• FutisForum2 - JalkapalloFutisForum2 - Jalkapallo
Päävalikko

Suuri muutos suomalaisessa jalkapallossa!

Aloittaja acdb, 07.04.2010 klo 17:15:42

0 Jäsenet ja 3 Vieraat katselee tätä aihetta.

Oletko tyytyväinen liittohallituksen päätökseen, jossa muokataan kolmen ylimmän sarjatason sarjajärjestelmät uusiksi?

Kyllä, päätös oli loistava uutinen, EOM!
381 (17.3%)
Semityytyväinen, hyvä että saadaan lisää otteluita, mutta parempiakin vaihtoehtoja olisi ollut tarjolla
583 (26.5%)
En osaa sanoa juuta enkä jaata
337 (15.3%)
Aika huono päätös, oltais mielummin jatkettu vaikka nykymallilla
328 (14.9%)
Totaalista paskaa, muutos heikentää Suomifutiksen asemaa ja perustuksia
573 (26%)

Äänestäjiä yhteensä: 2183

JopiJalkapuoli

Siinä missä viimeksi kuluneiden ~kymmenen vuoden aikana suomalaisten joukkueiden budjetit ovat pysyneet suunnilleen samana, on muissa maissa rahallinen kehitys ollut jopa moninkertaista. Hakisin ehkä tästä syytä huonoon europelisaldoon, enkä siitä, että HJK:n lohkovaihevuonna oli käytössä kymmenen joukkueen kolminkertainen sarja.

Viinioksa

Lainaus käyttäjältä: Töps - 07.05.2010 klo 17:01:02
Eli Liitto palkkaisi kymmeniä kokopäiväisiä valmentajia ko. ryhmille ???

Irlannissa liiton palkkalistoilla on kuulemma sata päätoimista valmentajaa. Onko sattumaa, että Irlannin maajoukkue on huomattavasti laadukkaampi kuin Suomen?

LainaaKyseessä on joukkuelaji, jota ei voi todellakaan verrata yksilötason urheiluun. Ajattelepa nyt koko homma ihan alusta uudestaan. Ryhmien kasaaminen, pelaaminen sarjoissa jne. Maajoukkueet ovat paikka, jossa kootusti voidaan kerätä huiput yhteen leireille. Jo pelkästään pelaajien ikä asettaa rajoitteet Liiton omille ryhmille.

Joukkue ja -yksilölajeilla ei ole niin suurta eroa kuin Suomessa luullaan. Kenties juuri siksi Suomi on muutamaa poikkeusta lukuunottamatta menestynyt joukkuelajeissa niin vaisusti. Täällä kehitetään joukkueita ja uskotaan, että yksilöt kehittyvät siinä sivussa. Todellisuudessa huipulle pyrkivät joukkueurheilijatkin tarvitsevat yksilöllistä valmennusta.

Rantasipi

Et sitten vastannut yhteenkään kysymykseen, vaan heitit ilmoille jonkun tuulesta temmatun luvun Irlannin liiton valmentajista. Kuinka moni näistä keskittyy yksilötason valmentamiseen? Ja jos Irlannissa on nyt kaksi kertaa enemmän valmentajia Liiton palveluksessa, niin meneekö homma lineaarisesti niin, että palkkaamalla 100 päätoimista yksilövalmentajaa, Suomesta tulisi vaikkapa kaksi kertaa parempi jalkapallomaa kuin Irlanti? Se kun sanomasi perusteella ei voi olla sattumaa.

SPL:n palkkalistoilla on myös useita kymmeniä valmentajia. He ovat siellä maajoukkueita varten. Miksi Liitto palkkaisi päätoimisia valmentajia, jotka sitten sitten yksilövalmentaisivat eri seurojen yksittäisiä pelaajia ???

Kun ajatuksesi menee täysin metsään - siis täysin metsään - niin eikö kannattaisi joskus myöntää olevansa vain väärässä?

Ja lisätietoja 12-18-vuotiaiden hiihtäjien valmennuksesta Hiihtoliiton tahoilta voit toki edelleen esittää. Ja sama koskee yleisurheilua.

