FC Schalke 04 2010/11 - Weißt du in Berlin noch, 5:0, wir ham den Pott..!

[Dieter Bohlen]

MSV Duisburg GmbH & Co. KGaA  -  FC Schalke 04 e.V. 0:5 (0:3)
0:1 Draxler (esityö Farfan) 18'
0:2 Huntelaar (Farfan) 22'
0:3 Höwedes (Farfan) 42'
0:4 Jurado (Huntelaar) 55'
0:5 Huntelaar (Draxler) 70'

'Kennst du den Mythos vom Schalker Markt, die Geschichte die dort begann...' Olympiastadionin ja ylipäänsä kevään suosituinta laulua tapaillen on hyvä luoda hetkeksi taas silmäys noin viikon takaisiin tapahtumiin. Schalken värikkääseen seurahistoriaan ja sitä ympäröivään myyttiin saatiin liitettyä taas yksi kunniakas luku, kun valtakunnan pääkaupungissa käydyssä Revierderbyssä mainaripoikien perilliset onnistuivat nappaamaan seurahistorian viidennen DFB-Pokalin voiton. Gelsenkircheniläiset eivät ainoastaan tyytyneet voittamaan, vaan tekivät sen myös näytöstyyliin parhaan kykynsä mukaan. Aikaisempina viikkoina kolhiutunut kuninkaansininen sielu sai balsamia haavoilleen ja näin sen pitikin mennä, kun katsotaan mennyttä kautta kokonaisuutena. Matkaan mahtui monta ylämäkeä ja onnistumisia, tätäkin enemmän alamäkiä ja pettymyksiä, rakkautta ja vihaa, iloa ja surua, koko inhimillinen tunneskaala käytiin läpi laidasta laitaan. Sen myötä aina vain paremmalta tämä saavutuskin maistuu. Schalken maailmassa ei nimittäin ratkaise ainoastaan se maali ja määränpää, vaan eritoten se matka sinne.



Schalken avauskokoonpano erosi lopulta karvan verran aamupäivästä ennakoidusta. Atsuto Uchidalta ei valmentaja Ralf Rangnickin mukaan yksinkertaisesti löytynyt enää voimia täyteen 90 minuutin taistoon kauden päätteeksi ja Sergio Escudero taidettiin uhrata puolustuksen vahvistamiseksi Hans Sarpein edestä. Ghanalaisen tapaan avauskokoonpanoon nousi myös kaikkien aikojen nuorimman Pokalsiegerin meriittiä kaiken muun ohessa tavoitellut Julian Draxler, siirtäen José Manuel Juradon vasemmasta laidasta ankkuriksi Peer Klugen pariksi ja Kyriakos Papadopoulosin keskikentältä keskuspuolustukseen Uchidaa paikanneen Benedikt Höwedesin paikalle. Kaikkinensa kuninkaansinisiltä nähtiin siis varsin hyökkävä miehistö vahvan alakerran nelikon yläpuolella, mikä lupasi hyvää otteluun valitettavan varamiehistä Duisburgia vastaan.

Fanfaarien päätyttyä ja taiston alettua varsinkin Schalken otteet olivat kuitenkin alkuun erittäin hermostuneen oloisia. Duisburgilaisten vahvan prässin edessä alakerran miehiltä ei ottanut pelinrakentelu luonnistuakseen, vaan syötöt karkailivat kerta kerralta harakoille ja pallo tuntui muutoinkin polttavan jaloissa. Alkuvaiheen hauskimmaksi episodiksi muodostuikin Christoph Metzelderin näyte pallonkäsittelystä, miehen pamautettua nahkakuulan oman naamansa kautta sivurajaheitoksi yrittäessään purkaa sen kohti seepramiesten päätyä. Jalkapalloilullisesti onnistuneempiakin suorituksia nähtiin. Näistä parhaimpana kuninkaansinisten erikoinen vapaapotkukuvio. Jefferson Farfanin ja Raulin yllättävästä pelistä spanski pääsi keskittämään rangaistusalueelle Metzelderin päähän, tämä ohjasi pallon maalia kohti ja Kyriakos Papadopoulos heittäytyi vielä matkalla väliin tarkentaakseen suuntausta ylänurkkaa kohti. 'Isäntien' amerikkalaisvahti David Yelldell sai kuitenkin venytettyä itsensä paraatipelastukseen ja lukemat säilyvät ainakin hetkellisesti ennallaan.



Kauaa näin ei ollut, onneksi. Schalke rakenteli omaa hyökkäystään maltillisesti lähes 45 sekuntia Duisburgin saamatta palloa välissä kunnolla puretuksi. Nahkakuula päätyi lopulta Draxlerille, joka antoi sen takaisin alaspäin Juradon haltuun. Spanski näki Farfanin heiluvan yhdeksän (!) seepran muodostaman ympyrän keskellä täysin vapaana ja laittoi syötön perulaisen suuntaan. Samaan aikaan Draxler leikkasi maalia kohti ja saikin pallon Farfanilta aivan rangaistusalueen kaaren tuntumaan, otti sen täydestä vauhdista pienen chipin kanssa vasurillaan hallintaansa ja pamautti nahkakuulan oikealla suoraan volleysta maaliin. Noin puoli sekuntia suoranaista magiaa 17-vuotiaalta, tätä nykyä kaikkien aikojen nuorimmalta DFB-Pokalin finaalissa maalin tehneeltä nuorukaiselta. Yelldellillä ei ollut minkäänlaista mahdollisuutta napata palloa, kuten ei hetkeä myöhemminkään Farfanin tehdessä taas pahojaan pelinrakentelupuolella. Taas maltillisesti rakentaen Schalken miehet pyörittivät pallon vasemmalta laidalta oikealle, sieltä perulaiselle ja tämä painoi yhtäkkisesti turbovaihteen silmään. Nopea pyrähdys parista pakista eroon, terävä pistopallo linjan taakse boksiin ja enempää ei Huntelaarin kaltainen kaveri pallon toisessa päässä tarvitsekaan. Kevyt kosketus, 0:2 ja ilmassa saattoi aistia voitonjuhlan tunnelmaa.

Kahden maalin etulyöntiasemassa kuninkaansiniset saattoivat nojautua hieman taaksepäin ja ottaa asiat rauhallisemmin. Aivan nähdyllä tavalla näin ei kuitenkaan kannattaisi tehdä, nyt seeprat pääsivät puolivahingossa lähestulkoon takaisin peliin ja iholle. Schalken onni oli kuitenkin, että kakkosliigamiesten pää ei ratkaisuvaiheessa useimmiten kestänyt ja ratkaisut kestivät aivan liian kauan sekä olivat tarkkuudeltaan puutteellisia. Maalissakin nähtiin pitkästä aikaa taas maalivahdilta näyttävä ihmisraunio, Manuel N.:n hoitaessa vähät tehtävänsä huolellisesti ja varmasti. Sen enempää Schalkelta ei enää vaadittu omassa päässä. Nelisen minuuttia ennen avauspuolikkaan päättymistä Höwedes käväisi ratkaisemassa matsin lopullisesti, laittaen Farfanin antaman kulmapotkun Yelldellin avustuksella päällään maaliin. Kolmea maalia MSV ei saisi kirittyä enää umpeen. Aina vuodesta 2002 kestänyt odotus oli päättymässä, Schalken miehet heittelisivät taas pystiä ympäriinsä 45 minuutin päästä. Hans Sarpein loukkaantuminen ja vaihdetuksi tuleminen Sergio Escuderoa vastaan eivät tunnelmaa latistaneet, vaan katsomosta sai suunnata tauolla hyvin mielin kurkkuaan kostuttamaan.



Tämä operaatio osoittautuikin kannattavaksi. Schalkereiden ei tarvinnut kauaa odottaa seuraavaa mahdollisuutta huutaa ääntään käheäksi, vaan noin kymmenen minuuttia erotuomari Wolfgang Starkin antamasta aloituskäskystä duisburgilaisten maalivahti Yelldell sai taas kaivaa palloa selkänsä takaa maalista. Vaihteeksi kuninkaansiniset saivat pyöritettyä palloa vasemmalta laidalta oikeaa kohti, Benni Höwedesin toimittaessa sen lopulta Farfanille MSVn puoliskolle. Perulaisella oli taas yksi hyvistä päivistään, mies veti automaattisesti kolme pakkia itseensä ja sai sieltä keskeltä törkättyä pallon vapaalle Huntelaarille viereen. Hollantilaisella oli kaksi vaihtoehtoa, Raul paitsion rajamailla ja Jurado samalla tasolla maalia kohti leikkaamassa. Pallo näistä viimeksi mainitulle, tältä muutama kosketus ja kymmenen metrin spurtti lähemmäksi maalia sekä varma sijoitus alanurkkaan rangaistusalueen reunalta. 0:4 ja nyt hyvästä illasta alkoi vähitellen muovautua täydellinen. Hymykin alkoi hiipiä kasvoille.

Duisburgilaiset tunnustivat tässä vaiheessa realiteetit ja päät alkoivat roikkua pettymyksestä useammallakin kaverilla. Schalkekaan ei pistänyt enää parastaan, mutta pakkohan se oli mahdollisuuden avauduttua sivuta kaikkien aikojen suurinta voittoa DFB-Pokalfinalessa. Nuori Draxler haistoi hyvin seeprapaitaisten miesten haparoinnin ja hasardipassin omassa päädyssä aivan maalin edessä, singahti oikea-aikaisesti palloa kohti ja sai puolivahingossa - tai vaihtoehtoisesti aivan helvetin taitavasti - pelattua sen oikealle puolelleen prässäämään saapuneelle Huntelaarille. Hollantilaisen ei tarvinnut edes katsoa maalia kohti enää, vaan aikansa latailtuaan mies laittoi nahkakuulan pomminvarmasti taka-alakulmaan ja Olympiastadionin valotauluille ilmeistyivät ensimmäistä kertaa maalilukemat 5:0 kuninkaansinisten näkökulmasta. Vastaavat lukemat nähtiin edeltävän kerran vuonna 1972, tuolloin Hannoverissa. Vastaanottavana osapuolena Kaiserslautern, maalaamassa kahdesti osunut Helmut Kremers, Klaus Scheer, 'Aki' Lütkebohmert ja luonnollisesti Klaus Fischer. Kapteenina Reinhard 'Stan' Libuda, maalissa Norbert Nigbur ja alakerrassa varmistamassa muun muassa Klaus 'Tanne' Fichtel sekä Rolf Rüssmann. Schalken nykykaaderi oli noussut hetkeksi samoihin sfääreihin kuin yksi seurahistorian parhaista ja legendaarisimmista lähes 40 vuotta aiemmin. Vastaavasta tuskin edes osasi unelmoida kauden aikana.



Kaksikymmentä viimeistä minuuttia tuntuivat ainakin Olympiastadionilla matelevan äärimmäisen hitaasti. Schalke ei halunnut lyödä parhaansa mukaan taistelleita ja saappat jaloissaan kaatuneita duisburgilaisia enempää, vaan tyytyi pelaamaan kelloa umpeen kaikessa rauhassa. Benni sanoi pelanneensa nämä minuutit hymyillen ja nauraen ja samanlaista se oli katsomossakin. Varsinkin Schalkereiden alettua vaatimaan Rangnickilta Mathias Schoberin vaihtamista kehiin pian Joel Matipin tultua toisena vaihtomiehenä Draxlerin paikalle. "Wir woll'n den Schober seh'n" -veisua laulettiin kovaa ja hartaasti, erittäin arvostetulle ja pidetylle kakkosvahdille haluttiin saada mahdollisuus esiintyä tämänkaltaisessa ottelussa ja saattoi siinä eräs sivuajatuskin olla. Rangnick ei kuitenkaan katsonut tarpeelliseksi vaihtaa 'Schobia' kehiin ja taisi mies itsekin viitata, ettei vaihtoa kannattaisi suorittaa. Maalivahdin asemasta viheriön puolen tunnelmia pääsikin aistimaan lopulta avauksesta väistynyt Uchida, paikaten 'Magic' Klugen.

Schalke säilytti lopulta oman päätynsä maalittomana aina 90 minuutin täyttymiseen asti ja kauheasti enempää palloilua ei lauantai-iltaan enää mahtunutkaan. Stark vihelsi uransa ensimmäisen ja perinteitä noudatettaessa ainoan DFB-Pokalin loppuottelun päättyneeksi vain kymmenisen sekuntia tuosta hetkestä, aloittaen samalla kuninkaansinisen juhlahumun. Vaikea kausi oltiin saatu fantastiseen päätökseen, nyt sai vapautuneesti ilakoida kymmenien tuhansien Schalkereiden kesken kauniilla Olympiastadionilla ensimmäistä pystiä yhdeksään vuoteen sekä kauden ainakin osittaista pelastumista. Kaikkien kuninkaansinisten sydämiin itsensä alkuvaikeuksista huolimatta vankasti taistellut ja pelannut Raul otti kantaakseen seremoniamestarin viitan, spanskikonkari vei miehensä kaarteen eteen ja otti välistä estradin omaan haltuunsa matadoria esittäen. Raúl González Blanco, yksi jalkapallohistorian suurista, juhlistamassa FC Schalke 04n paidassa uransa ensimmäistä kansallisen cupin voittoa. Näkyä katsellessaan saattoi vain huokaista syvään. Vaikea ja antoisa matka oli takana, Schalke oli saapunut väliaikaiseen määränpäähänsä. Dat is Schalke..! Kaunista. Fantastista. Ainutlaatuista. Nur der S04!



---

Lauantaisesta, ja miksei perjantaisesta tai sunnuntaisestakin, Berliinistä voisi raapustaa sivukaupalla enemmän tekstiä. Tarpeellista se ei kuitenkaan liene ja kovin montaa asia tuskin kiinnostanee niin suuresti. Kyllähän tällainen Pokalfinale on tapahtumana aika älyttömän fantastinen ja pääkaupungissa - etenkin Kurfürstendammin alueella - oli helvetin hienoa pyöriä tuhansien Schalkea kannattavien seassa. Ei tarvinnut kuin päätään kääntää nähdäkseen toisen Schalkerin, aivan sama missä päin kaupunkia sattui liikkumaan. Paikallisiakin näytti kiinnostavan ainakin tietyissä määrin ja onnitteluitakin kuninkaansinisten suuntaan satoi, osan näistä varmasti sekoittuen kiitollisuuteen rauhallisesta tunnelmasta taiston tauottuakin. Osa kunniasta lankeaa luonnollisesti myös Meiderichin suuntaan. Seeprat olivat hyvässä äänessä ja suurissa määrin saapuneet pääkaupunkiin tuoden oman mausteensa kokonaisuuteen. Varamiehisen kakkosliigamiehistön kanssa vain ei voi tällaisissa otteluissakaan motivoitunutta Champions Leaguen välieräporukkaa voittaa. Kaikki kunnia silti Milan Sasicin miesten suuntaan.

'Generationen haben es euch vorgemacht' sanoi Schalken päätychoreo kuninkaansinistä sotisopaa kantaneiden miesten astellessa Olympiastadionin nurmelle. Aiemmat sukupolvet näyttivät tien ja tämä sukupolvi marssi sitä pitkin FC Schalke 04n arvoisella tavalla. 1937, 1972, 2001, 2002, 2011. Kuzorra, Szepan, Libuda, Fischer, Thon, Böhme, Waldoch, Sand, Asamoah. Raul, Höwedes, Draxler. Palanen historiaa, osa myyttiä. Sitä Schalker Marktilta alkanutta.

[Callit]

Tuo Jogin Badstuber>Höwedes ajattelu muistuttaa taas ikävällä tavalla siitä, että Jogin (ainoa?) puute on sortuminen ihan käsittämättömiin valintoihin. Sikäli mikäli olen asian oikein ymmärtänyt, on tässä ollut kyse schalkelaisuuden lisäksi siitä, että Jogin ja sen poppoon pelikirjassa keskuspakit ovat poikkkeuksetta pitkiä. "Grösse kann man nicht lernen."

Aika tavallahan tuo Schalke nyt heikentyy, kun Charisteas ja Karimi päästetään lähtemään. Olisko eräs vapaalla kulkeva kosovolainen mitään? Tulis Njuukastlesta, niin fanitkin varmaan hyväksyis sen heti kohuhankintana.

[Dieter Bohlen]

Kausi on saatu kaikkine värikkäine tapahtumineen ja käänteineen taakse, mikä tarkoittaa lähiaikoina katseiden siirtämistä tulevaan. Ennen tätä on kuitenkin syytä katsoa hetkeksi takaisin ja yrittää tehdä selkoa menneen kauden tapahtumista. Tarkoituksena on yrittää saada tiivistettyä asiat kompaktiin pakettiin, mikä olisi aika uutta sivullekirjoittaneelle. Kattavampaa kuvaa voi yrittää luoda kausiotsikkoa ja kierrosaiheet läpilukaisten, mutta toivotaan tämänkin nyt antavan edes vähän osviittaa menneestä. Ainakin tässä vaiheessa on tarkoituksena saada asiat purkkiin kolmessa osassa, tämän koskiessa syyskautta ja kahden muun kevätkautta sekä arvioita kaaderin miesten onnistumisista kauden aikana. Uudessa kausiotsikossa varmaan on parempi käydä sitten tietyistä asioista enimmät keskustelut, eli aivan kaikkea ei näihin pätkiin tule sisältymään.

Selvennystä tekstiin sen verran, että kaikki tulokset esitetään Schalken näkökulmasta.

ELOKUU

Schalke lähti uuteen kauteen myrskypilvet taivasta koristaen. Felix Magathin erinomainen ensimmäinen kausi unohtui paikoitellen nopeasti kesän aikana, kun kulisseissa aloitettiin valtataistelu ensin managerivalmentajan ja Clemens Tönniesin sekä myöhemmin ensiksi mainitun sekä aktiivisen kannattajakunnan kesken. Ensimmäisen riidanaiheen ymmärsivät varmasti kaikki. Magathin astuessa toimeensa tarkoituksena oli tervehdyttää seuraa taloudellisesti ja pienin askelin työskennellä kohti suurta tavoitetta, Saksan mestaruutta kuninkaansinisten yksinvaltiaan sopimuskauden päättymiseen mennessä. Tönnies halusi säilyttää tämän kurssin, Magath halusi tavoitella pikavoittoja ja lopulta sai massiivisen mediakampanjan keskellä tahtonsa läpi. Schalkereista manageri ei päässyt yhtä helposti. Kesän alussa torpatut muutosehdotukset seuran säännöstöön hiersivät yhä Magathin mieltä, samoin kuin muutamat häntä vastaan kaiketi alusta asti asettuneet pitkäaikaiset hahmot seurassa. Fanbeauftragterina toimineen SFCVn nokkamiehen Rolf Rojekin saama lähtökäsky yhdessä monin pienin muutoksin yhteistyössä kannattajiston kanssa saivat lasin läikkymään yli kansan keskuudessa.



Taistelut kulisseissa pamahtivat suuren yleisön tietoisuuteen viimeistään kauden ensimmäisissä otteluissa. Kauden avannut nihkeä vierasvoitto VfR Aalenista (2:1) DFB-Pokalin avauskierroksella sai ansaittua kritiikkiä osakseen pelillisistä asioista, mutta suurimman huomion varasti silti ehdottomasti Ultras Gelsenkirchenin matsin alla esittämä 'Unser Verein ist keine Diktatur'-banderolli. Magath kommentoi tapahtuneessa kyseen olevan vain pienestä osasta kannattajakuntaa, 'Eine kleine Gruppe', lyöden samassa bensaa näiden liekkeihin. Bundesligakauden avanneeseen otteluun Hampuria (1:2) vastaan SFCV olikin masinoinut vastineeksi uuden mielenilmauksen, jakaen ja myyden tuhatmäärin 'Pieni ryhmä'-sloganilla sekä asiaa varten luodulla logolla varustettuja paitoja. Vaikka kauden ensimmäisessä choreossa välitettiinkin Tönniesiä lainaten viestiä koko muuta maailmaa vastaan yhdessä rintamassa taistelemisesta, olivat kuninkaansinisten rivit jakautuneet kahtia jo tässä vaiheessa. Avausmatsin häviäminen taas yhden vaisun esityksen päätteeksi ei auttanut asiaa lainkaan.

Kausi oli tuskin ehtinyt alkaa, mutta Schalkessa elettiin jo käytännössä sesongin ensimmäistä kriisiä. Uskoa parempaan loi kuitenkin yhä auki oleva siirtoikkuna, vaikka hankinnat venyivätkin venymistään. Madridilaislegenda Raulin ohessa kesän päätavoitteeksi asetettu Zvjezdan Misimovicin hankkiminen Magathin ex-seura Wolfsburgista ei ottanut onnistuakseen, autokaupunkilaisten manageri Dieter Hoenessin vaatiessa aivan poskettomia summia tai vaihtomiehiä bosnialaiskapellimestariaan vastaan. Kauden kotiavaus Hannoveria (1:2) vastaan käytiin sen myötä ilman uusia tähtiä, mikä näkyi myös esityksessä. Kauden toinen tappio, hengetön ja hyökkäyspäässä ideaton esitys valtavin puolustuspään ongelmin oli omiaan ruokkimaan Schalken ongelmia entisestään. Champions Leaguen lohkovaiheen suotuisa arvonta ja lopulta tapahtuneet tähtihankinnat, Klaas-Jan Huntelaar AC Milanista sekä Galatasarayhin päätyneen Misimovicin paikan kuninkaansinisistä ottanut José Manuel Jurado Atleticosta, toivat kuitenkin valoa päivään. Kuukauden vaihteessa odottaneen maajoukkuetauon katsottiin lisäksi tuovan mahdollisuuden hioa kaaderin yhteispeliä ja aloittaa sen kautta hyökkäys kohti taulukon kärkipäätä heti syyskuun alussa.

