• FutisForum2 - JalkapalloFutisForum2 - Jalkapallo
Päävalikko

Veikkausliigan ikäjakauma - Miksi liigapelaajat lopettavat parhaassa iässä?

Aloittaja Puoliaika, 05.01.2012 klo 18:43:59

0 Jäsenet ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Puoliaika

"Vapaita pelaajia on nyt todella paljon. Melkein kaikki joukkueet menevät talous edellä ja vapauttavat pelaajia. En tiedä mikä esimerkiksi Hakan virallinen tilanne on, mutta minun käsitykseni mukaan siellä on kaikki pelaajat otettavissa. Liigajoukkueista Klubi ja Inter voivat tehdä jotain, mutta epäilen että muut joukkueet ovat nyt hyvin varovaisia."

Kuulostaako tutulta? Näin sanoi TPS:n toimitusjohtaja Marco Casagrande lokakuussa 2009. Ennen kauden alkua Veikkausliiga oli menossa kovaa vauhtia kohti ammattilaissarjaa. Pelaajien päätoimisuusaste oli ennätyksellisen korkea ja palkat parempia kuin pitkään aikaan. Sitten tuli maailmanlaajuinen lama, joka käänsi Suomi-futiksen suunnan.

Kauden 2009 alussa liigapelaajia oli 324. Viime kaudella heitä oli enää 273. Joukkueiden pelaajaringit olivat pienentyneet, vaikka pelimäärä oli kasvanut. Sama suunta on jatkunut sen jälkeenkin. Tällä hetkellä sopimus ensi kaudesta on 197 pelaajalla. Se on lähes 80 vähemmän kuin viime kauden alussa.

Erityisen paljon on vähentynyt parhaassa iässään olevien, vähintään 26-vuotiaden pelaajien määrä. Heitä on kadonnut liigakentiltä kolmessa vuodessa lähes neljäkymmentä. Tämä kaikki kertoo selvää kieltä siitä, että suomalainen jalkapalloilu on matkalla kohti puoliammattilaisuutta, ellei jo päässyt sinne perille.

Alla linkkaamastani juttupaketista selviää myös Veikkausliigan joukkueiden tämänhetkinen ikäjakauma (Jaro nuorin, VPS vanhin) sekä ulkomaalaisten pelaajien määrä (28). Mutta ennen kaikkea sen on tarkoitus kertoa suomalaisessa jalkapalloilussa tapahtuneesta täyskäännöksestä, sen syistä ja seurauksista.

http://puoliaika.wordpress.com/2012/01/05/veikkausliigan-ikaanalyysi-osa-1-vahemman-ei-tarkoita-parempaa/
http://puoliaika.wordpress.com/2012/01/05/veikkausliigan-ikaanalyysi-osa-2-minne-katosivat-tuomas-peltosen-sahlykaverit/
http://puoliaika.wordpress.com/2012/01/05/veikkausliigan-ikaanalyysi-osa-3-paluu-puoliammattilaisuuteen/

taylor

Hyvä tiivistelmä :ylos:
Ja pari "ajatusta":
- Pitkän päälle tärkeintä on kuitenkin seurojen taloudellisesti kestävä toiminta. Jos (kun taas?) talous mahdollistaa, seurat voivat kasvattaa pelaajamäärää tai hyödyntää ammattimaisesti pelaavia yli 25 v. pelaajia.
- Harmi ettei media laajemmin pureudu tällaisiin muutoksiin. Urheilutoimittajat ovat laiskoja(?).

betluck

Lainaus käyttäjältä: Puoliaika - 05.01.2012 klo 18:43:59
Kauden 2009 alussa liigapelaajia oli 324. Viime kaudella heitä oli enää 273. Joukkueiden pelaajaringit olivat pienentyneet, vaikka pelimäärä oli kasvanut. Sama suunta on jatkunut sen jälkeenkin. Tällä hetkellä sopimus ensi kaudesta on 197 pelaajalla. Se on lähes 80 vähemmän kuin viime kauden alussa.

Pelaajamäärä per joukkue on pysynyt käytännössä samana vuodesta 2009. Ensi kauden tilanteesta ei ole vielä mieltä tehdä minkäänlaisia päätelmiä, sillä joukkueisiin tulee vielä lisää sopimuspelaajia + kauden aikana värvätään vielä ties mitä hätähankintoja tai peluutetaan sopimuksettomia junnuja paremman puutteessa. Tilanne ei siis ole läheskään niin radikaali kuin annat ymmärtää.

