Suuri muutos suomalaisessa jalkapallossa!

[ExtraJack]

Juurikin näin, monimutkaiset järjestelmät on toki kivoja lajiniiloille mutta näitä kun selittää ihmiselle joka ei ole koskaan katsonut kotimaista liigaa, tulee siitä jo liian epäselkeää. (Tuularin mielestä)

Kyllä nuo loppusarjat vielä ymmärretään, mutta yksikään tuulari ei ymmärtänyt europleijareita. Taloudellisesti jos miettii, niin yritysmyynti kärsii loppusarjojen takia ja varsinkin loppusarjojen alussa yritysmyynti on vaikeaa, koska kotipelipäiviä ei tiedetä tarpeeksi aikaisin.

Jos aiotaan tehdä sarjajärjestelmä uudistus, niin ensin kannattaisi suunnitella askelmerkit, miten uudistus toteutettaisiin vaiheittain. Ykkösliiga ja Ykkönen kannattaisi varmaan ensin yhdistää 16 joukkueen sarjaksi ja sen jälkeen sitten Veikkausliiga 16 joukkueen sarjaksi. Tietysti vielä niin, että kaikki vaiheet kerrottaisiin samaan aikaan, niin seurat osaisivat varautua tulevaan muutokseen.

Olosuhteet on kuitenkin vielä monella potentiaalisella joukkueella surkeat. Taidetaan Ykkösessä taas pelata kiimaisia hallipelejä loppusarjoissa. Nuo 16 joukkueen sarjat edellyttäisi jokaiselle stadionille tekonurmea, koska nurmikentillä ei pysty vielä huhtikuussa pelailemaan eikä hyvistä olosuhteista voi muita rangaista ja antaa näille nurmikentillä pelaaville joukkueille vieraspainotteista alkuohjelmaa.

Nuo olosuhteet on suurin hidaste. Tietysti jos Veikkausliigan ja Ykkösliigan lisenssiehdot olisivat tarpeeksi tiukat, niin se vauhdittaisi asioita, mutta se voisi samalla estää hetkellisesti liigapelit muutamassa kaupungissa. Siksi en usko, että tähän haluttaisiin lähteä.

[Tiksa]

16 joukkueen 2-kertainen liiga ja 16 joukkueen 2-kertainen ykkönen. Reservijengit ja akatemiat saa nousta kakkoseen korkeintaan. Ei toimi Suomessa?

Tuossa mallissa reservit pelaisivat Suomen 33.-68. parhaita jalkapallojoukkueita vastaan, kun tällä hetkellä Klubin ja SJK:n akatemiat kohtaavat 13.-22. parhaat jalkapallojoukkueet.

Ymmärrän kyllä sen jalkapalloromanttisen ajatuksen mikä tuossa on takana, mutta kärkiseurojen pelaajapolulle - pääkaupunkiseudun ulkopuolella - tuo olisi erittäin kova isku. Aika harva pelaaja on valmis hyppäämään b-junnuista liigan kärkijoukkueeseen vaan suurin osa tarvitsee yhden valmistavan askeleen miesten pelejä. HJK voi aina lainata pelaajia johonkin Uudenmaan pienempään joukkueeseen (tällä hetkellä 50% toisen tason joukkueista on Uudeltamaalta!), mutta minnekäpä sitä edes teoriassa laitettaisiin nuori pelaaja Kuopiosta tai Seinäjoelta kehittymään? Käyt lukiota Kuopiossa, mutta sitten aina iltaisin käyt treenit Jyväskylässä miesten joukkueessa? Tai sairaslomalta toipuva pelaaja: käypä kokeilemassa pari peliä lainassa Mikkelissä miltä se pelaaminen tuntuu?

P.S. Esim Hollannissa, jossa pelataan suljetussa kaksitasoisessa sarjajärjestelmässä, kakkostasolla on runsaasti kakkosjoukkueita.

