• FutisForum2 - JalkapalloFutisForum2 - Jalkapallo
Päävalikko

Suomalainen juniorivalmennus tarvitsee ryhtiliikettä

Aloittaja drone, 06.09.2010 klo 10:48:46

0 Jäsenet ja 2 Vieraat katselee tätä aihetta.

Varhaisen erikoistumisen, monilaijisuuden ja treenimäärien ikiliikkujat pois tästä otsikosta

Vahva sama
12 (44.4%)
Varovainen sama
4 (14.8%)
Gunnerin kelekka
3 (11.1%)
Varovainen eri
5 (18.5%)
Vahva eri
3 (11.1%)

Äänestäjiä yhteensä: 27

Äänestys päättynyt: 03.02.2026 klo 23:42:55

Nigel Kugelschfeir

#10075
LainaaMoi, hyvä että keskustellaan ja ollaan asioista eri mieltäkin, ohessa muutama poiminto viime päiviltä, joihin päätin tarttua. Osa kommenteista oli vain "hyviä", osa sen verran erikoisia, että jotain pitää niistäkin sanoa.

Hyvähän se on oikoa mutta onko sitten sulla joku mielipide mikä tässä nyt sitten mättää? Kun jokuhan tässä on pielessä kun pelaajia ei tahdo tulla vaikka pelaajia on kuitenkin seuroissa ja kaiken maailman akatemiaa ja eliittiryhmää riittää. Nythän suomalaiset on saaneet sentään jotain saumoja ulkomailla kun KuPS pärjää ihan hyvin ja nuorissa on jonkinlaista menestystä tullut.

Ainakin tytöissä tekeminen on ihan liian löysää, eikä pelaajilta oikein vaadita mitään kunhan osaat edes jotain niin pääsee kilpaan. Suurin osa kuitenkin edelleen vain seisoo ja pelkää palloja niin helppohan niissä peleissä on dominoida. Vaikka miten pelattaisiin poikien sarjoja niin se ei tunnu mitään muuttavan.

Jortsukka

Lainaus käyttäjältä: LB44 - 19.02.2026 klo 15:36:20
Juoksuvalmentaja varmaan tuota katsoo juoksemisen kautta. Kuitenkin jos tutustuu materiaaleihin, niin tuo on ns. vaadittava, ei erottava ominaisuus.

Mikään ei ole erotteleva ominaisuus, jos sillä on ensin päästy "sisään". Ei varmaan ulkonäkökään ole erottava tekijä Miss Universsium-kisoissa, kun sinne ensin pääsee.

Oli myös erottelevia ominaisuuksia, mutta ne eivät olleet nopeus tai kestävyys. Eli nyt vähän meni hukkaan tuo "muka hauskuus".

Manselainen

Lainaus käyttäjältä: Nigel Kugelschfeir - 20.02.2026 klo 23:36:06
Ainakin tytöissä tekeminen on ihan liian löysää, eikä pelaajilta oikein vaadita mitään kunhan osaat edes jotain niin pääsee kilpaan. Suurin osa kuitenkin edelleen vain seisoo ja pelkää palloja niin helppohan niissä peleissä on dominoida. Vaikka miten pelattaisiin poikien sarjoja niin se ei tunnu mitään muuttavan.
Korostuu tytöissä, mutta ihan samaa näkee poikapuolellakin poislukien muutamien seurojen ihan kärkiryhmät. No ei ehkä pallon pelkäämistä näy poikien kilpajoukkueissa, mutta monenlaista muuta vastuunpakoilua kyllä.

Puolustaessa löydetään se vastustajan pelaaja, jolle todennäköisesti palloa ei yritetä pelata, peitetään syöttölinjaa riiston tavoittelun sijaan jne. Pallollisessa pelissä sijoitutaan muka pelattavaksi niin, ettei oman kaverin kannata sinne syöttää tai kun itse saadaan pallo niin etsitään heti paikkaa syöttää, vaikka järkevintä olisi kuljettaa/haastaa jne. Lähinnä siis tuollaista mukapelaamista, jossa pyritään tosiasiassa olemaan mahdollisimman paljon pelin ulkopuolella. Ja tätä katsotaan täysin läpi sormien, kun on nopea/hyväkuntoinen/teknisesti taitava, joka sit kuitenkin noilla ominaisuuksillaan maksimissaan muutaman kerran pelissä tuottaa hyökkäyspäässä sopivassa tilanteessa tulostaululle merkintöjä.

Manselainen

#10078
Lainaus käyttäjältä: LB44 - 19.02.2026 klo 15:36:20
Väsyneenä on turha koittaa kehittää mitään ominaisuutta. Joissain väleissä periodisoituna voi näitäkin ottaa, mutta miettisin, millainen laji jalkapallo on. Se ei ole nopeuskestävyys tai voimakestävyyslaji.
Väsyneenä = ei-palautuneena. Ihmisen fysiologia on rakentunut niin, että se sopeutuu siihen ärsykkeeseen, mihin se joutuu vastaamaan. Kestävyysominaisuudet eivät ole toisistaan irrallisia vaan kehittyvät myös limittäin. Suorituksen keston pidentäminen auttaa ensisijaisesti sopeutumaan pidempikestoiseen rasitukseen, palautusajan lyhentäminen toistamaan samaa suoritusta useammin, mutta kumpikin kehittää myös muita kestävyyden osa-alueita (olettaen riittävä intensiteettitaso). Tässä suhteessa sopeutumista tapahtuu myös silloin, kun rasituksen ja palautuksen suhde ei ole optimaalinen, mitä se joukkuekontekstissa harvoin koko joukkueelle on.

