei ole oksennukselle tullut mieleen että akatemioihin on lähtenyt tasan ne pari lahjakkainta suomalaisjunnua joka ikäluokasta? Totta vitussa heistä pitäisi tulla aivan tolkuttomasti paremmalla prosentilla jotain muuta kuin veikkausliigapelaajia kuin niistä jotka eivät ole kelvanneet akatemioihin (ts suuresta massasta). Tällä hetkellä näyttää kyllä tasan päinvastaiselta, eli ne lupaavimmat junnut on onnistuttu brittilässä tuhoamaan varsin onnistuneesti, mistä kertoo mm maajoukkueen nykytila. Nelikymppisiä raatoja on vaan pakko roikottaa mukana kun nuoremmista (brittilän akatemian käyneistä) ei koskaan ole tullut sitä mitä edellisestä sukupolvesta.

Viinioksa

Lainaus käyttäjältä: feedback - 04.09.2010 klo 13:58:50
Kai tää taas on jotain provoa, mutta vastataan nyt kuitenkin. Ei ole oksennukselle tullut mieleen että akatemioihin on lähtenyt tasan ne pari lahjakkainta suomalaisjunnua joka ikäluokasta? Totta vitussa heistä pitäisi tulla aivan tolkuttomasti paremmalla prosentilla jotain muuta kuin veikkausliigapelaajia kuin niistä jotka eivät ole kelvanneet akatemioihin (ts suuresta massasta).

Päätelmä ei ole pätevä, koska läheskään kaikki jotka akatemioihin pääsisivät, eivät sinne mene. Tällä hetkellä suomalaisia on Englannin akatemioissa ruhtinaaliset kaksi, niistäkin toinen (Robert Taylor) kakkosliigassa.

Akatemioiden merkityksen huomaa, ehkä parhaiten kun katsoo millaisia nuoria pelaajia tulee maista, joiden resurssit ovat Suomea pienemmät, mutta joiden pelaajakehitys nojaa suurmaan akatemioihin. Jos walesilaiset Bale (Southamptonin kasvatti) ja Ramsey (Cardiffin kasvatti - pilkunnussijoille tiedoksi että kyseessä on tässä kontekstissa englantilainen seura) olisivat suomalaisia, he olisivat A-maajoukkueemme kaksi nuorinta ja samalla parasta pelaajaa. Vuonna 87 syntynyt maalivahti Hennessey (ManC:n ja Wolvesin kasvatti) puolestaan kävelisi Suomen A-maajoukkueessa ykkösvahdiksi.

Islannissa, maassa jossa on Espoon verran asukkaita, on Gylfi Sigurdsson (89 syntynyt Readingin kasvatti) joka mahtuisi Suomen A-maajoukkueessa avaukseen ja Liverpoolin reserveissä vakuuttavasti esiintynyt lupaus Victor Palsson (s 91).

R08

Lainaus käyttäjältä: pilkku seiska - 03.09.2010 klo 20:10:56
No parempi olla vain toistaiseksi vaiti ja antaa ympäripyöreitä kommentteja.

Vitut kumarreta tusinajunnulle. Sanois suoraan tatti faijoineen bend over tai olis hiljaa.


kapteeni kosmos

#2016
Lainaus käyttäjältä: Matthias Sindelar - 03.09.2010 klo 22:45:07
Ei kai kukaan hullu jolla on edes 1% mahdollisuus päästä Italian maajoukkueeseen halua Suomen paitaan?

Paitsi suomalainen.

Mun mielestä ihan turha vääntää tästä jannusta. Jos se ois musta kiinni, tää ei pelais koskaan Suomen maajoukkueessa. Vituttaa nää, jotka arpoo maajoukkuetta niinku jotain seurajoukkuetta. Seurajoukkueiden kohdalla ymmärtäisin tällasen vaiheilun ihan täysin, mut maajoukkueen pitäis olla vähän eri asia. Pelle jätkä tai pelle faija. Ihan sama. Joka tapauksessa ihan vitun nöyrää toimintaa jos joku vielä kerjää tätä jannua uudestaan Suomen maajoukkueeseen. Toivottavasti Baxterkaan ei oo niin munaton mies.