[ExtraJack]

Ymmärrän kyllä sen jalkapalloromanttisen ajatuksen mikä tuossa on takana, mutta kärkiseurojen pelaajapolulle - pääkaupunkiseudun ulkopuolella - tuo olisi erittäin kova isku. Aika harva pelaaja on valmis hyppäämään b-junnuista liigan kärkijoukkueeseen vaan suurin osa tarvitsee yhden valmistavan askeleen miesten pelejä. HJK voi aina lainata pelaajia johonkin Uudenmaan pienempään joukkueeseen (tällä hetkellä 50% toisen tason joukkueista on Uudeltamaalta!), mutta minnekäpä sitä edes teoriassa laitettaisiin nuori pelaaja Kuopiosta tai Seinäjoelta kehittymään? Käyt lukiota Kuopiossa, mutta sitten aina iltaisin käyt treenit Jyväskylässä miesten joukkueessa? Tai sairaslomalta toipuva pelaaja: käypä kokeilemassa pari peliä lainassa Mikkelissä miltä se pelaaminen tuntuu?

P.S. Esim Hollannissa, jossa pelataan suljetussa kaksitasoisessa sarjajärjestelmässä, kakkostasolla on runsaasti kakkosjoukkueita.

Tuotahan ei juuri monesti ymmärretä. Etelä-Suomessa nuo lainaamiset voisi vielä toimia, mutta muualla Suomessa se ei enää onnistuisikaan. Akatemiajoukkueiden merkitys maakuntien pelaajapoluille on merkittävä. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla on yksi joukkue Veikkausliigassa (SJK), yksi joukkue on Ykkösliigassa (SJK akatemia), Ykkösessä ei ole yhtäkään joukkuetta, Kakkosessa on yksi joukkue (SJK akatemia 2), Kolmosessa on jopa kaksi joukkuetta (SJK-j ja Sisu). Lukiota suorittavan nuoren lainaaminen olisi siis todella vaikeaa esimerkiksi juuri Etelä-Pohjanmaalla.

[shots]

Kyllä ne paikalliset itsenäiset seurat täyttäisivät reserveiltä jäävät sarjapaikat, jolloin myös pelaajien lainaus onnistuisi.

Liigajengeille U23-/reservisarja, jossa sallitaan kolmen yli-ikäisen peluutus esim. loukkaantumisista toipuville. Tämän joukkueen olemassaolo olisi liigalisenssiehdoissa, kuten siellä nytkin vaaditaan tiettyjä asioita junioripolulta. Tv-rahasta voidaan hyvin korvamerkitä osa akatemiatoimintaan ettei seurat tee niin kuin on huhuttu, eli työnnä lähes koko rahaa pelaajabudjettiin. Tiettyjä poikkeuksia voitaisiin tehdä esim. pohjoisen seurojen kanssa, eli niille voitaisiin U23 -jengi miesten sarjoihin, kuitenkin korkeintaan Kakkoseen ilman nousumahdollisuutta.

[Tiksa]

Kyllä ne paikalliset itsenäiset seurat täyttäisivät reserveiltä jäävät sarjapaikat, jolloin myös pelaajien lainaus onnistuisi.

Mitkä näkisit niinä paikallisina itsenäisinä seuroina, jotka nousevat esim. mainituista Kuopiosta ja Seinäjoelta täyttämään toisen sarjatason sarjapaikan?

Liigajengeille U23-/reservisarja, jossa sallitaan kolmen yli-ikäisen peluutus esim. loukkaantumisista toipuville. Tämän joukkueen olemassaolo olisi liigalisenssiehdoissa, kuten siellä nytkin vaaditaan tiettyjä asioita junioripolulta.

Miksi Iso-Britanian lisäksi missään(?) muualla ei ole päädytty eriliseen reservisarjaan vaan kakkosjengit pelaavat normaalissa sarjajärjestelmässä (toki erilaisilla sarjatasorajoituksilla)?
Voisiko olla sama syy miksi meillä parhaita junnuja ei ole aikoihin enää peluutettu a-junnuissa? Halutaan pelejä aikuisia vastaan.

[ExtraJack]

Kyllä ne paikalliset itsenäiset seurat täyttäisivät reserveiltä jäävät sarjapaikat, jolloin myös pelaajien lainaus onnistuisi.

Tämä voisi tapahtumia Etelä-Suomessa. Monessa maakunnassa on yksi isompi seura ja muut ovat käytännössä junioriseuroja, joilla ei ole mitään intoa panostaa edustusjoukkueeseen. Yleensä nämä edustusjoukkueet ovat jotain kaveriporukoita, jotka eivät halua nousta edes Kolmoseen.

