• FutisForum2 - JalkapalloFutisForum2 - Jalkapallo
Päävalikko

Suuri muutos suomalaisessa jalkapallossa!

Aloittaja acdb, 07.04.2010 klo 17:15:42

0 Jäsenet ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Oletko tyytyväinen liittohallituksen päätökseen, jossa muokataan kolmen ylimmän sarjatason sarjajärjestelmät uusiksi?

Kyllä, päätös oli loistava uutinen, EOM!
381 (17.3%)
Semityytyväinen, hyvä että saadaan lisää otteluita, mutta parempiakin vaihtoehtoja olisi ollut tarjolla
583 (26.5%)
En osaa sanoa juuta enkä jaata
337 (15.3%)
Aika huono päätös, oltais mielummin jatkettu vaikka nykymallilla
328 (14.9%)
Totaalista paskaa, muutos heikentää Suomifutiksen asemaa ja perustuksia
573 (26%)

Äänestäjiä yhteensä: 2183

Pierluitsi

Jospa ne ei enää ole riittävän varteenotettavia, kun väki valuu tasaisesti etelän kasvukeskuksiin

drone

Lainaus käyttäjältä: Thalian - 09.07.2021 klo 17:53:49
Pinta-alan suhde pääsarjajoukkueiden määrään onkin uusi AM meikälle.

Kai tuossa on ajatuksena, että jokaisella olisi mahd. lyhyt matka liigaotteluun. Mutta ei erämaasta yleisöä eikä rahaa löydy, vaikka olisi joukkueita joka kylässä. 16 joukkueen sarjaankin olisi Suomen kokoisessa maassa monesta paikasta pitkä matka. Tällä haavaa tuntuu siltä, että 12 joukkueen sarja on Ok. Jos noillakin paikkakunnille saadaan kunnon olosuhteet, niin hyvä.

Druidid

Lainaus käyttäjältä: drone - 10.07.2021 klo 22:31:08
Kai tuossa on ajatuksena, että jokaisella olisi mahd. lyhyt matka liigaotteluun. Mutta ei erämaasta yleisöä eikä rahaa löydy, vaikka olisi joukkueita joka kylässä. 16 joukkueen sarjaankin olisi Suomen kokoisessa maassa monesta paikasta pitkä matka. Tällä haavaa tuntuu siltä, että 12 joukkueen sarja on Ok. Jos noillakin paikkakunnille saadaan kunnon olosuhteet, niin hyvä.

Nimen omaan näissä erämaajoukkuiessa on se etu, että kilpailua tekemisestä ei ole. Tervetuloa Seinäjoelle katsomaan.

Tai Pesäpallon puolelta Vimpeli&Sotkamo. Ainut viihdyke ja yritysten potentiaalinen sponsorointikohde. Koripallossa esimerkkejä useampikin.

Pääkaupunkiseutu ei edes kunnolla elätä kahta isoa seuraa, saati sitten kolmea. Kilpailu sponsoroinnista ja aktiviteeteista on niin suurta.

Tämä ei taida olla se oikein keskustelu aiheeseen, mutta 16 joukkueen sarja on ainut todellinen vaihtoehto.

drone

Lainaus käyttäjältä: Druidid - 10.07.2021 klo 22:54:06

Kilpailu sponsoroinnista ja aktiviteeteista on niin suurta.

Tämä on kyllä totta. Yhtä lailla myös se, ettei jalkapallo lajina pärjää tässä kilpailussa kovin hyvin. Odotus on, että EM-kisojen tuoma noste näkyisi tässä vähän enemmän. Ryhdistäytymiseen on todella aihetta.

Pale tai Reijo

#4754
Joka puolella suomea on JALKAPALLOKAUPUNKEJA. Varsinkin verrattuna etelän keskuksiin (tai Ouluun). Ehdottomasti Islannin mallin mukaan ja lisää jengejä jotka joutuvat panostamaan rajojensa mukaan ja pääsevät myös jakamaan €-pottia. Mitä sitten jos siellä muutama kovempi hallitsee? Aina voi joku yllättää. En jaksa rustailla enempää mutta mulle kelpais vaikka 18 joukkueen pääsarja.