koera

Lainaus käyttäjältä: Viinioksa - 04.09.2010 klo 18:43:46
Akatemioiden merkityksen huomaa, ehkä parhaiten kun katsoo millaisia nuoria pelaajia tulee maista, joiden resurssit ovat Suomea pienemmät, mutta joiden pelaajakehitys nojaa suurmaan akatemioihin. Jos walesilaiset Bale (Southamptonin kasvatti) ja Ramsey (Cardiffin kasvatti - pilkunnussijoille tiedoksi että kyseessä on tässä kontekstissa englantilainen seura) olisivat suomalaisia, he olisivat A-maajoukkueemme kaksi nuorinta ja samalla parasta pelaajaa. Vuonna 87 syntynyt maalivahti Hennessey (ManC:n ja Wolvesin kasvatti) puolestaan kävelisi Suomen A-maajoukkueessa ykkösvahdiksi.

Englannin valmennuskulttuurin jälkijättöisyydestä ja konservatiivisuudesta saa hyvän kuvan kun vertailee lisensoitujen valmentajien määriä vaikkapa Saksan. Italian tai Espanjan kanssa: saarilla valmennuskulttuuri voi huonosti, koska sitä ei yksinkertaisesti arvosteta. Hyvin tavallinen kommentti brittiläisellä futisforumilla jonkun arvostellessa valmentajan valitsemaa taktiikkaa on tyyliä "it's bloody football not rocket science". Brittiläisen työväenluokan epäluulo kaikkea älyllistä kohtaan näkyy vieläkin ruohonjuuritason toiminnassa. Sen takia noissa akateemioissa pyörii melkoinen määrä näitä italialaisia, suomalaisia ja jopa islantilaisia.

Ja kyllä, olen tietoinen että saarilla on jo jonkin aikaa panostettu akatemiatoimintaan, laitettu fasiliteetit kuntoon ja haettu uusinta oppia milloin mistäkin. Ongelma on vähän kuin hankkittaisiin huonosti ojitetulle ja heikkoravinteiselle pellolle uusimmat puimurit ja parhaat lannoitteet. Massaa on ja akateemioissa pyörii paljon hyviä pelaajia, mutta huomattavasti vähemmän hyviä jalkapallolijoita. Tämän voi todeta katsomalla satunnaisen englantilaisen akatemiaporukan pelin ja perään saman ikäluokan matsin vaikkapa Espanjasta. Eli loppupeleissä kasvuympäristönä aika huono, vaikka noilla massoilla osumiakin tulee silloin tällöin.

Lätkis

#2018
Lainaus käyttäjältä: koera - 04.09.2010 klo 19:22:13
Englannin valmennuskulttuurin jälkijättöisyydestä ja konservatiivisuudesta saa hyvän kuvan kun vertailee lisensoitujen valmentajien määriä vaikkapa Saksan. Italian tai Espanjan kanssa: saarilla valmennuskulttuuri voi huonosti, koska sitä ei yksinkertaisesti arvosteta. Hyvin tavallinen kommentti brittiläisellä futisforumilla jonkun arvostellessa valmentajan valitsemaa taktiikkaa on tyyliä "it's bloody football not rocket science". Brittiläisen työväenluokan epäluulo kaikkea älyllistä kohtaan näkyy vieläkin ruohonjuuritason toiminnassa. Sen takia noissa akateemioissa pyörii melkoinen määrä näitä italialaisia, suomalaisia ja jopa islantilaisia.
Lisensoitujen valmentajien määrästä olet oikeassa, mutta boldaamani kohta ei pidä missään nimessä paikkansa. Itse asiassa olen lädipalstoilla törmännyt juurikin keskusteluihin, joissa on pohdittu asiaa, eli miksi Englannissa pro lisenssin haltijoita niin vähän verrattuna muihin suuriin maihin.

Kyllä ne taktiikoiden merkityksen ymmärtävät.

