• FutisForum2 - JalkapalloFutisForum2 - Jalkapallo
Päävalikko

Suuri muutos suomalaisessa jalkapallossa!

Aloittaja acdb, 07.04.2010 klo 17:15:42

0 Jäsenet ja 4 Vieraat katselee tätä aihetta.

Oletko tyytyväinen liittohallituksen päätökseen, jossa muokataan kolmen ylimmän sarjatason sarjajärjestelmät uusiksi?

Kyllä, päätös oli loistava uutinen, EOM!
381 (17.3%)
Semityytyväinen, hyvä että saadaan lisää otteluita, mutta parempiakin vaihtoehtoja olisi ollut tarjolla
583 (26.5%)
En osaa sanoa juuta enkä jaata
337 (15.3%)
Aika huono päätös, oltais mielummin jatkettu vaikka nykymallilla
328 (14.9%)
Totaalista paskaa, muutos heikentää Suomifutiksen asemaa ja perustuksia
573 (26%)

Äänestäjiä yhteensä: 2183

Thalian

Lainaus käyttäjältä: Rikkiviisas - 24.09.2014 klo 15:58:28en ole missään vaiheessa esittänyt mitään teoriaa siitä, että mistä ne rahat tulevat vaan koko palkkojen nousu ja siihen tarvittavan rahamäärän saamisen perusteleminen on sinun asiasi, jotta tässä "keskustelussa" päästään eteenpäin.

Palkkojen nousu tapahtuu aikalailla automaattisesti kysynnän noustessa, mutta tarjonnan pysyessä suht samana. Rahaa tosin ei ole senttiäkään enemmän, joten jotta kohonneet kustannukset voidaan kattaa, niin silloin jostain pitää säästää. Helpointa tämä lienee sillä tavalla, että vähennetään kotimaisten pelaajien määrää ja nostetaan ulkkareiden määrää, he kun ovat yleensä halvempia kuin kotimaiset.

Pikka


HuonoKunto

Lainaus käyttäjältä: Savon keisari - 24.09.2014 klo 19:12:52
Tai vaikka jääkiekon SM-liigaan joka on ammattilaissarja.

Tiedätkö miksi Vaasan Sport nostettiin jääkiekon SM-Liigaan kesken kuumimman kilpakauden?

Koska se on Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan yhteinen joukkue. Ei ole varsinaisia kilpailijoita. Mukaanlukien, niin suomen- kuin ruotsinkielisetkin. Sama asia mitä Kärpät on koko pohjoisemmalle suomelle.

Eli sillä saatiin SM-Liigalle maksimaalisen suuri näkyvyys ja kiinnostavuus verrattuna muihin vaihtoehtoihin.

Sama asia tarkoittaa jalkapalloliigassa mahdollisimman montaa Liigajoukkuetta. Suomalaisilla jalkapalloseuroilla ei ole vastaavaa alueellistakannatusta, kuin jääkiekossa, joten enemmän seuroja on pakko ottaa. 16 joukkuetta on maksimi, koska niiden tuomat 30 ottelua on maksimi mitä nykyään suomessa on kohtuuden rajoissa ulkona pelata.

Itseasiassa jopa UEFA on taannoin ilmoittanut kansallisten pääsarjojen optimaaliseksi joukkuemääräksi 16. Ympäri euroopan.

Joko otetaan SM-Liigasta mallia?

Gesert

Lainaus käyttäjältä: HuonoKunto - 25.09.2014 klo 01:18:19

Joko otetaan SM-Liigasta mallia?
Joka kamppailee tällä hetkellä uskottavuutensa kanssa, jonka katsoja keskiarvot tippuvat ja jossa mietitään jo tuleeko sieltä jo muut lajit ohi (Kunnes huomaavat että siellähän se jalkapallo polkee paikoillaan).

Ei siinä poukkoilen aina sinne ja tänne oman mielipiteeni kanssa, kun tätä keskustelua käydään, mutta olen myös huomannut että yleensä 16 joukkueen sarjan perustelut ovat aina voittaneet muut.

