FC Schalke 04 2010/11 - Weißt du in Berlin noch, 5:0, wir ham den Pott..!

[Dieter Bohlen]

Stadion im Borussia-Park, 18:30

Kuninkaansiniset mainarit ovat taas palanneet kotoiseen Saksaan ja pääsevät Valencian säätä vähän epämukavammissa olosuhteissa pelaamaan vähän epämukavammassa paikassa hieman epämukavampaa vastusta vastaan. Voitaneen sanoa, että tämä on taas yksi niistä Charaktertesteistä Magathin luotsaamille miehille tämän kauden aikana. Kaikki aiemmat eivät ole menneet aivan odotusten mukaisesti, mutta palaset ovat osittain tuntuneet loksahtelevan paikoilleen menneinäö viikkoina ja tässä voi vähän luottavaisemmin lähteä päivän taistoon. Helppoahan tästä ei tule, vaikka vastus Borussia Mönchengladbachin kotisaldo ei tämän kauden osalta mairittelekaan. Valmentajaa viikko takaperin vaihtaneena päivän isännät lähtenevät kuitenkin äärimmäisen motivoituneina haastamaan europeli jaloissaan vieraaksi saapuvia Schalkereita. Huippuesityksiä ei vierailta kannata odottaa, tärkeintä on tällaisessa ottelussa lähteä pelaamaan pää kylmänä ja tarkasti omat mahdollisuutensa maksimaalisesti hyödyntäen.

Kaaderin osalta Schalken puolesta ei varmasti suuria muutoksia nähtäne. Anthony Annan palaa taas tähän matsiin kuninkaansinisten kokoonpanoon ja siirtänee Hans Sarpein takaisin katsomoon. Muuten miehistön voisi odottaa noudattavan samaa muotoa kuin Valenciassa, koska positiivisia uutisia lasaretin suunnalta ei ole saatu. Avauskokoonpanon osalta on vähän mutkikkaampaa arvioida Magathin valintoja, mutta kauhean suurta eroa tiistaiseen ei uskoisi näkevänsä. Kritiikkiä mediasta saanutta José Manuel Juradoa tuskin enää vaihtopenkin suuntaan siirretään tai vasemmalla laidalla lähdetä minkäänlaisiin kokeiluihin kolmen viikon päässä odottavaa seuraavaa eurokoitosta varten ja luultavasti se Klaas-Jan Huntelaarkin pääsee tänään jahtamaan onnistumiselämystä alkuvihellyksestä lähtien. Magathin voinee sanoa löytäneen viimein ainakin osittaisen permanentin kaaderin suhteen ja sen voimin lähdetään tänään haastamaan sitä aitoa Borussiaa.

Käytännössä se tarkoittaa siis Manu Neuerin edestä löytyvän tutuksi muodostuneen nelikon. Atsuto Uchida nappaa paikkansa oikealta laidalta, Lukas Schmitz vasemmalta ja keskuspuolustuksessa huhkivat Christoph Metzelder sekä Benedikt Höwedes. Ensin mainitulta on syytä odottaa taas parin vaisumman esityksen perään parempia otteita. Pykälää ylempänä ankkuriosaston miehistö vaihtunee euromatsiin nähden Annanin paluulla Joel Matipin paikalle, Peer Kluge taas ottaa oman tonttinsa odotetusti. Laitapaikat menevät oikealla Jefferson Farfanille ja vasemmalla Juradolle. Kärkiosaston miehitys on mainitusti kaiken todennäköisyyden mukaan se paperilla parhaalta näyttävä, eli Huntelaar ja maanmiestensä kiusaamiseen tykästynyt Raul. Tänään on taas yksi erinomainen mahdollisuus hollannikkaan lähteä ravistelemaan Tarzanin - Paha Carles, paha! - kavereita selästään, mutta kaikesta huolimatta en ehkä välttämättä kauhean luottavaiseksi tunnelmia kuvailisi. Mario Gavranovic odottaa luonnollisesti vaihtopenkillä omaa mahdollisuuttaan, Euro-Harrysta en osaa sanoa.

Schalke lähtenee kaivamaan pisteitä Borussia-Parkilta seuraavin miehin: Neuer - Uchida, Höwedes, Metzelder, Schmitz - Kluge, Annan - Farfan, Jurado - Raul, Huntelaar.

[Dieter Bohlen]

Borussia VfL 1900 Mönchengladbach GmbH  -  FC Schalke 04 e.V. 2:1 (2:1)
0:1 Kluge 2'
1:1 Reus (Herrmann) 12'
2:1 Idrissou (Arango) 23'

Kaksi minuuttia se näytti hyvältä. Kaksi minuuttia, kunnes tuntematon taho päätti vaihtaa kelan nauhurissa ja nähtäväksi saatiin kamalaa kuraa. Valenciasta haettu arvokas tasapeli ei näyttänyt enää kovin tuoreelta tapaukselta, kun halvasta avausmaalista huumaantuneet Schalkerit eivät enää halunneet kantaa uusia korsia kekoon, vaan tyytyivät kävelemään seuraavat 88 minuuttia odottaen voiton lohkeavan automaattisesti näin hienon porukan taskuun. Mönchengladbach halusi voittoa enemmän, se tarttui aloitteeseen nopeasti ja ei antanut aikaisen takaiskun lamaannuttaa itseään. Pari ylähirttä, tasoitus ja voittomaaliksi muodostunut kakkosmaali syntyivät nopeaan tahtiin vahvan esityksen palkinnoksi. Schalke näytti taas viime kauden tapaan olevan aivan väärässä paikassa Borussia-Parkilla, lahjoittaen Lucien Favrelle alarheinilaisten kauden ensimmäisen kotivoiton. Nolohko 'saavutus'.



Danten blackoutin myötä Schalke näytti hetken kävelevän kohti suvereenia voittoa ja taistelua europaikoista. Peer Kluge pääsi brasilialaispakin purkuyritysten eteen ja riisti pallon, käyden tuikkaamassa nahkakuulan komean yksilösuorituksensa kruunuksi maaliin. Aiemmissa matseissa kauden aikana tämä on yleensä riittänyt nujertamaan Gladbachin taistelutahdon, mutta Favren alaisuudessa ja Schalkea vastaan isännät eivät näyttäneet haluavan noudattaa vanhaa kaavaa. Nopeaan tahtiin vuorotellen Mohamadou Idrissou Manu Neuerin pelastuksesta ja Marco Reus Juan Arangon esityöstä kolisuttelivat ylärimaa, kunnes legendaarisen Hennes Weisweilerin perilliset saivat ensimmäisen palkintonsa. Lukas Schmitz ja Christoph Metzelder uinuivat, Patrick Herrmann pääsi puskemaan Marco Reusin karkuun ja tämä tykitti pallon vastustamattomasti yläriman alle. Kymmenessä minuutissa kaikki harhakuvitelmat Schalken voitosta ehtivät pyyhkiytyä tuulten mukana Mönchengladbachin taivaalle.

Vastavuorossa sieltä laskeutui kaikkien pilkan kohteena olleiden oma suojeluspyhimys, ottaen kaitselmukseensa Gladbachin Idrissoun. Neljätoista edeltävää matsia maaleitta viettänyt kamerunilainen sai balsamia [freiburgilaisten aiheuttamille] haavoilleen puskiessaan Juan Arangon erinomaisen keskityksen maaliin. Osumaa edelsi kuninkaansinisten naurettavan lepsu puolustaminen oikeassa laidassa, Filip Daemsin puhkoessa yksinkertaisen pystypallonsa kanssa ne vähäiset puolustuslinjan rippeet ja Arangon päästessä tähtäilemään Idrissoun päätä täysin vapaasti. Schalken täytyi vähän myöhemmin luopua myös loukkaantuneen Metzelderin palveluksista päivän osalta, vaikka tätä nyt ei voidakaan suureksi menetykseksi lopulta kutsua. Taukoon mennessä epävarman ex-keltamustan paikan ottanut Joel Matip onnistui vain osittain stabilisoimaan vieraiden alakerran, Schalken pelastuessa useammilta takaiskuilta vain gladbachilaisten heikon viimeistelyn ansiosta.



Magathin täytyi tauolle vaihtaa toinen mies puolikuntoisena ulos, Hans Sarpein ottaessa Klugen paikan kuninkaansinisten kenttämiehistöstä. Vaikutusta, ainakaan positiiviseen suuntaan, tämä ratkaisu ei tuonut, vaan Schalke noudatti samaa hengetöntä ja ponnetonta puurtamistaan kuin avauspuolikkaankin aikana. Gladbach sitä vastoin painoi vahvasti eteenpäin, mokasi parit paikat Reusin sekä Idrissoun hahmossa ja sai silti hyökkäillä edelleen halunsa mukaan. Ruhrilaisilta nähtiin yksi ainoa mainittava yritys Klaas-Jan Huntelaarin väläytettyä osaamistaan saksipotkun myötä, vaan eipä luista asiat hollantilaisenkaan osalta tällä hetkellä. 90 minuutin päätyttyä tulokseksi saatiin kaksi loukkaantumista, tarpeeton tappio Bundesligan heikointa isäntäporukkaa vastaan ja lauma vihaisia Schalkereita. Haave europelipaikoille nousemisesta kärsi taas yhden kolauksen, kun vastaavasti katseita saattaa ainakin väliaikaisesti suunnata alaspäin taulukkoa. Kauhean pelottavalta tämä ei nyt näytä, mutta rasittavaa ja hermoilla käypää tämä paikoillaan polkeminen on. Se, ettei kaikkia kuninkaansinistä paitaa kantavia näytä puolissakaan matseista kiinnostavan taistella ja potkia palloa tosissaan tekee tästä kaikesta entistä sietämättömämpää. Herätkää, perkele..!