SYYSKUU

Aikeet olivat selkeät, realiteetit lopulta aivan muuta. Sinsheimista (0:2) kuninkaansiniset kävivät hakemassa kauden kolmannen tappionsa kolmannesta matsista ja kaaos oli valmis. Hyökkäyspäässä Schalke oli pelottavan aseeton, vaikka kärkikalustosta Raulin ja Huntelaarin tasoiset miehet löytyivätkin. Kaikissa matseissa eri muodossa esiintyneen alakerran toiminta oli kuitenkin tätäkin karmaisevampaa katsottavaa lukuisine hasardisuorituksineen. Magathin aikeet Christoph Metzelderin suhteen näyttivät varsinkin pettäneen täysin, mistä varmasti sanoo enemmän kuin tarpeeksi saksalaismediassa Hoppia vastaan kärsittyä tappiota seurannut otsikko 'S04 im Glück: Metzelder verletzt'. Vastenmielisyydestään huolimatta otsikko lähenteli monen kuninkaansinisen näkemyksiä asiasta ja loi pientä uskoa hyvää Champions League -kauden avausta kohtaan. Schalken tapaan ranskalainen Lyon (0:1) oli aloittanut kotimaisen kautensa takerrellen, vaan mitäpä se saattoikaan tarkoittaa Gelsenkirchenin Aku Ankan saapuessa kylään..? Fantastisen debyyttikauden 2009/10 pelanneen Christoph Moritzin virhe ja Hampurissakin ennenaikaisesti suihkuun lentäneen Benedikt Höwedesin saama naurettava punainen riittivät Claude Puelin miehille niukkaan voittoon. Kokonaisuutta katsottaessa kuninkaansinisten kauden paras esitys ei tätä asiaa muuttanut miksikään, Schalken paatti seilasi vahvasti katastrofia päin.



Paikallismatseista on historian saatossa haettu usein uutta vauhtia ja voimaa myttyyn menneen kauden kääntämiseen, mutta kuninkaansinisten näkökulmasta sesongin ensimmäinen Revierderby (1:3) tarkoitti yhtä lähihistorian synkimmistä hetkistä. Keltamustat naapurit dominoivat ottelua täysin ja paremmalla viimeistelyllä Gelsenkirchenissä oltaisiin lähennelty valtavaa harakiriaaltoa. Japanilaisen alelaarihankinta Shinji Kagawan kapellimestaroimina nuoret naapurit antoivat Schalken kankeille ja ponnettomille miljoonamiehille oppitunnin pallon potkimisesta, pelaten kuninkaansiniset tainnoksiin valtavan temmon ja liikkeen avulla. Alakerran vaikeuksia vain suurensi surkean suorituksen kruunannut kauden kolmes punakortti, nyt paniikkihankinta Nicolas Plestanille, tarkoittaen taas väistämättömiä muutoksia seuraavaan matsiin. Magathin kesäiset muutokset alkoivat osoittautua täydeksi katastrofiksi. Bundesligassa kausi alkoi historiallisen huonosti neljän suoran tappion myötä, Champions Leaguesta oli tarttunut matkaan viides häviö. Omassa päädyssä oli soinut näissä matseissa kymmenesti ja kaikista nimimiehistä huolimatta vastakkaisella puolella viheriötä oltiin onnistuttu vain kolmesti. Vastustamattomasti taulukon kärkipäätä kohti kirmanneilla keltamustilla oli aihettakin nauraa erittäin äänekästä ja ivallista naurua naapureidensa suuntaan.

Schalken kannalta onni onnettomuudessa oli, ettei tästä päässyt enää alemmaksi. Freiburgista (2:1) kuninkaansiniset hakivat lopulta kauden avauspisteensä avausvoittonsa myötä, taittaen ansaitusti edeltävän kauden aikana hankaluuksia aiheuttaneet breisgaulaiset nippuun Ivan Rakiticin ja hollantilaistykki Huntelaarin maaleilla. Ottelussa nähtiin myös ensimmäistä kertaa Magathin lupaamia nopeita, kauniita hyökkäyspään kombinaatioita sekä tähtimiesten tasonsa edellyttämää yhteispeliä. Gladbachia (2:2) vastaan samat elementit toistuivat taas välähdyksenomaisina, pelastaen lopulta Schalkelle arvokkaan pisteen kuninkaansinisten kirittyä kahden maalin taukotappioasemansa tasoihin. Alakerrassa kaivattua stabiliteettia ei oltu löydetty edelleenkään, vaikka loukkaantumisestaan toipunut Metzelder alkoikin taas muistuttaa vanhaa itseään ja nosti tasoaan huomattavasti. Alati eläneestä ja kaikkiin otteluihin muuttuneesta takanelikosta huolimatta Schalken onnistui lopulta syyskuun viimeisessä matsissa säilyttää ensimmäistä kertaa oma pääty puhtaana. Champions League -debytantti Kyriakos Papadopoulosin fantastisen esityksen inspiroimana ja hyvään maalivireeseen vertyneen Huntelaarin sekä Jefferson Farfanin maaleilla kuninkaansinisten onnistui nollata portugalilainen Benfica (2:0) kauden ensimmäisessä kansainvälisessä kotimatsissa. Ennakkoon mahdollisesti lohkovaiheen tärkeimmän ottelun voittaminen kahteen edeltävään sarjamatsiin yhdistettynä valoi kummasti uskoa vastaisuuteen katsottaessa.

LOKAKUU

Kauaa se hyvä olo ei kestänyt. Lokakuu avattiin taas vanhoihin tapoihin langeten tappiolla ystävyysseura Nürnbergin (1:2) vieraana. Benficaa vastaan nähdystä hyvästä esityksestä ei näkynyt häivähdystäkään, vaan suoritus oli täydellisen ponneton molemmissa päissä kentää. Kaikkein pahiten epäonnistui kuitenkin Magath, saaden taas - nyt täysin perustellusti - suoranaisen lokasateen niskaansa. Jermaine Jonesin nappaamasta idioottimaisesta punalapusta kakkospuolikkaan aluksi kuuluu frankfurtilaisen ohessa aivan yhtä suuri kiitos valmentajalle, tämä kun ei tahtonut ylimotivoitunutta miestä vaihtaa tauon aikana ulos useimpien Schalkereiden päinvastaisesta näkemyksestä huolimatta. Schalken vahvimpiin lukeutuneen Farfaninkaan vaihtaminen Huntelaarin iskemän väliaikaisen tasoituksen perään ei sykähdyttänyt, kun alivoimaiset kuninkaansiniset sen myötä luovuttivat otteensa matsista takaisin frankeille. Glubbin lopulta ratkaistua ottelun Rakiticin hasardipassin ja päättömän erikoistilannepuolustuksen mahdollistamina näytti vahvasti siltä, että Magath oli alkanut menettää taikaansa ja usko parempaan alkoi hiipua.



Päinvastaista kehitystä varten oltaisiin vaadittu nopeasti hyviä tuloksia, voitokkaita otteluita tarkoittaen, mutta näitä saatiin ainakin Bundesligassa odottaa tovi. Stuttgartia (2:2) vastaan Schalke taisteli itsensä komeasti tappioasemasta kahdesti tasoihin, vaan voittoon asti esitys ei riittänyt tälläkään erää. Yhden kaikissa otteluissa osuvan Huntelaarin ja hyvän maalivahtipelin sekä kahden kaikesta huolimatta hyvin esiintyvän topparin kanssa ei kauhean pitkälle pötkitä, kyllä se menestys vaatii aina useamman miehen panosta. Champions Leaguessa ei vastaavia huolia näyttänyt olevan, vaan telavivilaista Hapoelia (3:1) isännöitäessä kuninkaansiniset nappasivat pakollisen toisen voittonsa kansainvälisiltä kentiltä. Maalintekoa varten Gelsenkircheniin rahdattu Raulkin näytti viimein parasta osaamistaan, ampuen ensimmäiset kaksi maaliaan sitten avausosumansa Gladbachia vastaan. Maanmies Juradon säestäessä kauden parhaalla ottelullaan ja ensimmäisellä maalillaan Schalken paidassa, näytti kuninkaansinisten tilanne taas vähän valoisammalta. Ainakin sieniliigassa edettiin yhä suunnitelmien mukaan, kun Lyonkin nappasi odotetusti voiton Benficasta ja ruhrilaiset nappasivat sen myötä kakkospaikan lohkotaulukossa.

Frankfurtissa vietetty 'pitkä viikonloppu' DFB-Pokalin ja Bundesligan merkeissä sai kuitekin tummemmat pilvet saapumaan taas taivaanrantaan. Matsit paikallisia FSVtä (1:0) ja Eintrachtia (0:0) vastaan tuottivat aivan hyväksyttävyyskynnyksen tasossa madaltaneet tulokset. Esityksistä taas ei tarvinnut kahta sanaa menettää. Eintrachtia vastaan Schalkea ei käytännössä ollut olemassa, vaan pörssikaupunkilaiset saivat tehdä aivan mitä tahtoivat. Vain heikko viimeistely esti Michael Skibben miehistöä nappaamasta täysiä pisteitä, minkä takia kauden ensimmäinen nollapeli kotimaassa ei kauhean suuresti kuninkaansinisiä sydämiä lämmittänyt. Kakkosliigan FSVn vieraana taas ei osannut aina sanoa, kumpi näistä osapuolista kakkosessa pelasi vai pelasivatko sittenkin molemmat. Juradon kaukolaukauksen myötä Schalken onnistui sentään edetä taas askel lähemmäksi Berliiniä, mikä tässä oli kuitenkin tärkeintä. Cupeissa asiat näyttivät sujuvan ainakin tulosten merkeissä, sarjassa meininki oli toista. Tappio kärkipään Leverkusenille (0:1) kotoisen Arenan edessä ei pahemmin ihmettänytkään, matsia seuranneesta aidosta perisuomalaisesta vitutuksesta puhumattakaan. Gladbachin surkeuden ansiosta ei sentään tarvinnut keikkua taulukossa viimeisenä, mutta naapurin keltamustien 19 pisteen etumatka Bundesligan kärkipaikalla sekä viimeisen europaikankin karkaaminen kymmenen pisteen päähän vaikuttivat omalla odotetulla tavallaan.

MARRASKUU

Parempaa ei myöskään ollut luvassa, ainakaan heti alkuun. Hapoelin (0:0) vieraina Tel-Avivissa ennakolta huomattavasti heikommat israelilaiset pitivät saksalaisina pilkkanaan, vain erinomainen maalivahtityö sekä kuninkaansinisten vakiintuneen topparikaksikon Höwedes - Metzelder hyvät otteet säilyttivät lukemat lopulta maalittomina ja toivat pisteen Schalken pussiin. Benfican voitettua samaan aikaan Lyonin kotonaan alkoivat kuninkaansinisten näkymät Champions Leaguessa heikentyä. Hapoelia vastaan oltiin laskettu kahden voiton varaan, mikä kaikista kotimatseista voitot napattaessa tarkoittaisi mahdollisesti vierastasurin riittämistä Lissabonista Benfican säilyttämiseen taulukossa selän takana. Nyt oltiin ajautumassa asemaan, missä vain voitto Portugalista riittäisi pudotuspelivaiheeseen pääsemiseksi. Bundesligassa tavoitteista oltiin voitu luopua aikaisessa vaiheessa, sieniliigassa sitä ei kärsinyt tehdä. Magath oli kauden alla esittämiensä lausuntojen mukaan rakentamassa sellaista kaaderia, millä menestyttäisiinkin Euroopassa ja siltä se näytti rahankäytönkin suhteen. Schalke tarvitsisi kaikki ylimääräiset eurot tässä vaiheessa, kun selviytymisestä kansainvälisiin karkeloihin ensi kaudeksi ei voinut antaa minkäänlaisia takeita.



Bundesligasta putoamista ei tässä vaiheessa ollut osannut pelätä, vaikka tietysti mahdollisuus oli olemassa tähänkin. (Kun Nürnberg on lähtenyt alakertaan hallitsevana mestarina sekä Pokalsiegerinä, mikä estäisi Schalkea putoamasta heti Rekordvizemeisterin aseman saavutettuaan..?) Israelista palattaessa asiat alkoivat kuitenkin asettua uomiinsa. Magath oli ymmärtänyt Raulin saaman kritiikin viimein ja otti spanskin puhutteluunsa, karsimatta kuitenkin tämän etuoikeuksia. Sanoma oli selkeä, toimi kuten maalintekijä ja pysy maalintekosektorilla, älä ankkureidenkin alapuolella. Se toi kaivatun tuloksen. Sankt Paulia (3:0) vastaan Raulin kaksi osumaa sekä Huntelaarin yksi maali toivat Schalkelle kauden ensimmäisen kotivoiton Bundesligassa. Se varmasti ilahdutti Gerald Asamoahiakin vähäsen, vaikka loukkaantumisen takia paluuottelustaan uupuneen miehen edustama hampurilaispoppoo sattuikin tappion kärsimään. Angstgegner Wolfsburgia (2:2) vastaan kahden maalin tappioasemasta huolimatta haettu tasapelipiste Edun ja Huntelaarin osumin auttoi Schalkea hilautumaan lähemmäksi turvallisempia asemia taulukossa ja Raulin gaalaesityksellä Werder Bremeniä (4:0) vastaan kuninkaansiniset nousivat ensimmäistä kertaa sitten kakkoskierroksen taulukon kolmen viimeisen sakista ylöspäin. Madridilaiskonkarin paukuttaman hattutempun ohessa täysin suvereenissa voitossa mieltä lämmitti myös Metzelderin avausmaali, tämä kun ei vaikuttanut pystyvän vastaamaan mitenkään Marcelo Bordonin aiempaan hyökkäyspään panokseen.

Schalke oli päässyt vauhtiin ja meno sen kuin vain yltyi. Lyonista (3:0) muodostui ainoastaan suupala Champions Leaguen lohkovaiheen kotiosassa, kuninkaansinisten marssiessa fantastisen hyökkäysfutiksen kanssa ranskalaisten yli. Farfanin avausmaali sekä Huntelaarin ensimmäinen Doppelpack Saksassa siivittivät Gelsenkirchenin kaunottaren kolmanteen perättäiseen suurinumeroiseen kotivoittoon. Parasta matsissa olivat kuitenkin ne kauniit kombinaatiot hyökkäyspäässä, valtava tempo ja se tähtien näennäinen hitsautuminen yhteen yhdeksi tappavan tehokkaaksi yksiköksi. Kaiken huipuksi voitto Lyonista tarkoitti Achtelfinaleen etenemisen varmistumista, kun Benfica käväisi hakemassa samaan aikaan vierastappion Hapoelilta. Schalken kassaan kilahtaisi mukava summa tuohta ja Portugalista ei välttämättä voittoa tarvittaisi, vaikka sen myötä saavutettaisiin lohkon ykköspaikka varmasti. Kuninkaansiniset näyttivät väliaikaisesti nousseen osaamisensa huipulle! Ja sitten lähdettiin käymään Pfalzissa. Kaiserslautern (0:5) ei armoa tuntenut, vaan pamautti suurvoitostaan hurmautuneet kuninkaansiniset kylmästi kanveesiin. Näin nöyryyttävää matsia ei äkkiseltään toista muistu mieleen. Tai muistuu, syyskuulta Revierderbystä, mutta katsotaan nyt hetkeksi sen yli. Betzenbergin paholaislauma teki ottelussa kaiken mahdollisen paremmin, intohimoisemmin ja halukkaammin kuin Schalken miehet. Taulukon häntäpäässä ei uskoisi tällaiseen olevan varaa, mutta näemmä kuninkaansinisten rikkaat porsaat näkivät asian toisin.

JOULUKUU

Kuninkaansinisten onneksi tässä puhuttiin vain väliaikaisesta lipeämisestä hyvistä tavoista, vaikka se tapa anteeksiantamaton onkin. Bayernia (2:0) vastaan kotoisan Arenan edessä Schalke sai kuitenkin paikkailtua erhettään suurissa määrin, taistellen müncheniläislauman ensimmäistä kertaa viiteen vuoteen nurin Gelsenkirchenissä. Manuel N.:n vahvat otteet maalillaan ennen taukoa säilyttivät mahdollisuudet täyspottiin ja 'uudestisyntyneen' Raulin taistelu sekä alustus maanmiehensä Juradon pamauttamaan avausmaaliin taasen siivittivät kuninkaansiniset lopulta voittoon. Syyskauden parhaimmistoon lukeutuvan Peer Klugen alustama Benni Höwedesin 2:0 -maali ratkaisi ottelun lopullisesti ja oli ansaittua ylimääräistä mannaa kansalle. Täyden pistepotin myötä Schalke kasvatti eronsa karsintapaikkaan neljän pisteen suuruiseksi, avaten hieman tilaa hengittää aiempaa vapaammin. Bayern taas putosi jo 17 (!) pisteen päähän taulukon kärkipaikkaa suvereenisti hallinneesta keltamustasta laumasta, mikä tavallaan harmitti ja tavallaan ilahdutti. Müncheniläisten ylimielisyyden takia se oli luonnollisesti ehdottoman ansaittua katkeraa kalkkia Säbener Straßella. Haistakaa..!



Bayernista napattua voittoa seurasi harvinaisuusarvoa nauttinut viikko syyskauden aikana. Schalke voitti ensin lohkovaiheen päätösmatsista Lissabonissa ansaitusti Benficaa (2:1) vastaan ja varmisti sen myötä lohkovoittonsa ennen Lyonia. Samaisen viikon sunnuntaina kuninkaansiniset käväisivät erinomaisen alkukauden pelanneen Mainzin (1:0) vieraina, napaten matkaansa täyden pistepotin Raulin taidokkaasti takapuolellaan alustamalla Farfanin maalilla. Schalke on harvemmin yltänyt Bruchwegilla mainittaviin tuloksiin ja nyt sarjakakkosena viikonloppuun lähteneestä porukasta saavutettu täysin ansaittu voitto maistui erityisen hyvältä. Tasaisessa taulukon häntäpäässä ja keskikastissa se tarkoitti kaiken lisäksi nousua aina kymmenenneksi sekä turvallisen etäisyyden säilyttämistä kärkipaikkaan. Syyskausi alkoi maistua taas vähän paremmalta ja Gelsenkirchenin ylpeyden tilanne valoisammalta adventista seuraavaan edettäessä. Saataisiin ehkä iloinen joulu, valkoinenhan se oli ainakin Suomessa jo tässä vaiheessa.

Syksyn päättänyt matsi Bundesligassa Kölniä (3:0) vastaan toi mukanaan seuraavan Raulin gaalaillan. Arenalla vietetiin Glühweinin lämmittäminä mukavia ja hauskoja hetkiä positiivisessa mielessä sekopäisen vara-Stadionsprecherin kanssa, ilmeisesti radiosta tutun kaverin pukiessa sanoiksi monien kuninkaansinistä väriä tunnustavien aatokset spanskitykin osumia kuuluttaessaan. El Sieten maali-iloittelua katsoessa täytyi itse kunkin kysyä, kuinka hitossa tällainen kaveri onkaan voinut päätyä Schalken paitaan. Señoooooooor Rauuuuuuuuul oli päässyt vihdoin täysin sinuiksi kuninkaansinisten, Gelsenkirchenin sekä Bundesligan kanssa. Tällaisesta aatoksesta ei oikein muuta osaa sanoa kuin sen 'Leck mich fett' -lausahduksen, mikä Arenalla kuultiin kaiuttimista epäuskoisen naurahduksen kera hattutempun varmistuttua. On se uskomatonta! Aivan kuten sekin, että Ruhrin sydämessä saatiin lopulta vetäytyä varsin tyytyväisin mielin talvitaukoa viettämään. Kalenterivuoden 2010 viimeisestä matsista Augsburgissa (1:0) käytiin nappaamassa arvokas paikka DFB-Pokalin puolivälieristä. Schalken otteista myös näki, että tauko osui ehdottomasti oikeaan paikkaan, vaikka viiden (!) perättäisen voiton takia vastakkaisia näkemyksiäkin oli herännyt.

