John Rambon teksti kaudesta 2012:
Tammikuu:VPS aloitti vuoden 2012 treenit heti 2. tammikuuta, ja pian olivatkin jo edessä perinteiset kuntotestit. 3. päivä tiedotettiin
Kim Alosen jatkavan testissä helmikuun alkuun saakka. Kuntotesteissä joukkueen priimuksena tässä vaiheessa pre-seasonia kunnostautui Gerbyn tiikeri Tony Björk, ja tulokset olivat kauttaaltaan lupaavia. Päivää ennen loppiaista julkistettiin pitkään tiedossa ollut siirto, kun
Juuso Kevari liittyi Vepsun sopimuspelaajien joukkoon. Lisäksi testipelaajia tiedettiin odotella heti treenien toiselle viikolle, mutta virallisia tiedotteita asiasta ei vielä kuulunut. 11.1.
julkaistiin jenkkiveskari Brian Rowen liittyvän treenirinkiin tammikuun ajaksi. 19.1. VPS-mielisten keskuudessa syntyi jopa paniikkia, kun parin vuoden ajan alakerran luottomiehenä toiminut Jani Tanska siirtyi Turun Palloseuraan. Viikkoa myöhemmin topparitilanne selkiytyi, kun "Ykkösen paras toppari"
Augustine Jibrin saapui Vaasaan. Samoihin aikoihin testissä ollut veskari Rowe pakkasi tavaransa ja palasi mantereen taakse. Testiin saapui Shamrock Roversin Euroopan urotekojen viimeisenä lukkona toiminut
Ryan Thompson, jonka tarkoitus oli olla aluksi mukana ainakin pari viikkoa. Vuoden ensimmäiset treenipelit alkoivat 3x20 minuuttisella höntsällä VIFK:ta vastaan, mutta tuo ottelu saattoi osoittautua kalliiksi Tony Björkin katkaistua vaarattoman näköisessä tilanteessa akillesjänteensä. Björk näytti menettävän ainakin puolet kaudesta 2012, ja paluuta odotettiin tapahtuvaksi vasta heinäkuussa. Itse otteluhan oli muuten melkolailla turha, kun todella varamiehisenäkin Vepsu pyöritteli VIFK:sta helpon 3-1 voiton, ja lukemat olisivat kaikessa rehellisyydessä voineet olla huomattavasti suuremmatkin.
Ensimmäinen liigacupin ottelukin pelattiin Pietarsaaressa, kun siipirikkoinen VPS kävi 29.1. Tellushallissa häviämässä paikallistaiston Jarolle maalein 1-0. Esitys oli kuitenkin vuoden ensimmäiseksi otteluksi rankan treenirupeaman jälkeen suhteellisen lupaava.
Helmikuu:Helmikuu alkoi pakkasesta huolimatta varsin lämpimissä tunnelmissa, kun viime kaudella erinomaisesti esiintynyt
Steven Morrissey teki paluun Vaasaan. Vepsu sai vieraita lahden toiselta puolelta, kun Superettaniin noussut Umeå FC tuli vieraaksi Botniahallille. Tasoero ottelussa oli todella iso, ja Vepsu otti helpon
3-0 voiton. 6.2. VPS ilmoitti joulukuusta lähtien testissä olleen Kim Alosen jatkavansa uraansa jossain muualla kuin Vepsussa, ja samalla Vepsun treenirinkiin liittyivät ainakin viikoksi mukaan Mathias Kullström ja Konsta Rasimus. Testipelaajista Rasimus olikin avauksessa heti 11.2., kun VPS pelasi liigacupin vierasottelun JJK:ta vastaan Seinäjoen Wallsport-areenalla. Lukuisista poissaoloista ja suurista epäilyistä huolimatta Vepsu nappasi komean ja ansaitun
vierasvoiton maalein 2-4. Seuraavaksi vuorossa oli kalavelkojen maksu Jarolle edellisen derby-tappion jälkeen, ja Vepsu veikin pisteet komean yleisömäärän seuratessa paikalliskamppailua.