[Ch0zander]

Dieterin otteluennakko on varmasti juuri nyt työn alla, joten en ala sellaista räpeltämään, mutta tämmöisiä koostumuksia epäiltiin Schalken Facebook-sivuilla:
Unsere heutige Aufstellung: Neuer - Escudero, Metze, Benni, Uchida - Edu,Kluge, Annan, Jurado - Raul, Hunter! Glueck auf!

[Dieter Bohlen]

Arena AufSchalke, 16:30

Paskaako tässä mitään lähtee raapustamaan, kun edessä on taas yksi haluton ja mauton esitys matkalla seuraavaan tappioon. Nürnbergiä vastaan se ei toisaalta haittaa, kun autettaisiin kaveria pääsemään taas askeleen lähemmäksi kansainvälisiä kenttiä. Schalken osalta ainoa toivo näiden suhteen lepää ensi viikossa ja katse on tiukasti käännettynä siihen suuntaan. (Vaikka sekin kovin turhalta vaikuttaa...) Nyt haetaan vain niitä kahta tai kolmea sarjapaikasta puuttuvaa voittoa sekä kituutetaan loput matsit läpi parhaan mukaan kesätaukoa odottaen. Kausi 2008/09 reloaded, tällä kertaa kaiken todennäköisyyden mukaan ilman 'onnellista' loppua.

Magathkin on herännyt todellisuuteen ja se näkyy päivän avauksessa. Lukas Schmitzin seikkailut vasempana laitapakkina ovat ainakin väliaikaisesti ohi ja nyt uskalletaan käyttää Sergio Escuderoakin aloituksessa. Spanski nappaa paikkansa muuten vanhan mallin mukaan rakentuvasta alakerrasta, eli oikealla aloittaa Atsuto Uchida ja keskuspuolustuksessa Christoph Metzelder sekä Benedikt Höwedes. Maalissa on Manu Neuer. Pykälää ylempänä keskikentällä Anthony Annan ja Peer Kluge säilyttävät paikkansa, Jefferson Farfan taas on reisiongelmien takia sivussa. Perulaisen paikan avauksesta nappaa - yllättys, yllätys - Edu, mutta brassi lieneekin lähinnä ekstravarmistus vasempaan laitaan Escuderon yläpuolelle. José Manuel Juradon siirtyy tässä rytäkässä oikealle, säilyttäen siis paikkansa Magathin ensimmäisessä ykstoistikossa. Sama koskee odotetusti myös Klaas-Jan Huntelaaria sekä Raulia, joista tänäänkin osunee korkeintaan vain viimeksi mainittu. Mario Gavranovic yrittää sitten tai on yrittämättä, eihän se välttämättä kentälle pääse.

Avaus siis Chozanderin mukaan, miehet vain päinvastaisilla laidoilla.

[Dieter Bohlen]

FC Schalke 04 e.V.  -  1. FC Nürnberg e.V. 1:1 (0:1)
0:1 Hegeler (esityö Ekici) 37'
1:1 Raul 52'

Värisuora..! Schalken kauden kolmas kohtaaminen ystävyysseura Nürnbergiä vastaan toi kolmannen eri tavan jakaa pisteitä kaksikon kesken. Ensimmäisessä matsissa kärsityn tappion kaveriksi Bundesligassa saalistettu tasuri sai huokaisemaan helpotuksesta, että se ainoa oikea päätös ottelulle saatiin siinä keskimmäisessä Julian Draxlerin unelmamaalin myötä. Nyt nähty tasapeli ei oikeastaan auta kumpaakaan omassa urakassaan europaikoista ja putoamista vastaan taisteltaessa tahoillaan. Enempää tässä ei kuitenkaan ansainnut kumpikaan osapuoli, Gelsenkirchenissä nähtiin aika vaisu kamppailu takavuosien suuruuksien välillä.



Frankkilaiset aloittivat DFB-Pokalin puolivälierän tapaan kaksikosta vauhdikkaammin ja aktiivisemmin, pelaten omaa prässiänsä ja hakien teräviä vastahyökkäyksiä mahdollisuuden avautuessa. Edeltävässä koitoksessa Schalkea kurittaneen Julian Schieberin uupuessa maalit antoivatkin kuitenkin odottaa itseään aluksi, Jens Hegelerin vastatessa Nürnbergin parhaasta yrityksestä kaukolaukauksellaan. Vastakkaisessa päädyssä kuninkaansiniset saivat ajan kuluessa muutamia hyviä mahdollisuuksia Klaas-Jan Huntelaarin ja Raulin toimesta, tähtikaksikon päättäessä kuitenkin lopulta avauspuolikkaan maaleitta. Yksi osuma Arenalla sentään nähtiin. Mehmet Ekici pääsi kahdesti yrittämään rangaistusalueen reunalta, ensimmäisen kilpistyessä Christoph Metzelderiin, mutta palatessa tältä välittömästi takaisin frankkien lainamiehelle. Uusi yritys puhkaisi kuninkaansinisen 'muurin', Manu Neuerin päästessä kuitenkin myöhään reagoidenkin pallon väliin. Kuitenkin vain puolittain, pallon kimmotessa eteen ja Hegelerin päästessä lakaisemaan karat sisään. Maalissa vieraiden Markus Mendler oli täpärästi paitsiossa ja esti Manun näköyhteyden Ekiciin, minkä myötä maali oltaisiin hyvinkin voitu hylätä paitsionakin.

Kakkospuolikkaalle lähdettäessä Magath ei nähnyt tarpeelliseksi tehdä muutoksia miehistöön, vaan kehotti lähinnä nostamaan painetta Nünrbergin maalilla. Se tuottikin nopeasti tulosta, José Manuel Juradon sooloillessa viiden miehen keskeltä pallon onnekkaasti Mendlerin kautta Raulilla vapaaseen paikkaan maalin eteen. Vanha konkari ei antanut viedä mahdollisuutta itseltään, vaan laittoi pallon varmasti takanurkkaan ohi Raphael Schäferin. Uudestaan espanjalaiskärki ei vastaavassa tempussa onnistunut, vaikka pääsikin kertaalleen ennen päätösvihellystä puskemaan vaarallisesti lähietäisyydeltä. Schäfer kuitenkin luki seiskapaidan aikeet täydellisesti ja venytty näyttävään paraatiin, pitäen ensimmäistä kertaa vieraat kiinni pisteessä.



Vastakkaisessa päädyssä Mendler pääsi kertaalleen kokeilemaan tasoitusmaaliin erheensä paikkailua, saaden kaksi vapaata puskuyritystä Manua vastaan. Ensimmäinen kilpistyi ylärimaan, paluupallon nuorukainen taas onnistui epäonneksensa ohjaamaan ohi puoliavoimen maalin. Schalke selvisi säikähdyksellä varmalta tappiolta ja sai vielä aivan lopussa mahdollisuutensa ratkaista matsi omaksi edukseen, kun nürnbergiläisten Philipp Wollscheid sai vain hetkeksi katkaistua Joel Matipin pitkän avauksen Huntelaaria kohti. Pallo kulkeutui eteenpäin hollantilaiselle, tämän päästessä nokikkain Schäferiä vastaan. Alkukaudesta oltaisiin puhutta varmasta maalista, nyt heikko itseluottamus ja vire näkyivät: pallo suoraan päin maalivahtia. Draxlerkaan ei onnistunut enää uusimaan DFB-Pokalin temppuansa, mikä tarkoitti pisteiden jakamista. Se ei valitettavasti jäänyt ainoaksi negatiivissävytteisemmäksi uutiseksi Schalken näkökulmasta, vahvan avausdebyytin tehneen Sergio Escuderon loukattua itsensä eräässä puolustuspään pelastuksessaan. Ei kauhean mukava uutinen lähestyttäessä ensi viikon välierämatsia Münchenissä.

[Dieter Bohlen]

Huntelaarilta pamahti polvi ja SportB.:n mukaan Schalken täytyy maksaa Arenan katon uudistamisesta sekä vaurioiden paikkaamisesta lähivuosina €10M. (Kiitos, Assauer ja kumppanit..!) Kaksi fantastista uutista lyhyeen aikaväliin kaiken muun tapahtuneen seuraksi. Hampurissa voidaan kaatua paperipalloihin, perua otteluita sateen takia sekä etsiä Sportdirektoria kaksi vuotta, mutta kyllä Schalke on aina Schalke. Ainut laatuaan Saksassa, katastrofi- ja skandaaliseura vailla vertaistaan. Kausi 2010/11 on eine Saison zum Vergessen, mutta saapa nähdä, onko tätä ylipäänsä mahdollista lähitulevaisuudessa saada mielestään katoamaan. Nur der S04!

'Ob ich verroste und verkalke,
Ich gehe immer noch auf Schalke
Ob ich erlahme und ergrau,
Ich liebe Königsblau!'