HALBZEITBILANZ

Kai tuon syyskauden voi ytimekkäästi summata sanoihin 'In der Liga pfui, in Pokalwettbewerben hui'. Kotimaisessa Bundesligassa kuninkaansiniset saivat vasta aivan loppuvaiheessa koneensa käynnistymään historiallisen huonon aloituksen jälkeen. Neljä tappiota ensimmäisistä neljästä matsista oli aivan käsittämätön saldo, katsoi asiaa kuinka kesän erinäisten vaikeuksien suhteellistamin silmin. Magathin hankintapolitiikka syksyn osalta epäonnistui lähes täysin. Höwedesiä lukuun ottamatta koko takanelikon uusiminen oli aivan liian drastinen ratkaisu, semminkin kun Quälix ei uskaltanut luottaa kaikkiin hankkimiinsa miehiin heti alussa ja alakerran kokoonpanoa vaihdettiin - osin pakon sanelemana - ottelusta toiseen. Metzelderistä ei alusta alkaen saatu sitä haluttua puolutuksen ykköshahmoa Bordonin paikalle, vaikka mies katastrofaalisesta alusta ja loukkaantumisesta hyvälle tasolle toipuikin. Laitapaikoilla vain Rafinhan paikan oikealta perinyt Atsuto Uchida vakuutti. Lukas Schmitz kävi äärimmäisestä hätäratkaisusta, kun Magath ei uskaltanut Sergio Escuderon varaan laskea, Hans Sarpeihin mies kyllästyi nopeasti ja Christian Panderin kuntoutumisessa taas kesti.



Alakerrassa oltaisiin toisaalta kaivattu enemmän tukea keskikentältä. Champions Leaguessa näin tapahtui, mikä antaa valitettavan leiman syyskaudelle. On täysin ymmärrettävää, että maailman suurimmat estradit antavat uutta motivaatiota ja virtaa. Kotimaisen sarjapelaamisen, sen arkisen aherruksen ja perusleiviskän kustannuksella näin ei vain saisi käydä. Syyskauden aikana muodostuikin vahva kuva asennevammaisesta miehistöstä, mikä näkyi varsinkin keskikentän alaosan nimimiehissä. Kaaderiin kauemmin kuuluneet ja sen leadereiksi kaavaillut Jones sekä Rakitic pettivät kaikista pahimmin. Juradoa on vaikea syyttää spanskin saatua kärsiä Magathin vihastumisesta Misimovicin livettyä Galatasarayhin, Farfan taas teki oman duuninsa hyökkäyssuuntaan hyvin ja malttoi välistä puolustaakin. Vasta Klugen alettua saada luottoa alkoi kurssi kääntyä, kun ankkuriksi saatiin taistelusta kiinnostunut kaveri. Se antoi varmuutta myös alakerran miehille ja syyskauden loppuvaiheessahan noita nollia päästetyissä maaleissa alkoikin ilmestyä aivan uudenlaiseen tahtiin.

Hyökkäyspäässä nähtiin samankaltaista kehitystä. Vasta syvälle syksyyn ehdittyä palaset alkoivat loksahtaa paikoilleen ja tulosta alkoi syntyä. Alkukaudesta käytännössä vain Farfan sekä Huntelaar kannattelivat Schalkea. (Kansainväliset matsit luonnollisesti taas poikkeuksia säännöstä.) Israelista hävettävän huonon Hapoel-ottelun jälkeen palattaessa käyty keskustelu Raulin ja Magathin välillä näyttää olleen se ratkaisevin asia tässä. Spanskin löydettyä tehot ja kollektiivin kannalta hyödyllisemmän tavan potkia palloa, alkoi kuninkaansinisten peli näyttää aiempaa huomattavasti paremmalta. Rangnickin alaisuudessa käydyt kevätkauden matsit nähneenä on kyllä pakko kysyä, minkä takia Edua täytyi niin useasti roikottaa aivan väärässä roolissa vasempana laiturina ja kuinka se saattoi muka olla Juradon vika, ettei Ulmin läskipää antanut Misimovicin saapua Schalkeen..? Varmasti se vei aikansa totuttautua Bundesligaan ja saksalaiseen palloon, mutta Raulista sekä Metzelderistä poiketen käytännössä kukaan ei saanut vapaasta tahdosta annettua mahdollisuutta tähän.

Syyskauden ja oikeastaan koko kuluneen sesongin kannalta tässä päästäänkin siihen perimmäiseen kysymykseen. Minne katosivat Magathin takia ja intohimo? Avauskautenaan Felixistä suorastaan paistoi puhdas suvereenius ja luottamus omaan osaamiseen, mies vaikutti olevan aina tilanteen herra tai ainakin tietävän, miten tähän asemaan taas pääsee. Syyskaudella tällainen tunne Magathin toiminnasta syntyi oikeastaan vasta Kaiserslauternissa kärsittyä nöyryytystä seuranneiden rangaistustoimenpiteiden myötä. Hankintapolitiikan epäonnistuminen oli varmasti osaltaan seurausta virhearvioista (alakerran täysremontti, Metzelder) ja osaksi hirttäytymisestä yhteen ainoaan vaihtoehtoon (Misimovic). Hankinnat tapahtuivat aivan liian myöhään ja niitä oli lopulta aivan liian monta. Debyyttikausi Gelsenkirchenissä saattoi myös häikäistä hieman sujuttuaan alusta asti kuin unelma suhteessa vähäisten muutosten takia. Wolfsburgissa sekä ensimmäinen että mestaruuskausi alkoivat takkuisasti ja paranivat loppua kohti, minkä Magath oli saattanut unohtaa tämän kauden alussa.



Autokaupungissa ei tarvinnut myöskään välittää faktorista seuran kannattajat ja Mitgliedit. JHVssä torpattu aloite korpesi Magathia selvästi ja asioiden kärjistyminen lähes täysimittaiseksi sotatilaksi näytti painavan miestä sekä vievän ilon työstä. Vaihtopenkillä nähtiin usein kivettyneen oloinen valmentaja. Harva asia sai miestä ponnistamaan ulos tuolistaan, iloitsemaan tai raivoamaan samaan tapaan kuin edeltävän kauden aikana. 'Habt ihr Scheiß im Hirn'-tason purkaukset sekä tavaran potkimiset ympäriinsä uupuivat täysin Magathin syyskauden maneereista. Vahvat sekä dramaattiset ratkaisut kaaderin osalta uupuivat nekin syyskauden loppupuolelle asti. Jonesin heittäminen kaaderista oli tällainen, Sarpein tai Alexander Baumjohannin hyllyttämiset taas menevät enemmän luokkaan 'eivät-vain-ole-mun-makuun'. Tässä vaiheessa Felix sai kuitenkin miehensä taas yhdeksi yksiköksi ja toimimaan, minkä talvitauko valitettavasti taas katkaisi. Fyysisesti tauon saapuminen osui toki erinomaiseen saumaan, mutta tämän kaaderin kanssa se ei näyttänytkään olevan koskaan muusta kuin pääkopasta ja henkisestä kantista kiinni.

Champions Leaguessa kaikki olivat täysin sielunvoimin mukana ja se näkyi tuloksessa. Vaikka lohkoa voidaan tasollisesti vähätellä verrattaessa moniin muihin, on sen voittaminen aina kova saavutus sieniliigassa. Schalke ei myöskään hävinnyt epäonnisen avaustappionsa jälkeen yhtään matsia, vaan voitti kaikki kamppailut kotonaan sekä Lissabonissa vieraissa. Israelissa nyhjätty tasuri sai herätettyä Hapoelin ja varmisti siten osittain kuninkaansinisten paikan kuudentoista parhaan seasta. Kansainvälisesti kaikki meni täsmälleen Magathin laskelmien ja suunnitelmien mukaan. Kotimaassa näin kävi vain DFB-Pokalissa, kun kalliit ja suuripalkkaiset miehet kokivat vähimmäisvaatimuksena sekä velvollisuutenaan maineensakin takia voittaa alemmilta sarjatasoilta olleet vastuksensa. Rimaa hipoen käveltiin kaikista matseista läpi, mutta läpi päästiin kuitenkin ja se noissa matseissa tärkeintä oli. Bundesligasta kaikki olennainen on sanottu aiemmin tässäkin viestissä. Asenne ei vain riittänyt alussa ja me Magathin kaaderien automaatiot 'tarttuivat' vasta aivan loppuvaiheessa. Tasaisessa - tasaisen huonossa - sarjassa se tarkoitti pukkia lahjoineen odoteltaessa olosuhteet huomioiden siedettävää kymmenettä paikkaa ja olihan se ero karsintapaikkaankin lopulta seitsemän pistettä tauon alkaessa. Katsottaessa kuitenkin Bayernin kompurointia ja kesän aikana vain vähän muuttuneiden, kahdesti viime kauden aikana jalkoihin jääneiden keltamustien menoa, niin kyllähän selkäpiitä aavistuksen kylmää. Mihin oltaisiinkaan päästy vanha alakerta pääosin säilyttäen ja lähinnä hyökkäyspäässä Raulin ja Huntelaarin kaltaisia muutoksia tehden?

[Callit]

Schalke on tehnyt ihan virallisen tiedustelun Hannoverin Rob-Ron Zieleristä. Ihan lyhyesti konmentoituna sanoisin, että olisi erittäin järkevä hankinta.

[Dieter Bohlen]

Ralf Fährmann ja Zieler ovat ehdottomasti ykköskandidaatit. (Ainakin minusta sekä monesta muustakin kuninkaansinisestä.) Gerry Ehrmannin kasvattamista kavereista en tahtoisi nähdä ainuttakaan Sippelistä Wieseen tai äskettäin huhuissa esiintyneeseen Kevin Trappiin. Weidenfeller ei sattuneista syistä hänkään käy... Kuntz taitaa onneksi tehdä asiat ainakin Trappin osalta helpoiksi ja on vaatii medialähteiden mukaan €9M lauternilaisnuorukaisesta. Stekelenburg Amsterdamista on varmasti samaa hintaluokkaa tai kalliimpi, mikä varttuneempaan ikään yhdistettynä on no-go. Artur Borucia yhdistetään Gelsenkircheniin ainakin Puolassa ja miehen pitäisi irrota Violasta halvemmalla kuin Stekelenburgin Ajaxista, vaan enpä usko. Belgialainen Thibaut Courtois taas on vähän kokematon mestaristatuksestaan huolimatta. Kaikki vaikuttaisi sen puolesta viittaavan Zieleriin tai Hannoverin vaatiessa päättömiä summia ilmaiseksi saatavaan Fährmanniin. Ralf on toki saanut koulutuksensa Lothar Matuschakilta Schalkessa, minkä takia on omissa silmissäni aika pitkälti tasavertainen kandidaatti ex-manchesterilaisen kanssa.

[Dieter Bohlen]

Frankfurtissa on seottu Schalken kannalta ihanan positiivisesti. Armin Veh'n palkkaaminen ei toki heilauta viisaria suuntaan tai toiseen, mutta Eintrachtin yksi ensimmäisistä hankinta-aikeista sitäkin enemmän. Mainin varrelta on kuulemma saapunut ostotarjous Albert Streitista! Albert Streitista..! Kuninkaansiniset maksaisivat yhä osan Streitin massiivisesta palkasta, mutta megaeuron tai puolentoista säästöt ovat nekin hyvä alku. Satuttaisihan se toisaalta nähdä näin uskollisesti sopimuksestaan kiinni pitäneen kaverin lähtevän seurasta, mutta annan tämän uutisen kiitos pitää paikkansa, kuka tahansa siellä ylhäällä näitä kaikkia maallisia asioita ohjaileekaan ailahtelevan tahtonsa mukaisesti. Kun 'vaihtokaupassa' haettaisiin Fährmann takaisin kotiin paikkaamaan Lügenbaron N.:n lähtöä, voitaisiin melkeinpä puhua harvinaisen hyvistä kaupoista.

[Dieter Bohlen]

TAMMIKUU

Syyskausi vaihtui ja tammikuu saapui tutuhkoin ongelmin. Talven sääolosuhteet lumineen ja pyhien aikana olleina huonoine säineen tekivät taas tehtävänsä Arena AufSchalken katon parissa, romahduttaen sen edeltävän talven tapaan alas. (Nyt tosin useammasta kohtaa.) Negatiivisia uutisia saatiin myös kaaderin suunnalta, varsinkin alakerran osalta. Benedikt Höwedes potkittiin lasarettiin halliturnauksessa Frankfurtissa ja Tim Hooglandin paluu vanhoista vammoistaan sekä sairauksistaan puolestaan myöhästyi entisestään, mikä aasialaisten Atsuto Uchidan ja Hao Junmin puuttuessa tarkoitti vaikeuksia oikean laitapakin tontilla. Vaihtelevasti onnistuneelle harjoitusleirille Turkin Belekissä osallistuneesta U19-porukan Nils Zanderista ei uskaltanut vararatkaisua ammattilaisten paitaan odottaa, ikätoveri Julian Draxlerissa taas näki nopeasti potentiaalia päästä debytoimaan pikaisestikin kuninkaansinisessä paidassa kaikista ylimmissä ympyröissä.



Valon ja varjon vaihdellessa Gelsenkirchenissä läpi tammikuun, kehkeytyi nuoresta Draxlerista yksi harvinaisista valonpilkahduksista Ruhrin sydämessä. Kevätkauden avausottelussa Bundesligassa Hampuria (0:1) vastaan ainoaksi positiiviseksi asiaksi voitaneenkin nostaa nuorukaisen debytoiminen seurahistorian nuorimpana. (Kaikki seurat huomioiden nelospaikka tässä tilastossa.) Huolestuttavampaa taas oli se, että Draxler sai hyökkäyspäässä muutamissa minuuteissaan aikaiseksi enemmän kuin Schalken miehet ennen tätä koko ottelussa. Syyskauden erinomaisesti päättäneet Schalkerit vaipuivat taas alkukauden synteihinsä, esittivät harvinaisen ponnettoman ja ideattoman kamppailun heikkoa HSVtä vastaan Ruud van Nistelrooyn käsimaalin ratkaisemassa 'taistossa'. Kevään alkuun kaavailtu huima kirivaihe taulukon vitospaikan saavuttamiseksi sai tämän myötä nopeasti ensimmäisen kolauksensa ja sai taas ihmettelemään, mikä helvetti näitä miehiä vaivaa. Reaktiota ei tarvinnut kuninkaansinisten henkisen hyvinvoinnin kannalta suotuisasti odottaa viikkoa kauempaa. Hannoverissa (1:0) yhtä kauden suurimmista yllättäjistä sekä ex-koutsiaan Mirko Slomkaa vastaan Schalken onnistui napata täydet kolme pistettä. Ratkaisuosuman rakentelusta näkyvimmät kiitokset suuntautuivat maalin alustaneen keskityksen antaneen Lukas Schmitzin sekä ensimmäistä kertaa vieraissa osuneen Raulin tahoille, vaikka ansionsa osumassa oli myös Schmitzin erinomaiseen keskityspaikkaan vapauttaneen syötön antajalla. Vaan eipä tarvinnut tämän samaisen miehenalun kauaa omaa ensimmäistä tähtihetkeään odottaa.

Julian Draxlerin uran avausmaalia Nürnbergiä (3:2 n.V.) vastaan DFB-Pokalin puolivälierässä ei unohta aivan äkkiseltään yksikään kuninkaansinistä väriä tunnustava. Avauspuolikkaan aikana Schalke ajautui kahdesti tappioasemaan, mutta Raulin sekä Christian Panderin alustamin osumin kuninkaansiniset pelastautuivat kahdesti tasoihin Mario Gavranovicin ja Ivan Rakiticin osumin. Sadaskuudestoista (116.) minuutti oli käynnistynyt Magathin vetäessä ässänsä hihastaan. 17-vuotias Draxler astui kotoisan Arenan edessä äärimmäisen kovassa paikassa estradille ja loppu onkin tätä raapustaessa kaunis osa Schalken seurahistoriaa. Pari minuuttia vaihdostaan nuorukainen vaati saada pallon itselleen oikealla laidalla ja vaatimus täyttyi. Pari askelta nahkakuulan kanssa eteenpäin, Übersteigerit Andreas Wolfin edessä ja pienen kosketuksen kanssa konkaripakista ohi keskustaan päin. Yksi, kaksi askelta ja pallo vauhdista vasurikudilla vastustamattomasti takanurkkaan Nordkurven edessä minuutti tai kaksi ennen täyttä aikaa. Pallopoikana vuotta aiemmin kuninkaansinisten otteluissa nähty Draxler oli noussut silmänräpäyksessä Schalkereiden sankariksi. Saduissakaan ei vastaavanlaisia tarinoita esiinny, ei tällaista pysty keksimään.



Valitettavasti Draxlerinkaan sankaruus ei kyennyt kantamaan Schalkea kauaksi ainakaan alkuun. Kaksi voittoa kahdesta edeltävästä matsista näytti kuninkaansinisten kokeneempaa kalustoa tyydyttävän, mikä näkyi taas Sinsheimia (0:1) isännöitäessä yhtenä kauden aikana tutuiksi tulleista ultra-aneemisista ja haluttomista esityksistä. Magathin aikeet luotsata miehistönsä Eurooppaan Bundesligan kautta saivat taas yhden kovan kolauksen ja hetken näytti siltä, että valot voitaisiin muutoinkin sammuttaa tämän aiheen osalta Gelsenkirchenissä. DFB-Pokalin Halbfinalea arvottaessa Schalkella kävi itsensä näköinen arvontaonni, kahdesta mahdolisesti kakkosliigan porukasta ei saatu vastaan kumpaakaan ja kotimatsista Bayern Müncheniä vastaan ei tarvinnut siitäkään haaveilla. Kun managerivalkun käsitys kaaderin vahvistamisesta päivä tai kaksi tästä oli Angelos Charisteasin ja Ali Karimin rahtaaminen Ruhrin sydämeen Freiburgiin kaikonneen Erik Jendrisekin, Blackburniin lainatun Jermaine Jonesin sekä Sevillaan myydyn Ivan Rakiticin paikalle, näytti kuninkaansininen maailma väliaikaisesti hyvin synkältä.

HELMIKUU

Magathin näkökulmasta tammikuun lopun tapahtumat tarkoittivat ongelmia. Bundesligassa kaikki tavoitteet näyttivät taas karanneen kahden nolon kotitappion myötä kauas ulottumattomiin ja DFB-Pokalissa ei Bayernia vastaan Münchenissä pelattaessa voinut laskea enää voiton varaan. Kansainväliset matsit kauden 2011/12 aikana näyttivät utopialta ja Charisteasin sekä Karimin hankinnat alleviivasivat näkemyksiä siitä, ettei Magath enää tiennyt lainkaan, mitä tahtoi ja minne aikoi. Gelsenkirchenin 'yksinvaltiasta' vastaan kauden alussa aloitettu kampanja ja liikehdintä vahvistui, kulisseissa alkoi tapahtua ja Magathin työrauha Schalkessa alkoi kadota täysin. Revierderbyssä (0:0) taulukon ylivoimaista ykköstä vastaan haettu maaliton tasapeli auttoi sentään osaksi rauhoittamaan mieliä. Kuninkaansiniset näyttivät kuitenkin keltamustien valtavan temmon edessä lähes läpi matsin täydelliseltä vastaantulijalta, minkä takia suuria lupauksia paremmasta ei voinut nähdä ja aikaisempia yli 20 paikallisottelua muisteltaessa tällaisista asioista ilakoiminen vähän nolostuttikin.



Pahimmalta oltiin kuitenkin vältytty. Kahta tappiollista Revierderbyä saman kauden aikana ei Gelsenkirchenissä oltaisi tässä vaiheessa luultavasti katseltu. Nyt säilytettiin arvokkuudesta edes rahtunen ja pystyttiin lähtemään vähän paremmista asetelmista seuraaviin matseihin kauden aikana syntyneitä vahinkoja paikkailemaan. Freiburg (1:0) osoittautui syksyn tapaan suosiolliseksi vastukseksi Schalkelle, kaatuen kuninkaansinisten pirteän esityksen päätteeksi sopuisasti Jefferson Farfanin ampuman maalin turvin. Kahden hyvän tai vähintäänkin hyväksyttävän tuloksen kautta Magathin miehet olivat saaneet varsin onnistuneet kenraaliharjoitukset taakseen ennen matkaa välimeren aurinkorannoille uusimaan historiaa. Kahdesti aiemmin Valencian (1:1) lepakkolaumaa vastaan Mestallalla oltiin päädytty näiden kahden seuran välillä tasapeliin ja näin kävi nytkin. Schalke selvisi los Chen vaikuttavasta alkurynnistyksestä lopulta varsin ehjin nahoin, ainoastaan Roberto Soldadon osuessa isännille. Ajan myötä Magathin miehet pääsivät paremmin matsiin mukaan ja lopulta Raulin ampuma tasoitusosuma puolisen tuntia ennen päätöstä voitiin katsoa ansaituksi. Kotimaassa näytti vaikealta, mutta Champions Leagueen saattoi sentään luottaa. Alkukauden tapaisen kotiesityksen kanssa tästä mentäisiin komeasti puolivälierävaiheeseen Euroopassa.