Helvetin tylsä joku lasten hiekkalaatikko kuuden joukkueen minisarjalla.

Ykkösen tiimeistä aika moni olisi ropsinut pisteitä Kotkalta, Oululta ja Sipsisaarilta tänä vuonna...

Samson

Lainaus käyttäjältä: Druidid - 10.07.2021 klo 21:33:05
Mutta Suomessa varteenotettavia jalkapallojoukkuieita tulee täältä pohjoisemmasta aika monta. Ei mene väkilukuun suhteutettuna.
Ihan puhtaasta uteliaisuudesta, mitä nämä vakavasti otettavat joukkueet ovat?

Pale tai Reijo

Lainaus käyttäjältä: Samson - 11.07.2021 klo 00:31:47
Ihan puhtaasta uteliaisuudesta, mitä nämä vakavasti otettavat joukkueet ovat?

HIFKIn nyt voisi korvata millä vaan.... kaikki kai Tampereen yläpuolella olevat siellä etelässä pohjoista. No ehkä ei Kemillä...

Ia

#4757
Lainaus käyttäjältä: TZagallo - 10.07.2021 klo 21:29:05
Eli eri tavalla kuin Ruotsissa, jossa pohjoisimmasta 2/3 maasta tulee yksi seura? Puolet Suomen väestöstä tulee selvästi Tampereen eteläpuolelta.

Norlannissa asuu vain reilu miljoona ihmistä. Suomessa Norlantia vastaava rajaus menisi suunnilleen Kokkola-Kuopio-Joensuu linjalla niin, että kyseiset kaupungit kuuluvat etelään. Tuon linjan pohjoispuolelta tulee harvoin yli yhtä jengiä liigaan. Kuinkakohan paljon väestöä tuolla alueella on?.

e. Laskin itse, että noin 700 000 ihmistä. Eli suhdeluku Norlantiin ei ole iso, mutta prosenttiosuus koko väestöstä on silti hieman suurempi pohjoisessa Suomessa. Ja kun kerran joukkueitakin on ollut historian saatossa tuolta hieman enemmän kuin Norlannissa, niin Suomen ja Ruotsin liigajoukkuiden jakautuminen väestön mukaan on lähes identtistä.

Druidid

Lainaus käyttäjältä: Samson - 11.07.2021 klo 00:31:47
Ihan puhtaasta uteliaisuudesta, mitä nämä vakavasti otettavat joukkueet ovat?

RoPS, VPS, KPV, Jaro nyt ainakin.

Kamreeri

Tämän hetken sarjataulukkoa kun tarkastelee niin näyttää siltä että KPV on pikemminkin matkalla kakkoseen kuin liigaan.

emilkostadinov

Ruotsissa oli pitkään tilanne että Tukholman pohjoispuolelta ei vain ole juurikaan pääsarjajengejä ja isoista kaupungeista on monta jengiä, Suomessa isojen kaupunkien ympärille kouluja jotka kerää alueen futisjunnut ylä-asteelle/lukioon Märskyn tavoin koriksessa jne ratkaisuja, pois seurakeskeisyydestä.

Kader

Norjahan on siitä erikoinen että 5/16:sta jengistä tulee suhteellisen pohjoisesta. Näistä viidestä Molde on eteläisin ja on aika tarkalleen Seinäjoen ja Kuopion korkeudella. Lisäksi neljä näistä viidestä pohjoisesta jengistä ovat vielä sarjan kärkipäässä. Ainoastaan Tromssa on häntäpäässä. Bodø/Glimt, Rosenborg, Kristiansund ja Molde ovat kaikki tällä hetkellä viiden joukossa.

Toki Norja on niin erilainen maantieteellisesti ja pitkä sula rannikko ja yhtä pitkä vuoristo tekee siitä niin erilaisen että en tiijä onko sitä paljon järkeä verrata Ruotsiin tai Suomeen.