Jalkapallo on laji, missä pitää pystyä toistamaan korkean intensiteetin suorituksia. Mitä tiheämmin noita pystyy toistamaan ja mitä vähemmän suorituksen intensiteetti aikaa myöden putoaa, sitä korkeammalla tasolla pystyy fyysisten valmiuksien puolesta pelaamaan. Pelipaikkakohtaisia eroja on melkoisesti siinä, kuinka pitkäkestoisia ja millaisia nuo korkean intensiteetin suoritukset ovat. Tarvitaan sekä korkeaa aerobista (toistot useammin) että korkeaa anaerobista (intensiteetin säilyminen toistojen välillä) suorituskykyä.

Lainaa
Todella harva, mutta netti on täynnä ohjeita halvalla tai ilmaiseksi. Tätäkin osaamista pitää vaatia valmentajilta, ei iso osa muuten opiskele ja tee, varsinkaan jos liksa ei sillä nouse.
Suurin osa valmentajista ei saa liksaa lainkaan ja siellä sitä kehitystä nimenomaan pitäisi saada aikaan, jotta ne liksaa saavat saisivat parempia pelaajia valmennettavakseen.

Lainaa
100% näin. Ja uskoisin olevan vahva linkki rasitusvammoihin.
Eiköhän ne rasitusvammat ole seurausta ennemmin siitä, että liikuntaa ylipäänsä ei ole ollut tarpeeksi lapsuusvaiheessa ennen kilpajoukkueeseen siirtymistä ja harjoitusmäärien/tehojen nostoa tai muun liikunnan määrä on tuossa kohtaa pudonnut.

Lainaa
Juoksuttamisen ilosta ei tarvitse juoksuttaa oikein ketään, mikäli laji ajaa asiansa myös fyysisen harjoittelun näkökulmasta.
100% samaa mieltä. Ja tässä myös iso valmennuksellinen ongelmakohta, koska suurimmalla osalla lajiharjoitus ei aja asiaansa fyysisen harjoittelun näkökulmasta.

Lainaa
Valoja päälle, koska tämä väite ei perustu yhtään mihinkään. Pitkät spurtit ovat itsessään monella mittarilla parasta fysiikkatreeniä kenelle vain.
Kirjoitin juoksutekniikasta, johon ainakin täälläpäin kiinnitetään yleisurheilussa huomiota noin 12-vuotiaasta eteenpäin. Fyysisen harjoittelun osalta samaa mieltä.

Lainaa
Olet oikeasti tätä mieltä? Sanoisin että 95% kilpatason futarilla on perustavan laatuisia juoksutekniikkaongelmia, puhumattakaan taidosta jarruttaa, vaihtaa suuntaa tai liikkua sivulle, taakse yms. Monelle pelaajalle se matalimmalla roikkuva hedelmä kehityksen kannalta.
Taito jarruttaa, muuttaa suuntaa ja liikkua sivulle/taakse ei ole niitä asioita, joista tuossa oli kyse, vaan ihan siitä eteenpäin juoksusta ja sen tekniikasta. Sen kanssa ei kyllä tuollaisella prosentilla kilpatason pelaajista ole perustavanlaatuisia ongelmia, vaikka muilla osa-alueilla olisikin. Tai ehkä on, jos verrataan pikajuoksijaan, mutta miksi verrattaisiin?

Lainaa
Lähtönopeus on tärkeämpää, maksiminopeus harjoitteena monella mittarilla paras. Hyvästä huippunopeudesta harvoin on uran kannalta haittaa. Eikä moni saavuta kentällä  sadan kilon kyykkyäkään, silti sitä kannattaa tehdä.
Ei ole tästäkään erimielisyyttä.

Lainaa
Todella pitkään nuorille yleisurheilijoille rakennetaan todellisuudessa kehonhallintaa, fysiikkaa ja erilaisia muita kyvykkyyksiä. Se kaikki hermotus mitä kroppa ja aivot ottavat vastaan on todella hyödyllistä myös futiksen näkökulmasta ja parantaa myös futiksen saralla oppimista ja valmennettavuutta ihan merkittävästi.

Niin, koska nämä asiat ovat tärkeitä suorajuoksussa ja vielä monin verroin tärkeämpiä lajissa, joss pitää pystyä vaihtamaan suuntaa, pysähtyään, liikkua sivusuunnassa, katsoa eri suuntaan kuin eteneminen jne.
Tästäkin täysin samaa mieltä. Yleisurheilu on erinomainen laji harrastaa jalkapallon rinnalla. Myös siksi, että lapsuusvaiheessa 1-2 kertaa viikossa toteutettavana yksilölajina sen harjoittelun saa usein myös aika kivasti sopimaan melkein millaiseen vaan joukkueen viikko-ohjelmaan.

Valonheitin

Ainakin meillä paikallisen YU-seuran treenit keskittyy todella pitkään perusharjoitteluun ja lajikohtainen erikoistuminen tulee kohtuullisen myöhäisessä vaiheessa. Varmasti erikoistumisvaiheen treeni voi sitten olla ainakin joiltain osin jopa haitaksi jalkapalloilijalle.