Liigajengeille U23-/reservisarja, jossa sallitaan kolmen yli-ikäisen peluutus esim. loukkaantumisista toipuville. Tämän joukkueen olemassaolo olisi liigalisenssiehdoissa, kuten siellä nytkin vaaditaan tiettyjä asioita junioripolulta. Tv-rahasta voidaan hyvin korvamerkitä osa akatemiatoimintaan ettei seurat tee niin kuin on huhuttu, eli työnnä lähes koko rahaa pelaajabudjettiin. Tiettyjä poikkeuksia voitaisiin tehdä esim. pohjoisen seurojen kanssa, eli niille voitaisiin U23 -jengi miesten sarjoihin, kuitenkin korkeintaan Kakkoseen ilman nousumahdollisuutta.

Ei vaan taida ainakaan vielä resurssit riittää siihen, että tuosta sarjasta tulisi tarpeeksi tasokas. Tuo solidaarisuus ja tv-rahapotti ei kuitenkaan ole vielä niin suuri, että siitä hirveästi riittäisi rahaa akatemiatoimintaan. Tärkeämpää on noilla rahoilla saada toimistoihin lisää väkeä ja toimintaa ammattimaisemmaksi.

[shots]

Mitkä näkisit niinä paikallisina itsenäisinä seuroina, jotka nousevat esim. mainituista Kuopiosta ja Seinäjoelta täyttämään toisen sarjatason sarjapaikan?

En tarkoittanut että Seinäjoelta tulee joukkue toiselle sarjatasolla, vaan ajan kanssa paikalliset seurat kyllä nousevat ylemmille sarjatasoille.

Miksi Iso-Britanian lisäksi missään(?) muualla ei ole päädytty eriliseen reservisarjaan vaan kakkosjengit pelaavat normaalissa sarjajärjestelmässä (toki erilaisilla sarjatasorajoituksilla)?
Voisiko olla sama syy miksi meillä parhaita junnuja ei ole aikoihin enää peluutettu a-junnuissa? Halutaan pelejä aikuisia vastaan.

Esimerkiksi Ruotsissa pelataan kolmessa lohkossa.

https://www.svenskfotboll.se/serier-cuper/tabell-och-resultat/ligacupen-elit-sodra/125199/

https://www.svenskfotboll.se/serier-cuper/tabell-och-resultat/ligacupen-elit-vastra/125200/

https://www.svenskfotboll.se/serier-cuper/tabell-och-resultat/ligacupen-elit-norra/125201/

Juuri eilen Landskronan ja Mjällbyn ottelussa mm. Stavitski ja Miettinen olivat mukana pelissä, muutaman muun ykkösjoukkueen pelaajan kanssa. Edellisessä Mjällbyn pelissä Kalmaria vastaan oli Stavitskin lisäksi Kalmarilla Ylätupa mukana.

[ExtraJack]

En tarkoittanut että Seinäjoelta tulee joukkue toiselle sarjatasolla, vaan ajan kanssa paikalliset seurat kyllä nousevat ylemmille sarjatasoille.

Keitähän nämä kuvitteelliset paikalliset seurat voisivat olla? Kolmosessa varmasti tulee pelamaan joukkueita, mutta siellä pelaava joukkue ei paljon auta pelaajakehityksen kannalta. Kakkosen lohko C:ssä pelaaminen on jo sitten niin kallista, että sinne ei resurssit millään tule riittämään. Kuopion Elo on hyvä esimerkki siitä kuinka kallista siellä pelaaminen on.

https://yle.fi/a/74-20164385

[törömömmö]

No ei ole. Voitais suosiolla jättää kendolle ynnä muille nämä väkisin kauden lopun peleille isomman painoarvon antamiset.

Miksi jättäisimme?

Lisäksi väitän, että mitä monimutkaisemmaksi näitä järjestelmiä pyöritellään, sen todennäköisemmin saadaan lähinnä tuulitakkien kiinnostus minimoitua.

Ei loppusarjat nyt niin monimutkaisilta ole näyttäneet. Parina viime kautena on ainakin yleisömääristä ja mediahuomiosta päätellen tuularit olleet hyvinkin kiinnostuneita loppusarjoista.

[Stadix]

Ei loppusarjat nyt niin monimutkaisilta ole näyttäneet. Parina viime kautena on ainakin yleisömääristä ja mediahuomiosta päätellen tuularit olleet hyvinkin kiinnostuneita loppusarjoista.

