• FutisForum2 - JalkapalloFutisForum2 - Jalkapallo
Päävalikko

Suuri muutos suomalaisessa jalkapallossa!

Aloittaja acdb, 07.04.2010 klo 17:15:42

0 Jäsenet ja 3 Vieraat katselee tätä aihetta.

Oletko tyytyväinen liittohallituksen päätökseen, jossa muokataan kolmen ylimmän sarjatason sarjajärjestelmät uusiksi?

Kyllä, päätös oli loistava uutinen, EOM!
381 (17.3%)
Semityytyväinen, hyvä että saadaan lisää otteluita, mutta parempiakin vaihtoehtoja olisi ollut tarjolla
583 (26.5%)
En osaa sanoa juuta enkä jaata
337 (15.3%)
Aika huono päätös, oltais mielummin jatkettu vaikka nykymallilla
328 (14.9%)
Totaalista paskaa, muutos heikentää Suomifutiksen asemaa ja perustuksia
573 (26%)

Äänestäjiä yhteensä: 2183

hikisetsyndit

Aika hyvin toi laadukas työ sitten jakautuu :ylos:

Savon keisari

Liettuassa pelataan 11 joukkueen kolminkertainen sarja, ammattilaisjoukkueita jotka eivät pasko housuun.

Joao

Missäs ne Tampun juniorityön hedelmät ovat..? Eiku. :)

Pioneer

Ei hätää veljet. Taso nousee kuin itsestään kunhan vain vähennetään joukkueita ja potkitaan Lahet sun muut joutavat häiritsemästä HJK:n, Hongan ja TPS:n kaltaisten SUURSEUROJEN kehityskulkua!

...ja sitten vittu en edes herännyt.

Jakosen klaanin alibiurakointi pitää huolen siitä, ettei kotimaisen huippufutiksen ruohonjuuritason todellisiin ongelmiin tartuta lähitulevaisuudessakaan.

James Salvesen

Kyllä se vaan nyt on niin, että puoliammattilaissarja kutsuu Veikkausliigaa muutaman vuoden päästä.
Realiteetit ovat vaan sellaiset, että kolmellatoista kotiottelulla ei saada tarpeeksi tuloja ammattilaisseuran pyörittämiseen. Toki sponsoreilla ja sedukoskisilla on oma sijansa tulovirroissa, mutta vaihtelut globaalissa taloudessa määräävät liikaa näistä tulevien rahavirtojen suuruuden.

Mitä se ammattilaisuuskaan oikeastaan on? Kahdet harjoitukset päivässä ja loppupäivä katsellaan leffoja kotisohvalta. Leffojen sijasta istua voi esim. luennoilla tai sorvin ääressä. Kesällä, liigakauden pyöriessä, opiskella ei tarvitse ja suopea pomokin antaa kesälomaa normaalia enemmän. Ammattilaissarjaa voidaan katsella uudestaan sen jälkeen, jos maksava yleisö löytää tiensä katsomoihin selkeästi nykyistä enemmän.

tamman siika

Lainaus käyttäjältä: James Salvesen - 23.07.2010 klo 18:17:03
Mitä se ammattilaisuuskaan oikeastaan on? Kahdet harjoitukset päivässä ja loppupäivä katsellaan leffoja kotisohvalta. Leffojen sijasta istua voi esim. luennoilla tai sorvin ääressä. Kesällä, liigakauden pyöriessä, opiskella ei tarvitse ja suopea pomokin antaa kesälomaa normaalia enemmän.

Kahdet harjoitukset päivässä ja arkiduuni päälle. Kuulostaapa houkuttelevalta elämältä. Neuvoisin James Salvesenia aluksi vaikka harjoittelemaan kaksi kertaa päivässä ammattimaisesti ja hoitamaan opiskelut päälle. Nimimerkillä kokemusta on. Tai vaihtoehtoisesti kartoittamaan sellaisia vapaita ammatteja nykytaloustilanteessa, joihin pelaajat voivat mennä joustavilla työajoilla.

Väitän edelleen, että mikäli urheilija ei voi panostaa 100% lajiinsa, niin silloin häneltä ei voi myöskään vaatia 100% tulosta. Enkä ota tässä nyt kantaa siihen pitäisikö liigassa alentaa huomattavasti palkkoja.

Ior Bock

Lainaus käyttäjältä: Verneri Virtanen - 13.06.2010 klo 13:46:24

Tuosta näkee aika hyvin, missä resurssit käytetään tehokkaimmalla mahdollisella tavalla hyväksi.

Toki isompi otanta olis kiva :).