Kysymys kuuluu miten sarjamuutos toteutettaisiin sitten, koska omaa "moraalia" vastaanhan kyllä pahasti sotisi tuollainen että homma toteutettaisiin tämän kauden jälkeen ja esimerkiksi huomenna paukautettaisiin pommi liitolta että: "Niin me tossa päätettiin että ykkösestä nousee sittenkin 5 seuraa tällä kaudella ja 6:skin pääsee karsimaan vähän kriisi hongan kanssa". Toinen vaihtoehto on odottaa vielä yksi vuosi vanhalla systeemillä ja paukauttaa ensivuodeksi taas kunnon ykkönen jossa 4 nousee ja 2 karsii ja 2 säilyy ja 2 putoaa.

KipeKemi

Lainaus käyttäjältä: Gesert - 25.09.2014 klo 02:35:15
Joka kamppailee tällä hetkellä uskottavuutensa kanssa, jonka katsoja keskiarvot tippuvat ja jossa mietitään jo tuleeko sieltä jo muut lajit ohi (Kunnes huomaavat että siellähän se jalkapallo polkee paikoillaan).

Ei siinä poukkoilen aina sinne ja tänne oman mielipiteeni kanssa, kun tätä keskustelua käydään, mutta olen myös huomannut että yleensä 16 joukkueen sarjan perustelut ovat aina voittaneet muut.

Kysymys kuuluu miten sarjamuutos toteutettaisiin sitten, koska omaa "moraalia" vastaanhan kyllä pahasti sotisi tuollainen että homma toteutettaisiin tämän kauden jälkeen ja esimerkiksi huomenna paukautettaisiin pommi liitolta että: "Niin me tossa päätettiin että ykkösestä nousee sittenkin 5 seuraa tällä kaudella ja 6:skin pääsee karsimaan vähän kriisi hongan kanssa". Toinen vaihtoehto on odottaa vielä yksi vuosi vanhalla systeemillä ja paukauttaa ensivuodeksi taas kunnon ykkönen jossa 4 nousee ja 2 karsii ja 2 säilyy ja 2 putoaa.

Yksi vuosi voitaisiin välissä mennä 14 joukkueella.

Elmo

Lainaus käyttäjältä: silvagil - 24.09.2014 klo 18:26:13
Tehkää asiat oikein ,kuten SJK.
Namusetiä ei näytä riittävän kaikille joukkueille.

Muutoinkin sitä välillä miettii, että onko tämä namusetäpohjainen joukkueen pystyssä pitäminen lopulta tervettä. Mitä sitten kun se namusetä kyllästyy/kuolee? No, SJK:lla on sentään vähän tuntunut olevan jotain pyrkyä laajentaa sitä tulopohjaa (namusedän rahoilla), mutta miten vaikka Inter, KuPS....HJK.


Elmo

Lainaus käyttäjältä: krevis - 25.09.2014 klo 09:39:28
http://www.savonsanomat.fi/savo/ari-lahdella-200-miljoonan-euron-visio-keskuskentasta/1901893
[uutinen]– Tämä oli toinen kerta, kun esittelin alueen kehittämistä suunnitelmalla. Se oli myös viimeinen. En tee enää kolmatta, jos tämä ei etene.[/uutinen]

werner

Lainaus käyttäjältä: Thalian - 25.09.2014 klo 00:02:03
Helpointa tämä lienee sillä tavalla, että vähennetään kotimaisten pelaajien määrää ja nostetaan ulkkareiden määrää, he kun ovat yleensä halvempia kuin kotimaiset.

Mutta kun se ei käytännössä enää onnistu homegrown-säännön takia. Ulkkareiden määrähän on jo nyt about tapissaan. Eli suomalaisten palkat nousee vain, jos on rahaa. Jos ei ole, palkat eivät voi nousta.

Toki itsekin toivon, että 16 joukkueen liiga nostaa suomifutiksen kokonaisliikevaihtoa, jolloin keskimääräinen palkkakin voisi nousta. Ja etenkin pitkällä tähtäimellä Suomessa olisi nykyistä enemmän suomalaisia futisammattilaisia, mikä ennen pitkää nostaisi tasoa myös maajoukkueissa.

krevis

Lainaus käyttäjältä: Elmo - 25.09.2014 klo 09:42:23
[uutinen]– Tämä oli toinen kerta, kun esittelin alueen kehittämistä suunnitelmalla. Se oli myös viimeinen. En tee enää kolmatta, jos tämä ei etene.[/uutinen]

Vastuu, kuulija jne. Ite varmaan olisit samassa kohtaa nöyrin mielin jo valmiiksi tekemässä sitä kolmatta, kun ei tämä kelpaa kellekään kuitenkaan.

