SeuraKoko nimi: AC Oulu Oy (Oulun Edustusjalkapallo ry)
Perustettu: 2002
Kotisivut:
www.acoulu.fiKannattajat (epäviralliset sivut):
AC Oulun kannattajat,
AC Oulun kannattajat ryTilastot:
https://tilastot.acokannattajat.fi/Facebook:
www.facebook.com/acouluTwitter:
https://twitter.com/ACOuluYoutube:
www.youtube.com/user/ACOuluOfficialInstagram:
https://instagram.com/acoulu/Henkilöstö:Vt. toimitusjohtaja: Hanna Väänänen
Juho Meriläinen
Mediapäällikkö Antero Lehtonen
Urheilutoimenjohtaja Markus Heikkinen
Joukkueenjohtaja Pasi Moilanen
Stadionpäällikkö Tapio Salokannel
Turvallisuuspäällikkö Janne Yrjönheikki
Hallituksen puheenjohtaja, Oulun edustusjalkapallo AC Oulu ry: Matti Heikkinen
Joukkueen taustat: Päävalmentaja: Ricardo Duarte
(2023+1) Valmentaja: Jussi-Pekka Savolainen
(2023+1) Valmentaja: Rauno Ojanen
(2023+1) Fysiikkavalmentaja: Janne Romo
(2023+1)AC Oulu OyPuheenjohtaja: Tomi Kaismo
Muut jäsenet: Timo Kalermo (vpj), Paavo Karjalainen, Seppo Klemettilä, Sami Leikas, Marko Hiltunen, Ville Puukka, Kalle Pyrhönen, Timo Salmi, Tiia Törrö
Ulkopuoliset neuvonantajat: Arto Oja, Ilkka Kalermo
TalousTilikausi 2022 on tuttuun tapaan vasta päättymässä, joten siitä ei ole vielä tarkempia lukuja tiedossa. Tarkastellaan siis jälleen edellisen kauden tilannetta. Kauden 2021 sisältäneellä tilikaudella AC Oulu Oy:n liikevaihto kasvoi yli 1,2 miljoonaan euroon ja nousua on viimeiseen divarikauteen tuplat. Tappiota tuli 236 000 euroa, mikä on suurin lukema kymmenisen vuotta sitten alkaneen talouden sopeuttamisen jälkeen. Taustalla on joukkueen vahvistaminen kesällä 2021 liigapaikan säilyttämiseksi. Seuran taustalla on nykyisin taloudellisia muskeleita Tomi Kaismon pääomistajuuden myötä, joten tappioille löytyi kuittaajat.
Raatin StadionAvattu: 1953
Remontoitu: 2009–2011
Kapasiteetti: 4 392 (2 280 katettua kuppi-istuinpaikkaa pääkatsomossa, 2 112 kuppi-istuinpaikkaa aurinkokatsomossa)
Kenttä: lämmitetty luonnonnurmi
Yleisökeskiarvot (Castren 2003-2010, Raatti 2011-2021)
HistoriaSaavutukset:Ykkösen mestari 2009 ja 2020
Suomen Cupissa puolivälieriin 2007 ja 2015
Sarjasijoitukset(sijoitus, voitot-tasapelit-tappiot, pisteet, maalit)