[Dieter Bohlen]

Fröttmaninger Arena, 21:30

Schalken kauden ylivoimaisesti tärkein matsi on hetken päästä edessä, mutta vaikea tässä on löytää mitään positiivista tunnelmia kuvaamaan. Kaikki on mennyt taas kuninkaansinisten osalta enemmän tai vähemmän päin mäntyä menneinä päivinä ja siltä tässä haiskahtaa taas tänäänkin. Magathin miehet painiskelevat sekä haluttomuuden, hengettömyyden että taas vaihteeksi loukkaantumishuolien parissa, mikä ei auta lainkaan tämänkaltaiseen otteluun lähdettäessä. Vastuksellakin on omat huolensa, mutta vaikea niitä on suhteuttaa Schalken puuttuviin klaasjanhuntelaareihin, christianpandereihin ja kumppaneihin. Peer Kluge ja Jefferson Farfan on sentään saatu parsittua kasaan otteluun, vaikka ainakin ensin mainittu esiintyy tänään tiettävästi lihasvammasta huolimatta. Kai tässä nyt on se pieni viite siihen pinnan alta löytyvään taisteluhenkeen, mutta tarttuisiko se muka kaikkiin muihinkin yhdeksään - Manua ei tarvinne mainita - kaveriin..?

Vastausta kysymykseen haetaan ainakin seuraavien 90 minuutin ajan, mahdollisesti pitempäänkin. Julian Draxler on ainoa poikkeus, koska saksalaiset viranomaistahot ovat yllättäen heränneet vasta nuoren Schalkerin kohdalla lukemaan lastensuojelulakeja sun muita ja näiden mukaan kuninkaansinisten oma kasvatti ei saisi tänään pelata enää sekuntiakaan kellon ylitettyä 23 Münchenissä. Sakko tosin on sen verran naurettava, että eiköhän Draxler tarvittaessa tuon yli esiinny. Avaukseen poikasta ei ainakaan tänään laiteta, vaan se on hieman poikkeuksellimmassa muodossa seuraavanlainen: Neuer - Uchida, Höwedes, Metzelder, Sarpei - Kluge, Matip, Annan - Farfan, Jurado - Raul. Raul aloittaa siis yksinäisenä piikkinä ja José Manuel Jurado sekä Farfan ottavat loput kaksi hyökkäävämpää roolia. Kaikkien muiden tehtävänä on parkkeerata bussi alakertaan ja toivoa parasta. Huikeaa, mutta parempaankaan ei nyt pystytä.

[maagine]

Kauden ylivoimaisesti tärkein ottelu, Allianzilla, ja Schalke lunastaa tiketin finaaliin!

Koko joukkueelta hieno taistelu, Höwedes ehdoton herra ja hidalgo puolustuksessa, ja Ballan suosikki, Raul, voittomaalin tekijänä. Ai että

[Dieter Bohlen]

'Berlin, Berlin, wir fahrn nach Berlin..!'

Naama vääntäytyy yhä pakostakin hymyyn eilistä pohdiskeltaessa. Kaikki ne kauden alusta lähtien kertyneet vaikeudet, huolet ja murheet katosivat hetkeksi mielestä riemun, ilon sekä tyydytyksen vallatessa alaa. Saavutuksen makeutta korostaa entisestään Bayern Münchenin kaatuminen välierässä Fröttmaningilla, Schalkelle täydellinen revanssi edeltävästä kaudesta. (Ja Bayernille ensimmäinen kotitappio DFB-Pokalissa lähes kahteenkymmeneen vuoteen.) Toukokuisessa pääkaupungissa kuninkaansinisiä odottaa seurahistorian kahdestoista Pokalfinale, ensimmäinen sitten kauden 2004/05 ja samalla mahdollisuus napata ensimmäinen pokaali Magathin aikakaudella, ensimmäinen pysti Manu Neuerille. Fantastista.

Samaa sanaa voidaan käyttää myös kuvaamaan Schalken eilistä esitystä Münchenin laitamilla. Magath palasi lyhyen aikamatkan myötä takaisin kuninkaansinisten viime kauden vahvuuksiin, Gelsenkirchenin ylpeys pelasi vahvaa puolustuspelaamista ja haki ratkaisevia osumia vastaiskuista sekä erikoistilanteista. Viimeksi mainitusta se ainokainen lopulta syntyikin, kahden peräkkäisen (!) voitetun ilmataistelun päätteeksi. Manun antaessa odottaa yhä ensimmäistään meni maali seuraavaksi parhaaseen osoitteeseen Raulille. Spanski on sen ansainnut, ehdottomasti. Ja miehen reaktiot vain vahvistavat tätä kuvaa. Yksinään tähän mennessä mainittu kolmikko ei kuitenkaan ottelua ratkaissut, vaan kuninkaansinisiltä nähtiin kollektiivisesti helvetin vahva ja tiivis matsi. Benni Höwedes ansaitsee ykkösmiehen palkinnon eilisestään ennen Manua tai Raulia, Anthony Annan sekä äärimmäisen positiivisesti yllättänyt Hans Sarpei taas suurta kiitosta Arjen Robbenin täysvaltaisesta pimentämisestä. Ghanalaisduon tapaan myös Joel Matip, Atsuto Uchida ja Christoph Metzelder antoivat vahvan panoksensa Schalken puolustustaisteluun. Peer Klugea unohtamatta. Muskelfaserriss ja Bandanriss - lihasrepeämä ja nivelsiteen osittainen repeämä - ovat yhä päällä olevat diagnoosit, mutta kaljupää se vain painaa. Hut ab! Jefferson Farfania tai José Manuel Juradoa ei suurissa määrin nähty, mutta kaksikko hoiti tonttinsa vaihtomiesten tapaan kunnialla. Tällaista potkupalloa kelpaisi katsoa useamminkin.

Lauantaina edessä seuraava koitos Bundesligassa Stussgartin muodossa. Kahta peräkkäistä vierasvoittoa schwaabeista ei uskalla odottaa, mutta hyvä tasuri sieltä saataneen Labbadian saatua säilyttää toimensa matsin yli. Operaatio 40+ etenee hitaasti suurimman huomion langetessa väistämättä kalenteriin ja päivien laskemiseen toukokuun puoliväliin. Berlin!

P.S. Manulle varauksettomat onnittelut tiistaisesta vuosipäivästä. Kaksikymmentä vuotta täyteen Fußballclub Gelsenkirchen-Schalke 04 e.V.:n jäsenenä. Vähintään puolia tästä toivotaan lätkäistäviksi perään lähitulevaisuudessa. Benni taas on yhden neljänneksen päässä kuudensista synttäreistään, kai sitä silti voi sanoa syntymäpäiväonnittelut tässä yhteydessä.

[Dieter Bohlen]

FC Bayern Müchen AG  -  FC Schalke 04 e.V. 0:1 (0:1)
0:1 Raul (esityö Höwedes) 15'

Valtakunnan pääkaupunki piirtyy toukokuussa taivasta vasten kuninkaansinisenä! Schalke lunasti paikkansa seurahistorian kahdenteentoista DFB-Pokalin finaaliin kauden tähän asti tärkeimmän matsinsa voittamalla, napaten kauden toisen voittonsa Bayern Münchenistä. Ensimmäisestä nautiskeltiin taannoin Arena AufSchalken kotoisen yleisön edessä, nyt nautintoa vain lisäsi voiton nappaaminen Fröttmaningin Schlaubootista ylimielisten müncheniläisten epäuskoisten katseiden alla. Schalken tärkeiden - tai parhaillaan voisi sanoa ainoiden - maalien mieheksi noussut Raul sai myös oman näpäytyksensä Christian Nerlingeria vastaan suoritettua, vastetan ottelun ainoasta maalista sekä näyttäen parasta osaamista miestä alkusyksystä vähätelleelle Bayernin manageriharjoittelijalle. Kyllä Raul näytti taas, että maalinteko Müncheniä vastaan onnistuu nykyään siinä missä kymmenen vuotta aiemminkin. Ja vaikka lopputuloksesta näkee vain yhden maalin voiton Schalken hyväksi, kyllä nähty esitys oli tätä suvereenimpi ja voitto sitä myöten täysin ansaittu.



Matka toukokuista Berliiniä kohti alustettiin Magathin päässä avauskokoonpanoa laadittaessa. Sergio Escuderon uupuessa loukkaantumisensa takia Schalke-luotsi päätti panostaa puolustusvoimaan kokeneen Hans Sarpein muodossa, ghanalaisen napatessa paikkansa Arjen Robbenia vastapäätä. Kolmen puolustavamman keskikenttämiehen, Peer Klugen, Joel Matipin ja Anthony Annanin käyttö vankisti entisestään kuninkaansinisten alakertaa ja tarjosi täydellisen vastalääkkeen varsin staattista pallonhierontaa suosivaa Bayernin nimivahvaa hyökkäyskalustoa vastaan. Ensimmäisen puolikkaan aikana Franck Riberyn tai Robbenin kaltaisilta miehiltä ei nähtykään yhtikäs mitään, vanhan kunnon Sarpein pimentäessä edelliskauden supertähden täydellisesti.

Vastakkaisessa päädyssä Schalken karsittu hyökkäyskalusto ei pelistä käsin saanut odotetusti kovin monia mahdollisuuksia luotua. Vanhoista 'paremmista' päivistä ammentaen kuninkaansiniset löysivät kuitenkin erilaisen aseen müncheniläisten kuparisen rikkomiseksi: erikoistilanteet. Vartti pelikellosta kuluneena Raul pääsi yrittämään maanmiehensä José Manuel Juradon antamaan kulmapotkuun, saaden vaikeasta asennostakin erittäin vaarallisen kudin aikaan ja pakottaen isäntien Mario Gomezin siivoamaan pallon uudeksi kulmapotkuksi vastakkaiselle puolelle. Nyt vastuuseen määrättiin perulaistähti Jefferson Farfan ja se oli onnistunut ratkaisu. Farfanin lähettämä pallo löysi Bastian Schweinsteigerin laiskasti vartioiman Benedikt Höwedesin, tämä pääsi jatkamaan pallon takatolppaa kohti ja Raul pääsi täältä vapaasti puskemaan pallon müncheniläisten maalin kattoon ottelun avausmaaliksi. Höwedes pääsi itsekin yrittämään maalintekoa vähän myöhemmin, kun lyhyestä kulmapotkusta avautuneessa mahdollisuudessa Schweinsteiger hävisi kaksinkamppailunsa uudemman kerran kuninkaansinisten topparia vastaan. Thomas Müller pääsi tällä erää kuitenkin siivoamaan pallon maaliviivalta, minkä myötä tauolle vetäydyttiin Schalken ansaitussa yhden maalin etulyöntiasemassa.