Thalian

Lainaus käyttäjältä: Pelle-Wermanni - 25.09.2014 klo 09:52:24
Mutta kun se ei käytännössä enää onnistu homegrown-säännön takia. Ulkkareiden määrähän on jo nyt about tapissaan.

HG-säännön mukaisia pelaajia nyt on semivaikea tunnistaa, varsinkin noiden kaksoiskansalaisuuksien kanssa, mutta mitä tuota liiga ulkomaalaipelaajat -topicia katselin, niin nousuvaraa on vielä useissa joukkueissa. Toki joillakin on jo ei-HG-pelaajien määrä tapissa ja tämä tuottaa vaikeuksia tulevaisuudessa.

LainaaEli suomalaisten palkat nousee vain, jos on rahaa. Jos ei ole, palkat eivät voi nousta.

Tässä on se ongelma, että aina joku maksaa. Jos pelaajaa X haluaa kolme joukkuetta, niin eivät nuo kolme joukkuetta voi kaikki tarjota samaa palkkaa, vaan joku niistä tarjoaa enemmän kuin muut. Silloin muiden pitää joko nostaa tarjoustaan tai sitten pelaaja menee muualle. Aika usein tilanne on se, että korvaajaa ei ole olemassa, jolloin paikalle tulee heikompi pelaaja. Koska kuitenkaan harvoin on halua heikompaan pelaajaan, niin huutokilpa alkaa ja sitten säästetään jostain muusta se raha, mikä pelaajaan meni "ylimääräistä".

LainaaToki itsekin toivon, että 16 joukkueen liiga nostaa suomifutiksen kokonaisliikevaihtoa, jolloin keskimääräinen palkkakin voisi nousta. Ja etenkin pitkällä tähtäimellä Suomessa olisi nykyistä enemmän suomalaisia futisammattilaisia, mikä ennen pitkää nostaisi tasoa myös maajoukkueissa.

Se kokonaisliikevaihdon nousu ei vain auta yhtään yksittäisiä seuroja, sillä heidän liikevaihtonsa ei siitä nouse, että liigaan tulee lisää joukkueita. Ja kun samaan aikaan kulut nousevat, niin vaikka kokonaisliikevaihto nousee, ovat yksittäiset seurat entistä huonommassa asemassa.

Rikkiviisas

Lainaus käyttäjältä: Kapteeni - 24.09.2014 klo 19:32:23Luulenpa, että ko.askeleet ovat ihan maailmanlaajuisesti tuttua juttua ja lähes kaikkea kyllä Suomessakin kokeillaan resurssien puitteissa. Ja vaikka kuinka koetetaan asiaa kiistää, niin olettaisin lätkän suursuosion olevan suomalaisen futiksen nousun suurin este. Ruotsissa (toinen pienehkö maa, jossa futiksen ohella toinen suosittu palloilulaji) näin ei ole käynyt varmaan siitä syystä, että futis oli ehtinyt mm. kansainvälisen menestyksen myötä jo selväksi ykköslajiksi ennen hokin suosion nousua ja onhan Ruotsi nyt Suomea lähes kaksi kertaa isompi maakin.

Toinen asia on sitten, että suurin osa Ruotsin jalkapalloseuroista pelaa Suomea etelämpänä ja Ruotsi kun on sotinut viimeeksi pari sataa vuotta sitten, niin siellä on myös vaurautta ja rahaa enemmän kuin Suomessa. Esimerkiksi ne MM-kisat 1950 olivat melkoinen näyttö muutamalta pohatalta ja kisojen avulla tuli hyvät stadionit, joista osa sitten saatiin modernisoitua vuoden 1992 EM-kisojen avulla. Lisäksi Ruotsissa kaupungistuminen alkoi muutama vuosikymmenen aiemmin eli muuttovirtojen vaikutus oli vähäisempi siinä vaiheessa kun rupesi tulemaan menestystä jalkapallossa. 