Kamreeri

Plus fyrkkaa taitaa olla aikalailla eri määrä käytettävissä ja stadionit sen mukaiset. Kai sitä voi pelata vaikka Pohjoisnavalla jos olosuhteet on kunnossa.

werner

Ei varmaan kannata eri maita verrata keskenään, vaan enemmänkin verrata talousalueiden kokoja ja asukasmääriä maan sisällä.

Jotta me saatais suomalainen futis oikeasti nousuun, me tarvitaan liigaan enemmän jengejä suurilta talousalueilta, ja se on edelleen mahdollista vain yhdellä tapaa, eli liigaa laajentamalla.

Mitä pienempi liiga meillä on, sitä suuremman osan sen joukkueista muodostavat kaiken maailman Hakat, MIFK:t, SJK:t ja Kotkat tai mahdollisesti nousemassa olevat Jarot, Vepsut ja MP:t.

Liian pienistä pääsarjoista kärsii Suomessa eniten suurten talouden kakkos- ja kolmosseurat, mikä hidastaa ja jarruttaa suomifutiksen kehitystä aivan liikaa. Liian pienillä pääsarjoilla suomifutis tulee aina olemaan pikkuseurojen panttivankina, eikä kasva ansaitsemaansa asemaan.

Daniele Orsato

Lainaus käyttäjältä: Pelle-Wermanni - 11.07.2021 klo 11:24:01
Mitä pienempi liiga meillä on, sitä suuremman osan sen joukkueista muodostavat kaiken maailman Hakat, MIFK:t, SJK:t ja Kotkat tai mahdollisesti nousemassa olevat Jarot, Vepsut ja MP:t.

Kun nyt katselee Ykkösen kärkipäätä, niin aika vaikea nähdä tilanteen tältä osin paranevan, vaikka sieltä nostettaisiin suoraan neljä jengiä ylös. Ellei sitten näe, että suurseura Gnistan (tai rästipelien myötä PK-35) Veikkausliigassa nostaisi pääsarjan tasoa merkittävästi.

Perusteet 16 joukkueen liigan puolesta ovat jossain aivan muualla, kuten mahdollistamalla järkevän pelisysteemin.

werner

#4765
Lainaus käyttäjältä: copa de kybä - 11.07.2021 klo 11:37:54
Kun nyt katselee Ykkösen kärkipäätä, niin aika vaikea nähdä tilanteen tältä osin paranevan, vaikka sieltä nostettaisiin suoraan neljä jengiä ylös.

Se on seurausta yli 10 vuotta sitten tehdystä suuresta muutoksesta, mikä silloin täälläkin jo kerrottiin. Eikä tosiaan nopeasti korjattavissa, koska virhe oli niin massiivinen. Näillä sarjamalleilla juuri kukaan muu kuin Klubi ja mesenaattiseurat ei pääse kehittämään toimintaansa pitkäjänteisesti.

Miten pidempään tilanteen kanssa jatketaan, sitä varmemmin meillä on tulevaisuudessa vain Klubi.

JoenDoe

#4766
Lainaus käyttäjältä: Pelle-Wermanni - 11.07.2021 klo 11:24:01
Ei varmaan kannata eri maita verrata keskenään, vaan enemmänkin verrata talousalueiden kokoja ja asukasmääriä maan sisällä.

Jotta me saatais suomalainen futis oikeasti nousuun, me tarvitaan liigaan enemmän jengejä suurilta talousalueilta, ja se on edelleen mahdollista vain yhdellä tapaa, eli liigaa laajentamalla.

Mitä pienempi liiga meillä on, sitä suuremman osan sen joukkueista muodostavat kaiken maailman Hakat, MIFK:t, SJK:t ja Kotkat tai mahdollisesti nousemassa olevat Jarot, Vepsut ja MP:t.