Kid_B

Paljonhan tätä on nyt tullut pohdittua. Itse näkisin ehkä tulevaisuudessa mielenkiintoisimpana jotakin seuraavanlaista:

Veikkausliiga
10 joukkuetta - nelinkertainen sarja

2. Veikkausliiga
10 joukkuetta - nelinkertainen sarja

1. Divisioona
Kaksi 10 joukkueen lohkoa

2. Divisioona
Neljä kymmenen joukkueen lohkoa

Nimillähän tuossa kusetetaan, mutta uskoisin kuitenkin, että sponsoreille ja tuulareille mielikuva tästä uudesta ykkösestä olisi parempi kuin nykyisestä kakkosesta. Sama Saksasta pöllityn 2. Veikkausliigan kohdalla. Eli kauden 2009 lopputaulukoiden mukaan näyttäisi sarjat jotakuinkin tältä:

Veikkausliiga

HJK
FC Honka
TPS
IFK Marienhamn
FC Inter
Haka
Tampere United
VPS
MyPa
FF Jaro

2. Veikkausliiga

FC Lahti
KuPS
JJK
RoPS
AC Oulu
KPV
FC Viikingit
FC PoPa
FC KooTeePee
FC Hämeenlinna

1. Divisioona

A-Lohko:

Klubi 04
PK-35
TPV
Atlantis
IF Gnistan
KäPa
FC Espoo
LoPa
Ilves
KaaPo

B-Lohko:

PS Kemi
Jippo
TP-47
MP
FC Kiisto
OPS-jp
FC OPA
FC YPA
VIFK
Warkaus JK


Vielä tuohon neljän kierroksen sarjaan ei pystyttäne venymään. Mutta 5-10 vuoden päästä olosuhteet olisi toivottavasti jo siinä kunnossa.

toka

Lainaus käyttäjältä: JopiJalkapuoli - 07.05.2010 klo 20:50:11
Siinä missä viimeksi kuluneiden ~kymmenen vuoden aikana suomalaisten joukkueiden budjetit ovat pysyneet suunnilleen samana, on muissa maissa rahallinen kehitys ollut jopa moninkertaista. Hakisin ehkä tästä syytä huonoon europelisaldoon, enkä siitä, että HJK:n lohkovaihevuonna oli käytössä kymmenen joukkueen kolminkertainen sarja.

Näin taisi todellakin olla. Mutta eikös HJK:n menestystä seurannut vielä monen muun  suomalaisen joukkueen pääsy pidemmälle euroopan kisoissa ?

Tämä on mielenkiintoinen asia ja kannattaa selvittää ja miettiä, mikä vaikutus on ollut suppeamman sarajan ja sitä kautta kovempien pelien merkitys euromenestykselle.

Tätähän ymmärtääkseni haetaan myös tällä nyt päätetyllä sarjojen supistuksilla. Siinä jonkun yhden kotiottelun merkitys ei oo mitään.

straiter

Lainaus käyttäjältä: toka - 07.05.2010 klo 21:40:55
Näin taisi todellakin olla. Mutta eikös HJK:n menestystä seurannut vielä monen muun  suomalaisen joukkueen pääsy pidemmälle euroopan kisoissa ?

Tämä on mielenkiintoinen asia ja kannattaa selvittää ja miettiä, mikä vaikutus on ollut suppeamman sarajan ja sitä kautta kovempien pelien merkitys euromenestykselle.

Tätähän ymmärtääkseni haetaan myös tällä nyt päätetyllä sarjojen supistuksilla. Siinä jonkun yhden kotiottelun merkitys ei oo mitään.

No jos sarjojen supistus nostaisi tasoa, niin jääkääkän puolella DDR olisi ollut suvereeni 1970 ja -80-luvuilla.

Ja suhteessa kovin euromenestys suomalaisilla porukoilla oli silloin kultaisella kasarilla, seuraranking on viimeiset 15 vuotta pyörinyt välillä 27-32.

JanCeulemans

Lainaus käyttäjältä: JanCeulemans - 07.05.2010 klo 19:20:13
Eli tässä siis kuva siitä uudesta ennen kokemattomasta sarjajärjestelmästä (ns. Tanskan mallista), jota ei ole koskaan kokeiltu Suomessa aikaperioidilla.



Toivottavasti kausi pitenee myös jo ensi vuonna!