LainaaOikeastaan olisi varmaan tarkasteltava sitä, mitkä edistysaskeleet jäivät ottamatta joskus futiksen etsikkoaikana urheiluviihteen suosion kasvuaikoina (1945 > 1960-luku ja lätkän nousu). Yleisurheilukin eli lama-aikaa tulosten suhteen 60-luvulla joten silloin se iskun paikka olisi kai ollut.

Silloin oli useampikin isompi ongelma:
1) Jalkapallo oli muiden urheilulajien tapaan jakautunut kahteen leiriin,
2) muuttoliike maalta kaupunkeihin (ja Ruotsiin) oli suurimmillaan ja näin perinteiset maalaisseurat menettivät väkeä, joka ei sitten juurtunut uusiin seuroihin kaupungeissa.
3) Suomessa oli menossa yleisesti iso rakennemuutos ja lähinnä isoilla patruunoilla oli varaa perustaa ja tukea seuroja.
4) Jääkiekosta alkoi tulla kaiken kansan laji ja sen lobbarit osasivat iskeä, joten tuli jäähalleja ja yleisesti seurajääkiekosta tuli iso juttu, maajoukkuehan oli pitkään vitsi.

Lainaus käyttäjältä: Thalian - 25.09.2014 klo 00:02:03Palkkojen nousu tapahtuu aikalailla automaattisesti kysynnän noustessa, mutta tarjonnan pysyessä suht samana. Rahaa tosin ei ole senttiäkään enemmän, joten jotta kohonneet kustannukset voidaan kattaa, niin silloin jostain pitää säästää. Helpointa tämä lienee sillä tavalla, että vähennetään kotimaisten pelaajien määrää ja nostetaan ulkkareiden määrää, he kun ovat yleensä halvempia kuin kotimaiset.

Ensinnäkin tarjonnastahan ei ole isoa otantaa, koska nimenomaisesti palkkojen lasku eli seurojen budjettien lasku on johtanut siihen, että niin sanotut liigajyrät ovat lopettaneet tai siirtyneet puoliammattilaisiksi alemmille sarjatasoille. Tietysti jos lähtee siitä, että vain liigassa nyt jo pelaava pelaaja on liigatasoa, niin sitten tarjonta tiedetään aika tarkasti, mutta todellisuudessa liigatason pelaajia on enemmän kuin mitä liigassa on pelaajia. Näin ollen yhtä pelaajaa kohden ei välttämättä ole kolmea ottajaa, kuten toisaalla esitit.

Toisekseen kotimainen pelaaja ei ole synonyymi liigapelaajalle, vaan kotimaisia pelaajia pelaa myös alasarjoissa ja kotimaisia pelaajia ovat myös junioripelaajat, joilla on Suomen passi. Tällä hetkelle moni kotimainen pelaaja pelaa puoliammattilaisina verkkaripalkalla ja juniorit eivät välttämättä saa sitäkään, jolloin automaattisesti halpoja pelaajia ei etsitä ulkomailta vaan myös kotimaisissa pelaajissa on paljon sellaisia, jotka voivat pelata liigaa halvalla. Etenkin kun jo tällä hetkellä liigassa pelaa aika paljon ulkomaalaisia ihan siitä syystä, että seurojen talous on pääsääntöisesti kuralla.

Kolmanneksi tätä 12 joukkueen liigaa jyrättiin ja on nyt tässäkin keskustelussa puolustettu kovilla peleillä. Todellisuus on ollut kuitenkin toista ja yhtenä syynä on juurikin se, että liigan palkkataso on romahtanut, jolloin liigajyrät ovat kadonneet. Jos teoriasi palkkojen noususta pitää paikkansa niin silloinhan tapahtuisi nimenomaan tätä tason nostoa, koska edes osa pelaajista olisi nimenomaan myyttisen tason takeina olevia liigajyriä.

Lainaus käyttäjältä: Thalian - 25.09.2014 klo 10:22:48Se kokonaisliikevaihdon nousu ei vain auta yhtään yksittäisiä seuroja, sillä heidän liikevaihtonsa ei siitä nouse, että liigaan tulee lisää joukkueita. Ja kun samaan aikaan kulut nousevat, niin vaikka kokonaisliikevaihto nousee, ovat yksittäiset seurat entistä huonommassa asemassa.