Liian pienistä pääsarjoista kärsii Suomessa eniten suurten talouden kakkos- ja kolmosseurat, mikä hidastaa ja jarruttaa suomifutiksen kehitystä aivan liikaa. Liian pienillä pääsarjoilla suomifutis tulee aina olemaan pikkuseurojen panttivankina, eikä kasva ansaitsemaansa asemaan.

Toistat samaa mantraa vuodesta toiseen, mutta väitteellesi ei löydy mitään muuta perustetta kuin se, että joskus 14 joukkueen liigan aikoihin pääsarjassa sattui olemaan muutama yli varojensa elänyt keskisuurien kaupunkien seura verrattuna 12 joukkueen sarjan aikoihin. Suomifutis on selvästi kehittynyt 14 joukkueen sarjan ajoista mutta kysymys kuuluukin, kuinka paljon ja mistä syistä?

Yksinkertaistetusti ilmaistuna suurempaa sarjaa puoltava argumentti on se, että pääsarjan saama huomio olisi lyhyellä aikavälillä määrällisesti suurempaa, minkä pitäisi nostaa sarjan laatua pitkällä aikavälillä. Pienempää sarjaa puoltava argumentti on se, että sarjassa pelaisi lyhyellä aikavälillä laadullisesti keskimääräisesti parempia joukkueita kuin suuremmassa sarjassa, mikä taas johtaisi määrällisesti suurempaan kiinnostukseen pitkällä aikavälillä. Kumpikaan argumentti ei ole absoluuttisesti oikea tai väärä, mutta se, kumpaa ajattelutapaa on tarkoituksenmukaisempaa soveltaa tapauskohtaisesti riippuu siitä, mitä suomalaisen pääsarjafutiksen halutaan olevan ja edustavan lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Halutaanko lyhyen tähtäimen tavoitteena pitää pääsarjan saaman huomion kasvua, vai pääsarjan laadun kasvua? Molemmat toki vahvistavat pitkällä aikavälillä toisiaan, mutta monesti ulkoiset tekijät kuten yhteiskunnallinen tilanne, kulttuuri, ja ammattitaidon keskittymät määrittävät sen kumpi kehittää kumpaa nopeammin.

Itse näkisin, että n. viimeiset 10 vuotta vallassa on ollut ns. Riihilahti-arhumentti, jonka mukaan liigan kehittymisen tärkein tekijä on se että europeleissä olisi ainakin yksi joukkue (lue: hjk), joka pelaisi säännöllisesti jonkun seurajoukkuekilpailun (Suomessa jo lähes mystiseen asemaan noussessa) lohkovaiheessa. Tämä lohkovaihe-pakkomielle on johtanut nurinkuriseen tilanteeseen, jossa europelien ensimmäisellä karsintakierroksella Helsingissä vieraileva Färsaarten mestari vetää jo Töölöön enemmän yleisöä kuin hjk:n ykköshaastajat liigassa, eli KuPS ja Inter. Ja miksi ei vetäisi, kun media ja kannattajat ovat jo ajat sitten oppineet toitottamaan mantraa, jonka mukaan europelit ovat vuoden tärkein kohta suomalaisessa seurajoukkuejalkapalloilussa. Onko tämä sitten väärin? Vastaus ei ole yksioikoinen, sillä vuoden 2014 europelit nostivat kiinnostusta hjk:ta kohtaan ainakin pääkaupunkiseudulla. Toisaalta tämän opitun kansainväliseen menestykseen sidotun kehittymisen perustelun kääntöpuoli on se, että arvostus itse liigaa ja siellä kohdattavia vastustajia kohtaan on kehittynyt hitaasti. Liigan yleisökeskiarvoennätys on kaudelta 2007 kun liiga oli tasainen, eikä euromenestys ollut merkittävästi sen parempaa kuin tänäkään päivänä. Mielestäni jos liiga laajennettaisiin 16 joukkuetta kattavaksi, olisi elintärkeää että sen markkinointinarratiivissa korostettaisiin nykyistä enemmän paikallista ylpeyttä ja ruohonjuuritason tekemistä. Nykyäänhän liigan slogan on "sarja, jossa tähdet syttyvät", eli siis suomennettuna "sarja, josta lupaavat pelaajat siirtyvät pelaamaan oikeasti merkityksellisiä sarjoja Suomen ulkopuolelle". Jos tämä on liigan lyhyen aikavälin virallinen tavoite, olisi 10 tai 12 joukkueen sarja otollisempi järjestelmä sen saavuttamiselle. Siihen nähden että suomalaiseen mentalitettiin tuntuu kuuluvan oman tekemisen vähättely ja eräänlainen "ruoho on kuitenkin vihreämpää aidan toisella puolella" -ajattelu, nykyinen kasvattajasarja-narratiivi voi olla tällä hetkellä optimaalisin tapa kehittää suomalaista pääsarjajalkapalloilua. Siirtyminen 16 joukkueen sarjaan toisi varmasti omat mahdollisuutensa, mutta myös selkeät riskinsä sarjan kehittymiselle, sillä liigan taso laskisi varmasti lyhyellä aikavälillä. Toisaalta taas 16 joukkueen liigaan siirtyminen saattaisi laskea sarjan kärkijoukkueiden tasoa suhteessa muihin, mikä johtaisi tasaisempaan sarjaan ja oletettavasti suurempaan kiinnostukseen. Kausi 2019 osoitti, että valitukset liigan tason heikkoudesta lentävät nopeasti romukoppaan ja jengi löytää katsomoon kun sillä oman kaupungin joukkuella onkin mahdollisuudet pelata Suomen mestaruudesta.