2003 Ykkönen 8. 9-8-9, 35p, maalit 37-37
2004 Ykkönen 5. 10-9-7, 39p, maalit 39-33
2005 Ykkönen 10. 8-7-11, 31p, maalit 32-33
2006 Ykkönen 2. 15-7-4, 52p, maalit 53-25
2007 Veikkausliiga 14. 5-7-14, 22p, maalit 28-49
2008 Ykkönen 4. 10-11-5, 41p, maalit 40-26
2009 Ykkönen 1. 16-5-5, 53p, maalit 57-24
2010 Veikkausliiga* 11. 8-6-12, 30p, maalit 31-44
2011 Ykkönen 3. 14-6-4, 48p, maalit 51-22
2012 Ykkönen 6. 9-10-8, 37p, maalit 38-35
2013 Ykkönen 5. 11-7-9, 40p, maalit 36-38
2014 Ykkönen 4. 13-8-6, 47p, maalit 46-32
2015 Ykkönen 5. 12-8-7, 44p, maalit 31-28
2016 Ykkönen 4. 12-7-8, 43p, maalit 50-31
2017 Ykkönen 4. 12-6-9, 42p, maalit 40-40
2018 Ykkönen 4. 13-5-9, 44p, maalit 41-30
2019 Ykkönen 7. 7-8-12, 29p, maalit 34-30
2020 Ykkönen 1. 15-5-2, 50p, maalit 38-16
2021 Veikkausliiga 11. 6-5-16, 23p, maalit 21-44 (karsinnat v RoPS 1-2v, 2-0k)
2022 Veikkausliiga 7. 11-6-10, 39p, maalit 46-43 (europlayoffs v SJK 1-0, v VPS 0-1 ja.)
*AC Oulu ei saanut liigalisenssiä kaudelle 2011 ja se pudotettiin Ykköseen.
Kaikkien vuosien tarkat pelaaja- ja ottelutilastot täältä:
tilastot.acokannattajat.fiKausi 2022Kausi 2021 päättyi edellisen vuoden tapaan juhliin Raatin stadionilla, kun sarjapaikka varmistui kauden viimeisessä ottelussa Rovaniemen Palloseuran kaaduttua liigakarsintojen 2. osaottelussa 2–0. Seuraavan kauden sarjataso määrittyi siis hyvin myöhään ja se aiheutti haasteita sopimusrintamalla. Töihin päästiin tässä asiassa takamatkalta muihin seuroihin nähden.
Great Escapen suorittaneesta joukkueesta ilman jatkosopimusta jäi suuri joukko pelaajia useista erilaisista syistä. ACO-ikoneista Lassi Nurmos siirtyi Kotkaan. Anselmi Nurmelalle ei tarjottu myöskään kannattajien tyrmistykseksi jatkosopimusta ja Ami siirtyi lopulta Norjan IL Höddiin. Vähille minuuteilla jäänyt Jarkko Hurme lopetti pitkän ja ansiokkaan uransa.
Muista isoja minuutteja kellottaneista Ruxi vaihtoi hieman yllättäen Interiin. Loppukaudesta hyllytetty maalivahti Yann Fillion siirtyi Maarianhaminaan ja Sergei Eremenko ja Obed Malolo menivät Helsingin IFK:hon. Ratkaisevan karsintaottelun sankarin Lucky Oparan laina päättyi ja mies palasi Spartaks Jurmalaan. Hämmentävästi tänä vuonna hänelle ei tullut minuutteja missään seurassa (ainakin jos uskotaan Transfermarktia), vaikka oli alkukauden lainalla Viron liigan Trans Narvassa. Muita lähtijöitä olivat Usman Sale, Juuso Särkelä, Henrik Ölander, Severi Kähkönen, Nikolas Saira ja Kevin Larsson.
Vinkka siis kävi ja myös tulijapuolella oli runsaasti pelaajia. Maalivahtiosastolle ACO hankki HIFK:sta Calum Wardin. Nuori Nuutti Kaikkonen saapui seuraan Joensuusta. Puolustuslinjaan hankittiin Liettuan liigassa loistanut lusitaani Rafael Floro ja hänen maanmiehensä vasenjalkainen toppari Sandro Embaló. Laitapuolustajana ja keskikentällä viihtyvä Riku Selander saapui Ouluun Tammisaaresta ja Noah Pallas Honka Akatemiasta. Nuori toppari Joel Europaeus tuli Gnistanista, mutta lähti jo talvella seurasta syystä, jota ei tarkemmin avattu missään vaiheessa. Sama linja piti läpi kauden eli poistuneista pelaajista ja lähtöjen syistä ei oikeastaan kerrottu mitään julkisuuteen.