Tuo ns. yleistreeni olisi kyllä futaajien aluille hyödyksi ja välillä seuraan hieman kateellisena YU-junnujen liikkuvuuksia, kun saman ikäinen futaaja ei saa sormia varpaisiin :D

Manselainen

Lainaus käyttäjältä: Valonheitin - 21.02.2026 klo 09:44:51
Ainakin meillä paikallisen YU-seuran treenit keskittyy todella pitkään perusharjoitteluun ja lajikohtainen erikoistuminen tulee kohtuullisen myöhäisessä vaiheessa. Varmasti erikoistumisvaiheen treeni voi sitten olla ainakin joiltain osin jopa haitaksi jalkapalloilijalle.

Tuo ns. yleistreeni olisi kyllä futaajien aluille hyödyksi ja välillä seuraan hieman kateellisena YU-junnujen liikkuvuuksia, kun saman ikäinen futaaja ei saa sormia varpaisiin :D
Yleisurheiluharjoituksissa noin on kyllä täälläkin. Ja omatkin junnut siis yleisurheilun parissa pyörii eikä tuosta toiminnasta valittamista ole.

Kyse oli juokusvalmennuksen hankkimisesta jalkapalloilijoille. Ja tässä ei ole tullut vastaan olennaiseen keskittyviä juoksuvalmentajia yleisurheilun puolelta, vaan huomiota kiinnitetään lantion asentoon, polven liikerataan yms. suoran juoksun nopeutta parantaviin asioihin, jotka on jalkapalloilijan kannalta hyvin marginaalisessa asemassa, jos hyödyttävät lainkaan.

Nigel Kugelschfeir

#10081
Yleisurheilussa tehdään myös hyppyjä ja heittoja mitä ei välttämättä muuten niin paljoa tehdä. Eikä se juoksuvoiman parantuminen ainakaan kentällä suoritusta heikennä. Yksilöurheilussa oppii myös sen että suoritukset on omasta itsestä kiinni eikä voi mennä muiden taakse piiloon ja toki kilpailemaan ylipäätään.

Lainaus käyttäjältä: Manselainen - 21.02.2026 klo 07:34:06
Korostuu tytöissä, mutta ihan samaa näkee poikapuolellakin poislukien muutamien seurojen ihan kärkiryhmät. No ei ehkä pallon pelkäämistä näy poikien kilpajoukkueissa, mutta monenlaista muuta vastuunpakoilua kyllä.

Puolustaessa löydetään se vastustajan pelaaja, jolle todennäköisesti palloa ei yritetä pelata, peitetään syöttölinjaa riiston tavoittelun sijaan jne. Pallollisessa pelissä sijoitutaan muka pelattavaksi niin, ettei oman kaverin kannata sinne syöttää tai kun itse saadaan pallo niin etsitään heti paikkaa syöttää, vaikka järkevintä olisi kuljettaa/haastaa jne. Lähinnä siis tuollaista mukapelaamista, jossa pyritään tosiasiassa olemaan mahdollisimman paljon pelin ulkopuolella. Ja tätä katsotaan täysin läpi sormien, kun on nopea/hyväkuntoinen/teknisesti taitava, joka sit kuitenkin noilla ominaisuuksillaan maksimissaan muutaman kerran pelissä tuottaa hyökkäyspäässä sopivassa tilanteessa tulostaululle merkintöjä.

Meillä on tyttöjä on pelanneet kuitenkin vuosia ja ei ole koskaan tehneet yhtään maalia ja se johtuu siitä ettei koskaan yritetä mitään eikä koskaan mennä edes tilanteeseen jossa maalin voisi tehdä.

PalloHullu

Lainaus käyttäjältä: Manselainen - 21.02.2026 klo 10:26:44

Kyse oli juokusvalmennuksen hankkimisesta jalkapalloilijoille. Ja tässä ei ole tullut vastaan olennaiseen keskittyviä juoksuvalmentajia yleisurheilun puolelta, vaan huomiota kiinnitetään lantion asentoon, polven liikerataan yms. suoran juoksun nopeutta parantaviin asioihin, jotka on jalkapalloilijan kannalta hyvin marginaalisessa asemassa, jos hyödyttävät lainkaan.

Miksi yllä mainittuihin asioihin ei kannattaisi keskittyä ja mikä on "olennaista" juoksuvalmennusta jalkapallojunioreille?
Esimerkiksi lantion asento juoksussa vaikuttaa olennaisesti loukkaantumisriskeihin.

Manselainen

#10083
Lainaus käyttäjältä: PalloHullu - 21.02.2026 klo 11:53:42
Miksi yllä mainittuihin asioihin ei kannattaisi keskittyä ja mikä on "olennaista" juoksuvalmennusta jalkapallojunioreille?
Esimerkiksi lantion asento juoksussa vaikuttaa olennaisesti loukkaantumisriskeihin.
Vertaa huippufutarin juoksutekniikkaa pikajuoksijan juoksutekniikkaan ja katso huomaatko eroa. Siihen on syynsä, miksi huippufutarit eivät juokse kuin pikajuoksijat. Pohdi sitten miksi sille futiksessa huipulle haluavalle futisjuniorille ei kannata opettaa samanlaista lantion asentoa tai askelluksen liikeratoja juostessa kuin pikajuoksijalla.