1-0 Fowlerin maalilla kirjattiin lopputulokseksi. Peleissä kehnosti esiintynyt
Konsta Rasimus sai jatkaa matkaansa, mikä ei kannattajia ainakaan harmittanut kun samoihin aikoihin seura tiedotti
Denis Abdulahin saapuvan testiin ja ex-kapteeni
Koskelan jatkavan Vepsun riveissä ainakin heinäkuuhun saakka. Samalla Oka Huttunen vastasi myöntävästi Roy Hodgsonin kutsuun ja niin
Oka matkusti West Bromwichin vieraaksi skouttaamaan pelaajia Vepsun tarpeisiin. Koska mustavalkoisessa maailmassa on myös mustaa, tuli sitä luntakin välillä tupaan kun Vuorisen luotsaama
vaasalaismiehistö otti kotonaan kuokkaan KuPSia vastaan 0-1.
Maaliskuu:Huttunen palasi Englannin reissultaan, ja kertoi WBA:n tarjoavan kiinnostavia pelaajia. Englannista ei ehtinyt kuulua mitään, mutta 6.3. VPS julkaisi testissä jo hetken olleen
Denis Abdulahin kauden mittaisen lainasopimuksen Örebrosta. Abdulahista kaavailtiin pahasti loukkaantuneen Björkin korvaajaa keskikentän keskustaan. Heti pari päivää myöhemmin tiedotettiin Vepsun testaavan Senegalin maajoukkumaalivahti
Bouna Coundoulia. Pelit liigacupissa aiheuttivat kuitenkin huolta, kun Vepsu kärsi toisen peräkkäisen tappionsa
häviämällä Botniahallissa JJK:lle 1-2. Ottelu tuotti tappion lisäksi myös muuta tuskaa, sillä Heinin saaman kolhun kerrottiin pitävän
lahtelaistaiturin sivussa useita viikkoja. Huolet eivät ainakaan helpottaneet, kun heti perään kerrottiin luottotoppari
Ville Koskimaan kärsivän vakavasta suolistosairaudesta, joka uhkasi lopettaa miehen koko peliuran ja tuhota terveyden. Vepsu reagoi ottamalla samalla testiin Englannissa useilla eri sarjatasoilla pelanneen
ghanalaisen Will Antwin. Tilanne vaikutti todella synkältä, joten harva reagoi positiivisesti
Vepsun pelaajien julkaistua tavoitteensa ja kapteenistonsa. Tavoitteet olivat kovat, sijoitus viiden joukossa sekä Suomen cupin voitto! Kapteeniksi valittiin oman kaupungin poika Sebastian Strandvall, ja varakapteeneiksi nimettiin pitkään seuraa palvelleet Jyrki Saranpää ja Tero Koskela, sekä HJK:sta saapunut Huttusen luottomies Cheyne Fowler. Tuska helpotti hieman, kun
VPS varmisti liigacupin jatkopaikkansa 1-1 tasapelillä KuPS:ia vastaan Kuopiossa.
Maaliskuun puolivälissä saatiin vihdoin varmistus maalivahtitilanteeseen, kun länsirannikon ylpeys julkaisi
Karl-Filip Erikssonin & Bouna Coundoulin sopimukset. Kahden maalivahdin hankkiminen herätti alkuun ihmetystä, mutta motiivit olivat kuitenkin selvät. Pitkällä sopimuksella mukaan tullut Eriksson jäi vielä vuodeksi kasvattajaseuraansa Kraftiin lainalle hakemaan pelituntumaa, kun taas kokenus Senegalin maajoukkueen ykköskassari tuli mukaan vain neljän kuukauden sopimuksella. Ajatuksena oli, että Coundoul totuttelee Eurooppaan samalla kun Janne Henriksson hakee pelituntumaa loukkaantumisensa jälkeen. Coundoulin saaminen oli myös onnekas sattuma, sillä Englannin Championshipin Doncasterilla oli jo sopimus miehen kanssa, mutta työlupaa Englantiin ei herunut. Positiivisuuden paluu jatkui voimakkaampana, kun
VPS yllätti Hongan Espoossa 0-1 voitolla ja eteni liigacupin välieriin. Samalla Vaasassa aloitettiin
Hietalahden kevätkunnostus ja
Radio Vaasa tiedotti kuuluttavansa Vepsun useimmat vieraspelit radiossa! Positiivista trendiä ei haitannut edes liigacupin
2-0 välierätappio Turussa Tepsiä vastaan, sillä Vepsu osoitti jälleen kerran
talousjohtamisen mallia muille suomalaisseuroille julkaisemalla postiviisen tilinpäätöksen vuodelta 2011! Loistava suoritus seurajohdolta urheilullisesti ja taloudellisesti hankalana vuonna loi jälleen uskoa seuran valoisampaan tulevaisuuteen.