Katakombeista palattaessa Bayern laittoi moottoriin alkua enemmän kierroksia, painaen vahvasti Schalken maalia kohden. Vahvan yksilölauman saadessa painostaa tilanteitakin luonnollisesti pääsee aina välistä syntymään, mutta kuninkaansiniset saivat pidettyä nämä varsin vaarattomina. Schweinsteigerin puskuyritys takatolpalta näytti vaarallisimmalta, mutta Manu Neuerin onnistui kuitenkin kaapaista pallo komeasti 'kauhaansa' akrobaattisella suorituksella, pelastaen Schalken takaiskulta. Robbenkin sai ensimmäiseen varttiin kaksi ainoata maalintekomahdollisuuttaan koko matsin aikana, vaan valmista puukenkä ei näistä saanut aikaan. Manu luki hollantilaisen leikkauksen keskustaan ja kudin sieltä täydellisesti, napaten sen helposti ilmasti. Toinen yritys taas sujahti rangaistusalueen reunalta ohi takatolpan. Sen myötä Bayernin etsikkoaika lässähti ja Schalke sai taas alakertansa tilkittyä täysin umpeen.

Ribery pääsi toki nelisen minuuttia ennen päätöstä puolivahingossa maalintekopaikkaan Schalken boksin keskellä. Ranskalaisen hermot pettivät kuitenkin pahasti ja kuti erinomaisesta asemasta päätyi suoraan Manun käsiä kohti. Enempää kuninkaansinisten maalivahdin ei tarvinnut matsin aikana tehdä, vaan Gelsenkirchenistä saapuneet vieraat pelasivat pelikellosta viimeiset minuutit viisaasti ja harkiten pois, lunastaen sen umpeuduttua matkalippunsa Berliiniin DFB-Pokalin tämän kauden huipentumaan. Samassa rytäkässä saatiin luonnollisesti revanssi edeltävän kauden vastaavan matsin tappiosta oman kotiyleisön edessä. Kai sekin kertoo tietynlaisesta kehityksestä seurassa Magathin kakkoskauden aikana..? Niin tai näin, nyt maistuu helkkarin hyvältä. Keltamustia vastaan edeltävänä viikonloppuna kärsimänsä tappion myötä müncheniläiset voivat myös muokata matsin alla heiluttamiinsa lappuihin seuraavat sanat: Koane Schalke, Koan Pokal. Hauskaa kevättä, Uli!



'Berlin, Berlin, wir fahrn nach Berlin..!' Fantastista.

[Dieter Bohlen]

Neckarstadion, 16:30

Pakkopullaa tungetaan taas suuhun ja kai se täytyy haukkaista suuhun. Schalken urakka Bundesligassa puuttuvien noin kymmenen pisteen metsästyksessä saa tänään seuraavan osansa Stuttgartissa, taulukon häntäpään yllätysnimen vieraana. Pitkää matkaa keskiviikkoisesta Münchenistä ei tarvinnut fyysisessä ja maantieteellisessä mielessä tehdä, mutta henkisesti tässä puhuttaneen valtavasta muutoksesta. Varsinkin muisteltaessa aikaisempia suorituksia Champions Leagueta tai DFB-Pokalia seuranneissa sarjamatseissa. Taulukon kannalta tänään ja ensi viikolla pelataan kuitenkin kaksi sellaista matsia, jotka voittamalla lähes kaiken motivaationsa arkista aherrusta kohtaan menettäneet kuninkaansiniset voisivat lähes lepäillä koko loppukauden. Lepäilyä tai paremminkin lepuuttamista voitaisiin myös harkita harrastettavan Valencia -ottelua silmällä pitäen, mutta avauskokoonpanoa tarkasteltaessa Magath ei tähän päätökseen ole tällä kertaa päätynyt.

Alakerrassa mennään tänään normaalein miehin, tarkoittaen Lukas Schmitzin paluuta vasemmaksi laitapakiksi Hans Sarpein paikalle. Ratkaisu on oudohko, kun ainakin tiettävästi Sergio Escuderokin on taas kunnossa ja Schmitz on lepakoita vastaan bannissa keskiviikkona punalappunsa takia. Sarpeilta nähtiin puolestaan vahva esitys Arjen Robbenia ja Philipp Lahmia vastaan Münchenissä osana vakiomiesten Atsuto Uchidan, Christoph Metzelderin ja Benedikt Höwedesin kanssa muodostamaansa takanelikkoa. Magath on valinnut kuitenkin Schmitzin täydentämään tällä kertaa tätä trio Manu Neuerin edessä. Pykälää ylempänä Anthony Annan levännee luultavasti edessä olevan eurokoitoksen takia, kiitos pelikelvottomuutensa. Avausvastuuseen espanjalaisia vastaan laitettava Joel Matip aloittaa tänään ankkuriosastolla Peer Klugen kanssa. Keskikentän kaksi muuta paikkaa menevät yllättäen kahdelle luottomiehelle, Jefferson Farfanille ja José Manuel Juradolle. Lepuutusta ei tältäkään osin siis nähdä. Kärkikalustossa siihen ei suuria mahdollisuuksia ole Klaas-Jan Huntelaarin uupuessa, vaan tänään aloituksessa hääräävät Mario Gavranovic sekä Bayernia vastaan ottelun ratkaissut Raul.

Schalken tutuhko avaus siis tänään: Neuer - Uchida, Höwedes, Metzelder, Schmitz - Matip, Kluge - Farfan, Jurado - Raul, Gavranovic.

[Dieter Bohlen]

VfB Stuttgart 1893 e.V.  -  FC Schalke 04 e.V. 1:0 (1:0)
  Höwedes [Schalke] 14'
1:0 Kuzmanovic Elfm. 15'

'Fussballmafia DFB!' Kauden aikana on saanut useampaan otteeseen valittaa tuomareista, mutta kyllä Stussgartissa saatiin taottua kausikohtainen ennätys surkeudessa. Putoamista vastaan taisteleva umpisurkea schwaabilaispoppoo on näemmä säilytettävä Bundesligassa mahtikäskyn voimin keinoja kaihtamatta, valitettavasti kun ei puhuta yksittäistapauksesta tämän kevään osalta. Mönchengladbachissa isänniltä täytyi hylätä täysin laillinen maali DfB... anteeksi, VfBn voiton mahdollistamiseksi, nyt taas Benedikt Höwedes asetettiin kärsijän asemaan. Kauden kolmas punainen lappu Bennille, toinen suora ja vähintäänkin yhtä kiistanalainen kuin kaikki aiemmatkin. Kaikista parasta tietysti on, että samassa rytäkässä schwaabit saivat rangaistuspotkun ja tilanne olisi oikeasti täytynyt puhaltaa tätä ennen poikki isäntien vanjakärkimies Pavel Pogrebnyakin täräytettyä tahallisesti Benniä kyynärpäällä naamaan. On se perkele, että tällaiset Felix Brychin kaltaiset toistaitoiset tunarit saavat puhaltaa tällaisessa sarjassa. Ilman müncheniläisen (!) apua Schalke olisi lähtenyt Stuttgartista vähintään pisteen kanssa, luultavimmin kolmen. Sen verta kehno schwaabilaislauma Adolf-Hitler-Kampfbahnilla nähtiin.



Zdravko Kuzmanovicin maaliin tykittämää rangaistuspotkua enempää ensimmäinen puolikas ei pahemmin tarjonnut. Joel Matipin myötä Schalke sai alussa yhden hyvän paikan ampua pallo verkkoihin Sven Ulreichin taakse, mutta nuorukaisen yritys painui valitettavasti ohi. Brychin 'sankariteon' perään schwaabilaiset saivat hetkeksi yliotteen kenttätapahtumista, vaan ei riittänyt isäntien taso yhdenkään hyvän maalintekomahdollisuuden rakentamiseen. Se kertoo omalta osaltaan Stussgartin tämän hetken tasosta. Schalke sitä vastoin taisteli erinomaisesti ja sai luotua parit puolittaiset paikat, Raulin ja Mario Gavranovicin jäädessä kuitenkin tyhjin käsin. Tauolle lähdettäessä usko ainakin yhden pisteen saavuttamiseen oli olemassa, matsia ei oltu menetty vielä.

Magath toisaalta lähti kaiketi edessä oleva Valencia -ottelu mielessään harrastamaan pientä rotaatiota, vaihtaen heti pukukopista palattaessa kolme miestä kehiin. Kyriakos Papadopoulosin, Edun ja Hao Junminin myötä kolme aikaisemmin vähän vähemmän peliaikaa saanutta kaveria sai reippaasti vastuuta, mutta viime kädessä tämäkään ratkaisu ei auttanut. Schalke sai rakennettua Jefferson Farfanille ja Raulille muutamat maalintekoyritykset, tulokset vain uupuivat. Vastakkaisessa päädyssä schwaabeilta ei nähty pahemmin mitään, yhden kudin Christian Gentner sai Manu Neuerin ohitse, Schalke-vahdin ehtiessä kuitenkin pysäyttämään pallon lopulta maaliviivalle. Pogrebnyak taas näytti osaamistaan toisen paraatilajinsa saralla kaatuen näyttävästi kuninkaansinisten boksissa, Brychin päätyessä tällä kertaa vaikenemaan. Kahta ei uskaltanut enää antaa, kun ei näyttänyt olevan tarvekaan.