Ala-Rheinille taulukon hännänhuippua Gladbachia (1:2) vastaan lähdettäessä toiveissa oli aloittaa muutaman positiivisen kokemuksen päätteeksi viimein samanlainen putki kuin syyskauden lopussa. Alku näyttikin lupaavalta Peer Klugen maalattua ensimmäistä kertaa kuninkaansinisessä paidassa vain reilut kaksi minuuttia aloituksesta. Tähän asti kautta voitoitta kotona tahkonneiden Fohleneiden saattoi odottaa romahtavan tässä vaiheessa, mutta vanha unelmakaksikko valmentajanvaihdoksessa ja Schalken kohtaamisessa vei kuitenkin voiton tästä skenaariosta. Micheal Frontzeckin korvanneen Lucien Favren miehet taistelivat tiensä nopeasti tasoihin ja myös ohi, lamaannuttaen heikot ruhrilaiset täysin ja napaten lopulta kauden ensimmäisen kotivoittonsa. Vaikka näitä tällaisia tapauksia on mahtunut vuosien saatossa ohjelmaan varmasti kymmeniä, ovat ne aina yhtä raivostuttavia ja aiheuttavat aina samanlaista suuttumusta sekä raivoa. Frankkilaista ystävyysseura Glubbia (1:1) vastaan saavutettu tasapeli ei tätä tunnetta saanut lievitettyä lainkaan. Bundesligan saattoi tämän pistetahdin ja suoritustason kanssa unohtaa, Champions Leaguessa taasen saattoi saavuttaa vain tiettyjä asioita voimasuhteita koskevat realiteetit muistaen. Schalken lähitulevaisuus olisi kiinni seuraavasta matsista, maaliskuun ensimmäisestä.

MAALISKUU

Müncheniin (1:0) lähdettäessä ennusmerkit eivät näyttäneet kaikkein parhaimmilta, kun Klaas-Jan Huntelaarkin ehti loukkaantua taiston alla. Fröttmaningin autonrenkaasta oli menneinä vuosina tarttunut matkaan toki hyviä tuloksia, tasureita sekä se Halil Altintopin ratkaisema voitto Buyon alaisuudessa, mutta Bayernin saldo DFB-Pokalin kotimatseista kylmäsi silti. Edeltävä tappio oli syksyltä 1991 ja saksalaisen 'arvontaperinteen' tuntien müncheniläiset olivat ehtineet aika monta ottelua kotonaan voittaa tuon jälkeen... vaan eivät voittaneet enää Rauuuuuuuuuulia vastaan. Matsista muodostui Magathin miesten täydellinen näytös ja sen kruunasi spanskilegendan ampuma ottelun ainokainen. Felix oli taikonut ex-seuraansa vastaan täydelliset rohdokset, käyttäen kolmea ankkuria Hans Sarpein vahvistaman alakerran edessä. Ghanalainen hoiti oman ruotunsa täydellisesti, nollaten tammikuussa Schalkeen saapuneen maanmiehensä Anthony Annanin kanssa Bayernin oikean laidan maailmantähdet Arjen Robbenista Philipp Lahmiin täydellisesti. Müncheniläisiä heidän aseettomuutensa satutti ja satuttikin syvään. Edeltävänä viikonloppuna Ruhrin keltamustasta nurkkauksesta oltiin käväisty samaisella estradilla hautaamassa Uli Hoenessin ja kumppaneiden mestaruushaaveet, nyt karkasi käsistä toinen pysti muutaman päivän sisään. Schalkerit sitä vastoin saattoivat ilakoida kahta kovemmin, edessä oli toukokuussa mahdollisuus saavuttaa ensimmäinen pysti yhdeksään vuoteen täysruhrilaisessa loppuottelussa kakkosliigan MSV Duisburgia vastaan.



Bayernista napatun voiton myötä usko Magathiin alkoi taas palata ja luottoa suosta nousemiseen kasvoi. Valitettavasti tämä arvio ylenkatsoi täysin pinnan alla kyteneet riidat Schalken 'despootin' ja osan kuninkaansinisestä kansasta välillä. DFBn mahtikäskyn ja erotuomari Felix Brychin avustaessa putoamisuhan alla olleen VfB Stuttgartin (0:1) onnistui kaataa kuninkaansiniset kotonaan, kiitos Benedikt Höwedesin aikaisen täysin naurettavan punalapun sekä tätä seuranneen rangaistuspotkun. Schalken miesten taistellessa parhaansa mukaan tasoihin nousemisesta näkivät muutamat tahot Neckarstadionin Gästeblockissa hetkensä saapuneen. UGEn ja sitä lähellä olevien tahojen toimesta matsin aikana askarreltu banneri ilmestyi kaarteeseen kymmenen viisitoista minuuttia ennen ottelun päätymistä selkeän sanoman kanssa: 'MAGATH RAUS', Magath ulos. Tappio väistyi tältä istumalta pois mielistä ja Gelsenkirchenissä käytiin avoimeen sotaan kannattajiston keskuudessa Ultrien ja näitä sympatisoivien sekä kaikkien muiden välillä. Ruhrin sydämessä ja mediassa seuraavina päivinä suurimman suosion saanutta keskustelunaihetta ei tarvinnut kahta kertaa arvata. Vahvaa itsetekemisen makua, mutta tästähän Schalke tunnetaankin.

Ulkopuolisena tapahtumien saamaa kulkua oli vaikea ymmärtää täysin. Champions Leaguen Achtelfinalen ratkaisevaan osaan valmistauduttaessa Schalken Aufsichtsratista vuoti, luonnollisesti harkitusti, tieto Magathin väistämättömistä potkuista luultavasti heti matsin päätyttyä. Clemens Tönniesin sanottiin laittaneen samaisen toimielimen kokoon kutsuvat kirjeet valmiiksi postitusta odottamaan, Vorstandina kun Magathia ei voitu noin vain kenkäistä seurasta. Täysin suvereeni voitto Valenciasta (3:1) sekä valtaosan stadionia myötämieliset reaktiot managerivalmentajaa kohtaan saivat kuitenkin Tönniesin harkitsemaan näennäisesti päätöstään kahdesti. Kyse oli kuitenkin vain taktikoinnista ja oman kasvon säilyttämisestä, fantastisen puolivälieräpaikan saavuttamisen perään kun ei kehdannut Magathin kaltaista miestä laittaa oven eteen. Kaikkia kulissien takaisia asioita tuntematta Frankfurtista (2:1) napatun voiton saattoi katsoa pystyvän säilyttämään asiat sikäli ennallaan, ettei Quälixiä tarvitsisikaan potkia ulos. Täyden pistepotin merkitys putoamista vastaan taisteltaessa oli selkeä, mutta ennen kaikkea tässä voitossa vakuutti sen ratkeaminen vaihdosta vain 52 sekuntia ennen maaliaan saapuneen Angelos Charisteasin toimesta. Champions Leaguessa puolivälierissä, DFB-Pokalissa finaalissa ja Bundesligassa kaiken todennäköisyyden mukaan taas ensi kaudella ja kaaderissa sekä hankinnoissakin alkoi viimein näkyä tietynlainen idea takana... ei tämä niin huonolta enää näyttänytkään.



Magathia ei voitu kuitenkaan enää pelastaa. Aikanaan miehen seuraan hankkinut Tönnies yritti parhaansa, mistä täytyy nostaa hattua, mutta tässä vaiheessa peli oli menetetty. Aufsichtsrat halusi ennen kaikkea manageri Magathin ulos erinäisistä syistä ja lopulta näin myös tapahtui. Frankfurtin kaaduttua Felix antoi miehillensä muutaman päivän vapaata palkinnoksi varsinkin DFB-Pokalissa ja Champions Leaguessa nähdyistä esityksistä, eikä mies enää sen koommin rakentamaansa kaaderia nähnyt. Keskiviikkona 16.3. suurin toivein ja fantastisesti alkanut Magath-saaga Gelsenkirchenissä oli ohi. Rudi Assauerin vanha lausahdus 'Entweder ich schaffe Schalke - oder Schalke schafft mich' oli päättynyt valmentajavelhon osalta viimeksi mainittuun skenaarioon. Kahden varttuneen, uppiniskaisen jääräpään taistossa FC Schalke 04 vei voiton. Ratkaisua saattoi ymmärtää aiempaa paremmin Magathiin kohdistuneet syytökset huomioiden, vaikka miehestä eroaminen silti erittäin haikealta tuntuikin varsinkin edeltävää kautta muistettaessa. Uuden valkun metsästyksestä ei onneksi muodostunut samanlaista farssia kuin esimerkiksi Hampurissa on tavattu menneinä vuosina katsomaan, vaan Ralf Rangnick suostui yllättävän nopeasti palaamaan Gelsenkircheniin vanhaa aviovuodetta lämmittämään. Leverkusenissa (0:2) käytiin taistoon toki vielä Seppo Eichkornin alaisuudessa, tämän jäätyä yhtenä harvoista Magathin luottomiehistä seuraan entisen esimiehensä vaihdettua takaisin Wolfsburgin ruoriin.

HUHTIKUU

Keltamustien naapureiden mestaruushaaveita aavistuksen mutkistanut tappio aspiriinimiehiä vastaan ei sattuneista syistä suuresti mieltä painanut Gelsenkirchenissä. Rangnickin alaisuudessa tappioihin ei kuitenkaan olisi varaa kotimaassa, kaikkien seuraavien vastuksien löytyessä taulukosta kuninkaansinisten alapuolelta. Schalkereiden ei tarvinnut pettyä. 'Professorin' ensimmäisen, lyhyen aikakauden alkuvaiheet muistunevat erittäin hyvin kaikkien kuninkaansinisten mieliin. Tämän uuden pestin alkua taas ei unohtane kukaan ensinnäkään. Sankt Paulia (2:0) vastaan Millerntorilla päärooliin nousi valitettavasti eräs täysin eri asia kuin kuninkaansiniset avausvoitto Rangnickin alaisuudessa, Raulin tärkeä 1:0 osuma sekä Julian Draxlerin uran ensimmäinen osuma Bundesligassa. Anteeksiantamatonta oluen tuhlausta tuo avustajien viskominen täysillä tuopeilla, mutta eipä tainnut vaalenruskea kulta pysyä astioissaan Gelsenkirchenissäkään muutamaa päivää myöhemmin. Champions Leaguen puolivälierissä hallitsevaa mestaria Internazionalea (5:2) vastaan Giuseppe Meazzalla pelaaminen on saavutus sekin, makaroonien murskaaminen maalein 5:2 oman yleisönsä edessä taas on aivan oma lukunsa. Haluttaessa ymmärtää edes vähäsen Schalken saavutuksen mielettömyyttä, kannattaa avata ja lukaista 11FREUNDEn Liveticker matsista. "Das Ergebnis ist irreal. Rangnick erreicht hier, was er mit Sinsheim immer wollte, Fußball vom anderen Stern." Näin sen voi ilmaista kaikista lyhyimmin. Valtava hymy kasvoilla ja pikkutyttömäisesti parin seuraavan päivän ajana kikattaen, luonnollisesti. 5:2.



Kahdessa matsissa tunnelmat Gelsenkirchenissä olivat kääntyneet täydellisesti päälaelleen. Magathin aikainen tukkoisuus, jännittyneisyys ja ilottomuus olivat täysin tiessään. Rangnickin oli onnistunut vapauttaa uudet miehensä lukoistaan uskomattoman nopeasti ja saada nämä taistelemaan intohimoisesti, vapautuneesti ja täynnä peli-iloa. Magathin staattinen ja puolustuslähtöinen pelitapa oli sekin historiaa, Rangnick oli säilynyt tavoilleen uskollisena ja kuninkaansiniset lähtivät otteluihin hyökkäyksen kautta koirankopeistaan vapautuneiden Alexander Baumjohannin ja Juradon sekä Quälixistä erittäin vähän perustaneen Farfanin moottoroimina. Schalken pallotaituritrio oli kaikista keskeisimmässä roolissa myös Wolfsburgin (1:0) saapuessa vieraaksi Gelsenkircheniin Magathin ja Rangnickin ensimmäisessä kohtaamisessa 'uusissa' seuroissaan, kahden muun rakentaessa paikan ja Juradon käytännössä varmistaessa kuninkaansinisten paikan ensi kauden Bundesligassa matsin ainoalla osumalla. Päivä alkoi paistaa viimein Emscherinkin rannoilla ja Raulin päätettyä ratkaista asiat lopullisesti sieniliigassa Leonardon milanolaisia (2:1) vastaan, pääsivät kuninkaansiniset värit liehumaan häikäisevän kirkkaassa auringonvalossa miellyttävän myötätuulen puhaltaessa. Rangnick oli tarvinnut vain ensimmäiset muutama ottelua kauden pelastamiseen pelastettavissa olleilta osin, kuukauden päässä odottaneen Pokalfinalen hetkeksi unohtaen.

Asiat näyttivät olevan Gelsenkirchenissä erittäin hyvin Bremenistä (1:1) matkaan tarttuneen tasuripisteen myötä ja senhän osaa arvata, mitä yleensä seuraavaksi tapahtuu. Vaan ei nähtyyn ja kuultuun tapaan, ei helvetissä. Buerista maailmalle ponnahtaneen Söldnerschweinin päätöstä ei pysty käsittämään kaiken aiemmin tapahtuneen, kaiken aiemmin sanotun ja kaiken aiemmin tehdyn takia. Ratkaisun ajoituksesta ei tarvitse edes puhua. Manuel N. tappoi Schalken kauden, tappoi ilon Gelsenkirchenistä. Kaiserslauternia (0:1) vastaan se sai verhottua Rangnickin harrastaman vahvan rotaation ja lepuutuksen taakse, Champions Leaguen välierien avausosassa Manchester Unitedia (0:2) vastaan taas ei. Vaikka englantilaiset aivan eri planeetalta Schalkeen verrattuna ovatkin, oli aiemman taistelutahdon, intohimon, halun sekä peräänantamattomuuden katoaminen ilmeistä kapteenin tehtyä omat päätöksensä muuta kaaderia vastaan. Tämän yhden yksilön henkilökohtainen onnistuminen tässä matsissa ei lämmitä lainkaan, vaan aiheuttaa pikemminkin raivoa. Pari viikkoa aiemmin Schalkelta oltaisiin nähty aivan toisenlainen esitys, nyt ei tahtotila kantanut enää Manchesterin saatua osoitettua oman ylivertaisen tasonsa aikaisessa vaiheessa. Asiassa voi toki nähdä positiviiseksi sen, että nyt ainakin osataan sanoa minkälaisesta kaverista tässä puhutaan. Asianomaiselta kaverilta Bayernia (1:4) vastaan nähdyn haluttoman ja pieniä, lähes tahalliselta vaikuttaneita virheitä sisältäneen esityksen saattoi tiivistää Fröttmaningin eteläkaarteessa nähtyyn Schickerian banneriin: 'Geboren in der Stadt der 1000 Feuer und doch keinen Funken Anstand!'. Näin se on nähtävä. Parhaassa tapauksessa myös Manuel N.:n vanhat omat sanat palaavat vastaisuudessa kummittelemaan ja vainoamaan miestä. Sen tämä ansaitsisi, varauksitta.

TOUKOKUU

Kauden viimeiseen kuukauteen lähdettäessä tavoitteena oli yrittää enää paikata suurimmat avoimet haavat ja selviytyä kauden viimeiseen päätösvihellykseen Berliinissä. Kauden alla - tai ennen Bremeniä vastaan käytyä matsia - matka Old Traffordille, Theatre of Dreamsille, Manchesterin unelmien teatterille Champions Leaguen välieriin olisi maistunut lähes täydellisyyttä hipovalta skenaariolta. Sir Alexin Unitedia (1:4) tässä vaiheessa haastettaessa tunnelma oli kuitenkin latistunut ja sisällä tuntui paikoin ontolta. Schalken fantastiselle runille Champions Leaguessa kuluneen kauden aikana ei tee kuitenkaan oikeutta keskittyä vatvomaan näitä asioita tässä kohtaa, se on tehty aiemmin, vaan on syytä tyytyä ilmaisemaan valtava tyytyväisyys sekä suunnaton ylpeys [lähes] kaikkia kuninkaansinisessä sotisovassa esiintyneitä kohtaan. Magath halusi rakentaa kansainvälisissä karkeloissa menestykseen kykenevän kaaderin ja vaikka moni asia ei kauden aikana mennyt täysin putkeen, tässä tavoitteessaan aschaffenburgilaisvelho onnistui täydellisesti. Ansaittu ja monin paikoin täysin suvereeniin tapaan hankittu välieräpaikka Giuseppe Meazzan maagisen illan kanssa on paljon enemmän kuin kuninkaansinisiltä uskalsi edes unelmoida kauden alussa. Matkallaan Old Traffordin pääteasemalle Schalken uudet Eurofighterit jättivät jälkensä Lyoniin, Tel-Aviviin, Lissaboniin, Valenciaan sekä Milanoon. Eurooppa ja osa ympäröivästä maailmasta katseli ihmetyksen vallassa, kun pienestä Schalken kaupunginosasta köyhästä Gelsenkirchenistä kotoisin oleva outo lauma Raulin johdattamia miehiä luomakunnan kauneimmissa väreissä ryntäsi vastustamattomasti kaupungista kaupunkiin ja maasta maahan matkallaan kohti eurooppalaisen seurafutiksen ehdotonta huippua. FC Barcelona, Manchester United FC, Real Madrid CF... FC Gelsenkirchen-Schalke 04 e.V. Tarvitseeko asiasta enää enempää sanoa..?



Kahdesta sarjakauden viimeisestä matsista ei montaa sanaa tarvitse menettää. Mainzia (1:3) vastaan voittoa enemmän tarvinnut ja halunnut porukka sai kaipaamansa, kuninkaansinisessä paidassa ensi kaudella nähtävän Lewis Holtbyn näyttäessä tietä lainaseuransa miehille. Kölnissä (1:2) taas Schalke heräsi lopulta raivostuttavasta horroksestaan ja taisteli lähes yhtenä miehenä voitosta ensimmäistä kertaa muutamaan viikkoon. Otteluita vain ei voiteta maalivahdin kanssa käytävän kommunikaation pätkiessä hetkittäin täydellisesti ja samaisen miehen imaistessa päin suuntautuneet kuditkin 35 metristä. Gelsenkircheniläisten kannalta onneksi tappiolla ei minkäänlaista merkitystä ollut, vaikka kausi oltaisiin voitukin päättää huomattavasti kunniakkaampaankin tapaan kuin neljänteentoista (14.) paikkaan taulukossa. Ja olkoonkin, että Metzelderin antamassa kommentissa, "Ob man dann am Ende 9. oder 14. geworden ist, darauf kommt es auch nicht mehr an", oma itunsa onkin, ei tällaista haluaisi saada kuultavakseen valtavaa useamman megaeuron palkkaansa kannattajien rahoista ammentavalta mieheltä.

Kautta ei tarvinnut onneksi tällaisissa merkeissä päättää, vaan Schalkerit saivat vielä iloita yhdestä ylimääräisestä absoluuttisesta kohokohdasta. Valtakunnan pääkaupungissa kymmenet tuhannet kuninkaansiniset pääsivät nauttimaan viimeistä kertaa tämän sesongin aikana iloisesta ja railakkaasta yhteistunnelmasta DFB-Pokalin loppuottelun alla, aikana sekä jälkeen. Olympiastadionin vaikuttavissa puitteissa yli 75 000n silmäparin edessä kakkosliigan Duisburgista (5:0) ei ollut vaarantamaan Schalken toiveita Euroopasta sekä yhdeksän vuoden odotuksen katkeamisesta, vaan 'evakossa' käydyssä Revierderbyssä kuninkaansiniset miehet pinkeissään suorastaan murskasivat seeprat. Yhdeksi kauden suurimmista Pokalheldeistä nousseen Julian Draxlerin lyödessä alkutahdit saivat gelsenkircheniläiset taas täysillä kiinni Rangnickin aatoksista ja suunnitelmista, esittäen kaunista hyökkäysfutista sekä ampuen komeita osumia nättien sommitelmien päätteeksi. Tällaisella voitolla tällaisesta ottelusta sai paikattua monet kauden aikana syntyneet haavat, vaikka arvet yhä sattuisivatkin näkymään. Pokaaliin on aina mukava lopettaa kausi, varsinkin nähdyn kaltainen, ja kyllähän ensimmäisen kansallisen cupinsa voittaneen Raulin tai Draxlerin ja Höwedesin kaltaiset kaverit tämän ansaitsivatkin. 1937, 1972, 2001, 2002, 2011. Kyllä tässä kesän yli hengissä selvitään ja sitten on taas uuden yrityksen vuoro.

ENDBILANZ

Ei ainoastaan se maali, vaan ennen kaikkea matka sinne. Takana on taas yksi värikäs sesonki kuninkaansinisissä väreissä kaikkine nousuineen ja laskuineen, onnistumisineen ja pettymyksineen, iloineen ja suruineen sekä kaiken kruununa käsissä ensimmäinen pysti yhdeksään vuoteen. Näistä syistä haluttaisi kutsua kautta menestyksekkääksi ja onnellisesti päättyneeksi, vaan kaikkien käänteiden ja yhä aukinaisten kysymysten takia en tässä vaiheessa näin kauas ikkunasta uskaltaudu nojaamaan. Schalkelta näyttävä kausi se kaikin puolin on ollut ja sehän tässä vetääkin ihmisiä tätä fantastista, useaan otteeseen mainittua Mythos Schalkea kohti. Väriä ja vauhtia ei taipaleen varrelta uuvu, negatiivista tai positiivista. Suuria tunteita laidasta laitaan. Kaikki määrittelevät futiksen omalla tavallaan, mutta ainakin minulle tämä on osa sitä ehdotonta ydintä.



