Suuri muutos suomalaisessa jalkapallossa!

[copa de kybä]

Yritin tuossa kahlata Gnistanin kausitopikia, samoin kuin noita onnittelutopikeja, ja vielä ei pistänyt silmään yhtäkään viestiä, jossa olisi puhuttu, että Gnistan ei ole valmis liigaan.

Siis yritit löytää topikista, jossa onnitellaan noususta viestejä, jotka on kirjoitettu ennen liiganousun tapahtumista?

Harppasin tätä ketjua viime kauden loppupuolelle ja ekalta satunnaiselta sivulta löytyi esimerkiksi tämä viesti. Koska et jostain syystä näytä ymmärtävän kirjoittamiani viestejä lainkaan, niin koen aika turhaksi lähteä tuhlaamaan aikaa muiden vastaavanlaisten keräämiseen. Mutta jos sinulla on aikaa, niin vaikkapa tuosta eteenpäin vaan selailemaan.

Kyllä. Veikkaan, että ihan heti ei olla laajentamassa ja hyvä niin. Sitten kun Suomesta löytyy sellaiset 14-16 asiallista futisstadionia, niin laajennus on ajankohtainen. Nytkin Ykkösen Top-3 jengeistä jokainen pelaa aivan hirveällä yleisurheilustadionilla, jollaisia ei pitäisi kelpuuttaa ollenkaan ylimmällä tasolla. Se on selvää, että laajennus tehdään aluksi 14 jengiin. Mutta tuskinpa siellä edes puhutaan vielä laajentamisesta.

[Thalian]

Niin siis löytyikö nyt yhtään viestiä, jossa Gnistania olisi pidetty kelvottomana nousijana organisaationsa takia? Löytämässäsi viestissä puhuttiin stadikoista, eikä edes yksilöity seuraa. Koska viestejä oli koko foorumi täynnä, niin on varmasti helppoa löytää vaikka viisi, joissa Gnistan mainitaan ihan nimeltä.

[weirdox]

Koska alkuperäinen kirjoittaja ei jaksa selittää yritän selventää tilannetta.

Alkutilanne: Gnistan pelaa ykkösessä. Eikä ole nousemassa liigaan (kausi 2022, kuudes)

Kauden 2022 loputtua ja kauden 2023 aikana ketjussa keskustellaan sarjan laajentamisesta 16. joukkueen sarjaksi jota joku vastustaa koska ykkösessä/ykkösliigassa ei ole liigakelpoisia joukkueita (tämä pitää oletuksen tasolla sisällään myös Gnistanin vaikka sitä ei suoraan mainitakkaan)

Kauden 2023 päätteeksi Gnistan karsii ei nouse, mutta pääsee mukaan kabinetin kautta. Tässä vaiheessa Gnistanin veikkausliigakelpoisuutta ei niin paljoa enää kritisoitu. Mikä reaalisesti estää siis nostamasta joukkuemäärää 16 joukkueeseen kun kerran Ykkösliigasta (toi miksi näitä milloinkin halutaan kutsua) voidaan nostaa joukkue joka sitten kehittyykin liigavalmiiksi melko nopealla aikataululla.

[Thalian]

Kauden 2022 loputtua ja kauden 2023 aikana ketjussa keskustellaan sarjan laajentamisesta 16. joukkueen sarjaksi jota joku vastustaa koska ykkösessä/ykkösliigassa ei ole liigakelpoisia joukkueita (tämä pitää oletuksen tasolla sisällään myös Gnistanin vaikka sitä ei suoraan mainitakkaan)

Jaa niin, tätä lähdettiin tältä pohjalta viemään eteenpäin. Argumentti on siinä mielessä epävalidi, että ei kukaan väitä aivan vakavasti, ettei ykkösessä ole yhtään liigakelpoista organisaatiota (onhan siellä esim. TPS, jonka pitäisi olla suht liigakelpoinen organisaatioltaan). Ja Gnisuakin on kehitetty jo useampi vuosi juurikin liigapaikkaa silmällä pitäen. Että totta kai joitain yksittäisiä seuroja alempana voi olla.

Ja sanottakoon, että tuollainen "tätä mieltä oltiin yleisesti ja nyt sitten olette toista mieltä" on vähän huono argumentti yksittäiseen keskusteluun. Sillä tuossa on kaksi argumenttia joiden esittäjä ei ole todennäköisesti sama, mutta ne puheessa yhdistetään saman henkilöitymän alle.