Savon keisari

#2182
Uudessa blogissaan Ville "Poika" Lyytikäinen tarttuu tähän asiaan: http://blogit.iltalehti.fi/ville-lyytikainen/

Pointit ovat pitkälti samat mitä täällä on monella sivulla toitotettu, mutta ei ole jääräpäitten päähän mennyt.

Lainaus käyttäjältä: straiter - 07.05.2010 klo 21:45:48
No jos sarjojen supistus nostaisi tasoa, niin jääkääkän puolella DDR olisi ollut suvereeni 1970 ja -80-luvuilla.

Tässäkin on oma totuutensa, mutta ajatus jäänyt vain puolitiehen. Ratkaisevaa on se tietysti miten paljon on resursseja käytettävissä. DDR:sä ei jääkiekko mikään suuren luokan laji ollut vaan voimavarat kohdistettiin isompiin lajeihin, mutta kansainvälisesti kapeassa ja pienessä lajissa otettiin rajallisista resursseista tehokkaasti irti kun panostettiin kunnolla pariin hyvään porukkaan. Neuvostoliitto olikin sitten omaa luokkaansa kun käytännössä vain keskityttiin vain yhteen seurajoukkueeseen...

Mutta ainakin minun mielestäni ainakin jonkinlainen arvo on sillä sarjalla itselläänkin - ja Suomen kokoisessa eurooppalaisvaltiossa myös sillä ettei se ole ihan kurapaskaa.

Antoine Roquentin

#2183
Lainaus käyttäjältä: Savon keisari - 08.05.2010 klo 07:32:42
pienessä lajissa otettiin rajallisista resursseista tehokkaasti irti kun panostettiin kunnolla pariin hyvään porukkaan.

:D

Tismalleen tällä periaatteellahan pöllöliiton akiriihilahdet ja petrijakoset ovat lähteneet asiaa pohtimaan pienissä päissään. On toki varmaa, että esimerkiksi Tihisen kasvattaneessa Kemissä tai Tainion tuottaneessa Torniossa jalkapallon asia menee eteenpäin, kun Palloliitto toteaa uudella systeemillään nämä kaupungit kykeneväksi vain aladivareiden pelaajahautomoiksi. Ketä vittua kiinnostaa edes aloittaa futaamista, jos oman kaupungin posse on Kolmosen kaljajengi ilman saumaa nousta ylöspäin? Kaikki diggaa homohomohoojiikosta myös torinossa, que?

Elmo

Lainaus käyttäjältä: Savon keisari - 08.05.2010 klo 07:32:42
Uudessa blogissaan Ville "Poika" Lyytikäinen tarttuu tähän asiaan: http://blogit.iltalehti.fi/ville-lyytikainen/

Pointit ovat pitkälti samat mitä täällä on monella sivulla toitotettu, mutta ei ole jääräpäitten päähän mennyt.

LainaaKaikki haluavat pelata pääsarjaa, Ykköstä tai kyläjoukkueena Kakkosta harrastaen, mutta Palloliiton epäonnistunut "kaikki pelaa" ei saa tulla sarjajalkapalloon, jos haemme oikeasti menestystä.

tyypillinen stadirunkkari, joka ei tajua, että kehä kolmosen ulkopuolella se kakkosdivarijengi voi oikeasti olla se tavoitteellinen ja kunnianhimoinen kunnan ykkösjengi. Eikä saunakaverirunkkuporukka niinkuin stadissa.

LainaaTöölön stadionilla aina samoissa ja reiluissa olosuhteissa.

jee, reilua muovipaskaa, ihq.
(ja erityisen reilua jos toinen jengeistä on homohomostadijengi)

LainaaYkkösen viimeinen tippuu, ja toiseksi viimeinen pelaa yhden pelin yhtä arvottua kakkosen lohkovoittajaa vastaan perjantaina, siivotaan samppanjat ja kaatuneet pois, ja kaksi muuta lohkovoittajaa pelaavat lauantaina samoin säännöin.

???