Keskikentälle saatiin talven suurin kala, kun AC Oulu ilmoitti marraskuussa Mostagh ”Mosa” Yaghoubin siirtyvän HIFK:sta Ouluun. Hankinta yllätti monet ja kausi olikin Mosan osalta jälleen ikimuistoinen monellakin tapaa. Hyökkäykseen saapui argentiinalainen Michael López FC Minskistä kovin odotuksin ja Miihkali onnistuikin ne lunastamaan pelaamalla erinomaisen kauden. Muita ennen kauden alkua tehtyjä hankintoja olivat keskikentän ja toppariosaston stunttimies Armend Kabashi sekä Genkin akatemiasta Suomeen palannut lupaava hyökkäyspään pelaaja Marius Könkkölä.
Talven liigacupin otteluissa AC Oulu lähti lauluun heti alkulohkon otteluiden jälkeen. Seinäjoella nähtiin vauhdikas ottelu SJK:ta vastaan ja se päättyi lopulta tasalukemiin 2-2. Vaasassa ACO peluutti kakkosmiehistöä ja taipui maalin tappioon. Lohkon viimeinen ottelu Oulussa KuPS:aa vastaan oli täydellinen vieraiden suorittama ylikävely. ACO lähti otteluun raivoprässillä, joka olisi aiheuttanut vakavia ongelmia varmasti kaikille liigajoukkueille kärkikaksikkoa lukuun ottamatta, mutta KuPS purki paineen aika vaivatta ja marssi helppoon voittoon. VPS ja KuPS jäivätkin lopulta ainoiksi liigajoukkueiksi, joita AC Oulu ei kentällä voittanut kauden 2022 aikana. Aika vaikea olisi ollut talvella uskoa tätä, jos joku olisi tällaisen väitteen esittänyt.
Talvella pelattiin myös muutama harjoitusottelu, joissa testailtiin erilaisia kokoonpanoja. Näistä otteluista jäivät mieleen Eerikkilässä pelattu kuuma Haka-matsi torikokouksineen sekä vierasvoitto Ilveksestä, jossa talvikauden vielä vaisusti esiintynyt Lopez heräsi eloon ja löi tiskiin erinomaisen esityksen.
Voittoputkeen sekavan alun jälkeenVeikkausliigakausi alkoi neljällä ottelulla, jotka kaikki pelattiin muualla kuin Oulussa suureksi osaksi myöhäisen kevään takia. Kauden avannut vierasottelu Vepsua vastaan oli keskeneräistä tekemistä. Puolustuspelaamisessa oli vielä pahoja ongelmia, mutta kaikeksi onneksi ottelusta saatiin piste kairattua Riku Selanderin unelmatykityksellä ja Michael Lopezin loppuhetkien tasoitusmaalilla.
Myös toisella kierroksella vedetty vierasottelu Interiä vastaan pelattiin arktisissa olosuhteissa Valkeakoskella ja ottelu jouduttiin keskeyttämään avausjaksolla lumipyryn takia. ACO aloitti väkevästi ja Lopez siirsi vieraat johtoon Otso Liimatan esityöstä. Avausjakson lopussa Benjamin Källman pääsi karkuun ACO-puolustukselta ja tasoitti pelin. Samassa tilanteessa Sandro Embalo loukkaantui ja miehen kausi oli tämän kolarin jälkeen erittäin rikkonainen minuuttien jäädessä vähäisiksi. Toisella jaksolla Petteri Forsell ratkaisi ottelun Interille ACO:n alakerran suorittaman epäonnistuneen pimputtelun päätteeksi.
Myös seuraavat kaksi ottelua olivat AC Oululle vaikeita. Kauden kotiavaus pelattiin takatalven takia Vaasan muovilla Ilvestä vastaan. Peliä johdettiin jo 2-0 hurjaan kevätvireeseen äityneen Lopezin kahdella maalilla, mutta toisella jaksolla tapahtui paha sulaminen ja Ilves kiri tasoihin. Viimeisten minuuttien 2-1 -tilanteessa oli lukuisia mahdollisuuksia rauhoittaa tilanne, mutta joukkue pelasi ottelun lopun taktisesti epäkypsästi. Tasoitus syntyi Roan Nogha Noghan lahjoitettua lisäajalla pallon takaisin Ilvekselle.