Huhtikuu:Huhtikuun alussa Okan taannoiselta reissulta West Bromwichin vieraaksi kuului vihdoin myös tuloksia, kun 19-vuotiaan
Liam O'Neilin lainasopimus Vepsuun varmistui 3.4. Laina kestää alustavasti elokuun alkuun, mutta Huttusen mukaan sitä pidennetään tarvittaessa. Samalla julkaistiin seuran hankkineen
lisävoimaa markkinointiin. O'Neil oli heti mukana, kun VPS valmistautui kauden alkamiseen pelaamalla harjoitusottelun VIFK:ta vastaan 5.4. Tulos oli kuitenkin murheellinen, sillä kovassa rääkissä olleet raitapaidat nyhjäsivät surkeasti alusta loppuun, ja loppulukemat kirjattiin 1-2 VIFK:n hyväksi. Tässä vaiheessa perinteinen kaudenaluspaniikki iski jo pahasti silmille, sillä kuluneen vuoden turbulenssi oli vaatinut positiivisista uutisista huolimatta myös veronsa. Kauden avaus Espoossa Tapiolan sametilla tiedettiin ennestään hankalaksi, mutta Vepsu pelasi runsaslukuisen kannattajalaumansa edessä hyvää futista ansaiten avauspisteensä
1-1 tasapelillä Hongan vieraana. Ennen kotiavausta hypeä saatiin aikaiseksi, kun ex-maalitykki
Rami Louke laittoi Vepsun kotisivut uuteen uskoon. Itse kotiavauksessa takatalven runtelemalla Hietalahden stadionilla Inter osoitti kuitenkin olevansa todellinen mestarikandidaatti, kun Vepsu hävisi turkulaisille kotonaan
0-2. Liigan tiukassa ottelutahdissa heti perään kotona hankittu
2-1 kotivoitto Lahdesta kuitenkin helpotti tuskaa, ja Suomen Cupissa
Vepsu eteni puolivälieriin voittamalla LPS:n Töölössä 0-2. Vappua juhlittiin Jyväskylässä railakkaasti, kun avainpelaajien loukkaantumisten runtelema
VPS voitti JJK:n Harjulla 0-2. Kausi oli lähtenyt käyntiin vaikeasta otteluohjelmasta huolimatta paremmin kuin liki 15 vuoteen!
Toukokuu:Kauden alku näytti vieläkin paremmalta, kun Pohjalainen tiedotti
Ville Koskimaan paluun olevan jo lähellä. Toukokuun alku oli pelillisestikin hyvä 80. peliminuutille asti, mutta sitten Vepsu romahti erotuomari Antti Munukan avustuksella ja kärsi
1-2 kotitappion IFK Mariehamnia vastaan. Heti perään viikolla Vepsulla oli mahdollisuus yltää Suomen Cupin välieriin, mutta Espoon vierailulta tuliaisina oli vain se perinteinen
cup-exit, kun Honka voitti kotonaan 2-0. Karmeinta tuossa ottelussa oli kuitenkin Coundoulin viime minuuteilla hankkima turha punainen kortti, joka tiesi peliaikaa tulevissa otteluissa omalle kasvatille, nuorelle Juuso Kevarille. Janne Henriksson olisi ollut nokkimisjärjestyksessä edellä, mutta juuri ennen Honka-ottelun alkamista Henriksson lainattiin kahden ottelun ajaksi Närpiön Kraftiin. Liigassa tuli lisää lunta tupaan, kun hyvä taistelu Turussa ei auttanut ja VPS hävisi Tepsille
1-0. Tuo ottelu tullaan kuitenkin muistamaan historiallisena Jyrki Saranpään ansiosta, sillä Juuso Kevarin saatua punaisen Jykä koppasi hanskat käteen ja pelasti pilkun kylmiltään! Se olikin ainoa positiivinen asia muutoin karmeasti sujuneella viikolla.