Ei ne yleisömäärät ole olleet loppusarjoissa muutamia poikkeuksia lukuunottamatta mitenkään erityisen hyviä. Esimerkiksi viime kaudella ennen päätöskierrosta Ilveksen kotipeleissä katsojia oli 5874 (vs KuPS) ja 4466 (vs Haka), ja KuPS:lla 3019 (vs Haka) ja 2713 (vs VPS). Toissa kaudella HJK jäi kahdessa ensimmäisessä pelissä alle viiden tonnin ja KuPS:n suurin yleisömäärä koko loppusarjassa oli 2370.

[Ia]

Koko maassa on siis tällä hetkellä 15 seuraa, jotka ovat pelanneet yhtäjaksoisesti viimeiset viisi kautta kahdella korkeimmalla sarjatasolla. Norjassa ja Ruotsissa vastaavat luvut ovat 26 ja 25.

Nykyiset liigajengit + TPS, Lahti, EIF? Se on kyllä kieltämättä surullisen vähän. Kyllä 14+14 pitäisi olla ihan minimi kahdella ylimmällä tasolla. 16+16 mieluiten

[törömömmö]

Ei ne yleisömäärät ole olleet loppusarjoissa muutamia poikkeuksia lukuunottamatta mitenkään erityisen hyviä. Esimerkiksi viime kaudella ennen päätöskierrosta Ilveksen kotipeleissä katsojia oli 5874 (vs KuPS) ja 4466 (vs Haka), ja KuPS:lla 3019 (vs Haka) ja 2713 (vs VPS). Toissa kaudella HJK jäi kahdessa ensimmäisessä pelissä alle viiden tonnin ja KuPS:n suurin yleisömäärä koko loppusarjassa oli 2370.

Miksi listata numerot vain ennen päätöskierrosta, ja yhdeltä mainituista joukkueista vain toissakauden lukemia? Eikö päätöskierros ole osa loppusarjaa, vai olisiko käynyt niin, ettei faktat tue oma mielipidettä, niin ei oteta niitä huomioon?

Loppusarjat varmistavat, että ne, mitä kutsut "poikkeuksiksi" eivät ole poikkeuksia, vaan toistuva ilmiö. Niin kauan kun tavalliset veikkausliigaottelut eivät juuri ylitä uutiskynnystä, ison yleisön kiinnostuksen herättämiseksi yksi iso matsi ja kaksi vähäpätöisempää on parempi vaihtoehto kuin kolme keskivertomatsia.

[Stadix]

Miksi listata numerot vain ennen päätöskierrosta, ja yhdeltä mainituista joukkueista vain toissakauden lukemia? Eikö päätöskierros ole osa loppusarjaa, vai olisiko käynyt niin, ettei faktat tue oma mielipidettä, niin ei oteta niitä huomioon?

Loppusarjat varmistavat, että ne, mitä kutsut "poikkeuksiksi" eivät ole poikkeuksia, vaan toistuva ilmiö. Niin kauan kun tavalliset veikkausliigaottelut eivät juuri ylitä uutiskynnystä, ison yleisön kiinnostuksen herättämiseksi yksi iso matsi ja kaksi vähäpätöisempää on parempi vaihtoehto kuin kolme keskivertomatsia.

Koska päätöskierroksella pelattava mestaruuden ratkaiseva peli kiinnostaa yleisöä, vaikka loppusarjoja ei olisi, kuten tapahtui vuosina 2016, 2015 ja 2008. Jos alkuperäinen väite on, että ihmiset ovat olleet hyvinkin kiinnostuneita loppusarjoista niin luulisi, että he löytäisivät katsomoihin jo ennen päätöskierrosta. Listasin molemmilta kausilta ne kaksi joukkuetta, jotka ovat olleet vahvimmin mukana mestaruustaistelussa, eli juuri ne, joiden yleisömäärissä loppusarjojen suuren kiinnostuksen olisi pitänyt näkyä vahvimmin.

[Kurkiaura]

Minä en ymmärrä, että miksi noista reservijoukkueista edes keskustellaan? Isoimpien joukkueiden reservit nostavat ykkösen tasoa, mikä on pelkästään hyvä asia ja jopa välttämätöntä, jos haaveillaan, että Suomessa joskus pelataan 16 joukkueen sarjaa. Jos ykkösen muut kärkijoukkueet ovat niin huonoja, että jäävät toisen joukkueen ressujen taakse sarjataulukossa, niin mitä sitten?