Arvioitaessa kautta syyskaudesta eteenpäin havaitaan puhuttavan samoista ongelmista kuin tätä ennenkin. Syyskaudesta poiketen syitä on kuitenkin vaikeampi, huomattavasti vaikeampi, alkaa erittelemään syksyn loppuvaiheessa nähden huiman nousun takia. Tarvittaisiin psykologin apua analysoimaan mahdollisia syitä sille, miksi kuninkaansiniset taantuivat käytännössä heti alusta alkaen taas vanhoihin pahoihin tapoihinsa ja tappoivat pikatahtia kaikki toiveet noususta Bundesligassa viiden sakkiin. Europeleissä tai DFB-Pokalissahan ei vastaavaa ongelmaa nähty, kun tavoitteet olivat selkeät ja aina kussakin matsissa saavutettavissa. Kevääseen lähdettäessä eroa taulukon vitospaikkaan ei kuitenkaan ollut seitsemää pistettä enempää ja vaikka se iso ero onkin, tällaisen kaaderin kanssa sen kuromisessa umpeen ei mahdotonta urakkaa pystynyt edessään näkemään. Vaan eipä näyttänyt kauheasti kiinnostavan, kun kolmesta kevätkauden ensimmäisestä matsista käteen tarttui kolme pistettä ainoastaan Hannoverissa pelatusta vierasmatsista. Kotona Hampuria ja Sinsheimia vastaan nähtiin kaksi käsittämätöntä väsynyttä ja laiskaa sekä hyökkäyspäässä äärettömän ideaköyhää pallopeliä. Tällaista on hyvin vaikea yrittää selittää itselleen.

Kevätkauden alun epäonnistumista on yritetty aiemmin selittää muun muassa talven treenikauden epäonnistumisen kanssa ja se kuulostaakin ainakin avausottelun osalta plausiibelilta. Magath laski ilmeisesti syyskauden lopun hioneen kaaderin yhteistoiminnan vaaditulle tasolle ja koko tammikuun alkupuoli käytettiin käytännössä fysiikkapuolen vahvistamiseen, vaikkeivat kunto tai kestävyys Schalken syyskauden ongelmiin lukeutuneetkaan. Hampuria vastaan huonon esityksen voisi sen myötä laittaa väsymyksen piikkiin. Argumentti ei kuitenkaan kanna erityisen hyvin Hannover- ja Nürnberg-otteluiden yli Sinsheimia vastaan tahkottuun kotimatsiin, varsinkin kun vieraat olivat taistelleet täydet minuutit DFB-Pokalissa päivää kuninkaansinisiä myöhemmin samaisella viikolla. Asiaan täytyneekin hakea selitystä kaaderin miesten pääkopista. Kyökkipsykologiaa harrastettaessa voitaisiin olettaa HSVtä vastaan kärsityn tappion levittäneen negatiivista mielialaa Bundesligaa koskevia tavoitteita kohtaan ja samoihin kävi Isaac Vorsahin iskettyä aikaisen, neljännen minuutin maalinsa kuninkaansinisten verkkoon mainitussa ottelussa. Nürnbergiä vastaan muutamaa päivää aiemmin noustiin kahdesti tappioasemasta tasoihin sekä Draxlerin maalilla lopulta ohikin, mutta nyt ei tahto ja lento kantanut enää. Syyskauden aikana päästään heikoksi kaaderiksi todettu miehistö luultavasti vaipui tyytyväisyyteen saavutetusta DFB-Pokalin suhteen ja totesi, ettei liigakautta enää tässä vaiheessa kukaan pelastaisi.

Schalke näyttikin tästä eteenpäin tekevän kotimaassa lähinnä sen vaaditun ja tarpeellisen. Revierderbyssä ei kehdannut hävitä ja Freiburgia vastaan kannatti onnistua edessä odottanutta Champions Leaguen koitosta silmällä pitäen, minkä myötä näistä otteluista myös hyvät tulokset napattiin. Valenciassa onnistuttua ei nähty tarvetta antaa enää kaikkeaan Gladbachia ja Nürnbergiä vastaan. Metzelderin aiemmin mainittu näkemys taisi tarttua vähitellen muihinkin miehiin, mikä on lähimain anteeksiantamatonta. Ei se sijoitus taulukon kuudennesta paikasta karsintaviivan yläpuolelle tosissaan vaikuta mihinkään, mutta ei tällainen ajattelutapa voi yksinkertaisesti kuulua ammattilaispelaajan ammattietiikkaan. Tämä on myös yksi Magathin suurimmista epäonnistumisista kakkoskautensa aikana. Hän ei yksinkertaisesti saanut motivoitua omiaan kaikkiin 'mitättömämpiinkin' matseihin ja varsinkaan otteluiden sisällä vaikeuksia kohdattaessa. Magath ei saanut piiskattua omiinsa uutta energiaa ja voimaa samaan tapaan kuin edeltävän kauden aikana esimerkiksi Hampuria tai Leverkusenia vastaan. Vaihtopenkillä ei nähty usein kuin itsekseen kiroava ja omaa otsaansa takova vihainen valmentajavelho, mutta miehistöään tämä ei enää tavoittanut tai edes yrittänyt tavoittaa eleillään ja sanoillaan.



Kaaderin sisäinen koheesio oli olematonta ja vaikeuksia kohdatessaan se hajosi ilmaan varpusparven tapaan. Useat kuninkaansinistä sotisopaa kantaneista miehistä eivät tunteneet oloaan hyväksi seurassa ja kaaderissa, monet tunsivat itsensä esimerkiksi José Manuel Juradon tapaan ulkopuolisiksi tai vaihtoehtoisesti Magath oli heivannut nämä Alex Baumjohannin tapaan laidan yli. Sekoitus ei yksinkertaisesti täsmännyt, ellei nähty minkäänlaista yhdistävää asiaa edessä esimerkiksi Champions Leaguessa menestymisen asettaman haasteen muodossa. Pahoissa puheissa Magathin on sanottu tähtäävän tällaisen automatismin syntymiseen, missä hän yhdistää kaaderia yhteisenä vihollisena ja saa sen sen myötä puhaltamaan yhteen hiileen. Vaikea tällaisen asian kanssa on lähteä spekuloimaan, mutta Schalkessa tämä ei ainakaan kuluneen kauden aikana onnistunut. Jos Quälix tätä yritti, niin kaivatusta reaktiosta saatiin se päinvastainen versio, Magath lannisti kaikki miehet yksitellen.

Avainmiesten ja kapteeniston löydettyä tämänkaltaisille puheille kuulevan korvan Clemens Tönniesin sekä muun Aufsichtsratin suunnalta, alkoivat viimeiset kellot soida Magathille. Kesästä alkaen jatkunut taukoamaton taistelu kulisseissa vallasta ja oman toimintansa oikeuttamisesta söi selvästi miestä, mikä näkyi ja kuului myös lausunnoissa Schalkesta lähtemisen päätteeksi. Kaikkia lopullisen ratkaisun taustalla olevia motiiveja on mahdotonta sanoa tässä vaiheessa, mutta tästä asiasta haettiin varmasti yhtä [teko]syytä miehen kenkäisemiseen ulos seurasta Satzungia loukanneiden asioiden ohessa. Stuttgartia vastaan kärsityn tappion myötä putoaminen alkoi näyttää mahdolliselta kaikesta huolimatta ja se sai luultavasti aikaan paniikin, minkä takia nelivuotiseksi aiottu projekti Magathin alaisuudessa katkesi siihen paikkaansa. En itse usko Schalken olleen täysin akuutissa vaarassa pudota Felixin alaisuudessa ja lopulta Sankt Paulin sekä kumppaneiden huonouskin olisi luultavasti säilyttänyt kuninkaansiniset yläkerrassa. Gelsenkirchenissä tietyt historiaan saatetuiksi uskotut - tai toivotut - automatismit alkoivat kuitenkin purra ja lopulta edes menestys Bayernia, Valenciaa ja Frankfurtia vastaan ei kyennyt pelastamaan Magathia.

Mahdollisesti parempi näin, kun Felix sattui lopulta päätymään nopeasti takaisin Wolfsburgiin ja Schalke säästyi korvauksien maksamiselta tai ainakin asiasta raastupaan lähdöltä antamistaan potkuista huolimatta. Näin saatiin nopeasti Ralf Rangnickille rauha lähteä tekemään omaa työtänsä ja Magathista puolestaan nopeasti taas 'vihollinen' kaikkien silmissä, vaikka aivan näin rajussa merkityksessä asiaa ei kannatakaan tulkita. Mies oltaisiin luultavasti heitetty kesän JHVssa ulos tapauksessa kuin tapauksessa, kiitos seuran ilmoittamien talouslukemien. Kauteen ja siirtokesään oltiin lähdetty kolmin tavoittein. Näistä yhden voidaan katsoa toteutuneen hankintapolitiikan ansiosta, nimittäin Champions Leaguessa menestymisen. Kaksi muuta, ne kaksi keskeisintä tavoitetta, taas menivät täysin metsään. Bundesligassa haluttiin taistella taulukon yläosassa kärkipaikoista ja käyttää hyväksi Bayernin mahdolliset lipsahdukset. Onnistumisesta voi päätellä kaiken aiemmasta tekstistä sekä sarjataulukosta.



Kaikista tärkeimmäksi nähtiin kuitenkin seuran taloudellinen tervehdyttäminen ja palkkakustannusten laskeminen. Magath epäonnistui tässä täydellisesti, vaikka asiaa yrittäisikin kuinka tahansa verhota menestysbonusta kaltaisten asioiden taakse. €78M on ylivoimainen ennätysnoteeraus seurahistoriassa ja se on aivan käsittämätön summa rahaa miehistöstä, joka vajosi Bundesligassa pari paikkaa karsintaviivan yläpuolelle. Magathin piti alkuperäisen suunnitelman mukaan rakentaa maltillisin askelin kuninkaansinisistä mestari vuoteen 2013 mennessä, vaan nyt otettiin aivan uskomattoman suuri riski ja yritettiin oikotietä pitkin vauhdittaa tavoitteeseen pääsyä. Schalkella ei ole varaa tällaiseen ja sen sekä Aufsichtsratin selän takana mielivaltaisesti tekemiensä ratkaisuiden takia Magath sai lopulta ansaitusti kenkää. Ainoaksi syylliseksi Gelsenkirchenin aiemmasta 'yksinvaltiaasta' ei ole, vaan kaikki seuran ylemmistä portaista saavat katsoa peiliin. Magathin epäonnistumiseen urakassaan tämä ei silti vaikuta.

Schalken 'despootin' lähtö seurasta oli taasen miestä vastaan asettuneen kuninkaansinisen kansanliikkeen voitto. Tapahtuneesta ei montaa positiivista vivahdetta löydä, mutta ainakin se osoittaa Schalkereiden välittävän aidosti seurastaan ja kantavan siitä huolta. Gelsenkirchenissä nähtiin lisäksi kansan syvien rivein olevan yhä muutamaa yksittäistä hahmoa voimakkaampia, päinvastoin kuin esimerkiksi eräässä baijerilaisseurassa tai sumusaarilla. Vaikka vuosien saatossa on täytynyt urheilullisten perusteiden takia luopua monesta asiasta sekä ummistaa silmänsä muilta, on Schalkessa yhä olemassa rajat sen suhteen, mitä seuran kanssa saa ja ei saa tehdä. Valtaosasta saksalaisporukoista poiketen e.V.:na yhä operoivan kuninkaansinisen seuran vahvuus ja heikkous ovat tässä. Se saattaa ajoittain vaikeuttaa urheilullisen menestyksen hankkimista, mutta näkisin sen hyvin pienenä hintana seuran omaleimaisuuden ja oman identiteetin säilyttämisen vastapainona. Nämä asiat takaavat sen, että Ruhrin sydämen kuninkaansinisessä nurkkauksessa saa vastaisuudessakin odottaa kokevansa edeltävän kauden Bremen-matsin kaltaisia hetkiä. Tästä [seura]futiksessa on perimmiltään kyse.

Ralf Rangnickin ja Horst Heldtin seuraavien vuosien tavoite on rakentaa uutta Schalkea nämä asiat muistaen. 'Professorin' kakkospestin alku palautti uskoa näihin sekä toi iloa ja vapautuneisuutta kaikkiin kuninkaansinistä väriä tunnustaviin. Baumjohannin kaltaisten miesten armahtaminen, Juradon integroiminen osaksi kaaderia ja Farfanin vapauttaminen henkisestä lukostaan tempaisivat monen muun esimerkin tapaan koko miehistön sekä kaikki katsomoissa stadioneilla tai kotonaan olleet mukaansa. Internazionalea vastaan Giuseppe Meazzan illassa nähty esitys on tässä vaiheessa erottamaton osa Mythos Schalkea, yksi seurahistorian komeimmista ja maineikkaimmista hetkistä. Rangnick palautti Gelsenkircheniin takaisin sen peli-ilon, mitä kaupungissa ja seurassa on kaivattu. Sen, mistä FC Schalke 04 aikanaan kautta Saksan tunnettiin. Ralle osasi ottaa kaikki samaan paattiin ja vetää oikeista naruista. Se yksi haastattelu huhtikuun puolivälissä ja sitä seuranneet tapahtumat valitettavasti löivät oman synkän leimansa kauden loppuspurttiin, vaan suuressa kuvassa tästä tai haastattelun antaneesta kaverista ei kannata välittää. Gelsenkirchenissä on nyt syytä seuran lähtevän taas taivaltamaan oikeaa polkua eteenpäin. Kahdesti menneen vuosikymmenen aikana siltä on poikettu ja kahdesti se on tuottanut kokonaisuudessaan suuren pettymyksen, vaikka iloisempiakin hetkiä on aina mahtunut mukaan.



Katsottaessa nopeasti taaksepäin ja ensi kautta kohti, on Rangnickin sekä Heldtin suurin työmaa helppo nimetä. Schalkesta täytyy taas saada yksi yhtenäinen yksikkö, hyvässä hengessä operoiva kollektiivi ja toisiensa varaan aina turvautumaan kykenevä porukka. Magath yritti ensimmäisen kautensa hyvät opit unohtaen oikaista yksilötaidon kautta suureen maaliin, mutta harvoin se tällä tavalla onnistuu. (Varsinkaan kuninkaansinisten taloudellisessa kokoluokassa.) Rangnickin täytyy saada käyttöönsä aito joukkue ja mieluusti sellainen, johon katsomossa voi samaistua. Halukkuutta, voitontahtoa ja intohimoa kaivataan. Kaikki matsit lähdetään voittamaan, asettui vastaan FC Augsburg tai FC Bayern. Tällaista laiskanpulskeaa virkamiespallottelua ja vain valikoituihin matseihin syttymistä ei halua Gelsenkirchenissä nähdä enää yksikään taho.

[Dieter Bohlen]

Willkommen zurück, Ralf..!

Gelsenkirchenissä saatiin eilen maalivahtisaaga viimein kesän agendasta pois. Ratkaisua saa katsoa tyytyväisin silmin seuran oman kasvatin Ralf Fährmannin palatessa nelivuotisen pahvin kanssa Eintracht Frankfurtista kuninkaansiniseen paitaan. Schalken ei tarvitse nuoresta miehestä maksaa sentin hyrrää pankkikaupungin suuntaan, vaan Fährmannin vanhan sopimuksen rauettua tämä pääsi palaamaan ilmaiseksi ainoaan oikeaan seuraan. Edeltävän maalivahdin kadottua yllättäen - ainakin miehen itsensä mukaan hän kuuli kiinnostuksesta vasta muutama viikko takaperin - Bayernin suuntaan eittämättä suurta maksua vastaan, on tässä valmentaja Ralf Rangnickilla nyt mukavasti rahaa käytössään muiden ajankohtaisten ongelmia paikkailemiseen kaaderissa. Maalivahtiosastolta kaivataan ainoastaan vahvistus Mathias Schoberin uudesta pahvista ja siltä osin asiat ovat valmiina sitten.

P.S. Tukehtukaa valkomakkaroihinne, huorat..!

[Balla]

Fährmann ja Schober, tulevan bundesliigakauden huonoin kassarikaksikko?

[Dieter Bohlen]

Päinvastoin, yksi parhaista. (Karaktääriltään ylivertainen luonnollisesti.) Schoberia parempia kakkosmiehiä ei ainakaan montaa löydy Fäustelin lähdettyä Hampurista ja Drobnyn noustua ykköseksi. Fährmann taas on hiton lupaava kaveri Lothar Matuschakin koulusta ja sopii siksi hyvin Schalken pakettiin Manuel N.:n tapaisena maalivahtina. Rangnickilta saa myös Skibbestä poiketen taatusti luottoa ja kaarteelta tukea sekä työrauhaa. Frankfurtiin nähden olosuhteet ovat kunnossa ja taidoista se ei kiinni ole, sen nuorukainen on useasti - myös kuninkaansinisessä paidassa ja Schalkea vastaan - näyttänyt. Taloudellisesta näkökulmasta tarkasteltuna tämä on myös erinomainen ratkaisu, 'vaihtokaupassa' tehtiin yli €20M voitto. Rahat voi investoida osin muun muassa Farfanin uuteen pahviin.



"Wir kennen Deine Stimme, wir kennen Dein Gesicht, Manuel. Aber mögen, mögen wir Dich nicht."

[Balla]

Tätä Schoberhehkutustasi en ole oikein koskaan ymmärtänyt, vaikka siinä olenkin kanssasi samaa mieltä, että varsin toimiva duo on juuri tuo huippuveskari kentällä ja rooliinsa tyytyvä kokenut kakkosmies penkillä, kuten Kahn ja Dreher. Schoberin tasosta voi sitten olla montaa mieltä ja eihän se ikinä oikein riittänyt Hansa Rostockia kummoisempaan suoritukseen. Lopulta Hansakin lähti kakkoseen Schoberin kanssa, vaikka kentällä kirmasi itse Kuningas ja maajoukkuemies Ronald Maul.
Joten myönnä nyt rohkeasti, että aika rankasti tässä on taas sinisten lasien tuottamaa hehkutusta, sillä tuon tasoinen kassari vaikka HSV:n junnukoulusta olisi sinullekin täysi vitsi.

[Shefki Wilson]

Gerrard, eikun siis Gerald tulossa Schalkeen..

[Dieter Bohlen]

Näin saattaa käydä. Uskotaan kuitenkin Hannoverin tai vastaavan seuran tarttuvan Asaan vielä vuodeksi.

Tätä Schoberhehkutustasi en ole oikein koskaan ymmärtänyt, vaikka siinä olenkin kanssasi samaa mieltä, että varsin toimiva duo on juuri tuo huippuveskari kentällä ja rooliinsa tyytyvä kokenut kakkosmies penkillä, kuten Kahn ja Dreher. Schoberin tasosta voi sitten olla montaa mieltä ja eihän se ikinä oikein riittänyt Hansa Rostockia kummoisempaan suoritukseen. Lopulta Hansakin lähti kakkoseen Schoberin kanssa, vaikka kentällä kirmasi itse Kuningas ja maajoukkuemies Ronald Maul.

Joten myönnä nyt rohkeasti, että aika rankasti tässä on taas sinisten lasien tuottamaa hehkutusta, sillä tuon tasoinen kassari vaikka HSV:n junnukoulusta olisi sinullekin täysi vitsi.

Saksassa ei tasoton maalivahti yli 150 matsia Bundesligassa vyölleen saa. Hansa on myös täysin verrattavissa Uerdingeniin, Dreherin ex-seuraan. (Parempikin kenties.) Schoberin meriitit hakkaavat lähes kaikkien muiden, Butt ainoita poikkeuksia tai ainoa, kakkosvahtien vastaavat. Nähdyissä otteissa ei myöskään valittamista ole ollut, varmasti menisi parissa alemman kategorian porukassa yhä ykkösvahdista BuLissa ja kyllä minä voisin Schobin kanssa pitemmän pätkän Schalkessakin vetää läpi. Sinilasien vaikutusta Schoberin arvostamisessa en toki kiistä, vaikka ne vaikuttavatkin enemmän miehen pidettävyyteen persoonana ja ihmisenä.

HSVn kasvattamaa maalivahtia en osaisi edes Schalken maalissa kuvitella. Matuschak kun kasvattaisi taatusti paremman miehen omista nuorista.

[Dieter Bohlen]

Fährmannin saapumisen myötä Gelsenkirchenissä on saatu pyörät pyörimään ja nyt seuraavana Schalkeen on liittymässä kaiken todennäköisyyden mukaan Felix Bastians. Vasemmasta laitapakista puhutaan, täytti kuukausi takaperin 23 ja takana on nyt pari hyvää kautta Freiburgin paidassa. Breisgaun suuntaan täytyisi lähettää about €3M nuoren miehen palveluksista. Hans Sarpei voinee tämän myötä pakata kamppeensa ja suunnata Lukas Schmitzin tapaan uuteen seuraan, eiköhän Rangnick vastaisuudessa pyöritä vasemman pakin rotaatiossa lähinnä Bastiansia sekä Sergio Escuderoa. Ei näyttäisi lainkaan hullummalta.

[Bud Spencer]

Bild povaa Jenssiä Schoberin paikalle..

[Nyrki]

Fährmannin saapumisen myötä Gelsenkirchenissä on saatu pyörät pyörimään ja nyt seuraavana Schalkeen on liittymässä kaiken todennäköisyyden mukaan Felix Bastians. Vasemmasta laitapakista puhutaan, täytti kuukausi takaperin 23 ja takana on nyt pari hyvää kautta Freiburgin paidassa. Breisgaun suuntaan täytyisi lähettää about €3M nuoren miehen palveluksista.