Savon keisari

Lainaus käyttäjältä: Antoine Roquentin - 08.05.2010 klo 09:43:20
:D

Tismalleen tällä periaatteellahan pöllöliiton akiriihilahdet ja petrijakoset ovat lähteneet asiaa pohtimaan pienissä päissään. On toki varmaa, että esimerkiksi Tihisen kasvattaneessa Kemissä tai Tainion tuottaneessa Torniossa jalkapallon asia menee eteenpäin, kun Palloliitto toteaa uudella systeemillään nämä kaupungit kykeneväksi vain aladivareiden pelaajahautomoiksi. Ketä vittua kiinnostaa edes aloittaa futaamista, jos oman kaupungin posse on Kolmosen kaljajengi ilman saumaa nousta ylöspäin? Kaikki diggaa homohomohoojiikosta myös torinossa, que?

Niin, paitsi että Palloliitto ei minun tietääkseni ole mitään rajoituksia maantieteellisen kattavuuden suhteen säätänyt, vaan siinä mennään yhä vapaan urheilullis-taloudellisen kilpailun ehdoilla.

Ketä vittua sitten kiinnostaa jossain Espanjassa, Saksassa, Englannissa jne. aloittaa futaamista vaikka pääsarjajoukkueita väki- ja harrastajamäärään suhteutettuna vielä vähemmän?

Venire

Lainaus käyttäjältä: Savon keisari - 08.05.2010 klo 07:32:42
Uudessa blogissaan Ville "Poika" Lyytikäinen tarttuu tähän asiaan: http://blogit.iltalehti.fi/ville-lyytikainen/

LainaaPalloliiton päätös perustui huolelliseen huippujalkapallostrategiaan

Jos se on niin huolellinen ja oletettavasti sitä kautta myös valmis, miksi yksityiskohtia ei kerrota medialle, tai edes seuroille?

LainaaPalloliiton huippujalkapallostrategiaa on ollut valmistelemassa satoja ihmisiä, joilta on kysytty niin kantaa kuin neuvojakin.

Ja iso osa kannoista ja neuvoista jätettiin huomiotta, kuten todellisen ammattilais-asiantuntijan Job Dragtsman tapauksessa.

LainaaHaastattelujen ja kyselyiden jälkeen lopullisen linjauksen teki työryhmä, johon kuuluivat Palloliiton Kimmo Lipponen, Petri Jakonen ja Markku Lehtola sekä Mypan puheenjohtaja Seppo Mäkinen.

Eli kaikesta huolimatta pieni piiri päätti jostakin johon suurin osa seuroista ei halua sitoutua. Bravo.

LainaaPalloliitolla on varaa, sillä liiton ja Veikkausliigan (Jalkapalloliiga ry) välinen sopimus voidaan irtisanoa päättymään tämän vuoden lopussa. Jos ja kun Palloliitto ottaa maamme pääsarjan yhdeksi osaksi koko huippujalkapallostrategiaansa, mitä mahdollisuuksia Veikkausliigalla on enää rimpuilla?

Jalkapallo on seurat, ei sarja. Kannattaako ehdoin tahdoin vittuilla seuroille sarjan hallinnoinnin suhteen kun kuitenkin niillä on vaihtoehto (uusi sarja, tai vielä parempaa, uusi palloliitto) joka olisi Palloliiton uskottavuudelle kuolinisku? Perseen heiluttelu on todella nerokas tapa sitouttaa seuroja uuteen strategiaan...

LainaaJos liigaseurat olisivat yhtä mieltä jostain, olisi Palloliiton vaikea saada itse jyräämiään päätöksiä läpi yksin. Joukkuemäärän supistaminen ja 33 kierroksen pelaaminen sopii melkeinpä jokaiselle joukkueelle (kunhan ne ovat itse mukana).

Täyttä paskaa. Siis tämäkin pelle valehtelee, ja kuitenkin hurrataan.

Loppujen lopuksi aika säälittävän provokatiivista paskanjauhantaa josta ainakin selviää se että Lyytikäinen ei kunnioita seuroja lainkaan.

Antoine Roquentin

#2187
Lainaus käyttäjältä: Savon keisari - 08.05.2010 klo 10:04:19
Niin, paitsi että Palloliitto ei minun tietääkseni ole mitään rajoituksia maantieteellisen kattavuuden suhteen säätänyt, vaan siinä mennään yhä vapaan urheilullis-taloudellisen kilpailun ehdoilla.