Jalkapallossa korostuvat sunnanmuutokset, kiihdytykset, pysähtymiset ja usein sille pallollekin pitäisi tuon juoksun ohessa pystyä tekemään jotain. On muuten aika pirun vaikeaa, jos juoksee kuin 100 m pikajuoksija.

Nopeuden ja nopeusharjoittelun tärkeyttä ei varmasti kukaan kiistä ja siihen saa hyvin apua yleisurheilupuoleltakin, mutta tekniikan osalta nuo tuppaavat puuttumaan jalkapalloilijalle lajityypilliseen juoksutekniikkaan, kun se yleisurheiluvalmentajan silmiin on niin väärän näköistä.

Edit: Liikunnallisesti aktiivisella 7-vuotiaalla on muuten luonnostaan lähes täydellisen kaunis juoksutekniikka. Tuo sitten alkaa vähitellen jalostumaan erinäköiseksi kun otetaan pallo mukaan ja tasapainoillaan pallottoman juoksun, muuttuviin tilanteisiin reagoinnin ja pallon kanssa tehtävien suoritusten välillä.

Valonheitin

Jos nyt oikein muistan, niin UEFA C:llä oli tilastoa, että usein esim. takareisivammat tulevat siinä vaiheessa, kun kovassa juoksussa katsotaan vähän taaksepäin, jos syöttö on tulossa. Tuo keskivartalon kierto sitten repii takareiden.

Eli vaikka junnujen on hyvä treenata esim. sitä yleisurheilua, niin ihan puhtaasti ei tietenkään kannata nopeusharjoittelua sieltä kopioida.

LB44

Lainaus käyttäjältä: Jortsukka - 21.02.2026 klo 00:26:24
Oli myös erottelevia ominaisuuksia, mutta ne eivät olleet nopeus tai kestävyys. Eli nyt vähän meni hukkaan tuo "muka hauskuus".

Jos sisäänpääsyn kriteerinä olisi esim. alle 4 sekuntia 30 metrillä, ja sinä juokset 4,01, niin et kutsu tätä erottelevaksi ominaisuudeksi kohdallasi? Silloin et koskaan edes pääse esittelemään sinut erottavia taitoja, joka ei ole kovinkaan hauskaa. Meillä erityisominaisuudeksi luokitellaan eri asioita kuin Hollannissa ja siellä eri asioita kuin Italiassa. Missään ei ole eduksi antaa tasoitusta asioissa, jotka eivät vaadi erityisomaamista.

PalloHullu

Lainaus käyttäjältä: Manselainen - 21.02.2026 klo 12:21:49
Vertaa huippufutarin juoksutekniikkaa pikajuoksijan juoksutekniikkaan ja katso huomaatko eroa. Siihen on syynsä, miksi huippufutarit eivät juokse kuin pikajuoksijat. Pohdi sitten miksi sille futiksessa huipulle haluavalle futisjuniorille ei kannata opettaa samanlaista lantion asentoa tai askelluksen liikeratoja juostessa kuin pikajuoksijalla.

Jalkapallossa korostuvat sunnanmuutokset, kiihdytykset, pysähtymiset ja usein sille pallollekin pitäisi tuon juoksun ohessa pystyä tekemään jotain. On muuten aika pirun vaikeaa, jos juoksee kuin 100 m pikajuoksija.

Nopeuden ja nopeusharjoittelun tärkeyttä ei varmasti kukaan kiistä ja siihen saa hyvin apua yleisurheilupuoleltakin, mutta tekniikan osalta nuo tuppaavat puuttumaan jalkapalloilijalle lajityypilliseen juoksutekniikkaan, kun se yleisurheiluvalmentajan silmiin on niin väärän näköistä.

Edit: Liikunnallisesti aktiivisella 7-vuotiaalla on muuten luonnostaan lähes täydellisen kaunis juoksutekniikka. Tuo sitten alkaa vähitellen jalostumaan erinäköiseksi kun otetaan pallo mukaan ja tasapainoillaan pallottoman juoksun, muuttuviin tilanteisiin reagoinnin ja pallon kanssa tehtävien suoritusten välillä.

Tämä on vähän hassu väite. Esimerkiksi lantion liiallinen kallistuminen eteen altistaa takareiden, suoran reihilihaksen sekä nivusalueen vammoille. Mitä niin pahaa yleisurheiluvalmentajat ovat tehneet että näkökulmasi on muotoutunut näinkin jyrkäksi?
Ja ei, en sano että jalkapalloilijoista pitäisi tehdä pikajuoksijoita, mutta paljon hyviä asioita sieltäkin puolelta on siirrettävissä junioreille - Myös juoksun voimantuoton perusteet on hyvä saada jo nuorena haltuun.

LB44

Lainaus käyttäjältä: Manselainen - 21.02.2026 klo 12:21:49
Vertaa huippufutarin juoksutekniikkaa pikajuoksijan juoksutekniikkaan ja katso huomaatko eroa. Siihen on syynsä, miksi huippufutarit eivät juokse kuin pikajuoksijat. Pohdi sitten miksi sille futiksessa huipulle haluavalle futisjuniorille ei kannata opettaa samanlaista lantion asentoa tai askelluksen liikeratoja juostessa kuin pikajuoksijalla.