Tämäkin on arvailua siitä, että uudet joukkueet ja se, että joukkueet kohdataan kotona vain kerran eivät nostaisi yleisömääriä.
Toisekseen on myös arvailua se, että kun isomman liigan alueellinen ja yleisömäärällinen tavoitettavuus kasvaisi, niin yhteistyökumppaneiden maksamat summat eivät kasvaisi samassa suhteessa kuin kasvanut näkyvyys. Tokihan tämä on samalla tavalla spekulaatiota kuin omat väitteesi, koska nämä ovat asioita, joita ei yksinkertaisesti voi kuin ennakoida ja näin selkeää totuutta ei voida tietää.

ginikettu

Lainaus käyttäjältä: Thalian - 25.09.2014 klo 10:22:48
Se kokonaisliikevaihdon nousu ei vain auta yhtään yksittäisiä seuroja, sillä heidän liikevaihtonsa ei siitä nouse, että liigaan tulee lisää joukkueita.
Rahaa Suomessa on vaikka kuinka tuhlattavaksi. Se ei vain kanavoidu jalkapalloon siinä määrin kuin tarvitsisi ja siinä on liiga ja seurat epäonnistuneet (edes klubia ei voi laskea onnistujaksi). Mypan otsikossa Metsätyömies -puhui yhteisöllisyyden muutoksesta ja siinä on osa totuudesta eli enää ei rahan vastikkeeksi tahdota välttämättä laitamainoksia vaan "elämyksiä" (vai mitä lieneekään).

Uudistuksessa toivottavasti onnistutaan brändäämään huippujalkapallo (liiga, ykkönen, kakkonen) hyvin ja saamaan hyvin keskenään "integroitu" kokonaisuus aikaiseksi. Jos noita joukkuemääriä pitäisi heittää, niin hyvin voisi olla liigassa se 16 joukkuetta, ykkösessä 14 ja kakkosessa 3x 12 (tai mitä lieneekään).

Sigi

Lainaus käyttäjältä: HuonoKunto - 25.09.2014 klo 01:18:19

Joko otetaan SM-Liigasta mallia?
SM-liigan strategia oli pelata kymmenellä joukkueella niin kauan kuin Suomessa oli tilaa kymmenelle ammattilaisjoukkueelle. Kun jääkiekossa pyörinyt rahamäärä kasvoi 80-luvun lopulla, otettiin 2 joukkuetta lisää ja uudestaan lisää joukkueita 2000-luvulla. Liiketoimintaa siis laajennettiin kun sille oli sopivat taloudelliset edellytykset. Silloinkaan kun sarja ei ollut suljettu, sarjasta ei tippunut kuin karsintojen kautta, millä pyrittiin turvaamaan liigaseurojen ammattomainen toiminta. Mistään alueellisesta kattavuudesta ei oltu alun perin kiinnostuttu vaan ainoastaan siitä, että seuroilla on olosuhteet, talous ja rakenteet kunnossa ammattilaissarjaan.

Veikkausliigassa ainoa ammattilaisjoukkue taitaa olla HJK, joten sm-liiga ei ole (enää) mitenkään relevantti vertailukohta. Nykytilanteessa on melko sama onko sarjassa 10-16 joukkuetta. Sen sijaan jos suomessa olisi potentiaalia (talous, olosuhteet ym.) esimerkiksi 10 ammattilaisjoukkueelle, tällöin 10 joukkueen sarja olisi optimi. Jos kehitys olisi kulkenut eri suuntaan viimeisten vuosien aikana, aika ehkä olisi nyt ollut kypsä 10 joukkueen amattilaissarjalle, mutta koska tässä on selvästi menty amatöörisuuntaan, niin ehkä on tyydyttävä 16 joukkueen puoliammattilaissarjaan.

Pointtina on se, että jos ajatellaan jalkapalloa busineksenä (jota ammattilaissarja pohjimmiltaan on), pieni sarja on sen liiketoiminnan kannalta parempi, koska päätöksenteko on helpompaa, seurojen motiivit lähempänä toisiaan, vaatimustaso korkeampi ja brändin hallinta helpompaa. Urheilullinen näkökulma taas puoltaa suurta sarjaa, johon mahdollisimman moni voi osallistua. Pohjimmiltaan tässä sarjajärjestelmäkiistassa on kyse siitä, halutaanko mahdollisimman urheilullinen sarja vai halutaanko liiketoiminnan kannalta mahdollisimman kannattava sarja. Eli vastakkainasettelu ammattilais- ja amatööriurheilun välillä elää vielä suomalaisessa jalkapallossa, sattuneista syistä.