Umpivasuri

Lainaus käyttäjältä: Viinioksa - 04.09.2010 klo 18:43:46
Islannissa, maassa jossa on Espoon verran asukkaita, on Gylfi Sigurdsson (89 syntynyt Readingin kasvatti) joka mahtuisi Suomen A-maajoukkueessa avaukseen ja Liverpoolin reserveissä vakuuttavasti esiintynyt lupaus Victor Palsson (s 91).

Islannin väestöpohja on olematon, mutta toisaalta sieltä löytyy fantastiset olosuhteet jalkapalloilijaksi kasvamista ajatellen. Etenkin pääkaupunkiseudulla, jossa populaatiosta kaksi kolmasosaa asuu, on valtavan paljon ympäri vuoden loistavassa kunnossa olevia luonnonnurmikenttiä. Pálssonista en tiedä mitään, mutta ainakin Sigurðssonin erityisvahvuudet ovat sellaisia, jotka on hiottu jatkuvalla omalla ajalla treenaamisella.

Kaksi mainitsemaasi jätkää ovat pääkaupunkiseudun seurojen kasvatteja, joten he ovat erittäin todennäköisesti saaneet höynätä sydämensä kyllyydestä täydellisissä olosuhteissa ympärivuotisesti.

e: Offtopikkia, mutta kuitenkin mielestäni ihan kiinnostavaa sellaista. Olosuhteiden merkitystä ei sovi väheksyä, etenkään pienen väestönpohjan maiden.

Viinioksa

Lainaus käyttäjältä: koera - 04.09.2010 klo 19:22:13
Englannin valmennuskulttuurin jälkijättöisyydestä ja konservatiivisuudesta saa hyvän kuvan kun vertailee lisensoitujen valmentajien määriä vaikkapa Saksan. Italian tai Espanjan kanssa: saarilla valmennuskulttuuri voi huonosti, koska sitä ei yksinkertaisesti arvosteta. Hyvin tavallinen kommentti brittiläisellä futisforumilla jonkun arvostellessa valmentajan valitsemaa taktiikkaa on tyyliä "it's bloody football not rocket science". Brittiläisen työväenluokan epäluulo kaikkea älyllistä kohtaan näkyy vieläkin ruohonjuuritason toiminnassa. Sen takia noissa akateemioissa pyörii melkoinen määrä näitä italialaisia, suomalaisia ja jopa islantilaisia.

Ja kyllä, olen tietoinen että saarilla on jo jonkin aikaa panostettu akatemiatoimintaan, laitettu fasiliteetit kuntoon ja haettu uusinta oppia milloin mistäkin. Ongelma on vähän kuin hankkittaisiin huonosti ojitetulle ja heikkoravinteiselle pellolle uusimmat puimurit ja parhaat lannoitteet. Massaa on ja akateemioissa pyörii paljon hyviä pelaajia, mutta huomattavasti vähemmän hyviä jalkapallolijoita. Tämän voi todeta katsomalla satunnaisen englantilaisen akatemiaporukan pelin ja perään saman ikäluokan matsin vaikkapa Espanjasta. Eli loppupeleissä kasvuympäristönä aika huono, vaikka noilla massoilla osumiakin tulee silloin tällöin.

Ihan soopaa. Paljon höpisty lisenssivalmentajien puute tarkoittaa siis UEFA Pro Licence -valmentajia (jotka eivät suinkaan tyypillisesti ole mitään junnukoutseja, vaan ammattilaisseurojen päävalmentajia). Niiden vähyys johtuu yksinkertaisesti siitä, että FA ei ole tarjonnut ko. koulutusta kuin vähän aikaa, aiemmin sillä oli oma vastaava lisenssi. Valmentajiahan Englannissa on väkilukuun nähden suurista maista ehkä eniten. Englannin junnumaajoukkueiden saldo sijoituksina neljästä viimeisestä Euroopan lopputurnauksesta on 2-2-1-4, joka (viitsimättä tarkistaa) on ilmeisesti paras.

rakkaudentukkumyymälä


tunkkajan

Lainaus käyttäjältä: kraiffi - 04.09.2010 klo 03:08:05
Asiaa. Mitä ihmeen glooriaa näihin suurseurojen reserveihin ja junnuakatemioihin liittyy? Ne on täynnä lahjakkaita junnupelaajia, joista vain erittäin pienestä osasta kasvaa ykkösmiehistöjen runkopelaajia, puhumattakaan huipuista.