Maarianhaminassa sairastelujen myötä kokoonpanovaikeuksiin ajautunut ACO oli ottelun alussa täysin viennissä, mutta onnistui jotenkin tasoittamaan Arkka Kabashin maalilla ennen taukoa. Toisella jaksolla molemmilla oli omat mahdollisuutensa, mutta IFK onnistui maalinteossa ja vei pisteet. Ottelussa nähtiin myös joukkueeseen liittyneen laitahyökkääjä Enoch Banzan debyytti.
Kauden ensimmäisistä neljästä sarjaottelusta oli siis raavittu kasaan ainoastaan kaksi pistettä ja ehjiä ysikymppisiä oli kasassa nolla kappaletta, joten tilanne näytti hieman huolestuttavalta ennen Hakaa vastaan pelattua kotiavausta.
Ottelusta muodostui kuitenkin eräs kauden kulminaatiopisteistä monella tavalla. Otso Liimatta naulasi jo toisella minuutilla avausmaalin ja lisää herkkua saatiin avausjakson lopulla, kun Dennis Salanovic kirmasi karkuun Haka-puolustukselta. Salanovic laukoi ACO:n 2-0 -johtoon tilanteesta tuomitusta rangaistuspotkusta. Liechtensteinin maajoukkuemies karkasi toisen jakson alussa toistamiseen läpiajoon, mutta tällä kertaa takareisi paukahti Raatin koleassa säässä. Tuolloin kukaan ei olisi voinut arvata, että tämä ottelu jäisi Salanovicin viimeiseksi Laivastonsinisissä. Ottelu kuitenkin hoidettiin kunnialla kotiin Miika Koskelan nyökättyä vielä kolmannen maalin kulmurista puoli tuntia ennen loppua.
Keväällä pelattiin myös Suomen Cupia. GBK ja TP-47 kaatuivat vaivatta vierasotteluissa ja edustusjoukkueensa sensaatiomaisesti kaatanut Ilves/2 läpsyteltiin Raatissa nurin maalein 4-0. HJK:sta lainattu laituri Samuel Anini Jr. pelasi Torniossa ensimmäisen ottelunsa ACO:n paidassa.
Haka-matsin jälkeen pelattiin nihkeä kotitasuri HIFK:ta vastaan, mutta hyvät otteet saivat jatkoa kauden seitsemännessä liigaottelussa Hongan saavuttua AC Oulun vieraaksi Raattiin. Ottelu oli Ricardo Duartelta hieno taktinen onnistuminen. Erinomaisesti kautensa avannut Honka sai pitää palloa, mutta hallinta tapahtui vaarattomilla alueilla ACO:n 4-4-2 -muodostelman toimittua mainiosti. Rafael Floro tulitti kotijoukkueen johtoon toisen jakson alussa. Honakin Tammilehto rottaili pitkästä aikaa avauksessa pelanneen Mosan suoralla punaisella ulos tunnin pelin jälkeen ja Honka onnistui tasoittamaan ottelun. Lopussa AC Oulun aktiivisuus palkittiin. Floro ampui Riku Selanderin repimisestä tuomitun rankkarin sisään ja ACO voitti matsin maalein 2-1.
Honka-voiton jälkeen KuPS kävi hakemassa jälleen pisteet Oulusta melko vaivattoman oloisella esityksellä. Runkosarjan avauspuolisko päätettiin kuitenkin mainiosti kolmeen voittoon. Lahden repaleinen keskikenttä revittiin riekaleiksi vieraissa ja tämän jälkeen aneeminen SJK kaatui kotona 1-0 Onni Suutarin maalilla.