Bastians on ollut jo pitkään lähtökuopissa Freiburgissa. Sopimuksessa oli kiinteä 2,8 M€ myyntihinta, mutta eräiden foorumeiden mukaan tämä klausuuli oli voimassa vain 31.5. asti. Hyvän kaverin (mm. 8 maalin alustusta tällä kaudella) Schalke Bastiansista joka tapauksessa saa ja siirtosummakin on mielestäni ihan kohtuullinen. Tuolla noin 3 M€ voidaan jostain taas korvaaja SCF:lle kalastaa. Arvon nousu on ollut joka tapauksessa melkoinen, SCF maksoi Young Boysille muistaakseni 250 k€ pari vuotta takaperin.

[Balla]

Bild povaa Jenssiä Schoberin paikalle..

Aijai sentään, tässä tapauksessa Jens olisi ykkönen viimeistään jo kolmannella kierroksella.

[Dieter Bohlen]

Bild povaa Jenssiä Schoberin paikalle..

Sanoisin Lehmannin saapuvan ennemminkin puhtaasti drehermäisiin hommiin ja mahdollisesti myös Dreherin paikalle. Tämän huhutaan lähtevän mahdollisesti Manuel N.:n matkatavaroissa takaisin Bayernin suuntaan, mikä tarkoittaisi tarvetta uudelle maalivahtivalkulle. Jens pääsisi palaamaan uransa alkulähteelle tähän hommaan ja tarvittaessa kävisi väliaikaisesti stuntista tolppien välissä Fährmannin sekä Schoberin mahdollisten loukkaantumisten yhteydessä. Viimeksi mainitun pysymisestä Schalkessa ei tarvinne päivän nürnbergiläisaviisin kommenttien myötä enää spekuloida, uudesta ensi kauden kattavasta pahvista on päästy sekä Mattesin että Heldtin toimesta suulliseen yhteisymmärrykseen. Schobia ei haittaisi myöskään mahdollisen kolmannen maalivahdin saapuminen, vaan mies aikoo taistella kaikkia mahdollisia kavereita vastaan ykkösvahdin paikasta. (Fährmann sen tosin saa.)

[Callit]

Ex-bochumilainen vasen pakki Christian Fuchs siirtyy Mainzista Schalkeen. Itävallan maajengin ja Mainzin avainpelaaja on kyllä monella tapaa tervetullut pelaaja Schalkelle. Kulunut termini wysiwyg-pelaajasta pitää täsmälleen paikkaansa. Dittmarille vilpittömät onnittelut. Odotan mielenkiinnolla seuraavia siirtoja. Nähdään millaiseksi Rallen palapeli muodostuu.

Vastaavasti pähkäilyt Hullu-Jensin paluusta tai ei-paluusta kahvia keittämään ovat joukkueen ja seuran kannalta täysin yhdentekeviä.

[kollo]

Schalken porukka alkaa näyttää aika hyvältä ensi kautta ajatellen. Samalla valitettavasti Mainz on kupattu varsin lahjakkaasti kauden päätteeksi. Hullu-Jensiä en yksistään Dieterin mielenterveyden vuoksi toivoisi tosin seuraan. Toisaalta, olisipa hienoja hetkiä luvassa ensi kaudella jos Jens saapuisi.

[Dieter Bohlen]

MAALIVAHDIT

1 Manuel N.
Kansalaisuus
Ottelut 34 (0) BL, 6 (0) DFB, 12 (0) CL
Scorer 0/1
Kortit 2/0/0
kicker 2,79

Kauden päätösvaiheen otteluita lukuun ottamatta taakse taas yksi tasaisen vahva ja laadukas kausi, vaikka esimerkiksi päästetyissä maaleissa mitattuna se uran heikoimmalta näyttäisikin. Sai täydet minuutit vyölleen kauden kaikista matseista ja useina kauteen mahtuneina vaikeina hetkinä oli kuninkaansinisten ainoa tuki ja turva. Varmasti heikommankin maalivahdin kanssa oltaisiin saatu asennevammaiset miehet säilytettyä Bundesligassa, vaan kyllä se täytyy myöntää N.:n pelastaneen kauden aikana useita tärkeitä pisteitä voitoissa ja tasapeleissä synnyinkaupunkinsa kaunottarelle. Näistä muistettavimmat ovat varmasti kotivoitto Bayernista sekä tasurit Tel-Avivista ja keltamustista naapureista. DFB-Pokalissa miestä ei tarvittu samaan tapaan, mutta silti sieltä haettu uran ensimmäinen pokaali on urheilullisesti ansaittu. Kaiken muun osalta taas voi vain sanoa sen, etten antaisi kaverille edes keväistä koiranpaskaa kenkieni pohjasta. Sen päätöksensä, sitä seuranneen farssin ja varsinkin äskettäisten täysin käsittämättömien lausahdusten takia tässä puhutaan helposti yhdestä suurimmista inhimillisistä pettymyksistä oman lyhyen maallisen taipaleeni aikana. Valtaosan Schalkereista silmissä kaikki arvostus tätä olentoa kohtaan on kaikonnut, täysin aiheesta. Pakkaa äitisi matkalaukkuun ja painu mäkeen. Äläkä helvetissä palaa, ikinä..! Arvosana: 6.

33 Mathias Schober
Kansalaisuus
Ottelut -
Scorer -
Kortit -
kicker -

Schalkerit vaativat laulaen äskettäisessä DFB-Pokalfinalessa ajan Ralf Rangnickia käyttämään kolmannen vaihtonsa Mathias Schoberiin. Vaikka taustalta löytyi monien osalta myös halu saada näyttää maalissa tässä vaiheessa seisoneelle kaverille oma mielipide tämän ratkaisuista, mahtui vaatimukseen mukaan valtavasti arvostusta sekä kiintymystä 'Schobia' kohtaan. Schalken kokeneesta varavahdista on muodostunut erään 'sankarin' erään ratkaisun myötä se kaaderin uusi Ur-Schalker, pesunkestävä ja ehta sekä sydämessään uskollinen kuninkaansininen. Tällaisen mielikuvan on helppo antaa syntyä itselleen, vaikka Schober ei erityisen aktiivisesti pyri tällaista kuvaa itsestään rakentamaan. Eläytyminen kaikkeen tapahtuvaan, aito riemu ja ylpeys sekä nöyrä asenne tekevät marlilaisesta valtavan suositun hahmon Gelsenkirchenissä. Schober on saamassa tästä palkinnoksi seuralta uuden sopimuksen ja ottanee sen iloiten vastaan, vaikka vastuu ei tämän kauden nollasta minuutista kauheasti vastaisuudessakaan kasvane. Ei arvosanaa.

36 Lars Unnerstall
Kansalaisuus
Ottelut -
Scorer -
Kortit -
kicker -

Kuninkaansinisten kolmosvahdin otteita en kauden aikana nähnyt, eli arviota on vaikea antaa. Statistiikan puolesta takana on kohtalainen kausi Regionalligassa, missä Schalken amatöörit säilyttivät paikkansa aiemmista kausista poiketen suvereeniin tapaan. Kakkosporukan otteita ylipäänsä on vaikea analysoida tarkasti Felix Magathin harrastaman hankintapolitiikan takia, mikä näki amatööreissä ramppaavan tavan takaa vaihtelevia kasvoja ammattilaiskaaderista. Unnerstall on raporttien ja vähäisten omien kokemusten puolesta kelpo maalivahti, muttei varmastikaan Schalken edustusmiehistön vaatimaa tasoa. Kolmosvahtina menee pari kolme vuotta tästäkin eteenpäin, kun muutamaa vuotta nuorempi - sekä lupaavampi - Patrick Rakovsky suuntasi Nürnbergiin ex-managerin osoittaman välinpitämättömyyden takia ja seuraavaa kaveria saadaan sen myötä vähän kauemmin odottaa. Ei arvosanaa.

PUOLUSTUS

2 Hans Sarpei
Kansalaisuus
Ottelut 9 (3) BL, 2 (0) DFB, 6 (2) CL
Scorer 0/1
Kortit 3/0/0
kicker 4,44

Valoa sekä varjoa. Ghanalaissaksalaisen konkarin hankinta voidaan nähdä puhtaaksi paniikkiratkaisuksi Magathilta, tämän laskettua väärin Lukas Schmitzin sekä Sergio Escuderon varaan vasempina laitapakkeina. Sarpeikaan ei pystynyt kuitenkaan alkukaudesta täyttämään kyseistä tonttia halutusti, vaan muutamien ensimmäisten parempien esitysten päätteeksi epäonnistui parissa ottelussa ja pääsi Magathin koirankoppiin. Paluu sieltä tapahtui kuitenkin monista muista poikenneen hyvän ja ahkeran treenaamisen myötä, mikä maksoi ratkaisuna itsensä takaisin myös valmentajan näkökulmasta. Bayernia vastaan DFB-Pokal-välierässä Sarpei yllätti kaikki ja nollasi müncheniläisten supertähti Arjen Robbenin täysin. Internazionalea vastaan Champions Leaguessa brassitähti Maicon puri kahdesti hampaansa tylsiksi ghanalaiseen kallioon. Se, että Antonio Valencia kirmasi vanhalta mieheltä jalat alta sieniliigan välierävaiheessa ei näitä suorituksia himmennä lainkaan. Sarpeita ei nähty kovin usein, hän ei aina pelannut kauhean hyvin eikä varsinkaan näyttävästi, vaan lopulta ghanalaisen rooli Schalken menestyksissä kauden aikana on huomattava. Robbenin ja Maiconin kaitsiminen kääntävät viisarin positiiviseen, Bundesligassa taas mies ei ehtinyt saamaan aikaan suurta 'tuhoa'. Arvosana: 3,5.

3 Sergio Escudero Palomo
Kansalaisuus
Ottelut 6 (1) BL, 2 (1) DFB, 4 (1) CL
Scorer 0/0
Kortit 3/0/0
kicker 3,60

Kauden suurimpia kysymyksiä on, olisiko Magathin kannattanut vain luottaa rohkeammin ja aikaisemmin nuoreen spanskilaitapakkiinsa..? Valmistautumisperiodin aikana sekä kauden avanneessa DFB-Pokalin matsissa Aalenia vastaan Escudero ei näyttänyt hyvältä, mutta kaikissa keväisissä otteluissa vaikutelma oli täysin päinvastainen. Schmitziin nähden spanskissa näki eron aidon laitapakin ja keskikenttämiehen välissä, Sarpei taas ei pystynyt vastaamaan valladolidilaisen hyökkäysvoimaan ja nopeuteen eikä Christian Pander kunnossa pysymiseen. (Mensch, welch' eine Überraschung...) Vaikka kehitettävää yhä löytyy muun muassa alaspäin tapahtuvasta pelaamisesta sekä keskityksien tarkuudesta, on espanjalainen kaaderin paras vasen laitapakki ja vaikuttaa lopulta olevan Magathin hankinnassa ottaman riskin arvoinen prospekti. Hyökkäyshaluinen, teknisesti taitava ja nuori kaveri on Rangnickinkin makuun, mahtuen varmasti ensi kauttakin koskeviin suunnitelmiin. Tämä kortti kannattaa katsoa kunnolla loppuun. Arvosana: 3.

4 Benedikt Höwedes
Kansalaisuus
Ottelut 30 (0) BL, 6 (0) DFB, 10 (0) CL
Scorer 4/1
Kortit 3/2/1
kicker 3,48

Sanoi statistiikka Schalken osalta mitä tahansa ja sai Benni ne kolme naurettavaa punaistaan tai ei, saa kautta ainakin minun mielestäni kutsua varsin onnistuneeksi Höwedesin osalta. Alkukausi meni aivan selkeästi penkin alle miesten vaihduttua nuoren herran ympärillä ja oman roolin muututtua aina selkeämmin kohti alakerran ykköshahmon asemaa Christoph Metzelderin vaivuttua Mitläuferiksi tässä suhteessa. Saatuaan homman taas pyörimään nähtiin sitä tuttua Benniä, varmaa ja vahvaa puolustamista tärkeine katkoineen sekä muun kaluston organisointeineen. Bundesligassa statistiikka sanoo Höwedesin mahtuneen esimerkiksi naapurin keltamustan mestarikaksikon eteen kaksinkamppailuprosenteissa, kansainvälisten matsien onnistumisista saksalaiskollegoihin nähden taas ei tarvinne suurta vääntöä käydä. Champions Leaguessa Höwedes oli alusta alkaen rautaa, myötävaikuttaen vahvasti Schalken erinomaiseen suoriutumiseen. Kuninkaansinisten heikoimmat otteet sieniliigassa sattuivatkin osumaan vähemmän sattumalta Bennin poissaolohetkiin, avausosaan Manchesteria vastaan sekä Andersonin maaleihin Old Traffordilla. Näitä suorituksia katsoessa on käsittämätöntä nähdä Bayernin Holger Badstuberin tai Bremenissä otettansa kadottaneen Per Mertesackerin nauttivan Saksassa suurempaa arvostusta kuin Schalken seuraava kapteeni. Omapa on tappionsa. Arvosana: 2,5.

5 Nicolas Plestan
Kansalaisuus
Ottelut 3 (0) BL, 1 (0) CL
Scorer 0/0
Kortit 0/1/0
kicker 4,83

Ranskalainen ylimäärätavara tai -mies, vaikka en tällaisia sanoja kauhean mieluusti Schalken miehistä käytäkään. Magathilta täydellinen paniikkihankinta kesän siirtoikkunan päätösvaiheessa Metzelderin osoittauduttua alkukaudesta kaivattua huomattavasti heikommaksi. Paikkasi saksalaista kohtalaisesti parissa ensimmäisessä matsissaan, sai tarpeettoman tuplakeltaisen syksyn häpeällisessä Revierderbyssä ja menetti lähes heti tämän perään paikkansa takaisin Metzelderille tämän tartuttua itseään niskasta. Mahtui loppukaudesta satunnaisesti kaaderiin, muttei saanut sekuntiakaan vastuuta avauskaksikon ja Kyriakos Papadopoulosin sekä Joel Matipin takana. Alkukaudestakin oltaisiin mahdollisesti voitu luottaa nuorisokaksikkoon enemmän ja antaa Plestanin jatkaa uraansa kotimaassaan. Nyt ranskalainen syö Schalken palkkabudjettia tarpeettomana miehenä ja asema tästä tuskin ensi kaudeksi paranee. Saa lähteä. Arvosana: 4.

6 Tim Hoogland
Kansalaisuus
Ottelut -
Scorer -
Kortit -
kicker -

Kauden alussa tai kesän aikana harva laski Hooglandin saldon kasvattajaseurassaan olevan yhä 12 matsia tämän kauden päätteeksi. Näin tässä sattui kuitenkin käymään, kun Mainzista kapteenina ja vakiomiehenä takaisin Gelsenkircheniin palannut mies vietti aikaansa vuoroin vammautuneena ja vuoroin sairaana. Aina yhden ongelman väistyessä eteen ilmeni uusi ja näin kausi saatiinkin paketoitua ennakkoon ilman yhtä ainutta viheriön puolella vietettyä sekuntia. Valtava pettymys kaikille, ei vähiten miehelle itselleen. Schalke olisi tarvinnut Hooglandin kaltaista kaveria useina hetkinä kauden aikana, vaan minkäs tällaiselle voi. Ensi kausi tarkoittaa uutta yritystä ja Rangnickin systeemi saattanee kaiken kukkuraksi osoittautua Timille paremmin sopivaksi kuin Magathin aiempi. Uutta kautta odottaen. Ei arvosanaa.

14 Kyriakos Papadopoulos
Kansalaisuus
Ottelut 18 (8) BL, 5 (3) DFB, 7 (1) CL
Scorer 0/1
Kortit 7/0/0
kicker 3,96

Papadopoulosin hankintaa voi sanoa ehdottomasti yhdeksi Magathin parhaista. Alkuvaiheessa turhan korttiherkältä ja yliaggressiiviselta vaikuttanut kreikkalaisnuorukainen pääsi nopeasti sinuiksi saksalaisen sekä kansainvälisen pallon kanssa, minkä myötä 'Papan' otteista pääsi nauttimaan kaikessa rauhassa. Nauttimaan sanan varsinaisessa merkityksessä, tällaisia nuorukaisia haluaisi nähdä useampiakin kehissä. Papadopoulos, vuosimallia 1992, ei kumartanut yhdenkään vastapelurin edessä, vaan painoi kaikkia vastaan sata lasissa ja antoi vahvan fysiikkansa sekä erinomaisen pelinlukunsa puhua. Taklaukset tapahtuvat lähes aina täsmälleen oikeaan aikaan ja täsmälleen oikeassa paikassa, niitä nähdään ympäri kenttää hyökkäyspäästä omalle rangaistusalueelle ja ne taklaukset ovat taklauksia, näiltä kentiltä ei kauhean montaa kreikkalaista vahvempaa kaveria löydä. Vaikuttava ilmestys tämä Papadopoulos, katsottiin tässä sitten mitä tahansa aspektia nuorukaisessa. Asenne rautaa, pelitapa fantastinen, ulkoinen olemus tautisen cool ja persoonana täydellisen hurmaava. Schalkereiden suurimpia suosikeita, kaaderissakin varmasti rakastettu. Vaikka ne vyörytykset tatamiin aina miehen innostuessa saattaisivatkin hetkittäin pelottaa. Arvosana: 2,5.

21 Christoph Metzelder
Kansalaisuus
Ottelut 32 (0) BL, 5 (0) DFB, 10 (0) CL
Scorer 1/2
Kortit 5/0/0
kicker 3,80

Vaikea tapaus. Metzelderin alkukausi kannattaisi vain unohtaa. Katastrofi sanana ei antane tarpeeksi tarkkaa kuvaa tästä, se oli karmaisevaa katseltavaa ja lähestulkoon aiheuttaa painajaisia yhä tänä päivänäkin. Madridista saapunut mies oli alkuvaiheessa kaikkien toiveiden täysi vastakohta. Pallonkäsittelyssä yksi ainoa hasardi, vauhdiltaan äärimmäisen verkkainen ja sijoittautuminenkaan ei toiminut. Pieni 'loukkaantuminen' ja siitä aiheutunut tauko sekä Revierderbyn missaaminen saivat miehen onneksi heräämään ja kauden loppuvaihetta lukuun ottamatta Metzelderin otteet olivat pääsääntöisesti hyvää tasoa. Matkaan mahtuu myös muutamia erinomaisia matseja ja miehen suuntaan on pakko nostaa hattua uskalluksesta saapua Schalkeen taustansa muistaen. Rangnickin alaisuudessa miehen kohtaloa on silti syytä arvuutella, koska tämä ei vastaa kuninkaansinisten valmentajan keskuspakki-ihanteita, nauttii suurta palkkaa ja Marcelo Bordonin kaltaista alakerran ykkösmiestä Metzelderistä ei kaikesta kokemuksestaan huolimatta saada. Antoi paljon, maksoi paljon - ei onneksi hankinnan yhteydessä - ja oli kokonaisuutena odotuksiin nähden sekä Bordoniin verratessa pettymys. Arvosana: 4.

22 Atsuto Uchida
Kansalaisuus
Ottelut 26 (2) BL, 5 (1) DFB, 11 (0) CL
Scorer 0/4
Kortit 5/0/0
kicker 3,71

Schalken alakerran oikeasta laidasta ei tarvitse lähivuosina kantaa huolta. Rafinhan spekuloidusta paluusta ei tässä yhteydessä puhuta, vaan brassin paikan kaaderista perineestä Atsuto Uchidasta. Alkukaudesta 'Uschin' meno oli kaikkien muiden tapaan tahmeaa ja sopeutuminen eurooppalaiseen jalkapalloon vei aikansa. Vähitellen ne miehen hankintaa puoltaneet argumentit alkoivat kuitenkin nousta esiin ja japanilainen paransi otteitaan huomattavasti, varsinkin puhuttaessa oikean laidan yhteistyöstä Jefferson Farfanin kanssa. Peliälyltään Rafia edistyneempi, asenteeltaan nöyrempi, tasapainoltaan parempi ja keskityspallot ovat brassin vastaavia terävämpiä. Kaksinkamppailuissa tarvitsee molemmissa suunnissa enemmän ruutia vartaloon sekä asteen samuraimaista röyhkeyttä kehittyäkseen entistä paremmaksi laitapakiksi. Ei tässä Rafinhaa kaivata lainkaan, Uschi on kaikin puolin mukavampi tapaus. Vaikka kohtelias, katsokaapa miehen tuuletukset DFB-Pokalin kanssa kaarteen edessä kumarruksineen, japanilainen ei tästä saksalaisten antamasta lempinimestä ainakaan maanmiestensä käyttämä kauheasti välitä. Tarkoittaa kuulemma lehmää. Ja nyt hymyilyttää. Kuten aika usein Uchidaa katsoessa tapahtuu. Arvosana: 3.