Rikkiviisas

Lainaus käyttäjältä: ginikettu - 25.09.2014 klo 11:36:00Rahaa Suomessa on vaikka kuinka tuhlattavaksi. Se ei vain kanavoidu jalkapalloon siinä määrin kuin tarvitsisi ja siinä on liiga ja seurat epäonnistuneet (edes klubia ei voi laskea onnistujaksi). Mypan otsikossa Metsätyömies -puhui yhteisöllisyyden muutoksesta ja siinä on osa totuudesta eli enää ei rahan vastikkeeksi tahdota välttämättä laitamainoksia vaan "elämyksiä" (vai mitä lieneekään).

Niin.
Nykyään yritykset pääsääntöisesti etsivät yhteistyön kautta:
A) konkreettista hyötyä yritykselle eli vastineeksi seura voi tarjota kaikenlaista tyky-päivä ja muuta asiantuntemusta (HJK ainakin tekee tätä) tai
B) osoittaa lähiyhteisössä yhteiskuntavastuuta (tätä tehdasseurat tekivät ennen kuin koko sanaa edes tunnettiin) tai
C) jotain muuta mitä?

Ei sillä etteikö tässä olisi ongelmia myös muualla ja jopa jääkiekossa on hakusessa se, että kun yrityksissä rahahanat ovat tiukentuneet niin ei osata löytää entisen suoremman ja yksisuuntaisen sponsoroinnin tilalle malleja, joissa molemmat hyötyvät (saati jotta nämä mallit vaativat myös rahaa ja resursseja...). Samalla on toki sanottava, että eivätpä yrityksetkään tiedä mitä haluavat.

Tässä asiassa viisasten kiven löytäminen olisi oikeasti se suuri muutos suomalaisessa seuraurheilussa ja keksijän kannattaa heti ryhtyä konsultiksi.

Nahka_Tapsa

Lainaus käyttäjältä: Thalian - 25.09.2014 klo 10:22:48
HG-säännön mukaisia pelaajia nyt on semivaikea tunnistaa, varsinkin noiden kaksoiskansalaisuuksien kanssa, mutta mitä tuota liiga ulkomaalaipelaajat -topicia katselin, niin nousuvaraa on vielä useissa joukkueissa. Toki joillakin on jo ei-HG-pelaajien määrä tapissa ja tämä tuottaa vaikeuksia tulevaisuudessa.

Ei ole. Jos ei ole 12-21 ikävuoden välillä viettänyt kolmea vuotta suomalaisissa seuroissa, ei ole SK-pelaaja. Esimerkiksi jos se hyvin nuorena Evertoniin lähtenyt Virtanen palaa aikanaan vasta 22-vuotiaana Suomen kentille, ei kyseessä ole SK-pelaaja. Todella harvinaista Suomen tapauksessa, mutta jossain Turkissa varmaan ihan arkipäivää Saksassa syntyneiden ja kasvaneiden takia. En tosin heidän HG-säännöistään tiedä ovatko samanlaiset vai löyhemmät/tiukemmat.

Ia

Lainaus käyttäjältä: Venire - 24.09.2014 klo 16:08:14
:D Vain kolmessa joukkueessa on alle kahdeksan ulkkaria tällä hetkellä, ja kahdeksan on maksimi mitä kokoonpanossa saa olla, eli tästä voidaan mennä tämän hetken liigajoukkueissa vain kymmenen kokoonpanopaikan verran ylöspäin. Jos laajennusjoukkueissa puolet kokoonpanoista on ulkomaalaisia, niin ainakaan mitään arvomaailmamuutosta ei nykyiseen tilanteeseen verrattuna tapahdu.

Pakko tarttua tähän. Liigaan hinkuvista Ykkösen porukoista PK-35 ja HIFK omistaa käsittääkseni kumpikin vain yhden ulkkarin. Hakalla ja Ilveksellä on muutama. Liigan laajentamista voi siis pitää suomalaisen jalkapallon etuna.