Vielä kerran: joukkuemäärän supistamisen kautta futiksen rooli ei kasva tässä maassa yhtään, päinvastoin. Tämä on kerrottu jo monta kertaa, mutta kerrataan vielä. Suomessa kaupungit vastaavat kenttien ja stadionien kehittämisestä myös huipputasolla. Mikään kaupunki tai kunta ei laita lisää rahaa huippujalkapallon olosuhteiden kehittämiseen, jos jengi ei pelaa korkeimmalla (puhumattakaan siitä, jos ei pelaa edes toiseksi korkeimmalla) sarjatasolla. Sama koskee yritysten tukieuroja. Joukkueiden karsiminen valtakunnalliselta (liiga, Ykkönen) ja piirikunnalliselta tasolta (Kakkonen) kaventaa jalkapallon asemaa tässä maassa. Mikä vittu siinä on nyt niin vaikeaa ymmärtää? Jos esim. Oulu tai Kuopio tippuu liigasta, huippufutikseen näissä kaupungeissa panostetut julkiset ja yksityiset rahat siirtyvät muille lajeille, eivät ne mene hjk:n tai tps:n kassaan. Haloo.

edit: niin, koomisten ja täysin utopististen "Euroopassa kymmenen joukkoon 2020" -visioiden sijaan mielestäni tulisi keskittyä jalkapallon kansallisen näkyvyyden ja roolin kehittämiseen. Tällä saralla riittää nimittäin tekemistä edelleen. Nyt kurkotellaan suorastaan koomisella tavalla tähtiin tilanteessa, jossa oma perustekeminen on edelleen puolitiessä. Tämä sarjauudistus ei vie meitä tällä tiellä pätkääkään eteenpäin.

Savon keisari

#2188
Kyllä, se on ihan totta sikäli, että kun liigasta vähennetään joukkueita, niin liigassa pelaa vähemmän joukkueita. Ei siinä ole mitään vaikeaa ymmärtää.

Ilmeisesti monilla tuntuu kuitenkin olevan vaikea ymmärtää että pelasi liigassa vittu vaikka 100 joukkueitta se ei ole mikään suomalaisen jalkapalloilun kokonaisvaltainen ratkaisu, vaan siihen ovat ihan muut keinot. Käytettiin niitä tai ei. Mutta huippujalkapallon sarjajärjestelmän ei ole sellainen tarkoituskaan olla.

toka



Haluaisin tarkistaa mielikuvani siitä, että 2000-luvun vaihteessa suomalaiset joukkueet menestyivät paljon paremmin eurocupeissa kuin viime vuosina. En vain löydä oikeita linkkejä.

Löytäiskö joku sellaista tietoa ?
Tuolloin pelatiiin vähemmällä joukkuemäärällä.

wenrer

#2190
Lainaus käyttäjältä: toka - 07.05.2010 klo 20:24:33
Millainen oli sarjasysteemi 90-luvun lopussa, kun HJK pääsi Mestarien Liigan lohkovaiheeseen ja oli muitakin kovia menestyksiä kansainvälisissä peleissä. Itse en tätä muista, mutta joku voisi valaista asiaa tältä kannalta. Eli onko sarjajärjestelm'ällä ollut merkitystä suhteessa kansainväliseen menestykseen.

HJK:n Haapiainenhan on joskus korostanut sitä, että HJK teki Mestarien liiga -suorituksensa pienen liigan aikana (10 joukkueen 3-kertainen sarja) ja tukenut sillä pienempää liigaa. Tosin tuo vuoden 1998 HJK-suoritus oli ainoa onnistuminen, eli kaikki muut eurokentillä 10 joukkueen liigan aikana pelanneet joukkueet floppasivat pahasti.

Tässä parhaat eurovuodet maapisteiden perusteella:

1998, UEFA country coefficient: 3.000 (yksin HJK:n mestarien liigapaikan ansiosta)
2007, UEFA country coefficient: 2.625
2006, UEFA country coefficient: 2.333
1994, UEFA country coefficient: 2.000
1996, UEFA country coefficient: 1.875
2008, UEFA country coefficient: 1.833
2004, UEFA country coefficient: 1.666
2003, UEFA country coefficient: 1.666

-> Suomen kahdeksasta parhaasta eurokaudesta kuusi on pelattu 14 joukkueen liigan aikana (1994,2003,2004,2005,2007,2008). 10 joukkueen liigan aikana 1997 tulos eurokentiltä oli yksi Suomi-futiksen historian heikoimmista (1.166).