Tuosta näkee ainoastaan miten paljon maakuntapolitiikka vaikuttaa palloliiton pelaajavalintoihin junnuikäluokissa. Ei suomen parhaat vaan maakuntien parhaat

James Salvesen

Lainaus käyttäjältä: tamman siika - 23.07.2010 klo 21:11:32
Kahdet harjoitukset päivässä ja arkiduuni päälle. Kuulostaapa houkuttelevalta elämältä. Neuvoisin James Salvesenia aluksi vaikka harjoittelemaan kaksi kertaa päivässä ammattimaisesti ja hoitamaan opiskelut päälle. Nimimerkillä kokemusta on. Tai vaihtoehtoisesti kartoittamaan sellaisia vapaita ammatteja nykytaloustilanteessa, joihin pelaajat voivat mennä joustavilla työajoilla.

Väitän edelleen, että mikäli urheilija ei voi panostaa 100% lajiinsa, niin silloin häneltä ei voi myöskään vaatia 100% tulosta. Enkä ota tässä nyt kantaa siihen pitäisikö liigassa alentaa huomattavasti palkkoja.

Toki puoliammattilaissarjassa harjoitusten määrä ei voi missään nimessä olla sama, kuin ammattilaissarjassa. Mutta nykyisillä näytöillä ei Veikkausliigan ammattilaisuus ole tuonut juurikaan a)menestystä eurokentillä b)yleisöä lehtereille c)tuottanut pelaajia maajoukkueen käyttöön. Miksi siis hakata päätä seinään ja kaataa jalkapalloseuroja taloudellisten ongelmien vuoksi?

Opiskelun ja ammattimaisen harjoittelun yhdistämisessä ei ole mitään uutta ja ihmeellistä. Yksilölajeissa tuo on kansallisen tason huipuilla varsin normaalia.

Pipo

Lainaus käyttäjältä: James Salvesen - 23.07.2010 klo 18:17:03
Kyllä se vaan nyt on niin, että puoliammattilaissarja kutsuu Veikkausliigaa muutaman vuoden päästä.
Realiteetit ovat vaan sellaiset, että kolmellatoista kotiottelulla ei saada tarpeeksi tuloja ammattilaisseuran pyörittämiseen.

Sillä, onko kotiotteluita 13 vai 17, ei ratkaista ammattilaissarjan ja puoliammattilaissarjan eroa.

Hakan kausiotsikossa oli juttua, että Haka saa nettotuloja yhdestä kotiottelusta alle 4000 euroa. Neljän kotiottelun lisäys toisi Hakan kassaan lisää rahaa 16 tuhatta euroa, ja tällä ei todellakaan kuitata niitä satojen tuhansien eurojen tappioita, jotka Haka on tehnyt.

Lainaus käyttäjältä: James Salvesen - 24.07.2010 klo 08:52:28
Toki puoliammattilaissarjassa harjoitusten määrä ei voi missään nimessä olla sama, kuin ammattilaissarjassa. Mutta nykyisillä näytöillä ei Veikkausliigan ammattilaisuus ole tuonut juurikaan a)menestystä eurokentillä b)yleisöä lehtereille c)tuottanut pelaajia maajoukkueen käyttöön. Miksi siis hakata päätä seinään ja kaataa jalkapalloseuroja taloudellisten ongelmien vuoksi?

Mikä taho on kaatamassa jalkapalloseuroja? Viestistäsi saa sen kuvan, että seurat eivät itse ole vastuussa tekemisistään, vaan voisivat vierittää syyn jonkin muun tahon harteille.

Jos seurat tekevät satojen tuhansien eurojen tappioita, on se täysin heidän oma vikansa. Miksi pitää elää yli varojen? Kotiottelujen vähyyttä on aivan turha syyttää.

yyber

Nyt täytyy kyllä todeta, että Suomessa pelataan jo puoliammattilaissarjaa, kun aletaan tutkimaan tuota palkkojen jakautumista. Puolet saa palkkaa ja puolet ei.

tamman siika

Lainaus käyttäjältä: James Salvesen - 24.07.2010 klo 08:52:28
Toki puoliammattilaissarjassa harjoitusten määrä ei voi missään nimessä olla sama, kuin ammattilaissarjassa. Mutta nykyisillä näytöillä ei Veikkausliigan ammattilaisuus ole tuonut juurikaan a)menestystä eurokentillä b)yleisöä lehtereille c)tuottanut pelaajia maajoukkueen käyttöön. Miksi siis hakata päätä seinään ja kaataa jalkapalloseuroja taloudellisten ongelmien vuoksi?

