Lopultakin muutaman vuoden jälkeen kausitopikki auki itä-Lontoon ylpeydelle! Tai sovitaan, että tää on ikuinen otsikko, ku keskustelu käy niin kiivaana...
Lontoon itäosista tuleva seura on pelannut vain kerran Englannin pääsarjassa, kaudella 1962-63. Brisbane Roadilla kotiottelunsa pelaava O's, kuten seuran lempinimi kuuluu, on perustettu jo 1881. Tuolloin seuran nimi kuitenkin oli Eagle Cricket Club.
Brisbane Roadin virallinen nimi on seuran puheenjohtajan ja omistajan Barry Hearnin edustaman yhtiön mukaan Matchroom Stadium ja sen kapasiteetti on hiukan alle 10 000 katsojaa. Leyton Orientin kotiotteluissa kävi viime kaudella keskimäärin alle 5000 katsojaa, joskin Arsenalia vastaan stadion myytiin loppuun FA Cupin ottelussa.
Onpa Leyton Orientin otteluissa ollut vuosien saatossa himpun verran suurempiakin yleisömassoja. Seuran virallinen yleisöennätys on 38 219 katsojaa II divisioonan ottelusta paikallisvastustaja Tottenham Hotspuria vastaan 16.3.1929. Epävirallisesti ennätys on kuitenkin 63 000 katsojaa FA Cupin 6. kierroksen ottelusta Manchester Citya vastaan 6.3.1926.
Vaikka Leyton Orient ei voikaan varsinaisesti pullistella nimimiehillä, löytyy sen historiasta muutama erittäin mielenkiintoinen nimi. John Chiedozie ja Tunji Banjo pelasivat urallaan Nigerian maajoukkueessa ja Tony Grealish edusti Irlantia. Nykyisin ei ihan vastaavia kavereita ryhmästä löydy, mutta esimerkiksi Scott McGleish on urallaan alasarjoissa paukuttanut jo yli 200 maalia.
Seuran historian kallein hankinta ei liioin kilpaile Valioliigan nykyostosten kanssa samassa sarjassa, mutta Suomen mittakaavassa 175 000 puntaa on edelleen iso summa. Sen verran Leyton Orient pulitti nimittäin Paul Beesleystä Wiganille vuonna 1989.
Eniten puntia seuran kassaan puolestaan kilahti Gabriel Zakuanista, joka siirtyi kesäkuussa 2006 Fulhamiin miljoonalla punnalla.
FA Cupin sankaritarinaLeyton Orient pelasi todellakin cupissa huikeasti. Ensin arpa antoi vierasmatkan Norfolkiin, Norwich Cityn vieraaksi. Keväällä Valioliigaan noussut Canaries nöyrtyi kotikentällään Leyton Orientille 1-0. Jo tuo tulos oli mainio osoitus siitä, miten tasaista Englannin sarjoissa on sarjaportaiden välisistä eroista huolimatta. Ottelun ainoan maalin viimeisteli Jimmy Smith kamppailun 20. minuutilla.
Jatkoa seurasi. Arpa oli jälleen oikukas ja lähetti seuraavalla kierroksella joukkueen Walesin sydämeen, Swansea City vieraaksi. Myös Swansea nousi keväällä Valioliigaan karsintojen kautta. Kotonaan sekään ei kuitenkaan onnistunut kampeamaan Leyton Orientin cup-junaa raiteiltaan. Jimmy Smith osui taas vieden vieraat johtoon 35. minuutilla. Vaikka Swansea nousikin tasoihin, Alan Taten oma maali vain kaksi minuuttia ennen loppua sinetöi numeroiksi 2-1 vieraille.
Samalla tuo voitto takasi Leyton Orientille unelmaottelun. Se sai seuraavaksi vieraakseen Arsenalin. Peli oli loppuunmyyty ja isäntäjoukkue jatkoi urotekojaan pakottamalla Arsene Wengerin suojatit uusintaotteluun 1-1 -tuloksella. Tomas Rosicky vei vieraat johtoon ottelun 53. minuutilla ja pitkään jo näytti siltä, että Arsenal meneekin jatkoon, kunnes minuutti ennen loppua ranskalainen Jonathan Téhoué huudatti kotiyleisöä tasoittaen matsin. Uusintaottelussa Arsenal meni menojaan miltei 60 000 katsojan edessä numeroin 5-0, mutta FA Cup oli taas kerran osoittanut tarunhohtoisuutensa Leyton Orientin esitysten myötä.
Sarjassa Leyton Orient sijoittui seitsemänneksi jääden vain yhden vaivaisen pisteen pääsystä nousukarsintoihin.
Slade manageroiSeuran managerina toimii 49-vuotias Russell Slade, joka pestattiin tehtävään 5. huhtikuuta 2010. Hän on aikaisemmin toiminut managerina Scarborough'ssa, Grimsby Townissa, Yeovil Townissa ja Brighton & Hove Albionissa.
Sladen kakkosmiehenä puolestaan työskentelee seurassa pitkään pelannut Kevin Nugent, joka ehti urallaan edustaa myös Plymouth Argylea, Bristol Citya, Cardiff Citya ja Swansea Citya, missä hän lopetti pelaajauransa siirtyen valmennuspuolelle.
Teksti lainattu Ilveksen juhlaottelun uutisesta. Joukkue on pelannut harjoitusotteluita seuraavalla ringillä: Lee Butcher, Tom Lovelock; Elliot Omozusi, Leon McSweeney, Scott Cuthbert, Mike Cestor, Dave Buchanan, Charlie Daniels; Jimmy Smith, Kieran Djilali, Stephen Dawson, Marc Laird, Matthew Spring, Agustin Battipiedi, Dean Cox, Tom KIlbey, Moses Odubajo; Alex Revell, Jonathan Téhoué, George Porter