Jalkapallossa korostuvat sunnanmuutokset, kiihdytykset, pysähtymiset ja usein sille pallollekin pitäisi tuon juoksun ohessa pystyä tekemään jotain. On muuten aika pirun vaikeaa, jos juoksee kuin 100 m pikajuoksija.

Nopeuden ja nopeusharjoittelun tärkeyttä ei varmasti kukaan kiistä ja siihen saa hyvin apua yleisurheilupuoleltakin, mutta tekniikan osalta nuo tuppaavat puuttumaan jalkapalloilijalle lajityypilliseen juoksutekniikkaan, kun se yleisurheiluvalmentajan silmiin on niin väärän näköistä.

Edit: Liikunnallisesti aktiivisella 7-vuotiaalla on muuten luonnostaan lähes täydellisen kaunis juoksutekniikka. Tuo sitten alkaa vähitellen jalostumaan erinäköiseksi kun otetaan pallo mukaan ja tasapainoillaan pallottoman juoksun, muuttuviin tilanteisiin reagoinnin ja pallon kanssa tehtävien suoritusten välillä.

Manse - Sulla on monta hyvää pointtia ja usempi kohta, josta voisi jatkaa keskustelua, mutta otetaan nyt vaikka tämä lantion asento. Mikä se pitäisi olla jalkapallossa vs. mihin pikajuoksijoita koitetaan opettaa? Näkisin että jo pelkästään tällä asialla olisi apua niin juoksunopeuteen, ehjänä pysymiseen, kuin pallon hallintaankin. Tämä on yksi reilusta kymmenestä, pienehköstä asiasta, joita kilpapelaajien tulisi harjoitella viikoittain, jotta 95% heistä ei antaisi tasoitusta SUORAjuoksutekniikassa.




rivers

Just kattelin videota Phil Fodenista jolla aikas samanlainen ongelma juoksemisessa kuin omalla superjunnulla. Turvautui juoksukoutsin apuun ja sai parannettua juoksutekua selvästi.

Jortsukka

Lainaus käyttäjältä: LB44 - 21.02.2026 klo 17:27:12
Jos sisäänpääsyn kriteerinä olisi esim. alle 4 sekuntia 30 metrillä, ja sinä juokset 4,01, niin et kutsu tätä erottelevaksi ominaisuudeksi kohdallasi? Silloin et koskaan edes pääse esittelemään sinut erottavia taitoja, joka ei ole kovinkaan hauskaa. Meillä erityisominaisuudeksi luokitellaan eri asioita kuin Hollannissa ja siellä eri asioita kuin Italiassa. Missään ei ole eduksi antaa tasoitusta asioissa, jotka eivät vaadi erityisomaamista.

Jos olisit lukenut koko tekstini, niin siellä alleviivaan että nopeus ja kestävyys pitää olla erinomaisella tasolla että pääset edes akatemiaan, mutta siellä sitten niistä jotka pääsevät lähelle huippua ei enää erottavana tekijänä nuo ole. Siitä oli kyse ja siitä puhuttiin. Vielä alleviivasin sitä että Suomessa vain pieni osa pelaajista on näissä ominaisuuksissa sillä tasolla. Eli on omininaisuuksia mitkä pitää olla riittävällä tasolla(esim. nopeus ja kestävyys) että ilman niitä pääset koskaan lähelle edes huippua, sitten huipulla on tekijöitä jotka erottelevat ne kenestä tulee huippuja(ts. korkeimman tason ammattilaisia).

Suomessa ei ymmärretä siis että pitäisi ensin saada tietyt omininaisuudet(tähän liittyy myös pallotaitavuus) että voisit koskaan edes haaveilla huipusta.

Eli on ominaisuudet mitkä pitää saada riittävälle tasolle ja sen päälle pitää olla ominaisuudet millä erottua niistä kaikista joilla ne on riittävällä tasolla. Se oli koko ydin ja tätä Suomessa ei moni ymmärrä ja sen takia itsekin tuosta nyt mainitsin.

Manselainen

Lainaus käyttäjältä: rivers - 21.02.2026 klo 20:39:59
Just kattelin videota Phil Fodenista jolla aikas samanlainen ongelma juoksemisessa kuin omalla superjunnulla. Turvautui juoksukoutsin apuun ja sai parannettua juoksutekua selvästi.
Pikaisella Googlauksella erinomainen esimerkki asiansa osaavasta juoksuvalmentajasta, joka on ilmeisesti työskennellyt aika monen huippu-urheilijan kanssa muiden lajien kuin juoksun parissa. Ei taida meiltäpäin ihan hirveän montaa vastaavaa osaajaa löytyä.

Fodenin korjattu juoksutekniikkakin on ihan tunnistettavasti futarin juoksua.

rivers

Lainaus käyttäjältä: Manselainen - 21.02.2026 klo 22:19:50
Pikaisella Googlauksella erinomainen esimerkki asiansa osaavasta juoksuvalmentajasta, joka on ilmeisesti työskennellyt aika monen huippu-urheilijan kanssa muiden lajien kuin juoksun parissa. Ei taida meiltäpäin ihan hirveän montaa vastaavaa osaajaa löytyä.

Fodenin korjattu juoksutekniikkakin on ihan tunnistettavasti futarin juoksua.

Täytyy kysyä paljon maksaisi tulla jeesaileen.