Kevarin ja Coundoulin ollessa pelikiellossa sekä Henrikssonin oltua sopimusteknisten seikkojen vuoksi sidottuna Närpiöön tilanne näytti huolestuttavalta ennen Pohjanmaan derbyä. Veskaritilanne ratkesi vasta ottelupäivänä suurelle yleisölle, kun Vepsu tiedotti oman kasvattinsa
Peter Kaupin tulevan tuuraajaksi. Ympyrä siis sulkeutui, sillä Kauppi oli vuonna 2005 nostamassa Vepsua liigaan, mutta sen jälkeen siviiliura pankissa vei miehen mennessään. Kauppi pelasikin derbyssä mainiosti, mutta huonon viimeistelyn vuoksi Vepsun oli tyytyminen
1-1 tasapeliin pikkupiruja vastaan. Coundoulin kerrottiin viettäneen viikolla aikaa mm.
Vöyrin urheilulukiolla, joka kenties näkyi ikävästi otteissa kun Senegalin maajoukkuemies möhli
MyPalle 1-0 voiton Myllykosken vierailulla. Paineita alkoi kasautua myös toisessa päässä, sillä Vepsu ei ollut tehnyt edellisessä kolmessa ottelussa kuin yhden maalin. Vuoristorataan tottuneet VPS-kannattajat olivat forumillakin äärimmäisen pessimistisiä HJK-ottelun alla, mutta tulos oli varmasti sitäkin riemuisampi yllätys kaikille! VPS osoitti taisteluhenkiään ja kaatoi suomifutiksen jättiläisen ensimmäistä kertaan viiteen vuoteen!
1-0 kotivoitto Klubista oli kuitenkin äärimmäisen ansaittu. Positiivisuus oli palannut Vaasaan, ja vierailu Kuopioon jatkoi riemua.
KuPS kaatui vieraissa puhtaasti 0-3 Steven Morrisseyn hattutempulla!! Edellinen Vepsu-pelaajan hattutemppu oltiin nähty vuonna 2005 Rami Loukeen toimesta Ykkösessä, ja liigatasolla aikakirjoja piti selata vuoteen 2001 asti, kunnes Henri Scheweleffin nimi ja knalli muistuivat mieleen. Sarjatauolle lähdettiin siis loppujen lopuksi varsin odotetulla pistemäärällä ja liigasijoituksella, pisteet vain hankittiin hieman yllättävistä osoitteista.
Kesäkuu:Sarja jatkui arvokisamelskeiden ja kolmen viikon huilin jälkeen Haka-ottelulla, joka pelattiin poikkeuksellisesti lauantai-pelinä Tampereen Tammelassa.
VPS nappasi 0-1 vierasvoiton varsin suuren vaasalaiskannattajalauman riemuksi. Kesälauantai upealla stadionilla keskellä kaupunkia oli hieno elämys, vaikkei Vepsu pelissä ihmeitä esittänytkään. Optimismiin oli jälleen kerran aihetta, kun upswingin keskellä
Vepsu kaatoi Hongan puhtaasti 2-0 Hietalahdessa. Seuraavaksi edessä oli reissu Turkuun, jossa vastaan asettui sarjakärjessä majaillut Inter. Vepsu ei arkaillut vaan tuli rohkeasti vieraissakin kertaalleen, mutta kohtalona oli tyytyminen
1-1 tasapeliin. Vieraspiste kuitenkin lämmitti mieltä. Maaninen vaihe ei kuitenkaan koskaan kestä ikuisesti, minkä seurauksena tiputus olikin kova ja alas tultiin korkealta, kun vaasalaisillekin varsin tuttu mies aiheutti
1-0 vierastappion Lahdessa. Kesäkuun lopun kiivaan ottelutahdin seurauksena heinäkuuhun lähdettiin ristiriitaisin odotuksin, is this hot or not?