Eikä tällaista syntynyt myöhemminkään. Schwaabit saivat miesylivoimastaan huolimatta aikaiseksi pienimuotoisen paniikin omassa päässään, mutta sen paremmin Papadopoulos kuin Raul tai Edukaan eivät saaneet tasoitusosumaa ammuttua. Viimeiset about vartin näyttävimmäksi hetkeksi muodostuikin Schalken vierasblokin älynväläys kesken matsin askarrellun bannerin muodossa, porukan vaatiessa kaikkien Schalkereiden asemaan tunkeutuen Magathin eroa. Nämä tällaiset tempaukset voisi suorittaa johdonmukaisuuden nimissä matsin alusta alkaen tai vasta sen jälkeen, kesken ottelun omien taistellessa yhä - ja näin kuninkaansiniset tekivät - pisteistä taas voitaisiin rauhassa keskittyä näiden kannustamiseen. Nyt nähtiin aikamoinen maali omaan päätyyn ja seuraavien päivien päällimmäistä keskusteluaihetta Gelsenkirchenissä tai sakumediassa ei tarvinne kauheasti arvailla.

[Callit]

Osaatkos Dittmar sanoa, että miksi paine Felixin pois potkimiseksi on noussut pinnalle juuri nyt? Onko talous paljastunut korttitaloksi, Felix ottanut maasuja, vai eikö hermo yks kaks kestä paria tappiota Bayern-voiton jälkeen. Pelaajien suunnaltakaan ei ole kuulunut mitään vempulaosastolle marssimista tms.

[Nyrki]

Osaatkos Dittmar sanoa, että miksi paine Felixin pois potkimiseksi on noussut pinnalle juuri nyt? Onko talous paljastunut korttitaloksi, Felix ottanut maasuja, vai eikö hermo yks kaks kestä paria tappiota Bayern-voiton jälkeen. Pelaajien suunnaltakaan ei ole kuulunut mitään vempulaosastolle marssimista tms.

En ole Dittmar, mutta eiköhän syynä liene fanien ja muutamien muiden seuran toimihenkilöiden ärsyyntyminen itsevaltias Magathiin. Entfremdung zwischen Magath, den Fans und den weiteren Verantwortlichen des Clubs. Duttia tarjotaan muuten Schalkeenkin Magathin tilalle. Lisäksi Bild tarjoaa Kuningas Ottoa väliaikaisratkaisuksi, mikäli Magath lähtee kesken tämän kauden.

[Callit]

En ole Dittmar, mutta eiköhän syynä liene fanien ja muutamien muiden seuran toimihenkilöiden ärsyyntyminen itsevaltias Magathiin. Entfremdung zwischen Magath, den Fans und den weiteren Verantwortlichen des Clubs.

Sikäli huvittavaa, että jos Magathia arvostaa, niin sitä kai arvostaa nimenomaan sen itsevaltiuden johdosta. Siitä vittuuntuminen on sama kuin menisi Hannele Laurin kanssa naimisiin, ja sanoisi 1,5 vuoden jälkeen, että "mä en kestä tollasta julkisuushakusta kanaa". Enkä todellakaan tarkoita, että Magathin johtamistyyli on ainoa oikea. Onhan päinvastaisia menestystarinoitakin pilvin pimein.

Duttia tarjotaan muuten Schalkeenkin Magathin tilalle. Lisäksi Bild tarjoaa Kuningas Ottoa väliaikaisratkaisuksi, mikäli Magath lähtee kesken tämän kauden.

Primus Dutt taitaa olla jo aikamonissa papereissa, mikä on tunnustus hyvästä työstä. Muutoinkin eturivin valmentajien nimilista on kokenut viimeisen parin vuoden aikana ihan mukavan tuuletuksen.

[Dieter Bohlen]

Clemens paskoi housuun. Schalkessahan eletään yhä samaa kesästä lähtien vellonutta sotaa muutamien eri osapuolien välillä. Ja kuten sodissa on ymmärtääkseni usein tapana käydä, varsinaista selkeää syytä on tässä vaiheessa enää löytää. Huomenissa saataneen valotusta asiaan ainakin osittain, kun yhtenä merkittävänä Magathin vastapelurina pidetty entinen Fanbeauftragter, SFCVn päämies ja seuran Aufsichtratin jäsen Rolf Rojek toivottavasti vastaa kaikkiin erään palstan käyttäjien laatimiin kysymyksiin. Saamastaan lähtökäskystä - seuralta saatu perustelu: intressikonfliktit - sydämistyneenä Rojek on avoimesta vastustanut kaikkea Magathiin liittyvää kuukausien ajan ja miehellä on omat tukijoukkonsa, joihin lukeutuvat muun muassa UGE ja Supporters Club. Varsinkin ensin mainittu on kunnostautunut viime aikoina erilaisten bannereidensa kanssa, joista tuoreimpana Stussgartissa nähty, ottelun aikana askarreltu 'Magath raus' -lakana. Valtaosa kuninkaansinisistä tuomitsi tämän tempauksen täysin idioottimaiseksi, varsinkin kun huomioidaan lakanan valmistustapa sekä se, että se esitettiin vasta vartti ennen ottelun päättymistä Schalken hakiessa räikeän tuomarivirheen seurauksena miesalivoimaisena tasoitusta schwaabilaumaa vastaan. Muutamaa päivää aikaisemmin nähty voitto Münchenissä painoi luonnollisesti myös vaa'assa, kuten myös tänään tahkottava ratkaisumatsi Champions Leaguessa. Lasken itseni tähän ryhmään ja en ymmärrä lainkaan, minkä helvetin takia tällainen teatteriesitys täytyi pistää pystyyn tässä vaiheessa.



Valitettavasti UGEa ei kiinnostanut lakanaa tehdessään lainkaan eritellä sitä, ketkä sanoman takana seisovat ja ketkä eivät. Periaatteessa pieni, monin paikoin valmiiksi lähinnä siedetty ryhmittymä otti asiakseen esittää oman mielipiteensä kaikkien nimessä ja instrumentalisoida koko vierasblokin sanomansa vahvikkeeksi. Media hyppäsi tähän kelkkaan ja nyt nautitaan sen hedelmistä, kun vana valuu Tönniesin lahkeita pitkin. Suurin osa Schalkereista ei ymmärrä maailmaa tältä osin lainkaan, kuinka tällainen pienen ryhmän tarpeeton tempaus muutama päivä Pokalfinalen saavuttamisesta ja ennen tärkeää sieniliigan matsia voi aiheuttaa näin suuren hädän seuran päättävissä elimissä. Mahdollisen uuden miehen kohtalostakaan ei kauhean ruusuisia kuvia ole maalailtu, kun muistetaan Magathin saaneen aikanaan nelivuotisen pahvin ja Tönniesin luvanneen tapauksessa kuin tapauksessa Felixin vähintään täyttävän pahviin isketyt vuodet. Nyt alle kaksi vuotta aloittamisestaan, Vizemeisteschaft sekä mahdollisesti Pokalsieg ja tattiliigan puolivälieräpaikka taskussaan mies oltaisiin kuitenkin ulostamassa yhä varsin pienen osan kannattajakuntaa esittämien vastalauseiden takia.

Parastahan tässä on se, ettei tämä protestiryhmittymä kauheasti viitsi näkökantaansa avata. Se, mikä aiemmin ymmärrettiin protestien syyksi ei vaikuta enää kaikista uskottavalta. Taustalta haetaan muita syitä, muun muassa seuran vieraslippupolitiikkaan liittyviä asioita. Aiemminhan Schalkerit ovat lunastaneet vieraslippunsa SFCVn kautta, maksaen tiketeistään 10 prosentin ylimääräisen korvauksen käsittelykuluina tai vastaavina. Useat uskovat tästä rahasta osan päätyneen Rojekin sekä tämän johtamaansa organisaatioon palkkaamien lähipiiriläisten taskuihin. (En ota itse asiaan kantaa.) SFCV on myös pitänyt käsissään valtaa päättää suosittujen lippujen jaosta, minkä on nähty suosivan muutamia tahoja ja ryhmiä, kuten esimerkiksi vasta myöhäisessä vaiheessa SFCVn osaksi liittynyttä UGEa. Antipatioita on näistä syistä syntynyt huomattavasti Rojekia sekä SFCVtä kohtaan ja nyt käynnissä on ainakin puolimittainen sota omien keskuudessa, 'SFCV-nurkkauksen' ja Magathin puolia pitävien välille. Säälittävää touhua, mutta kaksi kautta ongelmitta on tunnetusti aivan liikaa vaadittu Gelsenkirchenissä.