Jos sitten joku päivä reservijoukkue voittaa ykkösen, niin vaihtoehtona on, että kukaan ei nouse Veikkausliigaan tai mieluummin niin, että ykkösen paras nousukelpoinen joukkue nousee. Mutta edelleen minulle käy molemmat vaihtoehdot, jos ykkösen paras joukkue ei pysty voittamaan Veikkausliigan reservijoukkuetta, niin ei sen joukkueen ole välttämättä niin syytäkään nousta korkeimmalle sarjatasolle.

[Jair Bolsoaarnio]

Ajaxin ressut voitti Alankomaiden divarin kaudella 2016-2017, ja silloin suora nousija oli sarjakakkonen Fortuna Sittard. De Graafschap ja FC Emmen nousivat karsintojen jälkeen, koska Ajaxin eikä PSV:n ressut eivät tietenkään saaneet karsintapaikkaakaan. Hollantilainen jalkapallomaailma ei romahtanut.

e: Jos ressujoukkue Willem II pelaa Alankomaiden divaria, missä sarjassa Willem sitten pelaa kun ei näy sarjataulukossa?

[Pavejasa]

e: Jos ressujoukkue Willem II pelaa Alankomaiden divaria, missä sarjassa Willem sitten pelaa kun ei näy sarjataulukossa?

Seuran nimi on Willem II, eli divarissa pelaava on seuran ykkösjoukkue.

[Limppu6]

Loppusarjan 6 pisteen kärkipelit vetävät varmasti enemmän yleisöä kuin kaksinkertaisen sarjan kärkijoukkueen ja jonkun paskajoukkueen kohtaaminen samana ajankohtana. Paskajoukkueen (usein panoksettomassa)kotipelissä ei käy ketään ja kärkijoukkueen pelissäkään ei käy niin paljoa väkeä kuin kahden kärkijoukkueen kohdatessa.

Se ei silti tarkoita, että loppusarjan pelissä kävisi samaa määrää kuin runkosarjan hyvillä keleillä kävi. Syksyllä alkaa kelit olemaan huonommat. Kendon ja Valioliigan kanssa joudutaan kilpailemaan. Nyt vielä Kupsin Europelien ja Cupin takia pelipäivätkin ovat huonoja ainakin vierasfaneille.

Osa tuntui olevan huolissaan, että neljä kertaa saman joukkueen kohtaaminen on liikaa ja kiinnostus lopahtaa. Jenkeissä monissa lajeissa kohdataan sama joukkue useasti kauden aikana. Sama kotimaan kendossa. Ei taida yksikään kärkipään joukkue olla huolissaan siitä, että Yleisöä ei kiinnostaisi HJK, Ilves tai Kups. Varmasti kiinnostaa enemmän kuin Mifk, Haka tai Oulu, vaikka kärkipään joukkueita vastaan useammin pelattaisiin. Tässä on vielä se hyvä puoli, että oppii tuntemaan vierasjoukkueen pelaajat ja pelityylin mikä tuo lisää sähköä peliin.

Nykyinen sarjasysteemi on kyllä aika yksinkertainen. eniten pisteitä saanut voittaa ja vähiten pisteitä saanut tippuu.  Ei voi olla liian vaikeata, jos sarja jaetaan 2 kierroksen jälkeen ylä- ja alaloppusarjaan. Jos tätä ei  ole ymmärtänyt, niin ei varmaan muutenkaan lokakuussa olisi hytisemässä katsomossa.

[Limppu6]

Monella tuntuu olevan ongelma liigan ja kakkostason suuri kuilu pelin tasossa ja taloudessa. Joukkueiden tasossa ei, ehkä niin suurta eroa ole, kuten Gnistan ja Jaro ovat heti ekalla kaudella liigassa osoittaneet. Taloudessakin iso ero tulee TV- ja solidaarisuusrahassa. Yleisötuloissa ja sponsrirahoissa ei taida valtavaa eroa tulla (mukavampi käydä katsomassa voittavaa joukkuetta divarissa kuin perseraiskauksia liigassa). Ratkaisun taloudellisen kuilun saamiseksi pienemmäksi olen jo täällä kertonutkin. Rahat pitäisi jakaa liigan ja kakkostason kärkiporukoiden kesken. Rahasumma tulisi sijoituksen mukaan. Eniten saisi Veikkausliigan voittaja ja summa tippuisi aina vähäsen mennessä alaspäin. Näin kun tehtäisiin kakkostason kärki ei jäisi paljoa jälkeen Veikkausliigan pohjasta. Tällä tavalla tehdessä taistelu 5-10 sijoistakin merkitsisi jotain, kun seuralle tuleva rahasumma olisi huomattavasti isompi vitosijasta kuin kymppisijasta.