Heinäkuu:Heinäkuu alkoi raskaan ottelutahdin viimeisellä kotimatsilla keskisuomalaista kriisiseuraa vastaan. Tulos oli jotakuinkin odotettu ja iloinen, kun
Vepsu piti pinnat Vaasassa 2-0 voitolla. Iloa ja odotuksia kuitenkin laimensi kärkimies Steven "Boy with the thorn in his side" Morrisseyn vaihto lopussa, mies vaikutti pahasti yliväsyneeltä, mutta toisaalta pelikieltoisena Stevie kykeni huilaamaan edessä olevan Maarianhaminan laivareissun. JJK-matsin jälkeen tiedotettiin myös ex-kapteeni
Tero Koskelan vaihtavan odotetusti maisemaa, ainakin hetkeksi. Ilman Morrisseyta pitkästä aikaa hyökänneet raitapaidat pelasivat saarilla varsin mainion pelin, mutta kun mistään ei uponnut niin tuloksena oli
0-0 tasuri MIFK:iä vastaan. Laivamatkan jälkeen seuran virallisetkin vahvistivat kannattajien pahimmat pelot todeksi, kun
Morrisseyn vaivaksi diagnosoitiin sydänlihastulehdus. Kannattajien mielialat painuivat entisestään, kun Turun kaimaseura haki visiitillään
pisteet Turkuun maalein 1-3. Hyökkäyspeli alkukaudesta oli perustunut liiallisesti Morrisseyn taitoihin yksilönä, jota korosti entisestään myös muiden avainpelaajien loukkaantumiset. Lunta tupaan pursui entisestään, kun jo muutenkin kovia kokenut
Ville Koskimaa loukkasi nilkkansa harjoituksissa. Tunnelmat olivatkin vähintäänkin pelonsekaiset ennen aina niin tärkeää Pohjanmaan derbyä Pietarsaaressa, ja pahimmat pessimistit väläyttelivät jo putoamistaiston mahdollisuutta äärimmäisen tasaisessa sarjassa. Vepsu kykeni kuitenkin kokoamaan itsensä TPS-matsin katastrofin jälkeen, mutta
derby päättyi 0-0 tasuriin. Kuten tavallista, derbystä tasuri ei tuntunut riittävältä tulokselta. Heinäkuu eteni kuin huomaamatta kohti loppuaan, ja elokuun siirtoikkunaa odoteltiin jo kuin kuuta nousevaa. Kuun lopussa vastassa oli kuitenkin vielä kauden yllätysjoukkue MyPa, mutta onneksi raitapaidat onnistuivat lopultakin
ja MyPa kaatui erikoistilanneosaamisen turvin 2-0 Hietalahdessa. Heinäkuusta jäi kaikesta huolimatta huono maku suuhun, enemmänkin olisi ollut otettavissa paremmalla onnella...
Elokuu:Uusi kuukausi alkoi sateisesta kesästä huolimatta aurinkoisesti, kun
Morrisseyn vaiva osoittautui pelättyä lievemmäksi! Perinteisesti huippuvaikea HJK-ottelu vieraskentällä oli budjetoitu edellisen viidenkymmenen vuoden tapaan tappioksi. Edellinen vierasvoitto HJK:sta liigapeleissä kun oli vuodelta 1962 ja joukkue vähintäänkin siipirikkoinen, niin mitään ihmeitä ei ollut odotettavissa. Ottelu oli kuitenkin ikimuistoinen ja VPS-kannattajien mielenlaadulle ominainen. Lopulta 3-1 johto vain 20 minuuttia ennen loppua ei sittenkään riittänyt, kun kasetti petti ja
vierastasapeli 3-3 HJK:ta vastaan tuntui tappiolta. Niitä hetkiä harva kuitenkaan unohtaa, vai kuinka monesti eräskin viidenkymmenen korvilla huiteleva geezer on juhlinut katsomossa ilman paitaa? Niin lähellä, mutta silti niin kaukana... Ottelu oli samalla myös kulttimaineeseen nousseen Liam "Ginger Jesus O'Neilin viimeinen ottelu paidoista kauneimmassa, ainakin toistaiseksi. Walesilainen suuntasi heti ottelun jälkeen takaisin West Bromwichin riveihin hänen saatuaan ensimmäisen ammattilaissopimuksensa vain muutamia päivä aiemmin. Lämpimiä muistoja punapäälle ja kannattajille jäi kuitenkin reilusti.