Sigi

#3667
Lainaus käyttäjältä: Rikkiviisas - 25.09.2014 klo 11:17:55
Toinen asia on sitten, että suurin osa Ruotsin jalkapalloseuroista pelaa Suomea etelämpänä ja Ruotsi kun on sotinut viimeeksi pari sataa vuotta sitten, niin siellä on myös vaurautta ja rahaa enemmän kuin Suomessa. Esimerkiksi ne MM-kisat 1950 olivat melkoinen näyttö muutamalta pohatalta ja kisojen avulla tuli hyvät stadionit, joista osa sitten saatiin modernisoitua vuoden 1992 EM-kisojen avulla.
Ruotsin stadionit olivat vielä 90-luvulla kutakuinkin yhtä karuja kuin Suomessakin, ehkä kapasiteetiltaa vähän isompia ja usein samanlaisia yleisurheilustadioita kuin Suomessa. Stadioninrakennusvimma naapurissa alkoi vasta jalkapallon suosion huiman nousun myötä. 1992 em-kisoja pelattiin vain neljällä paikkakunnalla kahdeksalla joukkueella ja pelipaikoista kaksi oli yleisurheilustadioineita (Nya Ullevi ja Malmö), joista Nya Ullevia ei käytetty sarjapeleissä . Norrköpingin stadion näistä on ainoa, joka on nykyään käytössä Allsvenskanin otteluissa.

Edit. Eli jos kysyntää stadioneille on, niitä kyllä rakennetaan riippumatta siitä mikäs kunnan tai valtion rahatilanne on. Näin oli Helsingin olympialaisissakin, joita varten rakennettiin tai kunnostettiin jalkapallostadionit Kotkaan, Lahteen, Turkuun ja Helsinkiin.

Tsei Tsei

Lainaus käyttäjältä: Rikkiviisas - 22.09.2014 klo 11:57:08
Nykymuotoinen liiga tuli tilanteessa, jossa taloudella pyyhki hyvin ja myös Veikkausliigassa tunnusmerkit näyttivät ylöspäin.

Tarkoitatko tilannetta nykyiseen sarjajärjestelmään siirtymisen ajankohtaa? Sen kohdallahan tämä väite ei pidä paikkaansa.

Tiksa

Joukkuemääräkeskusteluun muistutettakoon tuosta Bob Maalin oikeasti innovatiivisesta ideasta kaksitasoisesta liigasta.

http://futisforum2.org/index.php?topic=148871.msg7983747#msg7983747

Tuolla saadaan se liigastatusta nauttivien seurojen määrä kerralla kahteenkymmeneen (tai tuossa muokkauksessani 22:een) ja pidetään kuitenkin sarjat kilpaillullisesti tasaisempina ja panoksellisempina.

(Vasta-argumenttina on toki se universaalisti pätevä "kun englannissa ei pelattu noin 1800-luvulla, niin noin ei voida tehdä".)

Argos

Lainaus käyttäjältä: Elmo - 25.09.2014 klo 09:28:01
Namusetiä ei näytä riittävän kaikille joukkueille.

Muutoinkin sitä välillä miettii, että onko tämä namusetäpohjainen joukkueen pystyssä pitäminen lopulta tervettä. Mitä sitten kun se namusetä kyllästyy/kuolee? No, SJK:lla on sentään vähän tuntunut olevan jotain pyrkyä laajentaa sitä tulopohjaa (namusedän rahoilla), mutta miten vaikka Inter, KuPS....HJK.

HJK taitaa kuitenkin tehdä eniten voittoa kaikista seurajoukkueista Suomessa tänä vuonna, siis kaikki lajit laskettuja mukaan? Taitavat muutenkin olla viimeisen viiden vuoden aikana taloudellisesti sen verran paljon plussalla, ettei toimintaan pahemmin minkään namusedän rahoja tarvita?