Näkisin, etteivät talousongelmat johdu ammattilaisten määrästä vaan seurojen huonosta johtamisesta sekä kulujenhallinnasta.

a) Onko ammattilaisuus tae menestyksestä Euroopassa? Ei tietenkään vaan rahallahan sitä saa. Melko absurdia on toisaalta edes kuvitella amatööreilla saavutettavan yhtään mitään 2000-luvun kansainvälisissä kilpailuissa, kun verrataan muiden maiden seurabudjetteja.

b) Onko ammattimaisuus tae yleisöstä? Tai asetetaan kysymys näin päin, että jos yleisöä ei saada tavoiteltua määrää stadioneille ammattilaisseuroilla, niin kuinka näin kuvitellaan käyvän amatööreillä. Harjoitusmäärien vähentäminen ja yleisestä harjoitusten tasosta tinkiminen kun tarkoittaa automaattisesti koko pääsarjan pelillisen "tason" laskua. Ja se aihe jos mikä on keskivertosuomalaisen urheilukuluttajan takaraivoon sementoitu.

c) Hyypiä, Litmanen, Pasanen, Niemi, Forssell, Väyrynen, Tainio, Eremenko jr, Porokara, Jääskeläinen, Kuqi...jne.

Lainaus käyttäjältä: James Salvesen - 24.07.2010 klo 08:52:28
Opiskelun ja ammattimaisen harjoittelun yhdistämisessä ei ole mitään uutta ja ihmeellistä. Yksilölajeissa tuo on kansallisen tason huipuilla varsin normaalia.

Yksilölajit yksilölajeina. Harjoittelurytmikin on täysin eri, kun toisessa tapauksessa oma tekeminen ei ole riippuvainen tietyistä kellonajoista.

Viinioksa

Lainaus käyttäjältä: tamman siika - 24.07.2010 klo 12:03:08
Näkisin, etteivät talousongelmat johdu ammattilaisten määrästä vaan seurojen huonosta johtamisesta sekä kulujenhallinnasta.

Eli maksavat liikaa palkkoja pelaajilleen. Sehän se ylivoimaisesti suurin kuluerä suomalaisseuroilla on.


Pipo

Lainaus käyttäjältä: Viinioksa - 24.07.2010 klo 12:49:38
Eli maksavat liikaa palkkoja pelaajilleen. Sehän se ylivoimaisesti suurin kuluerä suomalaisseuroilla on.

Se ei ole tyhmä joka pyytää, vaan se joka maksaa. Jos ei ole varaa maksaa isoja palkkoja, niin siinä tapauksessa kallispalkkaisia pelaajia ei pidä hankkia joukkueeseen.

Esimerkkinä Hakan pelaajien palkkoja (nuo on mainittu Hakan kausitopikissa): Kuivasto (100k per kausi), Santala (80k per kausi) ja Nam (10k per kk). Seurajohto katsokoon peiliin jos rahat eivät riitä.

ballKicker

Palkkakattoja ja muita rajoituksia perusteellaan yleensä sillä, että ilman niitä kulut karkaavat käsistä. Se pitää valitettavasti paikkansa. Jos liigassa pelaisi pelkästään hyvin hoidettuja, talousammattilaisten johtamia organisaatioita, mistään rajoituksista ei tarvitsisi edes puhua. Pelkästään muutama mätä omena aiheuttaa kuitenkin toiminnallaan noidankehän, jossa seurat alkavat tarjota pelaajilleen suurempaa palkkaa kuin mihin niillä on varaa. Sama ilmiö toistuu myös maailman huippusarjoissa.

Pelaajat ovat valmiita vaihtamaan joukkuetta hyvinkin marginaalisten palkankorotusten takia, mikä aiheuttaa sen, että tunteella ajattelevat seurajohtajat antavat pelaajille 5000 euron vuosipalkkakorotuksia tuosta vain. Ja kun sen tekee 10 pelaajalle joka vuosi, kulut kasvavat pitkällä aikavälillä räjähdysmäisesti. Samaan aikaan käytännössä yksikään joukkueista ei kykene tekemään voittoa tai edes kasvattamaan tulojaan. Mikäli Veikkausliiga pakottaisi joukkueet kulukuurille, jossa menojen ja tulojen on täsmättävä, sarjaan jäisi ehkä 2-3 täysammattilaisjoukkuetta jos sitäkään. Inter on saanut olemassaolonsa aikana valtavat summat Håkansilta, eikä joukkue pystyisi mitenkään elämään pelkillä toiminnasta saatavilla tuotoilla TPS:stä nyt puhumattakaan.