Oh ginger Jesus, you are the love of my life/ Oh ginger Jesus, I'll let you shag my wife/ Oh ginger Jesus - You're the one for me! Tervetuloa takaisin koska tahansa Liam!
Morrisseyn pian koittavan paluun lisäksi lisää iloisia uutisia sairastuvalta saatiin, kun ahkerasti itseään kuntouttanut
Tony Björk lähetettiin 2 ottelun mittaiselle lainalle VIFK:iin hakemaan pelituntumaa. Keskikentän dynamon paluu läheni päivä päivältä. Heti perään julkaistiin myös siirtouutisia, kun
Robin Lod saapui lainalle HJK:n riveistä. Lodista odotettiin apuja kapeaan materiaaliin hyökkäyspäässä. Lodin debyyttiottelu KuPSia vastaan oli samalla sympaattisen Bouna Coundoulin viimeinen ottelu Vepsun riveissä.
Bouna jätti haikeat jäähyväiset Vaasalle, mutta valitettavasti jäähyväisten aikaan ei päästy juhlimaan voittoa, kun
KuPS ryösti pisteet Hietalahdesta. Profiilipelaajiin nousseen Antti
Uimaniemen jatkolappu sentään kohotti tunnelmaa maanisdepressiivisten parissa. Seuraavana vastaan Hietalahdessa asettui Huttuselle niin tuttu
Haka, joka kaatui Morrisseyn maaleilla. Saman ottelun yhteydessä VPS-legendat, veljekset
Tomas ja Jens Nygård aateloitiin Veikkausliigan legendoiksi. Elokuun lopussa Vaasaan saapui vielä kaksi testimiestä.
Myron Samuel ja Wilko Risser pyörivät ringissä pari viikkoa, mutta lopulta
kumpikaan ei saanut sopimusta. Kuun viimeinen matsi pelattiin Tapiolassa, jossa Vepsu nousi komeasti
takaa-ajoasemasta voittoon Honkaa vastaan toisella puoliajalla.
Syyskuu:Elokuu oli ollut muutamista kirvelevistä takaiskuista huolimatta vielä positiivisen puolella, ja syyskuun alussa eläteltiin vielä jopa mitalitoiveita. Perinteisesti vaikea vieraspeli Turussa oli kuitenkin kylmää suihku haaveilijoille, kun
Inter rankaisi Vepsua erikoistilanteista. Peli näytti hyvältä, mutta estetiikka ei lohduttanut kun sinimustat veivät pisteet kylmästi. Kotona VPS pesi kasvojaan osallistumalla näyttävästi
Huutoniemen koulun uuden kentän avajaisiin, mutta seuraavassa pelissä Lahtea vastaan taukojohto osoitti raitapaitojen pääkopan heikkouden.
Lahti poimi pisteet Vaasasta lähinnä loistohankinta Tucon avulla, kun Vepsu ei kyennyt viimeistelemään lukuisista ensimmäisen puoliajan loistopaikoistaan kuin yhden osuman. Vaikutti siltä, ettei Vepsun kapea materiaalia kestänyt puolustuspään profiilipelaajien lähtöä, vaikka vammoistaan kuntoutuneet Janne Henriksson ja Tony Björk toivatkin erilaista osaamista keskiakselille. Toivo hyvästä sijoituksesta ei kuitenkaan ollut missään nimessä kuollut, varsinkin kun
JJK kaatui kolmannen kerran, tällä kertaa taas Jyväskylässä. Tuolta reissulta mieleen jäi myös Ville Prihan lämmin tapaaminen Vepsu-mielisten kanssa. Kotona kausi jatkui kuitenkin edelleen surkeissa merkeissä, kun mitalitaistelussa jatkanut
MIFK voitti Vepsun turhauttavassa kamppailussa. Huttunen manasi henkilökohtaisia virheitä, ja myönsi ottelun näyttäneen miksi saarelaiset väänsivät mitalipeleissä Vepsun joutuessa tyytymään keskikastiin. Syyskuun surkeus kulminoitui vielä toiseen Turun vieraspeliin, jossa VPS ei saanut millään paikoistaan maalia. Vastustaja sen sijaan sai yhden osuman, ja niin
TPS piti pisteet kotonaan. Tappion katkeruutta alleviivasi myös samalle päivälle sattuneet 88-vuotisjuhlat, jotka jäivät ikävästi juhlimatta. Syyskuu oli kokonaisuudessaan surkea, ja rannikon helmessä lähdettiinkin suorastaan apaattisissa tunnelmissa kohti lokakuun syyssateita.