Manselainen

Lainaus käyttäjältä: LB44 - 21.02.2026 klo 17:54:27
Manse - Sulla on monta hyvää pointtia ja usempi kohta, josta voisi jatkaa keskustelua, mutta otetaan nyt vaikka tämä lantion asento. Mikä se pitäisi olla jalkapallossa vs. mihin pikajuoksijoita koitetaan opettaa? Näkisin että jo pelkästään tällä asialla olisi apua niin juoksunopeuteen, ehjänä pysymiseen, kuin pallon hallintaankin. Tämä on yksi reilusta kymmenestä, pienehköstä asiasta, joita kilpapelaajien tulisi harjoitella viikoittain, jotta 95% heistä ei antaisi tasoitusta SUORAjuoksutekniikassa.
Jatka ihmeessä keskustelua. Mielelläni opin lisää valmentamisesta ja keskustelu tarjoaa siihen erinomaisen keinon.

Mutta jos tuosta lantiosta nyt jatketaan, niin pikajuoksijan tapauksessa lantio ylös ja eteen on perusohje, jolloin myös juoksuasento on mahdollisimman korkea. Tämä tottakai auttaa suoraan juostessa maksiminopeuden kanssa, kun tuon seurauksena mm askelpituus kasvaa. Jalkapalloilijalle tuo ei sitten taas ole se juttu, kun lähtökohtaisesti painopisteen pitäisi olla sen verran matalalla, ettei mene nurin saman tien kun joku vähän kädellä nojaa. Mieti peliasentoa, josta juoksuun lähdetään ja usein vieressä juiksevan vastustajan kanssa kamppaillaan. Toisaalta myös askelpituuden ja -frekvenssin välillä pitää tasapainoilla, jotta siitä suorasta juoksusta ehtii muuttaa suuntaa ja reagoida tarpeeksi nopeasti.

Ja ei, jalkapalloilija ei todellakaan juokse perse pitkällä jääkiekkoilijan tapaan, mutta ei se kyllä ihan niin pystyssäkään mene kuin juoksijat.

Lähes kaikkea on mahdollista hyvän juoksuvalmentajan avulla korjata ja kehittää juoksutekniikassa. Mutta hyvä juoksuvalmentaja ymmärtää lähestyä asiaa nimenomaan lajin vaatimusten ja pelaajan ominaisuuksien kautta niin, että se teknisesti parempi juoksu ei riko mitään pelitaidoissa vaan tekee pelaajasta paremman, ei vain nopeamman.

LB44

Lainaus käyttäjältä: Manselainen - 21.02.2026 klo 23:00:48
Jatka ihmeessä keskustelua. Mielelläni opin lisää valmentamisesta ja keskustelu tarjoaa siihen erinomaisen keinon.

Mutta jos tuosta lantiosta nyt jatketaan, niin pikajuoksijan tapauksessa lantio ylös ja eteen on perusohje, jolloin myös juoksuasento on mahdollisimman korkea. Tämä tottakai auttaa suoraan juostessa maksiminopeuden kanssa, kun tuon seurauksena mm askelpituus kasvaa. Jalkapalloilijalle tuo ei sitten taas ole se juttu, kun lähtökohtaisesti painopisteen pitäisi olla sen verran matalalla, ettei mene nurin saman tien kun joku vähän kädellä nojaa. Mieti peliasentoa, josta juoksuun lähdetään ja usein vieressä juiksevan vastustajan kanssa kamppaillaan. Toisaalta myös askelpituuden ja -frekvenssin välillä pitää tasapainoilla, jotta siitä suorasta juoksusta ehtii muuttaa suuntaa ja reagoida tarpeeksi nopeasti.

Ja ei, jalkapalloilija ei todellakaan juokse perse pitkällä jääkiekkoilijan tapaan, mutta ei se kyllä ihan niin pystyssäkään mene kuin juoksijat.

Lähes kaikkea on mahdollista hyvän juoksuvalmentajan avulla korjata ja kehittää juoksutekniikassa. Mutta hyvä juoksuvalmentaja ymmärtää lähestyä asiaa nimenomaan lajin vaatimusten ja pelaajan ominaisuuksien kautta niin, että se teknisesti parempi juoksu ei riko mitään pelitaidoissa vaan tekee pelaajasta paremman, ei vain nopeamman.