[ExtraJack]

Ykkösliigas liikkuu niin pienet rahat, että eihän sielä voi olla valmiiksi liigakelpoisia montaa. Kysymys on enemmänkin se, että onko olosuhteet siinä kunnossa, että jos mahdollinen nousu tulee niin pystyy skaalaamaan toimintaa ylöspäin.

[Wissi]

Aki Riihilahti kertoi haastattelussa mielipiteensä muun muassa sarjajärjestelmästä, kauden pituudesta ja siitä, pitäisikö HJK:n maksaa siirtokorvauksia Veikkausliigan sisällä.

https://www.suomifutis.com/2025/03/haastattelu-aki-riihilahti-haluaa-pidemman-sarjakauden/

...
Riihilahti haluaa pidemmän kauden – olosuhdekriteerejä kiristettävä

Veikkausliigan sarjajärjestelmä muuttuu alkavaksi kaudeksi.

Eurolopputurnausta ei enää pelata, mutta sen sijaan ylempi loppusarja pelataan kaksinkertaisena. Alempi loppusarja pelataan viime kausien tapaan yksinkertaisena.

Riihilahti piti edellisestä sarjajärjestelmästä ja muistuttaa, ettei vain pelimäärän kasvattaminen tuota hyvää tulosta.

– Vielä ei olla pelattu peliäkään tätä versiota. On helpompi puhua faktoista kuin mielipiteistä. Edellisessä sarjajärjestelmässä jokaisella kerralla mestari ratkesi vasta loppuhetkillä, eli se oli jännittävää, Riihilahti sanoi.

– Edellisen sarjajärjestelmän aikana suomalaiset seurat pärjäsivät parhaiten Euroopassa, saivat eniten maapisteitä ja myös myivät eniten pelaajia ulkomaille. Sanoisin, että siinä oli aika paljon hyviä puolia.

– Yleisesti ottaen kannattaa kasvattaa merkityksellisten pelien määrää. Pelkästään pelimäärän kasvattaminen ei ole missään maassa tuottanut hirveän hyviä tuloksia.

Jos sarjajärjestelmä herätti aikanaan paljon puhetta, on myös kauden pituudesta keskusteltu jo tovi.

Veikkausliiga potkaistaan käyntiin 5.4., ja ylemmän loppusarjan viimeinen kierros pelataan todennäköisesti lauantaina 8.11. Kausi kestää siten noin seitsemän kuukautta. Monen mielestä kauden pitäisi olla pidempi, mutta toisaalta nykyiset olosuhteet eivät välttämättä puolla sitä.

Riihilahden mielestä olosuhdekriteerejä pitäisi kiristää ja samalla pelata hieman pidempi kausi.

– Puhtaasti urheilullisesti ja jalkapalloseurojen kannalta olisi kaikkein tärkeintä, että olisi mahdollisimman pitkät kaudet mahdollisimman hyvissä olosuhteissa. Meillä pitää olla Veikkausliigassa yleisesti ottaen paremmat olosuhteet, jotta voisimme pelata hieman pidemmän kauden.

– Olemme kuitenkin kasvattajamaa, kasvattajasarja ja myös kasvattajaseurat, niin pystyisimme treenaamaan kovempaa kauden aikana ja pelin taso paranee, kun ei ole sellaisia otteluruuhkia.

– Olen sitä mieltä, että olosuhdekriteerejä voisi vähän kiristää ja pelata pikkasen pidemmän kauden. Olosuhteet eivät ole tärkeitä ainoastaan pelaajille, mutta myös yhteisölle ja faneille. Kun he tulevat ottelutapahtumaan, on koettava, että siellä on hyvät olosuhteet ja palvelut.

[Piippu-Virtanen]

Aikanaan vuoden 1969 lopulla kun tiedettiin, että silloiseen kotimaiseen jalkapalloon oli tulossa Jalkapallon 2. Divisioona/2-divisioona niin oli paljon monenlaista kiistaa tai arviota puolesta ja vastaan.

Joidenkin vastaan sanojien mielestä ehdottomasti Jalkapallon Suomen Sarja/Suomensarja olisi pitänyt säilyttää ylempänä sarjana toisena sarjatasona ja sitten uudet divisioonat olisivat ikään kuin korvanneet muut aiemmat alemmat sarjat omassa laskevassa järjestyksessään.