Näin saataisiin kakkostaso huomattvasti tasokkaammaksi ja Eurooppaan päässeet seurat saisivat isomman rahasumman, niin sielläkin olisi helpompi pärjätä. Myös kuilu sarjojen välillä tasoittuisi huomattavsti pienemmäksi ja tippuminen tai nouseminen ei olisi iso ongelma.

16 joukkueen liigasta ei riittäisi enää paljoa jaettavaa toiselle sarjatasolle eikä sille toiselle sarjatasolle paljoa jäisi mielenkiintoisia joukkueita. Totta on se, että uusia paikkakuntia saataisiin liigaan. Se on ihan kiva näille paikkakunnille, mutta paljonko se kehittää suomalaista jalkapalloa onkin toinen asia. Jos vertaa näitä joukkueita joilla on resevijoukkue, niin siinä pistetään paljon rahaa junioreiden kehitykseen. Osaksi näiden reservijoukkueiden takia nämä seurat tekevät paljon tappiota, jos ei tule isoa summaa pelaajmyynneistä tai Euroopasta. Näiden seurojen merkitys suomalaisten pelaajien kehitykseen on merkittävä. Olosuhteet ja valmennus on yleensä hyvällä tasolla ja näissä keskitytään yksilöiden kehittämiseen eikä joukkueen menestykseen. Näitä kun vertaa johonkin Mifk, Haka ym. joissa junioritoiminta on aika retuperällä ja joukkue usein kasataan ulkomaan arvoista. En tiedä miten tämän tyyliset joukkueet ovat kotimiaselle jalkapallolle tärkeät. Enkä näe hirveänä ongelmana, vaikka tämän tyylinen joukkue pelaisi toiseksi korkeimmalla sarjatasolla. Liigan laajentuessa Hakan ja Mifkin kaltaisia joukkueita tulisi lisää ja ne pistäisivät TV-rahat ulkomaalaisiin pelaajiin. Varmaa on ainakin se, että ne rahat eivät menisi juniorien olosuhteisiin tai valmennukseen. Tuo rahajako voitaisiin myös tehdä suoraan sen mukaan kuinka paljon joukkueet satsaavat junioritoimintaan. Ihan sama millä tasolla edustus pelaa.

Isommassa liigassa kotimaisille pelaajille tulisi lisää pelipaikkoja, mutta ei se kokenut keskitason pelaaja saisi tarpeeksi palkkaa jatkaakseen uraa Veikkausliigassa. Nämä paikat täytettäisiin puoli-ilmaisilla kotimaisilla tai ulkomaalaisilla pelaajilla. Heikommatkin juniorit saisivat peliaikaa, mutta ovatko nämä muutenkaan potentiaalisia ulkomaille lähtijöitä. Sarjan tason ja temmon tippuessa entisestään ulkomaalaisten joukkueiden kiinnostus liigaa kohtaan kuihtuisi. Nytkin sääliksi käy sitä pelaaja-agentia joka on eksynyt sarjan kärkipään ja häntäpään keskinäisiin peleihin. Koita siinä sitten tarkkailla pelaajaa, kun tempo on ikämiestasoa. Toivottavasti agentit ovat sen verran fiksuja, että menevät kärkipään keskinäisiin peleihin tarkailemaan pelaajia. Niissä taso on jo samaa kuin Ruotsin häntäpään kohtaamisissa. Myös se Pikkaraisen sanoma kommentti, että liigassa pääsee liian helpolla monessa pelissä muuttuisi vielä useampaan peliin, jos lligan kokoa kasvatetaan. Pikkaraisen aikaan kovia ja vaativia pelejä oli 27 pelistä noin 10-12. Tällä kaudella sama luku kärkipään porukalla on 14-18/32 kovaa peiä. Kaksinkertaisessa 16 joukkueen sarjassa kovien pelien määrä kärkijoukkueelle olisi 6-10/30. Nämä kovat pelit kehittävät joukkuetta että yksilöitä.