Lokakuu:Lokakuun alku tarjosi heti klassikon, kun Pohjanmaan derby oteltiin Vaasassa.
VPS otti Pohjanmaan herruuden itselleen kaatamalla putoamistaistossa vääntäneet pietarsaarelaiset 2-1. Fiilis oli verrattain pienistä panoksista huolimatta varsin riehakas, ja Robin Lodin 2-0 maalin juhlimisen seurauksena eräskin päädyn katsojista mursi kätensä. Toivo oli palannut! Seuran virallinen tavoite paikasta kuuden joukossa eli edelleen, vaikka alkukauden turvin porskuttanut MyPa ja hyvään syysvireeseen yltänyt FC Lahti olivatkin jo pienen etumatkan päässä. Vierasotteluun kaukaisen Kouvolan nurkille VPS lähti haastamaan tosissaan, mutta joutui tyytymään
1-1 tasapeliin Anjalankoskella. Seuranneen pitkän maaottelutauon vepsulaiset pyrkivät treenaamaan kovaa, sillä Hietalahdessa vastaan asettui mestaruudesta taistellut HJK. Tarina oli kuitenkin jälleen Hietalahden syksyssä traagisen tuttu, kun
HJK löi Vepsun Vaasassa. Ottelu KuPSia vastaan vieraissa jatkoi surullista näytelmää, kun
piste lipesi näpeistä viimeisillä minuuteilla Kuopiossa. Kauden viimeinen ottelu kotona Hakaa vastaan oli siten raitapaidoille lähinnä kasvojen pesua varten. Siitäkään luksuksesta ei kuitenkaan päästy nauttimaan, kun Woodbinen typerän punaisen ja motivaatioetunsa turvin voitostaan huolimatta divariin tippunut
Haka lähti Vaasasta voitokkaana. Heti ottelun jälkeen vietettiin vielä
päättäjäisiä Waildissa, ja siellä maalinteon makuun päässyt Steven Morrissey vastaanotti odotetusti ison osan palkinnoista.
Kokonaisuudessaan kausi oli erittäin kaksijakoinen, sillä hyvät pelit keväällä ja kesällä eivät auttaneet, kun syksyllä raitapaidat valahtivat sarjataulukossa kahdeksannelle sijalle. Tulos oli lopulta odotetussa haarukassa, mutta pettymykseltähän sijoitus väistämättä tuntui kun ilman syyskauden sukellusta VPS olisi taistellut aivan eri sijoista. Loppujen lopuksi kahden profiilipelaajan merkitys oli aivan liian suuri vaasalaisille, eikä joukkue koskaan toipunut O'Neilin ja Coundoulin lähtemisestä kesken kauden. Lokakuun surkeus ja huonot otteet erityisesti kotikentällä vain korostivat tätä seikkaa, eikä kaudesta jäänyt missään nimessä ainakaan kylläinen maku. Erityisesti kauden loppu osoitti kiistatta myös uudistamisen tarpeen, sillä joidenkin pelaajien motivaatio- ja/tai taitotaso ei missään nimessä näyttänyt syksyn taistelupeleissä riittävältä. Kannattajien mielessä kaudessa oli kuitenkin myös niitä positiivisia puolia, kuten tältäkin videolta voidaan nähdä:
https://www.youtube.com/watch?v=q2KvMmwxYWM Palataan asiaan uudella innolla kaudella 2013!!