Kesäkuussa räjähti kauden siinä vaiheessa äänekkäin pommi, kun ACO löi HJK:n vieraissa Lopezin rankkarimaalilla. Suomen Cup oli tätä ennen päättynyt todelliseen mahalaskuun, kun Ykkösen JäPS kaatoi ACO:n Järvenpään perunapellolla koomisten yksilövirheiden värittämässä ottelussa. Loukkaantumisista kärsinyttä Embaloa paikkamaan tulleen itävaltalaistoppari Mehdi Hetemaj’n debyytti ei siis sujunut kovinkaan aurinkoisissa merkeissä, mutta HJK:ta vastaan Hetemaj onnistui muun joukkueen rinnalla erinomaisesti HJK:n tehtyä jonkin sortin ennätyksen paitsioiden määrässä. Ottelun ykkössankari oli muutaman elintärkeän torjunnan esittänyt Calum Ward.
AC Oulu keräsi runkosarjan avauspuoliskon 11 ottelusta maireahkon saldon 5-3-3 (maalit 18-13) ja majaili tuossa vaiheessa sarjan kolmossijalla. Kaikki näytti erittäin hyvältä ja tässä vaiheessa puhuttiin jo mahdollisista europeleistä.
Telenovelan seuraava tuotantokausiPerussarjan toiselta puoliskolta ei draamaa puuttunut. Sitä nähtiin niin katsomossa, toimistolla kuin kentälläkin.
Toinen kierros alkoi vierasottelulla Kuopiossa. Tällä kertaa ACO oli paremmin ottelussa mukana ja Magnus Breitenmoserin kaukolaukaus vei vieraat jopa johtoon. Aina kunnossa tai pelikelpoisena ollessaan keskikentällä dominoineen Mosan vaihto tunnin kohdalla käänsi puntit KuPS:n eduksi ja ottelu päättyi lopulta kotijoukkueen 2-1 -voittoon.
Seuraavaksi oli edessä seuran 20-vuotisjuhlaottelu, jossa vastaan asettui vierasotteluissaan maaleilla juhlinut VPS. Ottelusta tuli kaikin puolin täydellinen farssi. ACO romahti kentällä täydellisesti ja vaasalaiset jatkoivat maalitehtailuaan myös Raatissa tennislukemin 0-6. Ottelun lopussa nähtiin surullisenkuuluisa bängeriepisodi, jonka jälkimainingit lainehtivat vielä pitkään. Tapausta on puitu täälläkin varmasti ihan riittävästi, joten ei siitä sen enempää enää.
Kriisitilanteessa joukkue osoitti luonnetta ja löi seuraavalla kierroksella Ilveksen vieraissa Niklas Jokelaisen maaleilla erinomaisen esityksen jälkeen. Matsi unohtui aika nopeasti, mutta sitä voidaan pitää kevään Haka-ottelun tapaan eräänlaisena kulminaatiopisteenä. Romahduksen jälkeen juna piti saada takaisin raiteille ja asia hoidettiin vakuuttavalla tavalla.
Siirtoikkunan avauduttua joukkueen kokoonpanossa nähtiin muutoksia. Rasmus Karjalaisen paluusta Ouluun tiedotettiin jo kesäkuun puolella. Uutinen oli riemastuttava. Onni Suutari siirtyi lainalle Gnistaniin ja paluupostissa saatiin brassi Luquinhas, joka teki AC Oulun kanssa kaksivuotisen sopimuksen. Mosan saaga Oulussa päättyi suksien mentyä ristiin Duarten kanssa ja mies lainattiin Seinäjoelle. Elokuussa joukkueeseen liittyi vielä Englannin alasarjoista Ibra Sekajja.
Rassen paluu nähtiin Ilves-ottelun jälkeen pelatussa kotitaistossa IFK Mariehamnia vastaan. Ottelu päättyi AC Oulun suvereeniin 3-1 -voittoon, vaikka alussa nähtiin pitkästä aikaa sekoilua omassa boksissa, joka johti saarelaisten aikaiseen johtomaaliin. Hyökkäyksen tykkien Lopezin ja Karjalaisen yhteistyö näytti toimivan erinomaisesti heti ensimmäisessä ottelussa.