Tilanne on murheellinen: ottelutapahtumat eivät tuota juuri mitään, säännöllisesti peleissä käyviä kannattajia on joukkuetta kohden vain kourallinen, eikä tv-tulojakaan ole tarpeeksi. Huono taloudenpito romuttaa myös Veikkausliiga-tuotteen brändin ja vie lopulta kaiken uskottavuuden katsojien silmissä. Valitettavan harvalla joukkueella on pitkä ja perinteikäs historia ja kannattajia monessa eri sukupolvessa. Esimerkiksi Inter ei ole onnistunut pääsemään turkulaisten sydämeen edes 20 vuodessa, vaan TPS saa huonollakin menestyksellä huomattavasti enemmän porukkaa katsomoon.

yyber

Lainaus käyttäjältä: Pipo - 24.07.2010 klo 13:18:27
Esimerkkinä Hakan pelaajien palkkoja (nuo on mainittu Hakan kausitopikissa): Kuivasto (100k per kausi), Santala (80k per kausi) ja Nam (10k per kk). Seurajohto katsokoon peiliin jos rahat eivät riitä.

Otappa noista puolet pois. :D

Arpin Lusène

Namin kohdalla ei ainakaan tarvitse ottaa.

oonpanda

Lainaus käyttäjältä: yyber - 24.07.2010 klo 15:20:59
Otappa noista puolet pois. :D
Eipä nuo mitenkään uskomattomilta näytä. Eräs Hakan pelaaja kertoi tässä männä viikolla, että Seppo on maksanut Hakan tusinaulkomaalaisille jopa kolmin- tai nelinkertaista palkkaa verrattuna normaaliin suomalaiseen liigapeluriin. Ihan hyvin voi Santalan ja Kuivaston palkka olla tuota luokkaa, Namin liksa ihan varmasti.

yyber

Lainaus käyttäjältä: oonpanda - 24.07.2010 klo 15:30:41
Eipä nuo mitenkään uskomattomilta näytä. Eräs Hakan pelaaja kertoi tässä männä viikolla, että Seppo on maksanut Hakan tusinaulkomaalaisille jopa kolmin- tai nelinkertaista palkkaa verrattuna normaaliin suomalaiseen liigapeluriin. Ihan hyvin voi Santalan ja Kuivaston palkka olla tuota luokkaa, Namin liksa ihan varmasti.

Samba ja kumppanit olivat toki kovalla palkalla.

James Salvesen

Lainaus käyttäjältä: tamman siika - 24.07.2010 klo 12:03:08
Näkisin, etteivät talousongelmat johdu ammattilaisten määrästä vaan seurojen huonosta johtamisesta sekä kulujenhallinnasta.

a) Onko ammattilaisuus tae menestyksestä Euroopassa? Ei tietenkään vaan rahallahan sitä saa. Melko absurdia on toisaalta edes kuvitella amatööreilla saavutettavan yhtään mitään 2000-luvun kansainvälisissä kilpailuissa, kun verrataan muiden maiden seurabudjetteja.

b) Onko ammattimaisuus tae yleisöstä? Tai asetetaan kysymys näin päin, että jos yleisöä ei saada tavoiteltua määrää stadioneille ammattilaisseuroilla, niin kuinka näin kuvitellaan käyvän amatööreillä. Harjoitusmäärien vähentäminen ja yleisestä harjoitusten tasosta tinkiminen kun tarkoittaa automaattisesti koko pääsarjan pelillisen "tason" laskua. Ja se aihe jos mikä on keskivertosuomalaisen urheilukuluttajan takaraivoon sementoitu.

c) Hyypiä, Litmanen, Pasanen, Niemi, Forssell, Väyrynen, Tainio, Eremenko jr, Porokara, Jääskeläinen, Kuqi...jne.

Yksilölajit yksilölajeina. Harjoittelurytmikin on täysin eri, kun toisessa tapauksessa oma tekeminen ei ole riippuvainen tietyistä kellonajoista.

Puoliammattilaissarjaksi siirtymisellä en pyrkinyt kehittämään liigaa vaan toteamaan ammattimaisen, taloudellisesti järkevän, jalkapalloseuratoiminnan pyörittämisen lähestulkoon mahdottomaksi.

Eihän se ammattilaisuus ole tae Euroopassa menestymiseen, kuten suomalaisseurojen otteista on valitettavasti nähty. Seurojen taso ei riitä euroopan kentillä ammattilaispelaajien(kaan) voimin, joten nostetaan kädet pystyyn ja tyydytään fanittamaan kokosuomen Liverpoolia (tai vastaavaa).

Jos yleisö ei ole tänä kesänä löytänyt itseään katsomoihin, kun liigapelureina ovat olleet Kuivasto, Johansson, Ere jr., niin yleisömäärien kasvaminen tulevaisuudessa ei ole kovin todennäköistä. On siis (ainakin omasta mielestäni) huonoa yritystoimintaa sijoittaa rahaa yritykseen(=maksella pelaajille palkkoja), jonka tuotetta(=ottelutapahtuma) ei tunnusta omakseen tarpeeksi suuri kuluttajajoukko, jotta tulot olisivat menopuolta suuremmat. Sponsorit ja rikkaat liikemiehet tässä tapauksessa sivuuttaen.
Jalkapallon pääsarjana puoliammattilaisseuroista koostuva Veikkausliiga olisi siltikin yksi Suomen seuratuimmista palloilulajeista. Onhan kyseessä kuitenkin kuningaslaji. Toki yleisömäärät laskisivat vielä nykyisestäkin.