Jep, kuten huomattiin erään herra Hoesenin kohdalla. Ilmeisesti kyseinen janari oli antanut varsin hyviä näyttöjä junnu- ja reservisarjoista, muttei Veikkausliigassakaan onnistunut näyttämään kuin välähdyksittäin sitä potentiaalia.

Henkilökohtainen mielipide Tatin saamisesta maajoukkueeseen? Ihan yksi hailee, tuolla asenteella ei pitäisi olla jatkossakaan mitään asiaa edustamaan Suomea.

koera

Lainaus käyttäjältä: Viinioksa - 04.09.2010 klo 19:58:02
aiemmin sillä oli oma vastaava lisenssi. Valmentajiahan Englannissa on väkilukuun nähden suurista maista ehkä eniten.

Tuo FA:n Charles Hugesin viitoittamalla tiellä tilastoiden pohjalta rakennetun valmennus- ja jalkapallofilosofian relevanssia voidaan tarkastella vaikka lädien kisamenestyksen perusteella. Esimerkkinä pallonhallinnan tärkeyden vähettely saa parin viimeisen arvoturnauksen perusteella koomisia piirteitä. Samoin taidon opetuksessa opit ovat huomattavan vanhentuneita, vaikka onhan noita Hugesin ajoista yritelty päivitellä.  

Lainaa
Englannin junnumaajoukkueiden saldo sijoituksina neljästä viimeisestä Euroopan lopputurnauksesta on 2-2-1-4, joka (viitsimättä tarkistaa) on ilmeisesti paras.

Englannissa juniorijalkapallo on aika varhaisessa vaiheessa kilpailullista ja fyysiyyttä korostavaa, siinä missä vaikka spanskit ovat menneet pitempään yksilöiden ehdoilla. Jostain syystä asetelmat kääntyvät päälaelleen kun junnuista siirrytään aikuisiin.

Laitetaan loppuun vielä linkki.
http://www.guardian.co.uk/football/2010/jun/01/football-coach-shortage-england

Viinioksa

Lainaus käyttäjältä: koera - 04.09.2010 klo 21:25:33
Tuo FA:n Charles Hugesin viitoittamalla tiellä tilastoiden pohjalta rakennetun valmennus- ja jalkapallofilosofian relevanssia voidaan tarkastella vaikka lädien kisamenestyksen perusteella.

Tässä onkin mielenkiintoinen kontrasti englantilaisen pelin epä-älyllisyyteen. Harva taitaa tietää, että Kick'n'Rush oli alun perin tieteellistilastollisen analyysin tulos.

Muutenkin pseudososiologinen analyysi Englannin pelin työväenluokkaisuudesta ja epä-älyllisyydestä on lähinnä joutavaa tauhkaa, jolla urheilulehdet täyttävät sivujaan. Jalkapallo vetää joka paikassa puoleensa työväenluokkaista ja vähemmän opiskeluorientoitunutta sakkia. Näin on varsinkin Brasilian ja Argentiinan kaltaisissa kehitysmaissa. ÄO-asteikon yläkerroksen lapset viihtyvät kaikkialla paremmin matikanläksyjen kuin jalkapallon parissa.

LainaaEnglannissa juniorijalkapallo on aika varhaisessa vaiheessa kilpailullista ja fyysiyyttä korostavaa, siinä missä vaikka spanskit ovat menneet pitempään yksilöiden ehdoilla. Jostain syystä asetelmat kääntyvät päälaelleen kun junnuista siirrytään aikuisiin.

Kun Espanja menestyi junnutasolla, tästä ei puhuttu mitään, vaan kaikki perustui yksilöihin.

LainaaLaitetaan loppuun vielä linkki.
http://www.guardian.co.uk/football/2010/jun/01/football-coach-shortage-england

UEFA-lisurit on tosiaan tuotu saarille vasta 2003, joten on ilmeistä että ne suorittaneita on paljon vähemmän kuin maissa jossa ne ovat kai olleet käytössä vuosikymmeniä.