Rantasipi

Sanoi kyllä, että suomalaisten menestys on ollut parasta pienen liigan aikana, mutta tuon mukaan on siis väärässä. Vai tarkoittiko 80-lukua, jolloin suomalaiset pärjäsivät kaikkein parhaiten Euroopassa?

Savon keisari

Suomi on jäänyt järjestelmällisesti koko ajan suhteellisesti kauemmas kehityksen kelkasta. Tämä tapahtui vuosikymmenen aikana pääsääntöisesti 14 joukkueen sarjan aikana. Uppoaako päähän, jos kerran ei mitään muuta asioita osata nähdä kuin joukkuemäärä.

straiter

#2193
Lainaus käyttäjältä: Töps - 08.05.2010 klo 11:13:48
Sanoi kyllä, että suomalaisten menestys on ollut parasta pienen liigan aikana, mutta tuon mukaan on siis väärässä. Vai tarkoittiko 80-lukua, jolloin suomalaiset pärjäsivät kaikkein parhaiten Euroopassa?


Toki kasarin cupit eivät ole oikein vertailukelpoisia nykypäivän cuppeihin.

Tuoltahan noita suomalaisnippujen eurohistorioita voi käydä katsomassa, aika sama kaava niissä toistuu. Pikkumaiden limaniput on hoidettu muutamaa poikkeusta lukuunottamatta ja vähänkään kovemmilta joukkueilta on otettu säännönmukaisesti kuokkaan.

Lainaus käyttäjältä: Savon keisari - 08.05.2010 klo 11:18:24
Suomi on jäänyt järjestelmällisesti koko ajan suhteellisesti kauemmas kehityksen kelkasta. Tämä tapahtui vuosikymmenen aikana pääsääntöisesti 14 joukkueen sarjan aikana. Uppoaako päähän, jos kerran ei mitään muuta asioita osata nähdä kuin joukkuemäärä.

Ei tasollisesti juurikaan, mikäli seurarankingia voi pitää minään mittarina. Rahallisesti kylläkin, se on helppo myöntää.

Elmo

Lainaus käyttäjältä: Savon keisari - 08.05.2010 klo 11:18:24
Suomi on jäänyt järjestelmällisesti koko ajan suhteellisesti kauemmas kehityksen kelkasta. Tämä tapahtui vuosikymmenen aikana pääsääntöisesti 14 joukkueen sarjan aikana. Uppoaako päähän, jos kerran ei mitään muuta asioita osata nähdä kuin joukkuemäärä.

Niin jäi rahallisesti, mutta joukkuemäärällä ei ollut asian kanssa käytännössä mitään tekemistä.

wenrer

Lainaus käyttäjältä: Töps - 08.05.2010 klo 11:13:48
Sanoi kyllä, että suomalaisten menestys on ollut parasta pienen liigan aikana, mutta tuon mukaan on siis väärässä. Vai tarkoittiko 80-lukua, jolloin suomalaiset pärjäsivät kaikkein parhaiten Euroopassa?

Haapiainen sanoi: "Silloin kun viimeksi Suomessa oli 10 joukkueen kolminkertainen sarja, suomalaiset seurajoukkueet menestyvät kansainvälisissä peleissä."

Ja oli siis väärässä, koska ainoastaan yksi suomalainen seurajoukkue pärjäsi kv-peleissä, eli HJK 1998.

Itse sanoisin, että tuo HJK:n menestys vuonna 1998(-1999) johtui siitä, että se pelasi liigassa kovia pelejä mm. Vepsua, RoPSia ja Jaroa vastaan :). Sinänsä oli hassua, että HJK sijoittui 1998 liigassa vasta neljänneksi Hakan, Vepsun ja PK-35:n takana, mutta ehkä panostukset olikin laitettu vain europeleihin.

Elmo

Lainaus käyttäjältä: Verneri Virtanen - 08.05.2010 klo 11:30:09
Itse sanoisin, että tuo HJK:n menestys vuonna 1998(-1999) johtui siitä, että

kävi todella hyvä tuuri sen ranskalaisseuran suhteen.