Vastineeksi siitä tempusta Jalkapallon Suomen Sarja/Suomensarja olisi pidetty supistetumpana eli vähimmillään olisi ollut 20 joukkuetta vain kahdessa lohkossa ja sitten uusi Jalkapallon 2. Divisioona/2-divisioona olisi vastineeksi ollut yksin laajempi monellakin lohkolla tarvittaessa ja Jalkapallon Mestaruussarja olisi säilynyt samana tai ehkä muuttanut nimensä edelleen nk. Kruunu-Divariksi.

Korkeimpaan sarjaan olisi jäänyt 12 joukkuetta ehdotuksissa tai sitten sitä olisi supistettu 10 joukkueeseen.

Välillä toki myös vanhat sarjat oltiin valmiita korvaamaan uusilla sarjoilla kyllä suunnitelman mukaan, mutta silti Jalkapallon 2. Divisioonan arveltiin olevan parempi mahdollisesti supistettuna ja kolmen lohkon sijaan olisi oltu valmiita vain kahteen lohkoon ja taas 20 joukkueeseen enintään.

Muu mielenkiintoinen homma olisi ollut se, että vuodeksi 1970 tilanne olisi ollut kovin kummallinen kotimaiseen jalkapalloon:

Jalkapallon Suomen Sarja/Suomensarja olisi säilynyt vielä vuoden ajan ja siinä olisi ollut uuden nk. Divisioonasarjan kahdesta lohkosta muodostettuna ne joukkueet mitkä olivat vuoden 1969 sarjojen pohjalta eli enintään 20 joukkuetta olisi ollut mukana, Jalkapallon 2. Divisioonassa/2-divisioonassa olisi ollut yhtenäinen sarja ja siinä 10 joukkuetta vähintään, mutta enintään 20 joukkuetta ja siinä tapauksessa vaihtelevasti lohkojaoin 2-4 lohkoa ja siitä sen 5-10 joukkuetta jaettuna tilanteen valossa. Kuitenkin vuoden 1969 kotimaisen jalkapallon tilannearviota noudattaen.

Loput 10 joukkuetta vuoden 1969 kotimaisen jalkapallon tilannearviota noudattaen olisivat joko karsinnoin tai muiden määritteiden myötä Palloliiton taholta todettu vuodeksi 1970 riittämättömäksi olemaan niin hyvällä tasolla kuin mitä olisi pitänyt olla ja niitä olisi odottanut Jalkapallon 3. Divisioona/3-divisioona tuolle vuodelle ja sinne olisi ollut siis tunkua ja laajennusta tilapäisesti vielä olemassa olevaakin suuremmaksi.

Toisaalta joidenkin mukaan se miten pelattiin tai olisi haluttu pelata niin oli hyvä tai menettelevän hyvä, mutta viimeinen muu ehdotus mihin ei kuitenkaan suostuttu niin olisi olleet suorat nousijat päästen heti ylimpään sarjaan ja enintään karsien tilanteen mukaan parhaimpien kanssa tarpeen tullen.

Kuitenkin niin, että ylempien sarjojen tietyt putoavaksi oletetut joukkueet olisivat nämä kohdanneet.

Sama juttu alhaalla eli vaikka nk. Kruunu-Divarin Karsinta aiottiin säilyttää niin putoajille ei haluttu järjestää Putoamiskarsintoja.

Erinäisiä supistamisia tosiaan haluttiin kun vuodeksi 1970 14 joukkueisiksi lohkoiksi kaavailuiksi tulleet kolme lohkoa nähtiin liian suureksi ja vuoden 1971 Jalkapallon nk. Kruunu-Divarin laajentuminen myös 14 joukkueeseen sellaisenaan nähtiin ongelmalliseksi toteuttaa.

Ja jo tuolloin ihan loppuvuoden 1969 kotimaisen jalkapallon perusteella oli kiusallisen selvää etenkin HJK:n melkein aivan vuoden loppuun asti kestänyttä uskomatonta muuta yleisöhegemoniaa ilman, että kotimainen jalkapallo oli putoamiskierteen alkumetreillä ellei se jo ollut pahoin alkanut.

Muiden seurojen osalta siis puhuen. Sitäkin taustaa vasten monet muut ongelmat mitä nähtiin olivat ikäviä ja osin puhuivat supistamisten puolesta tai vastaan.