[Tiksa]

Spektaakkelien tarve kuulostaa hyvin 2000-lukulaiselta ajatukselta, ja sopii erinomaisesti yhteen harjunpääläisen kaikki muutamalle -ajatuksen kanssa.

Nykyisessä sarjamallissa on 177 ottelua. 16 joukkueen 2-kertaisessa sarjassa olisi 240 ottelua, eli 36% enemmän. 16 joukkueen sarjan loppukierroksille myös saataisiin todennäköisiä spektaakkeleita asettamalla edelliskauden kärkijoukkueet viimeisillä kierroksilla vastakkain.

Mä nappaan tästä parin päivän takaisesta viestistä kiinni, koska siinä sivutaan mun mielestä hyvin oleellista asiaa.

Aloitetaan vähän kauempaa, Amerikasta, jossa kaikki on yleensä kärjistetty äärimmilleen.

Baseballissa seurat tekevät rahansa ottelutapahtumilla: matseja on ihan pirusti, liput ovat kohtuuhintaisia, mutta katsojia on paljon ja ihmiset käyttävät peleissä paljon rahaa. MLB saakin 54% tuloistaan pelipäiviltä. Ei sitä juuri kukaan katso televisiosta. TV-sopimuksen arvo on $1.5 miljardia.

Jenkkifutiksessa taas pelejä on vähän, toki stadionit ovat isoja ja liput ovat melko kalliita, mutta ottelut ovat ennen kaikkea televisiota varten. NFL saa 17% tuloistaan pelipäiviltä ja sen tv-sopimuksen arvo on $11 miljardia.

Ja sitten takaisin kotimaahan. Suomessa jalkapallo on tv-urheilua. Suuri yleisö katsoo arvokisoja ja Huuhkajien pelejä tv:stä, Valioliigasta maksetaan kalliita kuukausimaksuja Viaplaylle. 
Jääkiekkossakin SM-liigastakin tuli nykyisen kaltainen menestystarina 90-luvulla television ansiosta, mutta nykyään suurin osa liikevaihdosta taitaa tulla ottelutapahtumista.

Mun täytyy tunnustaa, että mä näen jalkapalloliigalle paljon enemmän kasvumahdollisuuksia television kuin ottelutapahtumien puolella. Enkä mä en ole ihan vakuuttunut, että 36% enemmän otteluita tarkoittaa 36% parempaa televisiotuotetta. Joskus vähemmän on enemmän vaikka P-W ei spektaakkeleista tykkääkään. Jos hahmottelee mikä liigan seuraavan tason tv-tuote voisi olla, niin mä näkisin sen olevan jotain tyyliin "joka viikko vapaasti katseltavissa olevilla kanavilla viikonlopun primetimessä joku iso ottelu hyvällä stadionilla ammattimaisella tv-tuotannolla ja hyvin integroidulla vedonlyönnillä". Jotain jolla Valioliigaa ja arvokisoja seuraava katsoja täyttää aukon kesällä ja jonka huipennusta hän jaksaa katsoa vielä syksylläkin. Kai sitä hyvällä otteluohjelman suunnittelulla voisi 16 joukkueenkin sarjassa saada yhden ison pelin melkein joka viikolle, mutta helpommin se ehkä toteutuu nykyisen kaltaisella mallilla.

[törömömmö]

Koska päätöskierroksella pelattava mestaruuden ratkaiseva peli kiinnostaa yleisöä, vaikka loppusarjoja ei olisi, kuten tapahtui vuosina 2016, 2015 ja 2008.

Kuten totesin, loppusarjasysteemi lisää noiden ratkaisevien pelien esiintyvyyttä.

Aika kauas historiassa sinun piti näköjään mennä, että löysit kolme vastaavaa esimerkkiä, joita on nyt viimeisenä kolmena vuonna nähty joka ainoa kerta.

[newilled]

Tuossa puhuttiin olosuhdevaatimuksista ja liigajoukkueiden kakkosjoukkueista, jotka voi pelata tasan samoissa olosuhteissa kuin liigajoukkueet.