Rantasipi

Lainaus käyttäjältä: Verneri Virtanen - 08.05.2010 klo 11:30:09
Ja oli siis väärässä, koska ainoastaan yksi suomalainen seurajoukkue pärjäsi kv-peleissä, eli HJK 1998.
Kyllä. Kysyin sen vuoksi, että 80-luvun sarjajärjestelmästä ei itselläni ole mitään muistikuvaa.

wenrer

Lainaus käyttäjältä: Töps - 08.05.2010 klo 11:43:47
Kyllä. Kysyin sen vuoksi, että 80-luvun sarjajärjestelmästä ei itselläni ole mitään muistikuvaa.

Tuolta löytyy ainakin:
http://www.veikkausliiga.com/ennatykset_index.htm
"Pääsarja ennen Veikkausliigaa"

JanCeulemans

Tämä keskustelu on osittain TODELLA KÄSITTÄMÄTÖNTÄ!

Onko todella niin, että kun vaatimuksia kovennetaan ja ruvetaan vaatimaan ammattimaisuutta, niin tämä olisi väärin ?

On käsittämätöntä itkeä sitä, että kun näin tehdään, niin ne ja ne ja nuo ja nuo ja me ja he ei pysy kelkassa mukana.

Kuka nauttii siitä, että toiminta on "kaikilla on kivaa ja kaikki on mukana piirissä". Mitään kehitystä itse pelin suhteen ei tapahdu. Kuka nauttii ?

Nauttivatko katsojat siitä, että pelin taso on paskaa ? Kentällä on amatöörejä, jotka eivät kykykene katsojia parempii suorituksiin ? Euroopan kentillä ei ole ikinä menestytty, onko tämä nautinto seuroille, katsojille, pelaajille, valmentajille ?

Ei näitä muutoksia tehdä sen takia, että se ja se seura putoaa pois kelkasta ja, että saadaan pudotettua seuroja pois toiminnasta.

Kannattaa edelleen lukea se alkukevään Urheilulehden juttu hollantilaisesta jalkapallosta. Yksi ydin koko jutussa on se, että hollantilaiset seurat on organisoitu "puuksi" ja jokainen seura tietää paikkansa organisaatio rakenteessa.

Hollannissa: Seurat ovat myös ylpeitä omasta toiminnastaan ja pyörittävät toimintaansa niiden resurssien mukaan, jotka ovat mahdollisia.[/u] <--> Suomessa: ajatusmalli on jossain Torniossa, että meillä on 11 pelaajaa, 1 toimistotyöntekijä, 1 hieroja, 1 valmentaja NIIN MIKSI ME EI VOIDA MUKA KILPAILLA samalla viivaalla TPS:n ja Vaasan Palloseuran kanssa ?

Eli Suomessa seurat eivät tiedä paikkaansa "yhteisessä organisaatiossa". Tämä ei tarkoita sitä, etteikö tämä organisaatio myös tarvittaessa eläisi. Mutta jutun perusteella Hollannissa on selkeät kategoriat, joihin seura kuuluu ja niiden toimintaa myös tuetaan. Eli ne ovat tärkeitä osia koko hollantilaisessa seura pyramidissa.

Tämä johtaa siihen, että toiminta on paljon paremmin kontrolloitua ja mitään älyttömiä satsauksia, johonkin tähdenlentoihin päästä pelaamaan kerran pääsarjatasolla ja mennä konkurssiin ei nähdä. Sen sijaan koko seura kenttä palvelee hollantilaista jalkapalloa. Ja mikäli joku seura haluaa pohjalta ylöspäin, on sen ensin laitettava "itsensä" kuntoon, ennenkuin voi edes alkaa haaveilla seuraavasta kategoriasta.

Get the picture ?

prologi: Tämä suomalainen vääristynyt malli, että "vain huipulla" pelattava jalkapallo on arvokasta, seurattavaa ja kannatettavaa on tämänkin keskustelun takana.
Hollannissa homma menee niin, että mikäli olet riittävän hyvä, niin tie huipulle on auki. Siellä seurojen arvostus on ihan eri tasolla ja jokainen (sinä ja minä) voivat pelata juuri sellaisella tasolla ja olla mukana seuratoiminnassa sellaisella tasolla kun kyvyt ja taito riittävät.