Schalken suuntaa tässä vaiheessa on täysin mahdotonta ennustaa ja kenties on parempi, ettei tätä lähde harrastamaankaan. Vituttaa vain. Magath on saanut kasata kaksi vuotta omaa kaaderiaan ja vaikka homma ei Bundesligassa ole lainkaan kulkenut tämän kauden aikana, kaikki muu taas on urheilullisesti mennyt aika putkeen. Umbruch on valtaosin myös takana ja näiden miesten kanssa oltaisiin menossa seuraavat kaudet, mikä ei haittaisi lainkaan. Kesällä saisi yhden täyden valmistautumisperiodin Juradolle kymppipaikalla, mikä tarkoittaisi yhden tärkeän palasen putoamista paikoilleen viimein ja Magath pääsisi luukuttamaan täysiä haluamaansa systeemiä sekä pelitapaa. (Farfanin takia Raute on nyt mahdottomuus.) Tönnies haluaa kuitenkin vetää maton alta ja ottaa ruoriin täyden vastakohdan Felixistä, luultavasti ymmärtämättä kuitenkaan muokata odotustasoa. Magathin lähtiessä minä ainakin ja sanoisin monen muunkin kuninkaansinisen odottavan Huntelaarin, Juradon sekä Farfanin kaltaisten miesten lähtevän seurasta. Raulia tuskin nappaisi myöskään Schalkessa pysyä Felixin lähtiessä, mikä tarkoittaisi luultavasti spanskin lähtöä Yhdysvaltoihin. Näiden miesten paikalle odottelisin lainalta palaavaa Holtbya, Moravekia, Cottbusin Peterseniä ja muita vastaavanlaisia miehiä. Uuden valkun pitäisi löytyä kolmikosta Stanislawski, Tuchel tai Dutt Mourinhon, hehheh, kieltäytyessä. Odotustasoa laskettaisiin, ei onnistu, ja suosiolla vedettäisiin taulukon keskivaiheissa mahdollisuuksia europaikoille kärkkyen Magathin valmentaessa HSVn mestariksi. Ei haittaisi lainkaan, mutta tässä saataneen korkeintaan Tönniesin skitsofreenikkomainen ratkaisu ja STD-kolmikon () yksi onnettomista saa urakakseen viedä huntelaarit, raulit ja muut tähdet ylivoimaiseen mestaruuteen. Suomeksi ja lyhyesti sekä koruttomasti ilmaisten siis: seuraaviin potkuihin.

Magathista erottaessa en osaa sanoa lainkaan, mitä ja minne seura haluaa. Saan kuitenkin lohduttautua sen faktan kanssa, ettei vastausta osaa antaa kukaan muukaan. Was für ein Verein! Nur der S04!

[Callit]

Kiitos Dittmar, loistava vastaus. Vedän tuosta sen johtopäätöksen, että tänään nähdään huikeasti taisteleva Schalke.

[Dieter Bohlen]

Arena AufSchalke, 21:45

Sen taistelevan Schalken haluaisi tosiaan nähdä hetken kuluttua. Kauden yksi kohokohdista on taas edessä ja vähemmän poikkeuksellisesti tunnelmat ovat aika latistuneet Gelsenkirchenissä. Arenan katsomossa on näkynyt matsin alla tuenosoituksia Magathia kohtaan, vaan vähänpä nuo vaakakupissa painavat Tönniesin aikanaan painaessa nappulaansa tai ollessa painamatta. Tänään tähän ei sentään aihetta ole, vaan kuninkaansiniset lähtevät valmentajamanagerinsa alaisuudessa hakemaan paikkaa kahdeksan sakista tämän kauden Champions Leaguessa. Ei kaikista todennäköisin skenaario, mutta kai tässä on hölmönä yritettävä kädet ristissä toivoa parasta. Müncheniä vastaan se ainakin auttoi.

Kauhean kummallista alustusta tässä vaiheessa on vaikea tehdä, kun pari kolme viimeistä päivää on mennyt yhdestä lakanasta sekä sen vaikutuksista keskustellessa. Sergio Escuderon kuntoutuminen avauskokoonpanokuntoon on siinä sivussa päässyt livahtamaan silmien ohitse, mutta espanjalaislaitapakki avaa tosiaan tänään vasemmalla laidalla pelikieltoisen Lukas Schmitzin paikalla. Ei nähdä siis Kyriakos Papadopoulosia niittämässä lepakoita maahan, vaan Magath hakee hyökkäävämpää ratkaisua. Muilta osin alakerta on normaalissa kuosissa Manu Neuerin edessä, Atsuto Uchida oikeaa laitaa miehittämässä ja keskuspuolustuksessa kaksikko Christoph Metzelder sekä Benedikt Höwedes. Pykälää ylempänä Peer Kluge vastaa ankkuroinnista Joel Matipin kanssa, Jefferson Farfan ja José Manuel Jurado taas ottavat vetovastuun kuninkaansinisten hyökkäyspelistä. Kärkiosastossa Klaas-Jan Huntelaar on vaivoinensa yhä sivussa, avaten Mario Gavranovicille paikan aloitusmiehistöstä. Sveitsiläisnuorukaisen parina odotetusti Raul valmiina hakemaan seuraavia onnistumisia maanmiehiänsä vastaan.

Näiden miesten kanssa Schalken pitäisi sitten kohta taistella: Neuer - Uchida, Höwedes, Metzelder, Escudero - Kluge, Matip - Farfan, Jurado - Raul, Gavranovic.

[kollo]

Kaiken kaikkiaan helvetin miehekäs suoritus. Magathin ulostaminen tulee olemaan hauska episodi

[Callit]

Onnittelut schalkelaisille. Ennusteeni osui 100%:sti, mutta oli sen verran helppo, ettei nosta statusta asiantuntijapiireissä.

[Dieter Bohlen]

FC Schalke 04 e.V.  -  Valencia Club de Fútbol S.A.D. 3:1 (1:1)
0:1 Ricardo Costa (esityö Topal) 17'
1:1 Farfan 40'
2:1 Gavranovic (Farfan) 52'
3:1 Farfan (Sarpei) 90'+4

Valencialaisista ei varmaan moni Schalkea kannattava osaa sanoa montaa asiaa. Vaan yhtä lauseenpartta voitaneen aina vastaisuudessa käyttää huoletta tässä yhteydessä, viimeistään Jefferson Farfanin ampuman kolmannen maalin jälkeen. 'Eins is gewiss, vor Schalke ham se alle Schiss!' Yksi asia on varmaa ja se on se, ettei Valenciassa taatusti haluta enää koskaan taistella euromenestyksestä kuninkaansinisiä vastaan. 1997, 2007 ja 2011. Kolmasti kokeiltu, kolmasti petytty. Schalkerin näkökulmasta tässä on taatusti oltava jonkinlaista magiaa. Tai sitten vaan kyse on yksi niistä mystisistä asioista, mitkä vain kuuluvat kuvaan Schalkesta puhuttaessa Revierderbyistä napattujen voittojen ohessa. (Tämä kausi yritetään tietysti unohtaa tältä osin.) Kausi on tähän mennessä ollut aikamoista vuoristorataa ja paikoin pettymyksiä täynnä, Magath vaikuttaa olevan vähän väliä saamassa kenkää ja sitten saadaankin pelata välissä Champions Leagueta tai DFB-Pokalia nähdyin tuloksin. Sydän parka, tässä uhkaa tasaisin välein pumppu vuoroin pysähtyä ketutuksesta ja välillä pakahtua puhtaasta mielihyvästä, ilosta ja ennen kaikkea ylpeydestä.



Raulin ampuman tasoitusosuman myötä kupletin juoni oli selkeä otteluparin vaihtaessa maisemaa Mestallalta Arenalle. Schalke etenisi puolivälieriin saavuttaessaan matsista saman tuloksen kuin kauden aiemmissa kotimatseissa Champions Leaguessa, maaliton tasurikin tietysti takaisi paikan Euroopan kahdeksan parhaan seasta. Voittoa Magath lähti miehineen kuitenkin hakemaan, se sanottiin selkeästi jo ennen ottelua. Avausosassa raivokkaasti aloittaneet espanjalaiset lähestyivät ottelua tällä kertaa varovaisemmin, kyttäilen isäntien toimia ja arvioiden omia mahdollisuuksiaan. Yhdessä asiassa he eivät kuitenkaan poikenneet ensimmäisen matsin kaavasta: avausmaalin teosta. Jeremy Mathieun ensimmäinen lähentely-yritys kulmapotkusta ei tuottanut vielä tulosta, mutta kellon näyttäessä avausosan tapaan seitsemättätoista minuuttia, iski Valencia. Pallo toimitettiin kuninkaansinisten rangaistusalueen oikeaan laitaan Mehmet Topalille, turkkilainen namutteli Joel Matipin täysin ulos tilanteesta ja keskitti voimalla keskustaan. Paikalla oli Magathin vanha tuttu Ricardo Costa, joka ei onneksensa saanut väistettyä kaverinsa lähettämää palloa, vaan päätyi vahingossa puskemaan sen maaliin ohi voimattoman Manu Neuerin. Ei kauhean mairitteleva alku Schalken kannalta, mutta nyt jatkokuviot olivat viimeistään täysin selvät. Nyt täytyi voittaa.