- Danilo Fernando Avelar
Kansalaisuus
Ottelut 3 (1) BL
Scorer 0/0
Kortit 0/0/0
kicker 3,75

Magathin yksi herätehankinnoista tammikuun siirtoikkunasssa. Saapui täydentämään vasemman laitapakin tontin valinnanvaraa, kun Hans Sarpeihin ei luottoa enää löytynyt ja Sergio Escuderoa ei uskallettu eikä Christian Panderia aina voitu käyttää. Ukrainasta saapunut brassi sai muutamia mahdollisuuksia näyttää osaamistaan eikä esiintynyt lainkaan hassummin. Escuderon ja Sarpein ryhdistäydyttyä tai päästyä vauhtiin käyttöä kolmannelle kaverille ei kuitenkaan enää löydy, minkä takia lainapahvista ei sorvattu pysyvää sopimusta Schalkessa. Eiköhän Avelar aikanaan kuitenkin pääse Karpatysta vehreämmille ja lämpimämmille maille ammattiaan harjoittamaan. Ei arvosanaa.

24 Christian Pander
Kansalaisuus
Ottelut 4 (3) BL, 1 (0) DFB
Scorer 0/1
Kortit 0/0/0
kicker 3,83

Vanha virsi. Päästyään viimein kuntoon näytti taas hyvältä, vaikka pitkä tauko edelliskertaa selvemmin otteista näkyikin. Vasuri kuitenkin toimi lähes vanhaan tapaan ja Pander teki hyvää työtä kahteen suuntaan, saaden myös merkkautettua alustuksen tärkeään 1:1-tasoitusmaaliin DFB-Pokalin matsissa ystävyysseura Nürnbergiä vastaan. Valitettavasti kauaa enempää ei miehen esityksistä saatu tälläkään kertaa nauttia, vaan leikkauspöydän kautta tie vei loppukaudeksi lasarettia kansoittamaan vanhaan tapaan. Onni onnettomuudessa on, että aikaisemmin viisi kuusi kertaa operoitu polvi säästyi tällä erää uudelta toimenpiteeltä. Panderin uran näkymät ovat silti aika heikot miehen taustan takia, mutta kuten Magath aikoi tehdäkin, vahvasti suorituspainotteisena laittaisin puumerkkini uuteen pahviin miehen kanssa. Kaikkien tähtien osuessa hollilleen tästä saataisiin kuitenkin taas käyttöön Saksan paras laitapakki Philipp Lahmin ohessa. Ei arvosanaa.

KESKIKENTTÄ

8 Hao Junmin
Kansalaisuus
Ottelut 6 (4) BL, 2 (1) DFB, 2 (2) CL
Scorer 0/0
Kortit 2/0/0
kicker 4,17

Haon aika Gelsenkirchenissä lienee päättynyt, vaikka mediassa spekuloidaankin täksi kesäksi alunperin ulottuneen sopimuksen pidentyneen oudon pykälän takia ensi kesään asti. Mistä tämä pykälä sopimukseen oltaisiin saatu taiottua ja kuka sen on käyttänyt tai kuinka se on lauennut, sitä ei osaa tässä vaiheessa sanoa oikein kukaan. Vaikka Hao kaikin puolin sympaattinen kaveri onkin ja maajoukkueessa mieheltä nähdään kovia suorituksia, niin Schalkessa taso ei valitettavasti näytä riittävän ja kaaderistakaan ei paikkaa löydy. Hyökkäyspäässä tasokkaammat ja tehokkaammat kaverit ovat täyttäneet kaikki paikat, eikä kiinalaista laitapakkinakaan voi kuvata hätäratkaisua kummemmaksi vaihtoehdoksi. Palkkakustannuksista tingittäessä on Hao yksi ilmeisimmistä valinnoista lähtemään seurasta. Ei arvosanaa.

10 Ivan Rakitic
Kansalaisuus
Ottelut 16 (2) BL, 4 (0) DFB, 5 (1) CL
Scorer 2/5
Kortit 3/0/0
kicker 4,10

Minne katosi se menneen kevään Rakitic..? Sevillaan tammikuussa häipynyt kroaatti oli yksi kauden suurimmista pettymyksistä Schalkessa. Edeltävän kauden kevätpuolikkaan fantastisesta vireestä ei näkynyt missään vaiheessa merkkiäkään, mies vaipui taas vanhaksi omaksi aneemiseksi itsekseen eikä kyennyt täyttämään hänelle kaavailtua keskikentän päällysmiehen roolia. Hyökkäyspäässä tehot uupuivat lähes täysin ja puolustuspäässä Rakitic näkyi lähinnä laiskan sekä verkkaisen työntekonsa myötä. Valitettavasti tämä kuvaa aika hyvin miehen koko uraa Schalkessa kevättä 2010 lukuun ottamatta, minkä takia lähtö seurasta ei kirpaise yhtä pahasti kuin se voisi. Tapa lähteä taas ketuttaa, kroaatinkin harrastettua erään nimeämättömän maalivahdin tapaan katteettomien lupauksien antamista ja miehen voidaan katsoa suoranaisesti kusettanaan Schalkea silmään, mistä Magathkin kaveria moitti. Sevillassa alku näytti sujuvan lupaavasti, vaikkei se nyt tässä vaiheessa lainkaan kiinnostakaan. Arvosana: 4,5.

- Ali Karimi
Kansalaisuus
Ottelut 1 (1) BL, 1 (1) CL
Scorer 0/0
Kortit 0/0/0
kicker -

Magathin aikakauden tarpeettomin hankinta, ylivoimaisesti. Bayernissa aikanaan vaikuttanut iranilainen saapui Schalkeen tuomaan 'kaivattua kokemusta sekä varmuutta' tai ainakin about tämänsuuntaisia asioita. Ei miehestä tällaista saatu kuitenkaan irti, kun valtaosa keväästä meni kuntoa hankkiessa lähes olemattoman pelituntuman takia. Karimin parhaan annin voikin tiivistää 11 FREUNDEn Internazionale-matsin liveseurannan parhaaseen pätkään: "Jetzt kommt Draxler, der siebzehnjährigste Schalker aller Zeiten, und draußen steht auch noch Ali Karimi! Jetzt macht Rangnick den Witz, den Magath von langer Hand vorbereitet hat – er demütigt den Gegner auf die perfideste Weise, die sich denken lässt. Vielleicht latscht er nach dem Spiel ja auch noch mit seiner Taktiktafel in die Inter-Kabine und erklärt Cordoba, was er falsch gemacht hat. Die Schmach von Cordoba, sozusagen. Ich kann nicht mehr." Karimista 'Iranin pisimpänä naamana' puhuminen nauratti taannoin myös, vaikka tällainen piikittely vähän ilkeää onkin. Kaikkea hyvää Alille, muttei kiitos enää. Ei arvosanaa.

11 Alexander Baumjohann
Kansalaisuus
Ottelut 9 (6) BL, 4 (0) CL
Scorer 0/2
Kortit 1/0/0
kicker 3,93

Onko se nero vai ei? Baumin osalta ilmassa on taas valtoimenaan kysymyksiä miehen oikeasta tasosta sekä käyttökelpoisuudesta. Magath ei tammikuussa 2010 hankkimaansa kuninkaansinisten omaan kasvattiin tykästynyt, vaan siirsi tämän syyskaudesta hyllylle amatööriporukkaan. Mies kuitenkin taisi aavistaa, ettei Quälix enää kauaa Schalkessa vaikuta ja yhdessä kakkosporukkaa luotsaavan Michael Borisin kanssa töitä paiskittiin ahkerasti tavoitteena päästä vakuuttamaan uusi valkku heti, kun tällainen saapuu. (Kaksikolta saatiin ihan oikeasti tällainen lausunto...) Rangnickin saavuttua uusi mahdollisuus aukenikin, Alex aloitti vahvasti ja kaikista loistokkaimpana suorituksenaan syötteli Internazionalen kumoon uransa ensimmäisessä Champions Leaguen matsissa. Baumjohann näytti alkuun soveltuvan lähes täydellisesti 'Professorin' kuvioihin, mutta valitettavasti loppukaudesta tahti hiipui huomattavasti ja nyt kysytäänkin taas, onko Alexilla sittenkään tulevaisuutta Gelsenkirchenissä. Haluaisin uskoa näin olevan, mutten mene takuuseen. Alexin suurimmat puutteet ovat kuitenkin lähinnä epätasaisuudessa ja keskittymisessä, mitkä Rangnick saattaisi hyvinkin saada Hans Meyerin tapaan pois päiväjärjestyksestä ja Baumista saataisiin fantastinen mies Schalken rotaatioon. Arvosana: 3,5.

12 Peer Kluge
Kansalaisuus
Ottelut 22 (4) BL, 4 (0) DFB, 8 (3) CL
Scorer 1/3
Kortit 4/0/0
kicker 3,34

Schalken kauden tasaisin ja luultavasti myös paras [kenttä]pelaaja. Kauden alussa tuskin kukaan osasi odottaa Klugen sysäävän Jermaine Jonesin tasoisen kaverin sivuun, hallitsevan kuninkaansinisten keskikenttää kahteen suuntaan ja nousevan yhdeksi kaaderin harvoista leadereista. Näin tässä kuitenkin kävi, 'Kluginho' tai Raulin antaman lempinimen mukaisesti 'Magic' Kluge nousi puskista, taisteli tiensä avaukseen mahdollisuuden saatuaan eikä antanut otteensa livetä missään vaiheessa. Schalken syksyinen nousu kulminoituu pitkälti ex-nürnbergiläiseen, tämän näytettyä kaaderin heikkopäille mallia oikeanlaisesta asenteesta sekä taistelusta. Nämä kaksi asiaa säilyvät yhä Klugen tavaramerkkeinä, mutta tämän ohessa mies alkoi syksystä lähtien väläytellä täysin odottamatonta hyökkäyssuunnan potentiaaliaan ja hurmasi muun muassa monin älykkäin syötöin sekä pitkine, taidokkaine kuljetuksineen. 30-vuotiaalta Klugelta nähtiin uransa parasta jalkapalloa, mistä palkintoina esiintyminen Champions Leaguen välierissä sekä uran ensimmäinen pysti DFB-Pokalin muodossa. Fantastinen kaveri, ei voi muuta sanoa. Danke Peer..! Arvosana: 2.

13 Lukas Schmitz
Kansalaisuus
Ottelut 23 (2) BL, 5 (2) DFB, 8 (3) CL
Scorer 0/4
Kortit 8/0/0
kicker 4,25

Dramaattisinta tasonlaskua Schalken menneen kauden kaaderista etsittäessä on Schmitz yksi kandidaatti. Edeltäneen kauden aikana nuorukainen nousi täysin puskista amatööriporukan kautta ammattilaiskaaderiin ja valtasi paikkansa Magathin vakioavauksesta. Tänä kautena paikka näytti alkuun menetetyltä, mutta kaikkien vaihtoehtoisten miesten epäonnistuttua vakuuttamaan Quälixin, päätyi Schmitz takaisin kuninkaansinisten vasemmaksi laitapakiksi. Kasvatus keskikenttämieheksi näkyi otteista selkeästi, kun edelliskaudesta poiketen kummoistakaan tukea ei esimerkiksi ankkureilta saapunut ja vastustajat toisensa perään juoksivat ohi tai kuittasivat kylmästi Schmitzin monet sijoittautumisvirheet. Vähäisestä yrityksestä nuorukaista ei kuitenkaan voi syyttää ja hyökkäyspäässä nähtiin enemmän onnistumisiakin, vaikka viime kauden aikana hurmanneet vapaapotkut vasurilla tänä kautena harvinaisuusarvoa nauttivatkin. Rangnickin alaisuudessa tie taitaa kuitenkin olla tukossa ja edessä lienee kesäinen lähtö Bremenin suuntaan. Arvosana: 4,5.

18 José Manuel Jurado Martín
Kansalaisuus
Ottelut 28 (7) BL, 5 (1) DFB, 11 (0) CL
Scorer 8/5
Kortit 3/0/0
kicker 4,13

Juradolla sai saapuessaan epäkiitollisen aseman Magathin papereissa Zvjezdan Misimovicin vaihtoehtoratkaisuna. Wolfgsburgissa bosnialaiseen lähestulkoon rakastunut managerivalkku ei antanut spanskin tätä unohtaa, vaan tuntui täysin harkitusti kyykyttävän entistä Real Madridin ja Atleticon miestä aina mahdollisuuden avautuessa. Magath halusi Juradon pelaavan vasemmassa laidassa hyvin 'paikkauskollista' peliä, vaikka miehen parhaat aseet paremmin keskustassa esiin tulivatkin. Vaihtokomennukset seurasivat myös toinen toistaan, samoin puheet tarpeesta sopeutua Bundesligaan sekä saksalaiseen pelitapaan. Champions Leaguessa ei kumma kyllä vastaavanlaisia huolia näyttänyt esiintyvän, vaan Jurado oli alusta alkaen Schalken parhaita kansainvälisissä karkeloissa. Magathin aseman vaikeuduttua alkoi vastuuta kertyä enemmänkin, mutta vasta Rangnickin alaisuudessa espanjalaistaituri alkoi tosissaan päästä elementtiinsä. Pallo pysyy erinomaisesti miehen jaloissa, kosketus on äärimmäisen pehmeä ja näkemystä syötöille sekä pelin edistämiselle löytyy. Rangnickin valmentamassa miehistössä alempana keskikentällä pelatessa Jurado pääsi myös entistä useammin pamauttamaan palloa verkkoihin ja sen taidon mies tosissaan osaa, saaden kauden aikana useamman tärkeän osuman nimiinsä. Spanski on itse sanonut pystyvänsä nähtyä parempaankin, mikä varmasti pitänee paikkaansa ja on yksi ilahduttavimmista asioista Schalken kaaderia katsottaessa. Kakkoskautta Rangnickin uudessa systeemissä uskaltanee odottaa erittäin positiivisin mielin. Arvosana: 3,5.

20 Vasileios Pliatsikas
Kansalaisuus
Ottelut 1 (0) BL
Scorer 0/0
Kortit 0/0/0
kicker 5,50

Kreikkalaisankkuri ei keväisesti polvivammastaan enää Magathin papereihin täksi kaudeksi palannut. Pliatsikas mahtui vain muutamaan otteeseen ylipäänsä matsikaadereihin ja peliaikaa heltisi ammattilaisten mukana vasta Rangnickin harrastaman rotaation sekä lepuutuksen kautta. Vaikka mukavasta puimurimallin nuorukaisesta tässä puhutaankin, on vaikea nähdä hänellä olevan enää tulevaisuutta Schalkessa. Ensi kaudeksi suunta onkin käytännössä varmistuneen lainadiilin myötä asteen Gelsenkirchenistä lännempänä Duisburgissa, Saksan kakkosliigassa. 'Billy' saanee seeprapaidoissa mukavasti vastuuta ja pystyy esittäytymään kaikille miehen palveluksista mahdollisesti kiinnostuneille. Hyvässä lykyssä Schalke saisi ne kreikkalaisesta maksamansa 400 000 euroa takaisinkin ja yhden palkan pysyvästi pois kuluistaan. Ei arvosanaa.

23 Jermaine Jones
Kansalaisuus
Ottelut 10 (0) BL, 2 (0) DFB, 4 (1) CL
Scorer 1/1
Kortit 6/0/0
kicker 3,80

Kauden alla yksi ilahduttavimmista asioista oli Jermaine Jonesin paluu vuoden mittaiselta 'komennukseltaan' lasaretista. Magathin papereissa aikaisemmin kapteenikandidaattinakin esiintyneelle saksanamerikkalaiselle oltiin varattu paikka kaavaillun keskikentän timantin ankkuriosastolta. Käsiin tarttui lopulta, ei sentään paskaa, mutta karmaiseva pettymys. Vuoden tauko tositoimista näkyi miehen otteissa, päinvastoin kuin miehen puheissa. Suuri suu, suuret vaatimukset ja heikko vastine viheriön puolella sai lähes kaikki raivoihinsa. Magath laittoi Jonesin kertaalleen katsomoon, palautti otteluun Kaiserslauternia vastaan ja vetäisi reaktiona tappioon amerikkalaisen lopullisesti papereistaan pois, hyllyttäen tämän amatööreihin. Jones ei tästä tykästynyt, halusi lähteä seurasta ja päätyi lopulta puolivuotisen lainapaperin kanssa Blackburniin sumusaarille. Alkuun huhuttua ostopykälää pahvista ei löydy, minkä takia amerikkalaisen kuviot Schalkessa ovat nyt auki. Paluu miehestä ja tämän pelitavasta Magathia enemmän perustavan Rangnickin alaisuuteen tuntuu tavallaan houkuttelevalta ajatukselta, mutta samaa ei voi sanoa miehen €4Mn vuosipalkan maksamisesta. Vaihtoehdotkin ovat onneksi ankkuriosastolla runsaat. Vaikea kysymys, katsotaan nyt, mitä Heldt ja Rangnick keksivät. Arvosana: 4,5.

27 Ciprian Ioan Deac
Kansalaisuus
Ottelut 2 (0) BL, 3 (2) CL
Scorer 0/0
Kortit 0/0/0
kicker 5,50

€3Mn paniikkihankinta Romaniasta, Magathin viimeinen yritys saada Dieter Hoeness taipumaan ja päästämään Zvjezdan Misimovic autokaupungista Schalkeen. Varsinaista tarvetta romanialaiselle keskikenttämiehelle ei ollut ja sen mukaisesti valmentajamanageri tätä myös käsitteli. Minuutit kertyivät harvakseltaan vaihtomiehenä tai sitten avauksesta taukoon mennessä taas pois vaihtaen. Ei Deac toisaalta pahemmin vakuuttanutkaan harvoissa esiintymisessään, vaikka tietynlaista ideaa ja potentiaalia otteista näkyi. Alexander Baumjohannin saatua [väliaikaisen] armahduksensa ja Lewis Holtbyn palatessa paikkaa kaaderista ei enää löydy, minkä takia romanialainen suuntasikin kotimaahansa Rapid Bukarestin paitaan vuoden lainapahvilla. Kaikkien toiveissa lienee pysyvä siirto ensi kesänä, Schalkessa Deacille on vaikea nähdä enää minkäänlaista tulevaisuutta ja se 600 000 euron vuosipalkka raapaistaan varmasti mieluusti pois listalta. Arvosana: 4,5.

28 Christoph Moritz
Kansalaisuus
Ottelut 12 (4) BL, 2 (1) DFB, 3 (1) CL
Scorer 0/2
Kortit 1/0/0
kicker 4,20

Valitettava vammakierre häiritsi nuoren talentin kautta syksystä lähtien ja katkaisikin sen lopulta aikaisin keväästä. Moritz ei aivan samanlaiseen lentoon ehtinyt kuin edeltävän kauden aikana, mutta kaikista Schalkea syksyn aikana edustaneista nuorista hän lieni otteiltaan ja tasoltaan tasaisin. Saksan U21-maajoukkueen kapteeniksi nousseen ex-aachenilaisen otteissa tapahtui myös selkeitä kehitysaskelia, varsinkin pallollisessa pelaamisessa. Peliälyssä, kypsyydessä ja kahden suunnan työskentelyssähän puutteita ankkuriosaston tai puolipaikan Moritzilla ole näkynyt. Rangnickin alaisuudessa nuorukaiselle on sen myötä helppo nähdä perspektiivejä Schalken paidassa. Arvosana: 3.

30 Levan Kenia
Kansalaisuus
Ottelut -
Scorer -
Kortit -
kicker -

Taas yksi kausi täysin hukkaan loukkaantumisten takia. Georgialaisnuorukainen ehti Schalken kaaderiin vain muutamassa matsissa, minuutit taas antoivat odottaa itseään ja sitten mentiin uudestaan loukkaantumisten kanssa. Ainoastaan Keniaa tästä ei käy syyttäminen, vaan seura ja Magath pakottivat nykyurheilun perisynnin mukaisesti nuorukaisen kerta kerralta aloittamaan täysipainoisen treenaamisen liian aikaisin sekä ignoroivat tämän kivut. Vaikealta näyttää, mutta Rangnickin ja Heldtin hallitsemassa Schalkessa voinee mahdollisuuksia olla parempaankin lopputulokseen. Ainakin näin on syytä toivoa. Ei arvosanaa.

31 Julian Draxler
Kansalaisuus
Ottelut 15 (12) BL, 3 (2) DFB, 6 (5) CL
Scorer 3/1
Kortit 1/0/0
kicker 3,94

Draxlerista on vaikea sanoa lyhyesti kaikkea mieleen mahtuvaa. Schalken nuorisoporukoista asti nimenä tuttu nuorukainen nousi tammikuussa ammattilaiskaaderiin ehkä vähän yllättäenkin ikänsä huomioiden, vaan eipä Magath näytä tehneen minkäänlaista erhettä tämän ratkaisunsa yhteydessä. Draxler debytoi seurahistorian nuorimpana Bundesligassa HSVtä vastaan, ampui ensimmäisen maalinsa ratkaistessaan Schalken paikan DFB-Pokalin välieristä jatkoajalla Nürnbergiä vastaan, osui Sankt Paulissa ensimmäisen kerran Bundesligassa ja äskettäin nousi kaikkien aikojen nuorimmaksi Pokalsiegeriksi sekä kaikkien aikojen nuorimmaksi DFB-Pokalin loppuottelussa maalinteossa onnistuneeksi kaveriksi. 17 vuotta ja about 250 päivää vanhana kaikenlaista meriittiä on ehtinyt siis jo kertyä. Nuorukaisessa valtavaan taitotasoon yhdistyvät uskomaton kylmäpäisyys ja kypsyys, fantastinen peliäly ja kenttänäkemys sekä hurmaava persoona. Draxler on yksi ajoittain äärimmäisen synkän kauden ehdottomista valonpilkahduksista, täydellinen vastalääke yhdelle lähihistorian suurimmista pettymyksistä eräässä maalivahdissa. Aivan yhtä nopeasti en lähtisi nuorukaista samankaltaiseen rooliin tässä kuitenkaan asettelemaan, vaikka tämä näyttääkin sopeutuneen valtaisaan kohuun ympärillään tähän mennessä erinomaisesti. Arvosana: 2.