Kolmosdivaripelin järjestämiseen resurssit ei kuitenkaan Klubilla riitä?

https://hifkfotboll.fi/2025/09/hifkn-ja-hjk-kantsun-valinen-ottelu-pelataan-suljettujen-ovien-takana/

[blackhawk]

Kolmosdivaripelin järjestämiseen resurssit ei kuitenkaan Klubilla riitä?

https://hifkfotboll.fi/2025/09/hifkn-ja-hjk-kantsun-valinen-ottelu-pelataan-suljettujen-ovien-takana/

Varmaan jokin uusi pandemiarajoitus, johon Klubilla ei ole vaikutusvaltaa?

[Stadix]

Kuten totesin, loppusarjasysteemi lisää noiden ratkaisevien pelien esiintyvyyttä.

Aika kauas historiassa sinun piti näköjään mennä, että löysit kolme vastaavaa esimerkkiä, joita on nyt viimeisenä kolmena vuonna nähty joka ainoa kerta.

2010-luvulla ei juurikaan nähty tiukkoja mestaruustaisteluita, koska HJK:lla oli tapana varmistaa mestaruus jo hyvissä ajoin. Älä kuitenkaan seuraavaksi väitä, että HJK:n ylivoiman päättyminen johtuisi loppusarjoista. En muutenkaan usko, että loppusarjat lisäävät todennäköisyyttä sille, että mestaruus ratkeaisi päätöskierroksella.

Viimeisen kolmen vuoden aikana mestaruus ei ole ratkennut joka vuosi päätöskierroksella, sillä 2022 HJK varmisti mestaruuden toiseksi viimeisellä kierroksella ja toissa kaudellakin peli oli jo käytännössä selvä ennen päätöskierrosta.

Mielestäni sarjajärjestelmää valittaessa mestaruustaistelun tasaisuuden ei pitäisi olla tärkeimpien asioiden joukossa. Jos ainoa mittari on jännittävä huipennus kaudelle niin eikö siinä tapauksessa pisteet kannattaisi nollata runkosarjan jälkeen tai jopa siirtyä pelaamaan pudotuspelejä?

[Micky Lee]

Mun täytyy tunnustaa, että mä näen jalkapalloliigalle paljon enemmän kasvumahdollisuuksia television kuin ottelutapahtumien puolella. Enkä mä en ole ihan vakuuttunut, että 36% enemmän otteluita tarkoittaa 36% parempaa televisiotuotetta. Joskus vähemmän on enemmän vaikka P-W ei spektaakkeleista tykkääkään. Jos hahmottelee mikä liigan seuraavan tason tv-tuote voisi olla, niin mä näkisin sen olevan jotain tyyliin "joka viikko vapaasti katseltavissa olevilla kanavilla viikonlopun primetimessä joku iso ottelu hyvällä stadionilla ammattimaisella tv-tuotannolla ja hyvin integroidulla vedonlyönnillä". Jotain jolla Valioliigaa ja arvokisoja seuraava katsoja täyttää aukon kesällä ja jonka huipennusta hän jaksaa katsoa vielä syksylläkin. Kai sitä hyvällä otteluohjelman suunnittelulla voisi 16 joukkueenkin sarjassa saada yhden ison pelin melkein joka viikolle, mutta helpommin se ehkä toteutuu nykyisen kaltaisella mallilla.

Sehän se on. Ei me saada kokonaista hukattua sukupolvea sinne paikan päälle katsomaan matseja jos samaan aikaan voi katsoa Valioliigaa töllöstä. Ja kesällä luonnollisesti on arvokisavuosina ne arvokisat ja loppuaika ollaan mökillä. Kannata kyllä isompia sarjakokoja, mutta ei se varmasti autuutta toisi. Se mitä pitäisi saada olisi juuri tuote kuntoon ja televisioon kunnon katsojaluvuilla ja sitten toisaalta seuroja, jotka kiinnostavat yhteisöjään laajemmin.

[Pelle-Wermanni]

Kolmosdivaripelin järjestämiseen resurssit ei kuitenkaan Klubilla riitä?

https://hifkfotboll.fi/2025/09/hifkn-ja-hjk-kantsun-valinen-ottelu-pelataan-suljettujen-ovien-takana/

Mitäs kolmosdivarin lisenssivaatimukset aiheesta sanoo?