Kim Suomisen ponnari

Lainaus käyttäjältä: Pelle-Wermanni - 11.07.2021 klo 11:40:43Miten pidempään tilanteen kanssa jatketaan, sitä varmemmin meillä on tulevaisuudessa vain Klubi.

Eli laajennetaan sarjaa ja otetaan HJK:lle uusia pisteautomaatteja kaiken maailman ropsujen, tepsujen ja vepsujen muodossa jonka johdosta Klubi napsii tulevina vuosina entistä aiemmin varmistettuja mestaruuksia? Samaan aikaan myös otetaan nykyisen Veikkausliigan kausirahoille entistä enemmän jakajia, jolloinka ne jengit jotka ihan oikeasti hyötyvät jopa siitä vähäisestä summasta minkä liigastatuksesta per kausi aina saa, saisivat aiempaa vähemmän pelimerkkejä?

Jos itse saisin päättää asioista niin käskisin jokaisen liigajoukkueen (pl. omissa maailmoissaan kulkeva HJK) ja näiden Ykkösessä isoilla talousalueilla vaikuttavien seurojen kopioimaan yksi yhteen Ilveksen tekemistä ja strategiaa. Veikkausliiga on kasvattajasarja ja Ilves jos mikä liigastatuksen (johon se siis pääsi ns. vaivihkaa etuajassa kabinetin kautta) vakiinnuttamisensa jälkeen osoittanut miten laadukkaalla kasvatustyöllä ja nuoriin panostamisella tehdään tulosta niin kentällä kuin Kauppalehden sivuillakin.

- Laadukas kasvatustyö luo pelaajapolkua tuleviksi kausiksi eteenpäin
- Laadukas kasvatustyö poikii pelaajasiirtoja joista seura saa rahaa
- Laadukkaan kasvatustyön hedelmät ovat paras paikallinen markkinointitapa kasvattajasarjassa
- Laadukas kasvatustyö on yhteiskuntavastuullinen teko parhaasta päästä