32 Joel Matip
Kansalaisuus
Ottelut 26 (12) BL, 4 (3) DFB, 11 (5) CL
Scorer 1/1
Kortit 2/0/0
kicker 4,16

Vanha viisaus kakkoskauden vaikeudesta päti täydellisesti Matipin menneeseen sesonkiin. Fantastisen debyyttikauden tahkonnut nuorukainen ei alkuvaiheessa päässyt lainkaan kunnon vetoon, mistä saa tietysti syyttää myös Magathin harrastamaan vekslailua Joelin pelipaikan kanssa. Lyhyen aikavälin sisään kokeiltiin kaikkia alakerran paikkoja maalivahdin tonttia lukuun ottamatta ja tietysti käväistiin puolustavana keskikenttämiehenäkin kokeilemassa. Kauden mittaan otteet tasaantuivat ja Rangnickin saavuttua 19-vuotias nuorukainen sai takaisin sen 'keveyden' pelaamiseensa, mitä homma näytti alusta asti kaipaavan. Kautta on kokonaisuutena suht vaikea arvioida Matipin näkökulmasta. Suurta pelillistä arviota ei voine tehdä tai ainakaan sitä ei voi suuresti painottaa, tärkeämpänä on nähtävä selviytyminen kaudesta hengissä sekä kokemuksen karttuminen kovista kotimaisista ja kansainvälisistä matseista. Arvosana: 4.

40 Anthony Annan
Kansalaisuus
Ottelut 9 (1) BL, 1 (0) DFB
Scorer 0/0
Kortit 3/0/0
kicker 4,13

Ghanalainen ankkuripaikan mies saapui tammikuussa paikkailemaan Ivan Rakiticin lähtöä reilun €3Mn korvausta vastaan. Magath heitti 24-vuotiaan Kofi Annanin sukulaispojan heti aikaisessa vaiheessa kehiin, mutta kauden edetessä vastuuta ei enää samaan tapaan kertynyt ja kovin kummoista kuvaa kesän 2010 maailmanmestaruuskisoissa maataan edustaneesta miehestä ei saanut. Pääasiassa mieleen painuivat hyvät ja oikea-aikaiset liukutaklaukset, perinteinen haparoivan oloinen afrikkalaistekniikka pallon parissa sekä epävarmoilta näyttävät, mutta useimmiten ilahduttavasti ylöspäin suuntautuneet syötöt. Vauhtia ja kimmoisuutta näkyi myös löytyvän enemmän kuin muista Schalken keskikenttämiehistä, mikä sellaisenaan edustaa Rangnickin suosimaa keskikenttämiehen tyyppiä muun muassa Sinsheimin Tobias Weisin tapaan. Juradoa kutosena tai puolustavana kasina käytettäessä paikkaa avauksesta on kuitenkin vaikea löytää ghanalaiselle, minkä takia perspektiivit Schalkessa ovat hieman hämärän peitossa. Kesällä on toisaalta mahdollisuus antaa uudet näytöt ja ne loppukaudesta menoa haitanneet pikkuvammatkin saataneen pois päiväjärjestyksestä. Arvosana: 4.

HYÖKKÄYS

7 Raúl González Blanco
Kansalaisuus
Ottelut 34 (0) BL, 4 (0) DFB, 12 (0) CL
Scorer 19/9
Kortit 4/0/0
kicker 3,57

Legenda. Was gibt's da noch mehr zu sagen..? Raul on aivan uskomaton. Alkuvaiheen vaikeudet on annettu anteeksi ikuisuus takaperin, omasta nuivasta suhtautumisestani taas olen varauksettomasti pahoillani. Magathin kanssa muistaakseni Hapoel-matsista palattaessa käyty keskustelu avasi päädyn ja madridilaiskonkaria ei pysäyttänyt enää mikään. Kevätkaudella spanski oli osallisena lähes kaikkiin Schalken ampumiin maaleihin, osallistuen siten vahvasti sarjapaikan säilyttämiseen. DFB-Pokalissa mies alusti kaksi ensimmäistä maalia Nürnbergiä vastaan ja ampui kuninkaansiniset Münchenissä matkalle pääkaupunkiin. Ja se Champions League, herranen aika sentään! Ei Schalke ilman Raulia olisi välieriin mennyt, ei helvetissä. Valenciaa sekä Internazionalea vastaan äärimmäisen tärkeät maalit vieraissa, huikea alustus Bennin ratkaisuosumaan kotiosassa milanolaisia vastaan ja se katsomoon kipuaminen historiallisen saavutuksen varmistuttua, parhautta! Espanjalainen valtasi lopulta kaikki sydämet Gelsenkirchenissä ja valtaosassa Saksaa. Fantastinen pelimies, valloittava nöyrä ja maanläheinen persoona sekä usein iloinen kuin lapsi. Raul sai ehdottomasti sitä, mitä Schalkesta haki. Ei rahaa, vaan uusia haasteita ja uusia onnistumisia uudessa maassa, uudessa kulttuurissa. Kaikissa kilpailuissa 19 maalia ja yhdeksän alustusta muihin osumiin, vaikutus Schalken peliin tätäkin huomattavampi valtavasti työtä kahteen suuntaan tekevänä ja paikoin kapellimestarin tahtipuikkoa heiluttaen sekä tietysti nyt se Champions Leaguen välieräpaikka sekä uran ensimmäinen kansallisen cupin voitto. Raul on samassa raikas tuulahdus vanhoilta päiviltä, seurauskollinen tappiin asti ja rehellisyyden perikuva. Magathin kaikkien aikojen suurin ja paras hankinta, yksi Schalken seurahistorian parhaista ja nyt DFB-Pokalin voiton myötä myös erottamaton osa sitä. Raúl González Blanco, legendaarinen el Siete. Schalkessa! Aivan älytöntä, fantastista. 'Keine Schale in der Hand / der Torwart weggerannt / scheißegal, wir ham Rauuuuuuuuuuuuul..!' Arvosana: 2.

9 Eduardo Gonçalves de Oliveira
Kansalaisuus
Ottelut 28 (13) BL, 3 (1) DFB, 8 (5) CL
Scorer 5/3
Kortit 2/0/0
kicker 4,30

Frank Goossen erehtyi. Kaikki brasilialaiset osaavat potkia palloa. Uransa aikana varsinkin ex-seuransa Bochumin suunnalta valtavasti ivaa ja pilkkaa osakseen saanut Edu taisteli itselleen tähänastisen uransa kruunun menneen kauden aikana. Alku Magathin luottovaramiehenä lähes aina väärällä paikalla vasemmassa laidassa ei luvannut suuria, mutta brassi sai lopulta sen mahdollisuutensa ja käytti sen. Internazionalea vastaan Giuseppe Meazzan maagisessa yössä viheriön paras ei suinkaan ollut Raul, Jurado tai Papadopoulos, vaan yksiselitteisesti Edu. Brassi paukutti hallitsevan mestarin kahdella komealla maalillaan ulos Champions Leaguesta ja Schalken välieriin, vahvistaen asemiansa kulttisankaruuden kynnyksellä Gelsenkirchenissä. Rangnickin alaisuudessa roteva brassi pääsi viimein kärkimiehenä näyttämään osaamistaan ja sai lunastettua Schalkereilta kaipaamansa arvostuksen. Edu ei ole taitavin, ei vauhdikkain, eikä kliinisin. Valtavan sympaattinen sekä työteliäs sitä vastoin mies ehdottomasti on. DFB-Pokalin voiton suo varsinkin hänen kaltaisilleen miehille, puhumattakaan tuosta Milanon yöstä. Arvosana: 3.

15 Angelos Charisteas
Kansalaisuus
Ottelut 4 (3) BL, 1 (1) CL
Scorer 1/0
Kortit 1/0/0
kicker 4,50

Nerokas. Ja silti luultavasti tarpeeton. Kuninkaansinisistä vain harvat ymmärsivät maailmaa Magathin rahdattua tammikuussa Ali Karimin ja Angelos Charisteasin täysin puun takaa Schalken paitaan. Vuosia takaperin Otto Rehhagelin valmentamalle Kreikalle Euroopan mestaruuden ratkaissut 'Harry' ei näyttänyt sellaiselta kaverilta, joita Gelsenkircheniin kaivattiin. Pääpelivahva toki, mutta kauemman aikaa vailla seuraa ja vailla vaadittavaa kuntoa sekä iältään kaikkea muuta kuin se kaavailtu nuori talentti Huntelaaria kirittämään. Charisteas oli lähellä pelastaa Magathin nahan kuitenkin, tultuaan vaihdetuksi elintärkeässä matsissa Frankfurtia vastaan kehiin ja iskettyään heti uransa ensimmäisellä kosketuksella kuninkaansinisessä paidassa ottelun voittomaalin. Sen mainittavampaa antia kreikkalainen ei Schalkessa tuottanut, mutta sattuipahan olemaan täydellisesti Magathin näköinen hankinta. Arvosana: 4.

17 Jéfferson Agustín Farfán Guadalupe
Kansalaisuus
Ottelut 28 (2) BL, 6 (0) DFB, 10 (0) CL
Scorer 10/15
Kortit 14/0/0
kicker 3,21

Katsottaessa Raulin ohi, tai mahdollisesti muutoinkin, Farfan oli menneen kauden aikana kuninkaansinisten paras hyökkäyssuunnan mies. Magathin ratkaisu asettaa perulainen aiempaa puolustusvoittoisempaan rooliin laitalinkkinä ei tätä asiaa muuttanut, vaikka mies ei aivan edeltävien kausien henkilökohtaisiin maalimääriinsä yltänytkään Bundesligassa. Atsuto Uchidan kanssa Farfan rakensi valtaosan Schalken hyökkäyksistä oikean laitansa kautta, kaksikon vastatessa usein käytännössä yksinään gelsenkircheniläisten hyökkäyspään ideoista. Kansainvälisissä matseissa kauttaaltaan hyökkäävämpi lähestymistapa tuli selkeästi miehen vahvuuksia vastaan ja se näkyi komeissa henkilökohtaisissa tilastoissakin Champions Leaguen osalta. Vahvan hyökkäyspanoksensa ja monien tärkeiden, varsinkin molemmissa cupeissa ampumiensa osumien ohessa Farfan säväytti myös suuresti alakerrassa auttaen. Magathin alkukaudesta elättelemät pelot perulaisen heikkoudesta tällä saralla eivät toteutuneet lainkaan, päinvastoin kuin Farfanin loppuvaiheessa elättelemä harras toive kyseisen valmentajamanagerin ikeestä pääsystä. Miehen voineekin sanoa tehneen lopulta kaiken oikein päättäessään tammikuussa sittenkin kieltäytyä vaihtamasta Wolfsburgin paitaan. Schalkenkin kannalta hyvä niin. Arvosana: 2,5.

19 Mario Gavranovic
Kansalaisuus
Ottelut 8 (4) BL, 1 (0) DFB, 1 (0) CL
Scorer 2/0
Kortit 1/0/0
kicker 4,40

Aivan suotta ei Gelsenkirchenissä sveitsinkroatialaiselle Gavranovicille vastuuta huudeltu pitkin kautta. Ensimmäisen puolikkaan kautensa vähissä esiintymisissään lupaavia otteita näyttänyt nuorukainen vahvisti kehiin päästyään aiemmat mielikuvat ja sai lopulta myös kiitettyäkin näistä ensimmäisten maaliensa muodossa. Bundesligassa kilauteltiin alumiinia, mutta DFB-Pokalissa ja Champions Leaguessa syntyi tahoillaan tärkeät osumat Nürnbergiä sekä Valenciaa vastaan. Ottmar Hitzfeld huomio nuorta miestä ansioistaan debyytillä Sveitsin A-maajoukkueessa ja Gelsenkirchenissä palkinto seurasi viime kädessä Pokalsiegin muodossa. Vaikka ikävä loukkaantuminen sotkikin Gavranovicin loppukautta, ei miestä voi kutsua millään tapaan osattomaksi varsinkaan mainitun voiton juhlinnoissa. Mikrofoni käsissään nuorukainen kähisi itsensä yhdeksi kuninkaansinisten suosikeista ja miehen otteita myös kentällä odotettaneen vastaisuudessakin vanhaan tapaan erittäin suurella mielenkiinnolla. Arvosana: 3.

25 Klaas-Jan Huntelaar
Kansalaisuus
Ottelut 24 (2) BL, 3 (0) DFB, 8 (1) CL
Scorer 13/2
Kortit 4/0/0
kicker 4,17

Maalintekoa on taidettu sanoa useasti Kopfsacheksi ja sitä se taitaa ollakin, ainakin esimerkkitapaus Huntelaaria tarkasteltaessa. Italiasta vapauduttuaan hollantilainen pääsi huimaan lentoon ja paukutteli kauden ensimmäisissä otteluissaan osumia liukuhihnalta muiden aneemisuudesta huolimatta. Pienestä kuivasta kaudesta kärsittäessä tolppaan kalautettu rankkari Mainzia vastaan ilmeisesti lamasi osittain miehen pääkopan, mikä näkyi lopulta The Hunterin osalta pitkänä maalittomana kautena muun miehistön parantuneista otteista poiketen. Taustalla vaikuttivat luultavasti myös pienet ja isommat terveydelliset vaivat, mitkä pakottivat hollantilaisen kevätkaudesta parin kuukauden pakkolepoon. Palattuaanhan Huntelaar ei kauaa tarvinnut päästäkseen taas sen puuhan pariin, mitä varten hänet tälle planeetalle luotiin - maalintekoon. Mainzia vastaan yksi kauden viimeisessä kotimatsissa, Kölniä vastaan muistaakseni alumiiniosuma tai kaksi ja Duisburgia kuritettiinkin sitten kahden maalin edestä DFB-Pokalin finaalin ratkaisten. Odotuksiin ja miehestä maksettuun valtavaan siirtokorvaukseen nähden kaudesta voitaneen puhua pettymyksenä, vaikka olosuhteiden täsmätessä Huntelaar näyttikin aina siltä kaivatulta maaliruiskulta kuninkaansinisten kärkikalustossa. Ei yhtä huono kuin arvosana saattaa antaa olettaa. Arvosana: 4.

26 Erik Jendrisek
Kansalaisuus
Ottelut  3 (3) BL, 1 (0) DFB, 1 (1) CL
Scorer 0/0
Kortit 0/0/0
kicker -

Vicente Sanchezin paikan kaaderista perinyt slovakki sai myös uruguaylaisedeltäjänsä vastuumäärän, käytännössä ei siis mitään. Magathin siirtokorvauksetta Kaiserslauternista lunastama Jendrisek ei pystynyt vahvan kakkosliiga-aikansa otteita Bundesligassa vahvistamaan, minkä takia matka veikin lopulta heti tammikuussa eteenpäin SC Freiburgin paitaan. Tarpeeton ja siltä osin myös Magathin näköinen hankinta, vaikka useista muista poiketen breisgaulaisten maksama siirtokorvaus omat kustannukset takaisin toikin. Ei arvosanaa.

[Dieter Bohlen]

Ex-bochumilainen vasen pakki Christian Fuchs siirtyy Mainzista Schalkeen. Itävallan maajengin ja Mainzin avainpelaaja on kyllä monella tapaa tervetullut pelaaja Schalkelle. Kulunut termini wysiwyg-pelaajasta pitää täsmälleen paikkaansa. Dittmarille vilpittömät onnittelut. Odotan mielenkiinnolla seuraavia siirtoja. Nähdään millaiseksi Rallen palapeli muodostuu.

Bastiansia katsoin itse parempana hankintana alunperin ja hinnaltaakin siedettävämpänä. Tasonsa osoittaneen vasemman laitapakin hankinta ilahduttaa silti, onhan tällaista kauppaa odotettu aina Christian Panderin ensimmäisestä loukkaantumisesta asti. Vaa'an Fuchsin suuntaan taisi lopulta kallistaa muun muassa kokemus, talenttihan Schalkelta on laittaa vasempaan laitaan vanhastakin takaa Sergio Escuderossa. €5M nykymaailmassa on siedettävä maksu itävaltalaisesta, varsinkin kun maalivahtikaupoista oltiin se yli €20M plussan puolella. Aiemmasta poiketen on myös mukavaa, että ainakin kahden suurimman kysymysmerkin osalta hankinnat on saatu valmiiksi näin aikaisessa vaiheessa. Ei tarvinne enää elokuussa lähteä kauheassa paniikissa raahaamaan uusia miehiä sisään.

Lähiaikoina katsottaneen nyt yksi pääpelivahva kärkimieshankinta sekä mahdollisesti vahvistusta toppariosastoon. Carlos Zambrano suunnannee lainapestiltä Sankt Paulista [ex-]valkkunsa Stanislawskin kanssa Sinsheimiin ja Plestan saisi palata esimerkiksi kotimaahansa. Christoph Metzelderistä ei taideta nyt kuitenkaan luopua, vaikka Maik Franzin lähtiessä luultavasti Herthaan saatettaisiin eräässä autokaupungissa uutta keskuspakkia kaivatakin. Dante on napannut toivomuksissa ykköspaikan Gelsenkirchenissä asiasta keskusteltaessa, mutta varsinaisista mahdollisista hankinnoista tai kandidaateista ei puhetta ole mediassa esiintynyt. Suuremmista nimistä päähuomio on nyt aika vahvasti Jefferson Farfanissa. Heldt laittoi pöytään ehdotuksen pahvista vuoteen 2015 asti ja asiasta keskustellaan aikanaan perulaisen palatessa maajoukkuereissuiltaan.

[Dieter Bohlen]

Marco Höger wechselt zum FC Schalke 04

Vanha kausi on tuskin saatu päätökseen ja Schalke on ehtinyt varmistamaan kolme harkittua hankintaa kaaderia vahvistamaan. Horst Heldtillä ja Ralf Rangnickilla on mieletön meno päällä, mistä tuoreimpana osoituksena Marco Högerin lunastaminen Alemannia Aachenista tästä kesästä eteenpäin. Lewis Holtbyn ja Christoph Moritzin askelia seuraavan nuorukaisen - taitaa tosin olla kolmikon vanhin - oli määrä saapua muutoinkin viimeistään 2012 kuninkaansinisten riveihin sopimuksensa umpeutuessa, mutta Aachenin ja Schalken päättävät tahot näemmä pääsivät kuin pääsivätkin yhteisymmärrykseen siirtokorvauksesta ja siirto saatiin pulkkaan jo nyt. Högerin hankinnan myötä voitaneen laskea Jermaine Jonesin 'lähdön' varaan, tässä kun puhutaan taas yhdestä kutospaikan kaverista. (Ja Jones on ilmaissut halunsa pysyä sumusaarilla.) Jan Moravekinkin uskoisi lähtevän taas kaudeksi lainalle tämän siirron myötä, tsekkiä kun ei kannata ainoastaan rotaatiomiehenä käyttää avauspaikankin auetessa muualta.

Tässä saa nyt ilahduttavasti nauttia kesästä levollisin mielin asioiden lutviutuessa Gelsenkirchenissä. Yhdestä huorasta, pala helvetissä..!, päästiin aikaisessa vaiheessa eroon ja tästä kaupasta napatuin rahoin on voitu hankkia sopivan aikaisessa vaiheessa muutamia erittäin potentiaalisia, sympaattisia ja asenteeltaan aivan eri planeetalta olevia kavereita Rangnickin suunnitelmia toteuttamaan. Ainoa 'negatiivinen' asia on luultavasti Fuchserin kampaus, mutta se mies vaikuttaa nyt muutoinkin olevan rakastettavan sekaisin päästään.

[drakon]

Marco Höger - hieno mies. Monen miljoonan arvoisia maaleja Pokalissa mennä kaudella. Pelannut kuitenkin pääsääntöisesti keskikentän oikealla laidalla. Edellisellä kaudella nousi kokoonpanoon toisena puolustavana kk:nä, mutta pelisysteemi oli kovin erilainen. Jos ei peliaikaa satu löytymään, niin mielellään otetaan takas lainalle kevätkaudelle.
 
Ilmeisesti ajatukset olleet viime ajat muualla kuin nykyhetkessä, joten parempi ottaa rahat tässä vaiheessa talteen kun vielä jotain saa. Tulivat varmaan taas tarpeeseen, josko muutaman penkkirivin niilläkin saa maksettua stadikasta.

[LATERi]

http://www.yle.fi/urheilu/lajit/jalkapallo/ulkomaat/2011/07/schalke_tarjoaa_apua_stadiontragedian_kokeneelle_twentelle_2714136.html

Tällaista kyl pakko arvostaa.