MIFK-matsin jälkeen pelattiin Seinäjoella ja tässä ottelussa 4-4-2:lla pelannut ACO jäi jyrän alle heti alussa. SJK otti keskikentän haltuunsa täydellisesti, mutta ACO roikkui ihmeellisesti pelissä mukana loppuun saakka ja oli vielä tasoittaa ottelun viimeisellä hetkellä. Miika Koskela nostettiin kärkeen voittamaan ykköspallot ja eräästä tällaisesta tilanteesta saatiin mainio tekopaikka, mutta Rasmus Karjalaisen laukaus meni kuitenkin niukasti ohi maalin.
Telenovela sai jatkoa tärkeässä kotiottelussa Interiä vastaan. Vieraiden maalivahti Walter Viitala filmasi Sekajjalle punaisen hyökkääjän liu’uttua maalintekotilanteessa päin Viitalaa. ACO kairasi kuitenkin jälleen ottelusta voiton alivoimalla kevään Honka-matsin tapaan, kun Luquinhas luikerteli lopussa boksiin ja viimeisteli upealla tsippauksella voitto-osuman. Tässä vaiheessa brassin hankintaa epäilleet tuomaat joutuivat pohtimaan arvioitaan uudestaan.
Heti ottelun jälkeen sosiaalisessa mediassa levisi tieto, jonka mukaan AC Oulun kokoonpanossa oli ottelussa ollut liian vähän HG-pelaajia. Pöytäkirjaa täytettäessä virhettä ei oltu huomattu ja homma oli heti kättelyssä selvä. Ottelun lopputulos muutettiin myöhemmin Interin 0-3 -voitoksi.
Joukkue osoitti jälleen kerran luonnetta vaikealla hetkellä. Jopa mestaruustaistossa pitkään roikkunut Honka oli tähän saumaan lähes kovin mahdollinen vastus. AC Oulu lähti otteluun kuitenkin ennakkoluulottomasti ja hallitsi tapahtumia pitkiä pätkiä heti avausjaksolla. Karjalainen laukoi vapaapotkusta vieraat johtoon ja Luquinhas kuittasi Hongan tasoituksen toisella jaksolla Maksim Rudakovin suosiollisella avustuksella tunnin pelaamisen jälkeen. Ottelu oli lopussa hyvin hanskassa, mutta lisäajan lopussa sattui paha nukahdus ja Otso Koskinen pääsi puskemaan Honakin tasoihin takatolpalta, jonne hänet oli unohdettu yksin päivystämään.
Yläloppusarjan paikka lipui lopullisesti käsistä seuraavassa ottelussa, jossa nyhjättiin 0-0 -tasuri kotona Lahtea vastaan. Viimeinen ottelu HIFK:n vieraana oli kuitenkin näytös vailla vertaa. Apaattinen kotijoukkue nuijittiin maanrakoon niin kentällä kuin katsomossakin.
Jatkosarja ja pleijarit: VPS kivitti europolunAlaloppusarjaan lähdettäessä kupletin juoni oli selvä. Muutama voitto riittäisi seitsemänteen sijaan ja viimeisissä otteluissa voitaisiin keskittyä tuleviin playoffs-peleihin ja säästellä avainmiehiä. Ensimmäisessä ottelussa kaatui perusesityksellä jo hanskat tiskiin heittänyt HIFK maalein 4-1. Ottelun sykettä nostattavin tilanne nähtiin avausjaksolla, kun Hifkin Eetu Puro yritti lopettaa Otso Liimatan kauden kammottavalla sukituksella, mutta tilanteesta selvittiin onneksi säikähdyksellä.
Maarianhaminassa ACO oli kuskin paikalla ja johti jo 3-0 parisenkymmentä minuuttia ennen loppua. Jalkaa nostettiin kaasulta hieman liian aikaisin ja MIFK nousi lopussa maalin päähän. Lopussa nähtiin hiuksia nostattavia hetkiä, mutta johto piti ja Rasmus Karjalainen naulasi lopussa ottelun vieraille.
Lahti kaatui seuraavassa ottelussa kotona 2-1 ja näin sarjan seitsemäs sija oli varmistettu. Kahdessa viimeisessä ottelussa säästeltiin avainpelaajia kauden ratkaisuhetkille ja AC Oulu hävisi nämä matsit VPS:lle ja Ilvekselle. Vaasassa nähtiin kauden komein ACO-maali, kun Floro tulitti upeasti kaukaa yläkulmaan.