Vlad Kepes

Syy, miksi Ruotsissa riittää rahaa ja Suomessa ei, on täysin kulttuurisidonnainen. Suomessa on edelleen laajasti voimassa hyvin romanttinen kuva ammattilaisurheilusta. Suomalaiset kyllä arvostavat urheilua ja varsinkin urheilumenestystä, mutta kun pitää pyytää rahaa, niin sitä ei tipu millään. Suomessa pitäisi edelleen pärjätä puurolla, ruisleivällä ja sisulla kuten joskus 20-luvulla, kun taas Ruotsissa ja Norjassa ollaan ymmärretty että nykyajan ammattiurheilu tarvitsee valtavasti rahaa jos haluaa menestyä. Asenne nähtiin selvästi korismajun villi kortti -jupakassa. Jotkut katsoivat että paikka oli ostettu ja siksi häpeällinen ja moraalisesti väärin, vaikka mahdollisuus oli kaikille selvä ja myös urheilulliset perusteet löytyivät MM-kisapaikalle.

Tästä asenteesta johtuen, urheilusponsorointi on se mistä leikataan ensimmäiseksi kun menee huonosti, ja viimeinen mihin sijoitetaan kun menee hyvin. Jotain pähkinöitä voidaan antaa myötätunnosta, mutta suuren luokan sponsorointia ei tipu. Sama nähdään esim Vaasan stadionprojektissa. Rakentaminen on prioriteettina siinä aivan pohjalla, johon riittää rahaa jos riittää, ja silloinkin se on muka vanhustenpalveluista pois. Ruotsissa hankitaan ne rahat vaikka väkisin, koska vanhalla kolkolla yleisurheilustadionilla pelaaminen on häpeäksi koko kaupungille.

Lisäksi edelleen niin Veikkausliigan kuin Ykkösenkin seurajohdoissa heiluu ties minkänäköistä helppoheikkiä, ja se ei tuo uskottavuuttakaan millekään pitkän linjan strategialle jos joku yritysrypäs olisikin halukas viemään taloudellisella panostuksella toimintaa eteenpäin. Muistetaan nyt vaikka erästä jyväskyläläisseuran pomoa joka on hädin tuskin kirjoitustaitoinen. Vaikka hyvää duunia ajoittain tekikin. Ainoa vaihtoehto on ottaa seura kokonaan hallintaansa, kuten Ari Lahti on tehnyt, ja siihen ajalliseen panostukseen hyvin moni ei ole valmis. Ruotsissa taas seurojen johdossa on hyvin pitkälti korkeasti koulutettuja ammattilaisia suurine organisaatioineen, ja heillä on sekä urheilulliset että liiketaloudelliset realiteetit hanskassaan. Suomessa pitää hankkia pahimmassa tapauksessa keikkaduunari palkkalistoille, koska hän osaa käyttää taskulaskinta, seurajohto ei.

Thalian

Lainaus käyttäjältä: Nahka_Tapsa - 25.09.2014 klo 11:47:19
Ei ole.

Varmasti joukkueen tunteva tietää, ketkä pelaajista ovat HG ja ketkä eivät. Sen sijaan tämmöisen satunaisen seuraajan on suht työlästä selvittää noita.

Rikkiviisas

Lainaus käyttäjältä: Tsei Tsei - 25.09.2014 klo 12:19:09Tarkoitatko tilannetta nykyiseen sarjajärjestelmään siirtymisen ajankohtaa? Sen kohdallahan tämä väite ei pidä paikkaansa.

En.
Päätös sarjajärjestelmän muutoksesta kun ei tullut voimaan hetkessä saati, että valmistelua olisi aloitettu edellisenä päivänä. Kyseessä oli pari vuotta kestänyt prosessi, jossa pehmitettiin seurapomoja ja Palloliittoa.

werner

Lainaus käyttäjältä: Rikkiviisas - 25.09.2014 klo 15:32:40
En.
Päätös sarjajärjestelmän muutoksesta kun ei tullut voimaan hetkessä saati, että valmistelua olisi aloitettu edellisenä päivänä. Kyseessä oli pari vuotta kestänyt prosessi, jossa pehmitettiin seurapomoja ja Palloliittoa.

Jep. Keväällä 2008 taisi alkaa tämän viimeisimmän sarjajärjestelmämuutoksen suunnittelu. Se konkretisoitui "Toimintastrategia 2010-2013":een, "Visio-2020":een ja lopulta sarjajärjestelmämuutokseen, joka julkistettiin keväällä 2010.

Kauden 2007 jälkeen kaikki näytti vielä aika hyvältä.