Mainitsemistasi mj-tason pelaajista ainoastaan Porokaran voisi luokitella Veikkausliigan "tuottamaksi" pelaajaksi. Muut ovat siirtyneet ulkomaille sen verran nuorena etteivät ole ehtineet pelata Veikkausliigaa ammattilaisina. Ylipäätään suomalainen koulutusjärjestelmä antaa pelaajalle mahdollisuuden panostaa lajiinsa lähes 20 vuotiaaksi asti . Siinä vaiheessa pystyy jo näkemään onko kaverissa potentiaalia menestyä ammattilaisena ulkomailla.

Yksilöurheilijan harjoittelun otin vain esimerkkinä ammattimaisen harjoittelun ja opiskelun yhdistämisestä, jonka itse totesit olevan lähes mahdotonta. Ja monet palloilulajien pääsarjajoukkueetkin reenaavat lähes ammattimaisesti, vaikka lähestulkoon kaikki pelaajat ovat opiskelijoita tai työssäkäyviä.

Rikkiviisas

Miksi johonkin puoliammattilaisuuteen muka pitäisi siirtyä?
Jos kerran ammattimainen toiminta on mahdotonta niin siitähän on loogisesti seurauksena se, että toiminta tulee muuttumaan itsestään... Ihan kuin suomalainen seurajalkapallo olisi ylhäältä johdettua toimintaa, jossa määräyksillä saadaan muutettua sarjan käytäntöjä.

Lainaus käyttäjältä: James Salvesen - 24.07.2010 klo 23:10:15Mainitsemistasi mj-tason pelaajista ainoastaan Porokaran voisi luokitella Veikkausliigan "tuottamaksi" pelaajaksi. Muut ovat siirtyneet ulkomaille sen verran nuorena etteivät ole ehtineet pelata Veikkausliigaa ammattilaisina.

Täh?
Hyypiä siirtyi 22-vuotiaana ja takana 96 veikkausliigapeliä, Litmanen 21v ja 131 veikkausliigapeliä, Pasanen 20v ja 42 peliä, Niemi 23v ja 101 peliä, Forssell 17v ja 17 peliä, Losa 21v ja 75 peliä, Väyrynen 20v ja 66 peliä, Tainio 17v ja 20 peliä, Jääskeläinen 22v ja 116 peliä, Kuqi 24 ja 155 peliä... kaikki olivat sen verta isoja lupauksia että saivat kyllä ammattilaissopimuksen, osahan edusti jopa useampaa seuraa.

Vastaavasti sitten "Veikkausliigan kasvatti" Porokara: 25v ja 99 peliä.

Palataan siis asiaan kun faktat ovat kunnossa.

tamman siika

Lainaus käyttäjältä: James Salvesen - 24.07.2010 klo 23:10:15
Puoliammattilaissarjaksi siirtymisellä en pyrkinyt kehittämään liigaa vaan toteamaan ammattimaisen, taloudellisesti järkevän, jalkapalloseuratoiminnan pyörittämisen lähestulkoon mahdottomaksi.

Ja minä väitän edelleen, että liigapaikkakunnilta saatavat sponsorivarat riittävät pyörittämään nykyistä "ammattilaistasoa", kunhan vain seurajohdoissa ymmärrettäisiin pitää kulut kurissa. Kuten nimimerkki Rikkiviisas totesi: Miksi taannuttaa toimintaa, jos ei ole välttämätöntä pakkoa?

Lainaus käyttäjältä: James Salvesen - 24.07.2010 klo 23:10:15
Eihän se ammattilaisuus ole tae Euroopassa menestymiseen, kuten suomalaisseurojen otteista on valitettavasti nähty. Seurojen taso ei riitä euroopan kentillä ammattilaispelaajien(kaan) voimin, joten nostetaan kädet pystyyn ja tyydytään fanittamaan kokosuomen Liverpoolia (tai vastaavaa).

Jaahas. Että tällaista taas tällä kertaa.