Ei tämä ole sen vaikeampaa. Ainoa haaste tuossa on se balanssin löytäminen junnupanostuksen ja edaripanostuksen välillä. Edustusjoukkueen olisi hyvä pelata pääsarjaa ihan vaan pelaajapolun ja kiinnostavuuden vuoksi (mitä korkeammista sijoista tappelee vuosittain sen parempi) mutta se kaikki taloudellinen panostus ei saisi mennä sinne edariin ja johonkin vitun palkkasotureihin jotka neppailevat täällä yhden kauden ja siirtyvät vähin äänin pois. On aivan uskomatonta nykypäivän data- ja infotäyteisessä maailmassa että sarja jossa on maailman pisin pre-season, on silti sarjakaudella pullollaan aivan vitun turhaa turistia jotka vievät niiltä omilta junnuilta peliaikaa ja/tai syövät palkkabudjetista parin lupaavan oman junnun verran. Dataa ja videokoosteita on maailma pullollaan sekä siihen päälle melkein puoli vuotta aikaa tarkkailla ja testailla ja kokeilla joten miten helvetissä ei tänne saada ihan oikeita, sarjan ja joukkueiden yleistä laatua parantavia ulkomaalaispelaajia kuin hyvä jos puolikas kentällinen kaudessa?!?

Seeteufel

Lainaus käyttäjältä: Kader - 11.07.2021 klo 11:16:32
Norjahan on siitä erikoinen että 5/16:sta jengistä tulee suhteellisen pohjoisesta. Näistä viidestä Molde on eteläisin ja on aika tarkalleen Seinäjoen ja Kuopion korkeudella. Lisäksi neljä näistä viidestä pohjoisesta jengistä ovat vielä sarjan kärkipäässä. Ainoastaan Tromssa on häntäpäässä. Bodø/Glimt, Rosenborg, Kristiansund ja Molde ovat kaikki tällä hetkellä viiden joukossa.

Toki Norja on niin erilainen maantieteellisesti ja pitkä sula rannikko ja yhtä pitkä vuoristo tekee siitä niin erilaisen että en tiijä onko sitä paljon järkeä verrata Ruotsiin tai Suomeen.
Bodö ja Tromssa on noista oikeasti pohjoisessa.
Muu kolmikko ois Suomessa ehkä jotain Pohjanmaata tai Jyväskylää. Mutta Norjassakin on selkeä keskittyminen Osloon/lähistölle ja etelärannikon isoihin kaupunkeihin (Stavanger/Bergen).

Triangelikostaja

Sinänsä se, että Veikkausliigan taso nousee ei kauheasti lämmitä jos me ei kuitenkaan oteta kiinni niitä kovempia liigoja. Tällä hetkellä tuntuu ainakin siltä, että vaikka ehkä muutaman joukkueen osalta ollaan paremmassa tilanteessa mitä vaikka 5 vuotta sitten, niin muuten ei kyllä olla otettu muita kiinni juuri lainkaan, ellei jopa erot ole vaan kasvaneet väärään suuntaan. Sehän on taas yksi oma ongelmansa kun Veikkausliigan kärkijoukkueet pääsevät niin helpolla liian montaa muuta joukkuetta vastaan.

Laukaisukoneenkuljettaja

Minä en kyllä ymmärrä tällaista tekohengitettyä suuren maailman mallia täällä peräpohjolassa jossa yhä osataan luistella paremmin ja lämätä kansan syvien rivien keskuudessa kuin ottaa pallo haltuun, tehdä Marseillen karuselli ja laukoa sisäsyrjällä ylänurkkaan. Hiihtäminen alkaa toki olla kasvukeskuksien teineillä aika heikossa hapessa tätä nykyä mikä toki on valitettavaa niin perinnelajien elinvoiman,  kansallisen yhtenäiskulttuuriin terveen ja luovuttamattoman ytimen kuin kansanterveyden näkökulmasta.

Suomeen ei mahdu juuri kuutta kilpailukykyyistä liigajoukkuetta enempää. Onhan se nähty taas kaikessa raadollisuudessaan: YLÄLOPOUSARJA ON LIIGA Loput divarihissiuuvatteja.

Ja sittenkö kuvitellaan sinisilmäisesti että kannetaan autiomaahan kaivettuun kuoppaan vettä keitaalta jota ei ole eli kustaan kuoppaan ja kuvitellaan että keidas ja kaivo antimineen syntyy siitä kuin taikavarvun iskusta nivusiin keskellä jorpakkoa jossa koppelo huutaa kiimasta ja isäntä mies antaa haulikkonsa laulaa niin että lepikossa soi!