Ongelma minun mielestä tässä on se, että katsot pikajuoksijoita maksiminopeusvaiheessa. Jos katsot heidän ekoja askeleita, noin 10 metriä, huomaat enemmän yhtäläisyyksiä vaikka Mbappen kiihdytyksiin. Toki jos taas katsotaan van de Venin hirmuvetoa pallollisena, Khusanovin spurttia ilman palloa tai Elangan 100 metrin ratavetoja, ovat kaikki lähellä pikajuoksijoiden maksimitekniikkaa. Mutta nämä ovat harvinaisia suhteessa ekoihin askeleisiin.
Pikajuoksijan, kuten muidenkin urheilijoiden tärkeä taito on oppia pitämään lantio neutraalina. Tämä vähentää lonkankoukistajien ja takareisien kireyttä, tehostaan pakaran käyttöä ja juoksussa niin sanotun etupuolen tekniikka korostuu. Parantaa myös pallonhallintaa, koska jalat ovat vähemmän kropan takana. Mitä matalaan painopisteeseen ja pystyssä pysymiseen tulee, väitän että pikajuoksijat tekevät tämän ekoilla askeleilla futareita paremmin, koska heillä maakontaktit ovat leveämpiä. Heikompitaitoiset pelaajat juoksevat enemmän "viivaa pitkin", joka sekin selittyy osin kyvyllä pitää lantio hyvässä asennossa.
Ensimmäisten askelten matematiikka on armotonta = palloilijan tulisi saavuttaa kolmannella askeleella noin 70 % huippunopeudestaan ja niin sanotulla nolla-askeleella yli 2,5 m/s nopeus (sprintterit yli 3). Eli, vauhtia tulee työntää lisää mahdollisimman tehokkaasti, muuten homma ei toimi. Meillä keskitytään liikaa frekvenssiin, joka ei ole itsessään kovinkaan merkitsevä asia, ainoastaan yhdistettynä terävään ja tehokkaaseen voimantuottoon.  Tämän näkee myös pelikentällä = esimerkiksi Neymarin jalkojen frekvenssi on hurjaa 1vs1 harhautuksissa, mutta ohitusvaiheessa askel pitenee, kun fokus on vauhdin lisäämisessä.
Lajinomaisuus on oma lisäarvonsa, mutta ensin keskittyisin juniorivaiheessa riittävän fyysisen kapasiteetin kehittämiseen. Voiman, nopeuden ja kestävyyden lisäksi myös taito liikkua on tärkeää. Aivan perusasioissa on töitä moneksi vuodeksi, ei silloin tarvitse vielä tehdä samoja drillejä, kun Arsenal, niiden aika on joskus myöhemmin.

Manselainen

Lainaus käyttäjältä: LB44 - 22.02.2026 klo 12:06:21
Ongelma minun mielestä tässä on se, että katsot pikajuoksijoita maksiminopeusvaiheessa. Jos katsot heidän ekoja askeleita, noin 10 metriä, huomaat enemmän yhtäläisyyksiä vaikka Mbappen kiihdytyksiin. Toki jos taas katsotaan van de Venin hirmuvetoa pallollisena, Khusanovin spurttia ilman palloa tai Elangan 100 metrin ratavetoja, ovat kaikki lähellä pikajuoksijoiden maksimitekniikkaa. Mutta nämä ovat harvinaisia suhteessa ekoihin askeleisiin.
Pikajuoksijan, kuten muidenkin urheilijoiden tärkeä taito on oppia pitämään lantio neutraalina. Tämä vähentää lonkankoukistajien ja takareisien kireyttä, tehostaan pakaran käyttöä ja juoksussa niin sanotun etupuolen tekniikka korostuu. Parantaa myös pallonhallintaa, koska jalat ovat vähemmän kropan takana. Mitä matalaan painopisteeseen ja pystyssä pysymiseen tulee, väitän että pikajuoksijat tekevät tämän ekoilla askeleilla futareita paremmin, koska heillä maakontaktit ovat leveämpiä. Heikompitaitoiset pelaajat juoksevat enemmän "viivaa pitkin", joka sekin selittyy osin kyvyllä pitää lantio hyvässä asennossa.
Ensimmäisten askelten matematiikka on armotonta = palloilijan tulisi saavuttaa kolmannella askeleella noin 70 % huippunopeudestaan ja niin sanotulla nolla-askeleella yli 2,5 m/s nopeus (sprintterit yli 3). Eli, vauhtia tulee työntää lisää mahdollisimman tehokkaasti, muuten homma ei toimi. Meillä keskitytään liikaa frekvenssiin, joka ei ole itsessään kovinkaan merkitsevä asia, ainoastaan yhdistettynä terävään ja tehokkaaseen voimantuottoon.  Tämän näkee myös pelikentällä = esimerkiksi Neymarin jalkojen frekvenssi on hurjaa 1vs1 harhautuksissa, mutta ohitusvaiheessa askel pitenee, kun fokus on vauhdin lisäämisessä.
Lajinomaisuus on oma lisäarvonsa, mutta ensin keskittyisin juniorivaiheessa riittävän fyysisen kapasiteetin kehittämiseen. Voiman, nopeuden ja kestävyyden lisäksi myös taito liikkua on tärkeää. Aivan perusasioissa on töitä moneksi vuodeksi, ei silloin tarvitse vielä tehdä samoja drillejä, kun Arsenal, niiden aika on joskus myöhemmin.

No niin, tästä nyt sit taas ollaankin vähemmän yllättäen samaa mieltä lähtökiihdytyksen ja voimantuoton yms osalta.

Alkuperäinen konteksti oli yleisurheiluvalmentajan käyttäminen juoksutekniikan opettamiseen ja joka kerta kun olen yleisurheiluvalmentajia nähnyt tuota tekemässä futareiden kanssa, kyse on ollut 12-14 vuotiaista ja lähestulkoon ensimmäisenä huomio on ollut ensimmäisten askelten ja kiihdytysvaiheen sijaan nimenomaan siinä suoran juoksun maksiminopeusvaiheessa. Ja siinäkin esimerkiksi maakontaktin sijaan juuri tuossa lantion ylös- ja eteenpäin nostamisessa sekä polven ylös ja eteen tuonnissa. Toki tää voi olla siitäkin johtuvaa, että osaamattomat futisvalmentajat on pyytäneet apua nimenomaan siihen maksiminopeusvaiheeseen eikä lähtönopeuteen.