Lainaus käyttäjältä: James Salvesen - 24.07.2010 klo 23:10:15
Jos yleisö ei ole tänä kesänä löytänyt itseään katsomoihin, kun liigapelureina ovat olleet Kuivasto, Johansson, Ere jr., niin yleisömäärien kasvaminen tulevaisuudessa ei ole kovin todennäköistä. On siis (ainakin omasta mielestäni) huonoa yritystoimintaa sijoittaa rahaa yritykseen(=maksella pelaajille palkkoja), jonka tuotetta(=ottelutapahtuma) ei tunnusta omakseen tarpeeksi suuri kuluttajajoukko, jotta tulot olisivat menopuolta suuremmat. Sponsorit ja rikkaat liikemiehet tässä tapauksessa sivuuttaen.
Jalkapallon pääsarjana puoliammattilaisseuroista koostuva Veikkausliiga olisi siltikin yksi Suomen seuratuimmista palloilulajeista. Onhan kyseessä kuitenkin kuningaslaji. Toki yleisömäärät laskisivat vielä nykyisestäkin.

Tämäkin asia on puitu laajasti moneen kertaan, mutta tiivistettynä suomalaisessa urheilukulttuurissa yrityssponsoroinnilla ei ole ensisijaista roolia saada mainosta firmoille, vaan kyse on enemmänkin seurajohdon kontakteista yritysmaailmaan ja seuran toimintaa sympatisoivien yritysten puhtaasta hyväntekeväisyydestä. Tässä en siis laskenut mukaan joidenkin seurojen rikkaita namusetiä.

Lainaus käyttäjältä: James Salvesen - 24.07.2010 klo 23:10:15
Mainitsemistasi mj-tason pelaajista ainoastaan Porokaran voisi luokitella Veikkausliigan "tuottamaksi" pelaajaksi. Muut ovat siirtyneet ulkomaille sen verran nuorena etteivät ole ehtineet pelata Veikkausliigaa ammattilaisina. Ylipäätään suomalainen koulutusjärjestelmä antaa pelaajalle mahdollisuuden panostaa lajiinsa lähes 20 vuotiaaksi asti . Siinä vaiheessa pystyy jo näkemään onko kaverissa potentiaalia menestyä ammattilaisena ulkomailla.

Väitteessäsi on kasa faktoja pielessä, mutta noin parikymppisenä on aivan luonnollista siirtyä kovatasoisempaan sarjaan, mikäli yksilön kyvyt vain riittävät. Tämä on täysin luonnollinen asia kaikissa Euroopan kasvattajasarjoissa, joissa toimintaedellytykset täyspäiväiseen futisuraan on luotu. Pitää ymmärtää, että se lyhytkin välietappi Suomen pääsarjassa voi olla ratkaiseva kehitystekijä nuoren urakaarella.

Lainaus käyttäjältä: James Salvesen - 24.07.2010 klo 23:10:15
Yksilöurheilijan harjoittelun otin vain esimerkkinä ammattimaisen harjoittelun ja opiskelun yhdistämisestä, jonka itse totesit olevan lähes mahdotonta. Ja monet palloilulajien pääsarjajoukkueetkin reenaavat lähes ammattimaisesti, vaikka lähestulkoon kaikki pelaajat ovat opiskelijoita tai työssäkäyviä.

Suomalaisten yksilöurheilijoiden vertailu kansainväliseen tasoon voidaan nähdä tuloksissa, jotka eivät toden totta mairittele yleisurheilusta talvilajeihin. Mutta sitä saa mitä tilaa. Arkitöiden ohessa hammasta purren harjoittelun mentaliteetti näyttää olevan kalkkeutunut urheilukulttuuriimme, ja samalla myös illuusio absoluuttisen huipun saavuttamisesta tätä kautta.

James Salvesen

Lainaus käyttäjältä: Rikkiviisas - 25.07.2010 klo 13:49:51
Miksi johonkin puoliammattilaisuuteen muka pitäisi siirtyä?
Jos kerran ammattimainen toiminta on mahdotonta niin siitähän on loogisesti seurauksena se, että toiminta tulee muuttumaan itsestään... Ihan kuin suomalainen seurajalkapallo olisi ylhäältä johdettua toimintaa, jossa määräyksillä saadaan muutettua sarjan käytäntöjä.

Täh?
Hyypiä siirtyi 22-vuotiaana ja takana 96 veikkausliigapeliä, Litmanen 21v ja 131 veikkausliigapeliä, Pasanen 20v ja 42 peliä, Niemi 23v ja 101 peliä, Forssell 17v ja 17 peliä, Losa 21v ja 75 peliä, Väyrynen 20v ja 66 peliä, Tainio 17v ja 20 peliä, Jääskeläinen 22v ja 116 peliä, Kuqi 24 ja 155 peliä... kaikki olivat sen verta isoja lupauksia että saivat kyllä ammattilaissopimuksen, osahan edusti jopa useampaa seuraa.

Vastaavasti sitten "Veikkausliigan kasvatti" Porokara: 25v ja 99 peliä.

Palataan siis asiaan kun faktat ovat kunnossa.

Jep, laitetaan seurojen taloudet ensin kuralle, mennään konkurssiin ja katsellaan sitten uudestaan onko ammattimaisen jalkapalloseuran pyörittäminen suomessa kannattavaa.