Ei se sukupolvi kaksikaan tuottaisi sen parempaa pelaajamateriaalia sillä että kylän puulaakipojat pantaisiin ottamaan oppia lapanen kädessä ja karvalakki kun Klubi pyöritäisi seksirumbaansa jossain takametsän talkookentällä seuraintalon takana juomingit ja turoakäräjät.

Parempi se on pitää itärajalla kiinni perinnelajeista ja kansallisesta kulttuurista ja paikallisidentiteetistä ja jatkaa pesäpallon ja hirvenhiihdon parissa

Cityissä sitten jalkapalloliiga plus Seinäjoki ja Kuopio.

kiuaskivi

#4771
Olen tarkastellut asiaa monelta kantilta ja lopputulema oli se, että Suomeen kaikista optimaalisin sarja olisi korkeintaan 6 - 8 joukkueen pääsarja. Tärkeintä olisi saada nostettua liigan tasoa ja pelin tempoa, jotta joukkueet eivät kärsi tappiota aina jopa näille Färsaaren seuroille. Sitä kautta saadaan sitten nuorille kovempia pelejä ja heillä on paremmat valmiudet siirtyä kovempiin sarjoihin. Pelaajapolku kuntoon.

Laukaisukoneenkuljettaja

Lainaus käyttäjältä: kiuaskivi - 11.07.2021 klo 14:16:56
Olen tarkastellut asiaa monelta kantilta ja lopputulema oli se, että Suomeen kaikista optimaalisin sarja olisi korkeintaan 6 - 8 joukkueen pääsarja. Tärkeintä olisi saada nostettua liigan tasoa ja pelin tempoa, jotta joukkueet eivät kärsi tappiota aina jopa näille Färsaaren seuroille. Sitä kautta saadaan sitten nuorille kovempia pelejä ja heillä on paremmat valmiudet siirtyä kovempiin sarjoihin. Pelaajapolku kuntoon.

Tämä. Juuri näin. Tästä aiheesta on turha kiistellä sen enempää kuin maapallon kiertoradasta tai evoluutiosta. Topiikki lukkoon ja avaajalle bänniä.

Sebbliiga

6 joukkuueen sarjassa olisi varmasti avauksessa paljon suomalaisia nuoria pelaajia. Hjk avaus tiistain europelissähän näytti, kuinka jo nykyisellä siellä ei ole yhtäkään avamaassa. Kiintiö suomalaiset ja kiintiö suomalaiset juniorit seuroihin ja pelataan vaikka neljällä jengillä.

13ergkamp

#4774
Hyvää kirjoittelua Laukaisukoneenkuljettajalta. Laajan liigan perään haikailu on jotain ihmeellistä maalaisromantiikkaa. Maaseutu ei muutu tippaakaan elinvoimaisemmaksi, vaikka sinne tipautetaan Veikkausliigajoukkue.

Haka saa niukin naulin liigabudjetin kasaan Tampereen rahoilla ja Suomen mittakaavassa ainutlaatuisilla perinteillä. Yhtään skutsimmassa tarvitaan mesenaatteja. Niitä ei mihinkään Joensuuhun muuta liigaa laajentamalla.

Lainaus käyttäjältä: Sebbliiga - 11.07.2021 klo 14:49:47
6 joukkuueen sarjassa olisi varmasti avauksessa paljon suomalaisia nuoria pelaajia. Hjk avaus tiistain europelissähän näytti, kuinka jo nykyisellä siellä ei ole yhtäkään avamaassa. Kiintiö suomalaiset ja kiintiö suomalaiset juniorit seuroihin ja pelataan vaikka neljällä jengillä.

Kuinka paljon suomalaisia nuoria tulevaisuuden Veikkausliigapelaajia (tai ulkomaille suuntaavia) on avarissa Oululla, Mifkillä, KTP:llä, ...? Kysymys vilpitön.