Valencian vetäytyessä alaspäin kuninkaansiniset lähtivät hyökkäämään, kohdaten kuitenkin alkuun suuria vaikeuksia tällä saralla. Maalivahti Vicente Guaitaa ei päästy testaamaan tosissaan kertaakaan, vastakkaisessa päädyssä taas täytyi pariinkin kertaa esittää omien aivan parastaan. Manu sentään selvisi enimmittä töittä vastahyökkäyksiä kytänneitä espanjalaisia vastaan, mutta paljon kauden aikana parjattu Christoph Metzelder nousi sitä vastoin tätäkin vahvemmin kuvaan. Kahdesti, ensin Aritz Adurizia ja myöhemmin Joaquinia vastaan, isäntien toppari sai erinomaisesti ajoitettujen liukutaklausten avulla estettyä yksin Neueria vastaan päässeiden vieraiden aikeet. Schalke selvisi säikähdyksellä ja ottelu näytti lähtevän tauolle siedettävässä yhden maalin tappioasemassa. Näin siihen asti, kunnes valkopaitojen kapteeni David Navarro päätti torpata Mario Gavranovicin kanveesiin muutama metri rangaistusalueen reunasta. Kuninkaansiniset saivat mahdollisuuden tasoittaa erinomaisesta vapaapotkupaikasta, vaikka erikoistilanteet eivät kuluvan kauden aikana mitenkään erityisen rautaisia ole olleet. Vaan mitäpä tällaisena iltana vanhoista? Farfan asetti pallon paikoilleen, asettui itse sen taakse ja kaarsi nahkakuulan Guaitan ohitse ylänurkkaan. Schalken ensimmäinen suora vaparimaali sitten Ivan Rakiticin alkutalven 2008 onnistumisen näki päinvänvalon. Parempaan saumaan tämä ei olisi voinut osua.

Schalke pääsi tärkeän tasoitusosuman siivittämänä erinomaisista asemista pukukoppiin uusia suunnitelmia laatimaan. Magath ilmeisesti rohkaisi omiaan laittamaan entistä enemmän kierroksia koneeseen ja olemaan katsomatta taakse, mikä lopulta myös tapahtui. Kuninkaansiniset avasivat kakkospuolikkaan voimakkaasti, saaden myös nopeasti palkintonsa. Seitsemäs minuutti kellossa, pallo vasemmassa laidassa Sergio Escuderolla. Vahvasti maanmiehiään vastaan esiintynyt laitapakki sai taisteltua pallon Peer Klugelle, tämä taas pääsi keskittämään ja laittoi korkean pallon Guaitan vartioman maalin edustalle. Nuori espanjalaisvahti pääsi puolittain nyrkkeilemään pallon pois, pelivälineen pudotessa kuitenkin Farfanin lapikkaisiin. Perulainen harhautti yhden, ampui päin nopeasti reagoinutta Guaitaa ja lopulta pääsi kuin pääsikin tuulettelemaan, kun Gavranovic reagoi nopeiten maalivahdin osittaiseen pelastukseen ja sutaisi pallon yhden tolpan kautta toiseen ja sieltä uransa ensimmäiseksi maaliksi Champions Leaguessa. Schalke oli nyt kiinni paikassa puolivälieriin.



Valencialaiset eivät kuitenkaan halunneet antaa taistelutta periksi. Unay Emeryn miehistö vastasi nopeasti kuninkaansinisten kakkosmaaliin Adurizin hahmossa, baskikärjen taipuessa kuitenkin molempina kertoina parempansa edessä Manua vastaan. Neuer säilytti Schalken etulyöntiaseman komein ottein varsinkin fantastisessa pelastuksessaan Adurizin läpiajossa. Se taisi jossakin määrin katkaista lepakkolauman selkärangan. Espanjalaiset pääsivät vielä muutamiin hyökkäyksiin, mutta pääasiassa loput matsista odoteltiin kuninkaansinisten helpottavan kolmannen osuman syntymistä. Schalkerit vuorotellen kävivät hukkaamassa kuitenkin omat mahdollisuutensa puolittain läpi päässeen Mathieun tapaan. Gavranovic varsinkin pääsi lähentelemään Guaitan maalia useampaan otteeseen, päästen kuitenkin ainoastaan ylärimaan yrityksissään. Aikansa odotettuuaan kuninkaansiniset saivat palkintonsa ja Arena sekä kotikatsomot kautta maailman räjähtivät käsittämättömään riemuun. Hans Sarpein purkupallosta isännät pääsivät parin miehen ylivoimahyökkäykseen Farfanin viedessä palloa eteenpäin. Perulainen katsoi, katsoi ja katsoi ennen hallittua chippausta yli Guaitan Valencia -maalin takanurkkaan sekä Schalken puolivälieräpaikaksi. Kuninkaansiniset Euroopan kahdeksan parhaan sakissa, eipä olisi alkukaudesta uskonut..! Mensch, Magath! Danke, Schalke! Parhautta!

[Dieter Bohlen]

Arena AufSchalke, 16:30

Kansainväliset karkelot ovat taas hetken tauolla keskiviikkoisen riemun jälkeen. Schalken urakka etenee nyt vaihteeksi Bundesligassa, mikä tarkoittaa taas yhtä kovaa koettelemusta tarvittaessa motivaatiota näihin väähän vaatimattomampiinkin ympyröihin. Tähän asti kuninkaansinisten on ollut vaikeaa saada kahta hyvää matsia peräkkäin aikaiseksi, varsinkin palattaessa Champions Leaguesta takaisin kotoiseen sarja-arkeen. Taulukkoa katsottaessa tänään on kuitenkin syytä saada tulos aikaan, ettei taistelu putoamista vastaan pääse tästä enää kauheasti kiristymään ja alapuolella säilyisi edelleen hengähdysrako muihin porukoihin. Kabineteissa tapahtuneen ja yhä vellovan keskustelun keskellä hyvä tulos tänään saattaisi myös tietää rauhan osittaista paluuta Gelsenkircheniin, mikä ei koskaan ole pahasta.

Suuria muutoksia Magath ei kaaderiin ole tehnyt, vaan pääasiassa mennään samoin miehin kuin Valenciaa vastaan. Benedikt Höwedes on Stussgartissa saamansa naurettavan punaisen takia tänään sivussa, mikä avaa Kyriakos Papadopoulosille paikan keskuspuolustuksesta Christoph Metzelderin rinnalta. Atsuto Uchida aloittaa tänään myös kotimaansa tapahtumista huolimatta, vallaten paikan oikealta laidalta Sergio Escuderon säilyttäessä omansa vastakkaisella puolella. Manu Neuer on maalissa. Pykälää ylempänä Joel Matip väistyy taas hetkeksi avauksesta Anthony Annanin edestä. Ghanalainen vastaa Peer Klugen kanssa tänään Schalken ankkuriosastosta, luutien Jefferson Farfanin sekä José Manuel Juradon selustan puhtaaksi. Gelsenkircheniläisten latinokaksikko puolestaan lähtee rakentelemaan maalintekomahdollisuuksia yhä sivussa olevan Klaas-Jan Huntelaarin paikkaa miehittävälle Mario Gavranovicille sekä Raulille. Yhtä hyökkäävää ja sujuvaa pallottelua kuninkaansinisiltä tuskin nähdään kuin Valenciaa vastaan, mutta kai tässä saisi edes suhteellisen rennoissa tunnelmissa katsoa katsomiskelpoista futista 90 minuuttia. Se ei toivottavasti ole liiaksi vaadittu.

Schalken yllätyksetön avaus tänään: Neuer - Uchida, Papadopoulos, Metzelder, Escudero - Kluge, Annan - Farfan, Jurado - Raul, Gavranovic.

[Dieter Bohlen]

FC Schalke 04 e.V.  -  Eintracht Frankfurt Fußball AG 2:1 (1:0)
1:0 Jurado Elfm. 45'+1
1:1 Tzavellas 70'
2:1 Charisteas (Neuer) 84'

Aikamoista! Harvoin sitä saa nähtäväkseen tällaista draamaa. Eintrachtin maalittomuusputken katkeamisen saattoi ennustaa lähes kaikki Schalken toimitavat tuntevat tahot, tapaa vain tuskin kukaan osasi ennustaa. Kuninkaansinisten kannalta onni oli, ettei tästä yhdestä lapsuksesta aiheutunut sen suurempaa vahinkoa, kun Raul kävi hankkimassa vähintään yhtä mielenkiintoisesti rangaistuspotkun José Manuel Juradon ammuttavaksi ja aivan loppuminuuteilla Magath näytti häneltä löytyvät yhä tatsia ratkaisevien valintojen tekemiseen. Suunta näyttää silti vahvasti miehen lähtöä kohden, Nordkurvessa nähtiin taas lauantaina häntä vastaan suunnttaja lakanoita ja valitettavasti aihe kuumensi omia rivejä siinäkin määrin, että nyrkit heiluivat Schalkereiden välillä. Urheilulliset argumentit puhuvat kuitenkin menneen viikon kahden voiton myötä vahvasti Magathin puolesta ja hankintapolitiikkaakaan on vaikea enää niin kovin haukkua, kun katsoo voiton ratkaisseen kaverin nimeä. Taustalta on löydyttävä aika hyviä perusteita kenkäisyyn, muutoin on vaikea ymmärtää edessä olevaa ratkaisua edes vähää alusta. Vaikka se toisaalta niin kovin hyvin sattuisikin Schalkeen sopimaan.



Ensimmäisestä matsipuolikkaasta ei kauheasti kerrottavaa kertynyt. Valenciaa vastaan alkuviikosta esiintynyt Schalke lähti matsiin rauhallisesti ja hätäilemättä, säästellen voimiaan. Frankfurtilaiset yrittivät enemmän, vaikkakin otteista näki nopeasti, miksi Michael Skibben miehet eivät tähän mennessä kevätkautta olleet saaneet aikaan maalin maalia. Puolisen tuntia ottelua ehdittiin tahkota ennen ensimmäistä mainittavampaa tapahtumaa. Atsuto Uchidan terävä keskityspallo aiheutti Ralf Fährmannille Eintrachtin maalilla hankaluuksia, eikä kuninkaansinisten kasvatti saanut haudattua palloa allensa. Mario Gavranovic oli ensimmäisenä paikalla haistelemassa omaa mahdollisuuttaan, muttei ehtinyt epäonnekseen saada aikaan tarpeeksi hyvää kutia ennen Sebastian Jungin liukua paikalle. Frankfurtilaisten laitapakin lapikkaista palloa ohjautui lopulta omilleen ja sieltä kauas pois vaara-alueelta.