Suomalainen oppivelvollisuus, lukiot ja/tai varusmiespalvelus, mukaanlaskettuna sitoo suomalaisen miehenalun kotimaahansa noin parikymppiseksi asti. Sen jälkeen voinet olla täysin jalkapalloammattilainen, kun kaikki velvollisuudet on hoidettu. Nuo mainitsemasi pelurit ovat pelanneet liigaa sen verran nuoresta asti etteivät ole täysin ammattilaisina liigassa montaa kautta pelanneet. Olisivatkohan he siirtyneet ulkomaille, jos Veikkausliiga olisi ollut heidän aikanaan puoliammattilaissarja?
Oma kriittisyyteni Veikkausliigaa kohtaan koskeekin pelaajia noin 21-26 ikävuoden välillä, jotka pelaavat jalkapalloa työkseen. Ne pelaajat ovatkin sitten aika vähissä, jotka ovat siirtyneet ulkomaille pelattuaan ensin muutaman vuoden ammattilaisina Suomessa. Saatika siirtosummalla tuoneet seuran kassaan muutakin kuin lämmintä kättä.

a-wiik

Lainaus käyttäjältä: James Salvesen - 25.07.2010 klo 14:48:02
Suomalainen oppivelvollisuus, lukiot ja/tai varusmiespalvelus, mukaanlaskettuna sitoo suomalaisen miehenalun kotimaahansa noin parikymppiseksi asti. Sen jälkeen voinet olla täysin jalkapalloammattilainen, kun kaikki velvollisuudet on hoidettu. Nuo mainitsemasi pelurit ovat pelanneet liigaa sen verran nuoresta asti etteivät ole täysin ammattilaisina liigassa montaa kautta pelanneet. Olisivatkohan he siirtyneet ulkomaille, jos Veikkausliiga olisi ollut heidän aikanaan puoliammattilaissarja?

Suomalainen oppivelvollisuus sitoo miehen viisitoistavuotiaaksi asti. Intin voi käydä hyvinkin mukautetusti, jos on kysymys huippu-urheilijasta. Ei siellä kasarmilla montaa yötä tarvitse viettää, intti hoituu ulkomailla pelatessakin tarpeen tullen.

Lainaus käyttäjältä: James Salvesen - 25.07.2010 klo 14:48:02
Oma kriittisyyteni Veikkausliigaa kohtaan koskeekin pelaajia noin 21-26 ikävuoden välillä, jotka pelaavat jalkapalloa työkseen. Ne pelaajat ovatkin sitten aika vähissä, jotka ovat siirtyneet ulkomaille pelattuaan ensin muutaman vuoden ammattilaisina Suomessa. Saatika siirtosummalla tuoneet seuran kassaan muutakin kuin lämmintä kättä.

Pidempäänkin pelanneita siirtyy Suomesta jatkuvasti ulkomaille. Nopeasti miettien Niemi, Pohja, Haapala, Koskela vain TamUn pelaajia miettien ovat käyneet ulkomailla oltuaan ensin useita kausia isossa roolissa Suomessa. Kyllä sinulla on tuo homma nyt hakusessa. Jos Litin ja Hyypiän tasoisista lahjakkuuksista tulisikin ulkomaanammattilaisia ilman ammattilaissarjaakin, niin miten olisikaan näiden keskitason lahjakkuuksien kanssa, joista nyt tulee kelvollisia Ruotsin, Norjan tai Belgian pääsarjan pelaajia?

Rikkiviisas

#2323
Lainaus käyttäjältä: James Salvesen - 25.07.2010 klo 14:48:02Jep, laitetaan seurojen taloudet ensin kuralle, mennään konkurssiin ja katsellaan sitten uudestaan onko ammattimaisen jalkapalloseuran pyörittäminen suomessa kannattavaa.

Suomessa on mennyt seuroja konkurssiin, mutta niin muuallakin.
Valitettavasti suurin osa seuroista kuitenkin selviytyy taloudellisesti ja on pystynyt pitämään yllä ammattilaistoimintaa nykymuodossaan sekä jopa kehittymään.

Tähän saakka siis suurempi osa seuroista on pystynyt pyörittämään ammattimaista jalkapallotoimintaa Suomessa kuin mennyt konkurssiin. Täten on hankala nähdä, että miten jatkossa tilanne menisi siihen, että kaikki seurat menisivät konkurssiin eikä suurin osa tajuaisi leikata kulujaan.

Tokihan aina voidaan siirtyä mahtikäskyllä vapaasta mallista käskyjärjestelmään, mutta vähän enemmän perusteluja siirtyminen vaatisi kuin yhden sarkastisen heiton.