Ei meillä siis mun mielestä ole ainakaan isosti eroavat näkemykset sisällöistä vaan ehkä siitä, mistä löytyy ammattitaitoa niiden opettamiseen. Mä etsisin mieluummin monipuolisen liikuntatieteellisen taustan osaajaa kuin suoraan yleisurheiluvalmentajaa. Mutta kyllä mä mielelläni sellaiselta pikajuoksuvalmentajaltakin opit otan vastaan, joka osaa asiansa ja keskittyy ensin olennaiseen. Ja toisaalta kuten itsekin kirjoitit, netistä löytyy helposti tietoa, jos kiinnostaa.

Mikaeli

Tässä varmaan isoja eroja, mutta itse kahta nopeuden kehittämiseen erikoistunutta fysiikkavalmentajaa käyttäneenä, molemmat keskittyivät pääasiallisesti kiihdytysvaiheeseen ja suunnanmuutoksiin.

Nipale

Onko muuten suomen parhaissa akatemioissa/eliitti joukkueissa / seuroissa missään tapana tehdä nopeusharjoiteita ennen kenttävuoroa ns. tuoreena? Itsellä vähän sellainen fiilis että keskitytään enemmän pallolliseen pikkuhöntsään ja jos juostaan niin lähinnä avaavia pikku nykäsyjä tai pujotellaan tötsiä? Sitten jos juostaan yli 40m matkoja kovaa niin ne tehdään aina treenin loppuun kun ei oikeasti saada enää mitään terävää suorittamista (eikä juoksuteknisesti järkevää) aikaiseksi.

Jos asia on näin niin onko sama juttu ulkomailla vai onko siellä aina mahdollisuudet tehdä fysiikka / nopeus täysin irrallisena harjoitteenaan?

marcelo vieira da silva

Lainaus käyttäjältä: Nipale - 23.02.2026 klo 16:11:53
Onko muuten suomen parhaissa akatemioissa/eliitti joukkueissa / seuroissa missään tapana tehdä nopeusharjoiteita ennen kenttävuoroa ns. tuoreena?

Kaikissa. Ihan lonkalta uskallan heittää, ei meillä nyt noin paskaa valmentamista sentään ole, ettei tuota osattaisi toteuttaa jos rajaus on tosiaan vain eliittijoukkueet.

LB44

Lainaus käyttäjältä: Manselainen - 22.02.2026 klo 15:23:57
No niin, tästä nyt sit taas ollaankin vähemmän yllättäen samaa mieltä lähtökiihdytyksen ja voimantuoton yms osalta.

Alkuperäinen konteksti oli yleisurheiluvalmentajan käyttäminen juoksutekniikan opettamiseen ja joka kerta kun olen yleisurheiluvalmentajia nähnyt tuota tekemässä futareiden kanssa, kyse on ollut 12-14 vuotiaista ja lähestulkoon ensimmäisenä huomio on ollut ensimmäisten askelten ja kiihdytysvaiheen sijaan nimenomaan siinä suoran juoksun maksiminopeusvaiheessa. Ja siinäkin esimerkiksi maakontaktin sijaan juuri tuossa lantion ylös- ja eteenpäin nostamisessa sekä polven ylös ja eteen tuonnissa. Toki tää voi olla siitäkin johtuvaa, että osaamattomat futisvalmentajat on pyytäneet apua nimenomaan siihen maksiminopeusvaiheeseen eikä lähtönopeuteen.

Ei meillä siis mun mielestä ole ainakaan isosti eroavat näkemykset sisällöistä vaan ehkä siitä, mistä löytyy ammattitaitoa niiden opettamiseen. Mä etsisin mieluummin monipuolisen liikuntatieteellisen taustan osaajaa kuin suoraan yleisurheiluvalmentajaa. Mutta kyllä mä mielelläni sellaiselta pikajuoksuvalmentajaltakin opit otan vastaan, joka osaa asiansa ja keskittyy ensin olennaiseen. Ja toisaalta kuten itsekin kirjoitit, netistä löytyy helposti tietoa, jos kiinnostaa.

En siis puhu pikajuoksuvalmentajien puolesta, ongelma vaan siinä, että lähtötaso on niin heikko, että niin sanotusti kaikki kelpaa. Kyll Suomessakin on pelinopeuteen erikoistuneita valmentajia, tuntuvat vähemmän yllättäen olevan kovinkin bookattuja.

LB44

Lainaus käyttäjältä: marcelo vieira da silva - 23.02.2026 klo 18:23:43
Kaikissa. Ihan lonkalta uskallan heittää, ei meillä nyt noin paskaa valmentamista sentään ole, ettei tuota osattaisi toteuttaa jos rajaus on tosiaan vain eliittijoukkueet.
Jos olet lonkalta tätä mieltä, kannattaa mennä paikan päälle katsomaan oletko oikeassa. Minun käsittääkseni olemme täysin jumissa nopeuskestävyyden kanssa, ohessa vähän frekvenssiä ja siinä se.  Ja jos pääset coaching juttusille, kysy mikä on keskemääräinen kehitys vuodessa esim. 12-16 vuotiailla. Mutta siis todellakin toivon että sinä olisit oikeassa ja allekirjoittanut väärässä.