Mikäli noita parhaimpien juttuja olisi kuvailtu ja toteutettu vuoteen 1969 ajatellen niin lohkovoittajat olisivat paljon suuremmassa karsinnassa kohdanneet KTP:n tai KTP Jalkapallon ja Porin FC Ässät/Ässät Jalkapallon ja kuudesta joukkueesta kolme varmuudella ja yksi ehdollisena lisäkarsinnan kautta olisi noussut parhaana Jalkapallon nk. Kruunu-Divarin pariin. Vuoteen 1970 ajatellen lohkovoittajat olisivat kohdanneet K-Into Kemin/Kemin Innon ja Kuopion Elon lisäten siihen päälle vielä Tampereen Ilves-Kissat ja näistä kuudesta joukkueesta kolme olisi noussut parhaana Jalkapallon nk. Kruunu-Divarin pariin. Vuoteen 1970 ajatellen sitten muut erilliset lohkokakkoset olisivat lisäkarsinnassa kohdanneet mahdollisen neljännen joukkueen erillisen karsinnan päätteeksi huonoimpana tai juurikin pääkarsinnan neljänneksi sijoittuneen joukkueen. Vaihtoehtoisesti myös Jalkapallon nk. Kruunu-Divarin puolelta olisi otettu karsimaan myös Lahti-69/L-69 Lahti.

Erillisten lohkokakkosten paras oli vuodeksi 1970 ajatellen vuotta 1971 OTP joten mahdollisesti siis OTP ehkä olisi ikään kuin sovittaen voinut vielä haastaa parempansa kuvitteelliseen haasteotteluun viimeisestä Jalkapallon nk. Kruunu-Divarin paikasta.

Tai sitten ei.

Putoajien osalta lohkojen huonoimmat vuonna 1969 ja 1970 vuosiksi 1970 ja 1971 eivät olisi pudonneet ehdotuksessa toisin kuin toteutuneessa historiassa kävi vaan ne kaikki olisivat pelanneet erilliset Jalkapallon Suomen Sarjan/Suomensarjan tai Jalkapallon 2. Divisioonan/2-divisioonan Putoamiskarsinnat Jalkapallon 3. Divisioonan/3-divisioonan joukkueita vastaan.

Vuoden 1969 pohjalta siis TuWe:n, BK-46:n, KUV Käpylän, Porvoon Akilleksen, Pihlavan Työväen Urheilijoiden, Seinäjoen Sisun, FF Jaron ja RoPS:n ei olisi tarvinnut pudota ainakaan heti kuten kävi vaan olisivat voineet vielä pelata Jalkapallon Maakuntasarjan eli silloisesti Jalkapallon 3. Divisioonaksi/3-divisioonaksi muuttuvan sarjan parhaimpia joukkueita vastaan karsintoja.

Vuoden 1970 pohjalta taas mahdolliset Uusintaottelut Putoamisesta koskivat samaa Uusintaotteluista Putoamisesta puhuen vain Putoamiskarsintaan oletetusti ja kyseessä olisivat olleet Uusintaottelut Suorasta Säilymisestä vailla mitään sen vielä suurempaa vaaraa välttämättä häviäjille.

Ja muutoin toteutuneen ajan putoajat olisivat juurikin karsineet eivätkä pudonneet ainakaan heti suoraan sellaisena. Se olisi voinut säästää tai sitten ei osin pitkässä juoksussa vuotta 1971 koskien jatkamaan LaPS Lahden, Kotkan Jäntevän, HPS:n ja SaPKo Jalkapallon/FC SaPKo:n, PS-44:n, TuPK:n/TPK Turun, ÅIFK:n, Jämsänkosken Ilveksen, nk. Vanhan JyP:n JyP Jalkapallona ja Karihaaran Tenhon tuohon Jalkapallon 2. Divisioonaan.

Vaihtoehtoisesti moni tuosta joukosta olisi vielä pudonnut alempaan sarjaan. Voikkaan PaPe ja KokkPS/KPS Kokkola olisivat pelastuneet joka tapauksessa jo suoran säilymisen johdosta toisin kuin toteutuneessa historiassa Uusintaottelun Putoamisesta häviten olisi tullut lähtö alempaan sarjaan.

Mielenkiintoisia asioita, mutta Palloliitossa hylättiin suurin osa ellei oikeastaan sanoen melkein kaikki ehdotukset oitis siihen paikkaan. Hyvin vähäisiä määriä noista ajatuksista mutkien kautta jäi mietteisiin tulevaisuuteen ja silti eräänlaisten välisarjojen ja supistusten sijaan nähtiin kokonaan uusi erillinen sarja hyväksi sijoitukseksi karsia eri joukkuemääriä Palloliitossa.

Eli eri noista pähkäilyistä väistämättä sai alkunsa täten Jalkapallon 1. Divisioona/1-divisioona vuoden 1973 kotimaista jalkapallouudistusta miettien.