LainaaSuomalainen oppivelvollisuus, lukiot ja/tai varusmiespalvelus, mukaanlaskettuna sitoo suomalaisen miehenalun kotimaahansa noin parikymppiseksi asti. Sen jälkeen voinet olla täysin jalkapalloammattilainen, kun kaikki velvollisuudet on hoidettu. Nuo mainitsemasi pelurit ovat pelanneet liigaa sen verran nuoresta asti etteivät ole täysin ammattilaisina liigassa montaa kautta pelanneet. Olisivatkohan he siirtyneet ulkomaille, jos Veikkausliiga olisi ollut heidän aikanaan puoliammattilaissarja?

Kyllä nuo kaikki pelaajat pelasivat Veikkausliigaa ihan ammattilaisina.
Luonnollisestikin siirtyminen olisi ollut heikompaa, jos mahdollisuuksia täyspäiväiseen harjoitteluun joukkueen mukana ei olisi ollut eikä aikaa tai energiaa omatoimiseen harjoitteluun. Työstä toki saa rahaa, mutta vuorokauteen ei saa enempää tunteja eikä innokkainkaan jalkapalloilija jaksa loputtomiin.

Taaskin tunnut tekevän ongelman asiasta, jossa ei ole ongelmaa ja perustelet sitä virheellisin väittämin.

LainaaOma kriittisyyteni Veikkausliigaa kohtaan koskeekin pelaajia noin 21-26 ikävuoden välillä, jotka pelaavat jalkapalloa työkseen. Ne pelaajat ovatkin sitten aika vähissä, jotka ovat siirtyneet ulkomaille pelattuaan ensin muutaman vuoden ammattilaisina Suomessa. Saatika siirtosummalla tuoneet seuran kassaan muutakin kuin lämmintä kättä.

Mitä nyt nuo kaikki aiemmin luetellut...
Saati sitten vaikka Njazi Kuqi, Berat Sadik, Kasper Hämäläinen, Joel Perovuo, Paulus Arajuuri, Juho Mäkelä, Eetu Muinonen, Magnus Bahne, Ville Jalasto, Hannu Patronen, Jonas Portin, Jukka Raitala, Sakari Mattila, Niklas Tarvajärvi...

Tokihan voit saivarrella "lämpimästä kädestä", mutta kaikki ovat siirtyneet juuri 21-26 vuotiaina kun takana on ollut 2-5 vuotta ammattilaisena Suomessa ja siirtokorvauksissa niin ihan 100 000 euroa on helposti yli 10% suomalaisen seuran kokonaisbudjetista ja isompi osa pelaajabudjetista, mutta ei kai se sitten ole "lämmintä kättä" kun tällainen fakta pilaisi tämänkin väitteesi...

Toisekseen niin en myöskään oikein ymmärrä kriittisyyttä koska Veikkausliigalle on ihan hyväksi, että siellä pelaa muitakin kuin junnuja ja sitten paluumuuttajia. Kunnon liigajyrille on aina kysyntää ja kun kerran useampi seura on pystynyt vuosien varrella maksamaan ko. liigajyrille palkkaa niin hankala taaskaan nähdä ongelmaa. Suurin osahan pystyy hankkimaan samalla jonkinlaisen ammatin, joten ihan täysammattilaisia kaikki eivät ole, mutta pystyvät hyvin kirittämään junnuja.

Viinioksa

Lainaus käyttäjältä: a-wiik - 25.07.2010 klo 15:02:55
Pidempäänkin pelanneita siirtyy Suomesta jatkuvasti ulkomaille. Nopeasti miettien Niemi, Pohja, Haapala, Koskela vain TamUn pelaajia miettien ovat käyneet ulkomailla oltuaan ensin useita kausia isossa roolissa Suomessa. Kyllä sinulla on tuo homma nyt hakusessa. Jos Litin ja Hyypiän tasoisista lahjakkuuksista tulisikin ulkomaanammattilaisia ilman ammattilaissarjaakin, niin miten olisikaan näiden keskitason lahjakkuuksien kanssa, joista nyt tulee kelvollisia Ruotsin, Norjan tai Belgian pääsarjan pelaajia?

Irlannissa ja Sloveniassa on Suomeakin amatöörimäisempi sarja, mutta ulkomailla pelaavista ammattilaisista ne kokoavat laadukkaammat maajoukkueet. Ei kotimaan sarjan ammattimaisuuden tasolla ole juurikaan merkitystä maalle, jonka maajoukkue kootaan ulkomailta.

Ja ne joiden mielestä täysammattilaisuudesta seuranneet lukuisat konkurssit eivät ole kovin paha juttu, eivät toivottavasti ole niitä samoja, jotka ihmettelevät että miksi Suomessa ei ole Ruotsin kaltaista  seurakulttuuria ja sitoutumista seuroihin.