Europlayoffseissa saatiin avauskierroksella vastaan SJK, joka tippui yläloppusarjan viimeisillä metreillä hieman yllättäen Interin taakse. Seinäjoen ottelussa Duarte otti ensimmäistä kertaa käyttöön kolmen topparin järjestelmän, joka toimi loistavasti. Peräpää piti toppareiden onnistuneen roolituksen myötä ja SJK ei päässyt tekopaikoille. Toisella jaksolla Karjalainen hyödynsi SJK-vahti Uusitalon virheen ja laukoi irtopallon verkkoon. Ottelu päättyi riemastuttavaan vierasvoittoon 1-0.
Pudotuspelien seuraavalla kierroksella saatiin vielä Raattiin kauden peikoksi muodostunut VPS. Ottelu oli värikäs ja tasainen. Molemmilla oli paikkansa. Sekajja osui varsinaisen peliajan lopulla tolppaan, mutta tätä lähemmäksi ACO ei päässyt maalintekoa. Jatkoajalla nähtiin sekava tilanne omassa boksissa, jossa ottelun päätuomari Jouni Hyytiä jututti vielä pelaajia pelin jo jatkuessa. VPS hyödynsi hetkensä ja pallo toimitettiin jälkitilanteesta maaliin. Lopussa ACO:lla oli vielä tukku hyviä paikkoja, mutta niissä epäonnistuttiin ja VPS jatkoi ottelusta playoff-finaaliin Hakaa vastaan.
LoppuarvioEuropelit olisivat saattaneet olla askelta lähempänä hieman vähemmällä sekoilulla (case Inter), mutta toisaalta saippuaoopperasta huolimatta kautta voidaan pitää onnistuneena suorituksena edellisen vuoden taaperruksen jälkeen.
Hankinnoissa suurin epäonnistuminen oli Mosa, jonka osalta tiedossa olleet riskit realisoituivat valitettavasti. Mosan rooli alkukaudella saavutetun pistepotin keräämisessä oli kuitenkin suuri. Myös Sekajjan hankintaa voidaan pitää jossain määrin outona. On tosin muistettava, että Ibra oli muutaman sentin päässä kulttipelaajan mainetta viimeisessä VPS-ottelussa.
Vastapainoksi nähtiin monta erinomaista hakua. Näistä on nostettava erityisesti Calum Ward, Michael Lopez, Noah Pallas ja Riku Selander. Forkalla haukuttu Mehdi Hetemaj oli mielestäni myös hyvä hankinta ja olisin pitänyt hänet vielä joukkueessa ensi kaudellakin.
Ricardo Duarte onnistui taktisesti erinomaisesti useassa ottelussa. Pelitapaa vaihdeltiin runsaasti kauden mittaan riippuen vastustajasta. Aseettomiksi jäätiin ainoastaan KuPS:aa ja Vepsua vastaan.
Lopuksi pitää vielä nostaa paikallisten oululaisten pelaajien hienot esitykset. Hyökkäyspäässä erinomaisesti esiintynyt Otso Liimatta valittiin ansaitusti kannattajien kauden pelaajaksi. Myös Jere Kallinen pelasi vahvan kauden, vaikka hänet telottiin ensimmäisessä HIFK-ottelussa sairastuvalle pitkäksi aikaa. Miika Koskela otti mielestäni myös kauden aikana uuden askeleen eteenpäin, kuten myös neljä maalia laukonut Niklas Jokelainen. Onni Suutarilta nähtiin väkeviä esityksiä ennen lainadiiliä.
Pelaajat 2022Raatin Kutossauna Podcastin 10. jaksosta löytyy mielestäni hyvät ja kattavat pelaaja-arviot, joten en jaksa alkaa nyt tuottamaan niitä kirjalliseen muotoon. Jakso kuunneltavissa
tästä. Pelaaja-arviot löytyvät aikaväliltä 0:22:29-1:30:55.