Tauko maalittomissa tasalukemissa näytti väistämättömältä, kunnes Raulilla välähti. Schalken hyökkäys kuihtui Fährmannin käsiin aluksi ja frankfurtilaisvahti valmistautui avaamaan peliä. Avaus käsistä ei kuitenkaan lähtenyt, vaan maalivahti päätti rakentaa omiensa hyökkäystä rauhallisemmin ja laski pallon kohtalokkaasti maahan. Kuninkaansinisten supertähti oli seurannut kaikkea tätä Fährmannin selän takana, aavistanut näin käyvän ja syöksyi täsmälleen oikeaan aikaan palloon. Frankfurtilaisvahdin vaihtoehdot olivat vähissä, Raul täytyi pysäyttää tyhjän maalin edessä ja se kävi ainoastaan rikkomalla. Seurauksena tästä hyvästä varoitus ja rangaistuspotku. Ivan Rakiticin saappaisiin asettui tällä kertaa José Manuel Jurado, eikä tämä malttanut olla kiittämättä maanmiehensä erinomaisesti alustuksesta. Pallo voimalla korkealle ja Schalke vetäytyi pukukoppiin maalin vieraitaan edellä.

Avausmaali avasi kuninkaansinisten peliä ja kakkospuolikkaan aluksi isänniltä nähtiin nopeaan tahtiin liuta erinomaisia maalintekomahdollisuuksia. Pääasiassa Raulin rakentamista paikoista syntyi kuitenkin uusia loistosuorituksia vain yhden miehen, Fährmannin, kohdalla. Nuori maalivahti selvitti Gavranovicin karkumatkan suvereenisti, pelasti vahvasti nokikkain Uchidaa vastaan ja selvisi säikähdyksellä Gavranovicin paukutettua ottelun kolmannen mahdollisuutensa niukasti yli frankfurtilaisten maalin. Schalke hallitsi, painosti sekä loi maalipaikat, mutta maalit antoivat odottaa itseään. Vanhan lainalaisuuden mukaan se saattoi tarkoittaa vain yhtä. Ja näinhän se taas meni, onhan kyse vahvasti perinteitä noudattavasta ruhrilaispoppoosta. Gelsenkircheniläisten hyökkäyksen rakentelu keskeytyi pörssikaupunkilaisten keskikenttään, tämä pelasi pallon vasempaan omalla puolikkaallaan vasempaan laitaan Georgios Tzavellaksin haltuun ja kreikkalaispakki roiskaisi nahkakuulan mahdollisimman pitkälle. Valitettavan tuloksekkaasti toki. Maanmies Theofanis Gekas irtautui Schalken toppareiden ikeestä ripeästi, näytti ehtivät palloon ja yrittikin kurottautua siihen rangaistusalueen rajalla. Ex-maalikuningas ei pelivälineeseen kuitenkaan osunut, mutta sai hämättyä Manu Neueria isäntien maalilla tarpeeksi. Kaksi pomppua enemmän ja Bundesliga-historian kauimpaa ammuttu maali oli nähnyt päivänvalon.



Schalken asema näytti yhtäkkiä tukalalta. Uuteen tappioon ei valmiiksi vaikeahkossa asemassa olisi varaa ja Frankfurt sai kevätkautensa ensimmäisestä rutkasti uutta energiaa. Hesseniläisvieraat painoivat vahvemmin päälle ja vaikka erityisen vaarallisia maalintekotilanteita heiltä ei nähty, vaikutti vieraiden kakkosmaali todennäköisemmältä kuin kuninkaansinisten vastaava. Magath oli kuitenkin päättänyt kuningasratkaisunsa teosta, Angelos Charisteas seisoi kentän laidalla odottamassa debyyttiään gelsenkircheniläisten paidassa. Erotuomari Markus Schmidt antoi luvan ja kreikkalainen otti maalinteossa epäonnistuneen Gavranovicin paikan kärkiosastosta. Parisenkymmentä sekuntia kului, Frankfurt roiskaisi pallon pitkänä Schalken päätyyn sivurajan lähettyville ja Manu lähti nahkakuulaa kohti avatakseen peliä nopeasti. Aivan nähdynlaista tulosta kuninkaansinisten vahti tuskin odotti, kun katsoi pallon päätyvän Marco Russin päästä Charisteasin eteen täysin avoimeen paikkaan. Kreikkalaiskonkari ei erehtynyt, pallo hallitusti ohi Fährmannin ja Schalke takaisin eteen sekä lopulta voittoon. Täydellinen debyytti, ensimmäinen kosketus ja ensimmäinen maali, eikä tämän myötä enää haitanneet ne loppuminuuttien aikana hukatut avopaikat. Yksi ainoa täysin mielipuolinen väläys oli tarpeeksi, Schalkelta voittoa ei vienyt enää kukaan. Uskomaton Magath, uskomaton Charisteas, uskomaton kausi! Schalke pur! Vaikea tässä on muuta sanoa tähän.

[Dieter Bohlen]

Magathin aikakausi kestää enää noin 12 tuntia. Suomen aikaa kello 10 aamulla Gelsenkirchenissä aloitetaan Aufsichtsratin kokous Felixin läsnäollessa, tarkoituksena hoitaa muodollisesti päätökseen Felixin erottaminen kaikista toimistaan Schalkessa. Lakikirjaa on edeltävinä päivinä luettu näissä piireissä ahkerasti, seuran yrittäessä säästää Magathin erorahan syyttämällä tätä e.V.:n Satzungin rikkomisesta. Käytännössä kyse on ainakin viimeisimpien uutisten mukaan siirtopolitiikkaan liittyvistä asioista ja tarkemmin siitä samaisesta pykälästä, minkä kumoamista Magath haki vuosi takaperin JHVssä. Felix on tämän tulkinnan mukaan tehnyt yli 300 000 euron arvoisia investointeja ilman kirjallisen hyväksynnän hakemista Aufsichtsratilta, mitä Schalken Satzung velvoittaa. Kaikkein huvittavinta tässä kaikessa on, että moni taho sanoo tämän koskevan Klaas-Jan Huntelaarin sekä José Manuel Juradon kaappauksia menneeltä elokuulta. Käytännössä Aufsichtsratilta kesti tämän myötä kuusi (!) kuukautta havaita Magathin rikkoneen näin olennaisia sääntöjä. Kuusi kuukautta. Naurettavaa.

Syitä sanotaan olevan muitakin, mutta kaikista keskeisin ja sinänsä kaikista ymmärrettävin on tämä. (Sanotaan Magathin myös nostaneen seuran palkkakustannukset Müllerin aikakautta vastaaviksi, mihin on vaikea kyllä uskoa.) Urheilulliset syyt ratkaisussa eivät ainakaan paina, hankinnat itsessäänkin ovat Charisteasin maalin myötä alkaneet taas pelata Magathin pussiin ja kaaderin sisältä on kuulunut päinvastaisia asioita kuin mitä esimerkiksi B. on tasaisen varmaan tahtiin raapustanut sivuillensa maailmaa saastuttamaan. Valtaosa Schalkereista on myös näyttänyt pitävänsä Magathin puolia ainakin nykyisen tiedon varassa asiaa arvioitaessa, mikä sai Tönniesinkin venyttämään tätä farssia viikolla. Aufsichtsratin muut tahot näyttävät kuitenkin haluavan saattaa prosessin päätökseen, mitä Clemens ei saa estettyä tai ei sitä halua tehdä. Rahallisitta korvauksitta tästä ei kuitenkaan päästäne, vaan Magath saa sopimuksensa sisältämät €12M tapauksessa kuin tapauksessa. Ainoa mahdollisuus on pystyä esittämään Aufsichtsratin saaneen vasta kaksi viikkoa sitten tietoonsa Magathin 'harrastamat' rikkomukset, mikä antaisi lain mukaan mahdollisuuden Felixin kenkäisemiseen korvauksitta. Tammikuun siirtoikkunankin umpeuduttua... tammikuussa, ei tämä näytä kauhean uskottavalta.

Otto Rehhagelilta sentään vältytään. Schalkessa yritetään lämmittää vanhaa avio-onnea uudestaan ja uusi, vanha valkku on Ralf Rangnick. Ainakin itse valitsisin kahdesta vaihtoehdosta aina Felixin, vaan tämä nyt on taas tätä Schalkea. Kaikki täytyy tehdä aina menestyksen kynnyksellä mahdollisimman vaikeaksi ja rakentaa ne esteet itsensä sekä palkinnoista kauneimman välille aivan omin voimin. Ei tarvitse ymmärtää, eikä asiaa kyllä voikaan ymmärtää. Kaikessa lyhykäisyydessään, Dat is Schalke! Ja sekös vasta vituttaa.



Danke Felix!

[Newton Heath]

Rahallisitta korvauksitta tästä ei kuitenkaan päästäne, vaan Magath saa sopimuksensa sisältämät €12M tapauksessa kuin tapauksessa.

Jos tuo pitää paikkansa, niin sitä suuremmalla syyllä Schalke tarvitsee ne arvioidut 7m€ CL:n seuraavalta kierrokselta. Ihme touhua.