Jos joku ACO-topaasien aktiivi haluaa rustailla vielä kirjalliset arviot, niin ne voidaan lisätä tähän myöhemmin. Laittakaa ketjuun, jos löytyy kirjoitushaluja.
Kauden tilastot löytyvät AC Oulun kannattajien
tilastosivulta.Lähtökohdat kaudelle 2022Joukkue tulee uudistumaan jälleen radikaalisti tulevalle kaudelle. Avainpelaajista ikinuori Rafinha päätti lopettaa uransa liigatasolla ja toppareista myös Embalo ja Hetemaj poistuivat joukkueesta. Hyökkäyspäässä erinomaisesti onnistuneen Michael Lopezin optiota ei myöskään käytetty – tarkkaa syytä ratkaisuun ei ole tätä kirjoitettaessa vielä kerrottu. Myös Breitenmoser on ilmeisesti lähdössä. Muita lähtijöitä ovat ACO-ikoni Aapo Heikkilä, Rafael Floro, Marius Könkkölä, Armend Kabashi ja Samuel Anini Jr.
Hankintoja on tehty jo tässä vaiheessa runsaasti eli joukkue yritetään saada nyt valmiiksi hyvissä ajoin. Varsinaiset superhankinnat puuttuvat vielä, jos toppariosastolle saapunutta Valenciaa ei lasketa. Joukkueeseen on hankittu potentiaalisia kotimaisia pelaajia: Huhtala, Daoussi, Collin, Tainio ja Taskila. Maarianhaminasta saapunutta Yanga Balisoa kaavaillaan ilmeisesti Breitenmoserin korvaajaksi. Vahvistuksia kaivataan vielä erityisesti toppariosastolle.
Seurayhteisön joukkueiden valmennustiimi vahvistuu merkittävästi tulevalle kaudelle. Duarte ja Ojanen jatkavat. Tulopuolella on kovia tekijöitä: J-P Savolainen, O-P Piisilä ja Mikko Isokangas. Tältä osin tilanne vaikuttaa erittäin hyvältä.
Tarkempaan analyysiin palataan vielä myöhemmin ennen tulevan kauden alkua.
Sopimustilanne 2023 Juhani Pennanen
(2023) Nuutti Kaikkonen
(2023) Calum Ward
(2023) Miika Koskela
(2023) Riku Selander
(2023) Joona Lohela
(2023) Noah Pallas
(2023) Yassin Daoussi
(2023+1) Eelis Taskila
(2024+1) Elias Collin
(2023+1) Cristhian Valencia
(2023+1) Alexander Forsström
(2023+1) Yann Emmanuel Affi
(2023+1) Niklas Jokelainen
(2024) Jere Kallinen
(2024) Roan Nogha (2023, laina N’Kufo Academy Sports) Otso Liimatta
(2024) Nestori Kekonen
(2023) Lasse Ikonen
(2024+1) Maximus Tainio
(2023+1) Yanga Baliso
(2023+1) Daniel Heikkinen
(2024) Rasmus Karjalainen (
2023+1)
Onni Suutari
(2024) Rony Huhtala
(2023+1) Lucais Morais, "Luquinhas"
(2024) Eemeli Raittinen
(2023)LähteneetRafinha (ACO/OLS)
Marius Könkkölä (FC Lahti)
Mostagh Yaghoubi (?)
Michael Lopez (?)
Magnus Breitenmoser (FC Thun, laina päättyi)
Mehdi Hetemaj (?)
Sandro Embalo (?)
Rafael Floro (?)
Armend Kabashi (?)
Samuel Anini Jr (HJK, laina päättyi)
Aapo Heikkilä (?)
Ibra Sekajja (?)
TulleetYassin Daoussi (EIF)
Eelis Taskila (RoPS)
Rony Huhtala (Gnistan)
Maximus Tainio (HIFK)
Elias Collin (Haka)
Cristhian Valencia (SJK)
Yanga Baliso (IFK Mariehamn)
Alexander Forsström (EIF)
Daniel Heikkinen (Honka Akatemia/PEPO)
Eemeli Raittinen (HJS)
Yann Affi (FK Gomel)