Ikäjakauman muutos on tietysti todellinen kysymys ja osittain myös huolenaihe. Voidaan kuitenkin (osin ihan aiheellisestikin) kysyä, onko nuorten pelaajien taso nousussa. Parhaassa iässä olevat pelaajamme ovat aliedustettuina myös maajoukkueessa, joten tuntuisi ihan luontevalta, että he ovat sitä myös liigassa.

kiki

Vanhat lopettaa ja hyvät nuoret myydään ulkomaille. Kohta vliiga on kuin A-junnujen SM-sarja.

wenrer

Lainaus käyttäjältä: kiki - 06.01.2012 klo 00:30:13
Vanhat lopettaa ja hyvät nuoret myydään ulkomaille. Kohta vliiga on kuin A-junnujen SM-sarja.

Kuinka moni viime kauden liigapelaajista on nyt oikeasti lopettamassa tai jäämässä ilman seuraa?

Liian aikaista vastata.

NuuskaHuikkanen

Lainaus käyttäjältä: taylor - 05.01.2012 klo 23:59:57
- Harmi ettei media laajemmin pureudu tällaisiin muutoksiin. Urheilutoimittajat ovat laiskoja(?).
Ehkä enempi kertoo kotimaisen urheilumedian surkeudesta ja tietystä syvällisyyden puutteesta lajiin/lajeihin. Ehkä kaikki keskittyy jääkiekkoon ja keihäänheittoon enempi(?) tai etsitään koflikteista kertovia uutisia. Onneksi kymppipaikka ja vastaavat sieninä sateen jälkeen pompsahtaneet verkkolehdet tätä paikkaavat, vaikka tietty uskottavuus niiltä puuttuu vielä suuremman yleisön silmissä.

erno

En jaksanut lukea noin pitkää sepustusta läpi, mutta onko siinä käyty läpi tuollaisia 26-32 vuotiaita pelaajia läpi jotka ovat tasoltaan parempia kuin nuoret ja jotka ovat ilman työnantajaa?

Ac Ojoinen

Lainaus käyttäjältä: betluck - 06.01.2012 klo 00:06:31

Ikäjakauman muutos on tietysti todellinen kysymys ja osittain myös huolenaihe. Voidaan kuitenkin (osin ihan aiheellisestikin) kysyä, onko nuorten pelaajien taso nousussa. Parhaassa iässä olevat pelaajamme ovat aliedustettuina myös maajoukkueessa, joten tuntuisi ihan luontevalta, että he ovat sitä myös liigassa.
Tämä on mielenkiintoinen pointti ja mielellään antaisin mahdollisuuden nuorille lupauksille. Tänäkin vuonna muutamat nuorukaiset ovat osoittaneet että kun saavat vastuuta niin tulosta syntyy. Osa nuorista saa vastuuta loukkaantumisten ja pelikieltojen vuoksi, mutta on myös nuoria pelaajia jotka ottavat ja ansaitsevat paikan avauksessa.
Mielestäni ei ole mitään järkeä maksaa 3500 - 5000 tonnia vanhalle sarjajyrälle joka on lopettamassa uraansa liigassa 2 - 3 vuoden sisällä. Toki näitäkin pelaajia on hyvä olla joukkueessa pari kolme neuvomassa nuoria pois lukien HJK (tällä hetkellä)jolla on edellytyksiä pärjätä eurokentillä. Mielummin maksaisin tuosta summasta yhden pelaajan summasta 2 - 4 nuorelle potentiaaliselle pelaajalle, jolla on ura vielä edessä.

Keskiviikko

Jännä, jos tasaisen ikäjakauman tulisi olla jonkinlainen itseisarvo. Etenkin kasvattajasarjassa. TV-rahat jakoon seuroille sen mukaan, miten hyvin jengin ikäjakauma noudattaa Gaussin käyrää?

Puoliaika

#9
On hyvä, että seurat menevät talous edellä eivätkä käytä kovin paljon enempää kuin ansaitsevat. Olen siitä samaa mieltä. Silti on valitettavaa, jos sen takia pelaaja leimataan 26-vuotiaana vanhaksi.

On hankala käsittää miten raju muutos viime vuosina on tapahtunut, joten yritän nyt havainnollistaa sitä hieman. TPS:llä, Hongalla ja Hakalla oli vuonna 2008 yhteensä 3 miljoonan euron pelaajabudjetit. Kolmessa vuodessa, viime kauden alkuun mennessä, budjetit olivat laskeneet alle puoleen, 1,42 miljoonaan. TPS:n viime kauden koko budjetti (900k) oli alle 70 prosenttia sen kolmen vuoden takaisesta pelaajabudjetista (1,3 miljoonaa). On selvää, että iso osa seuroista eli vielä pari vuotta sitten yli varojensa. Sitä en kaipaa ollenkaan.

Korostan kuitenkin petäjämäisesti, että tässä ei ole kyse Gaussin käyrästä, eikä edes prosenttiosuuksista vaan pelaajamääristä. Vähintään 26-vuotiaiden osuus sopimuspelaajista on täsmälleen sama kuin kauden 2005 alussa: 28,4 prosenttia, mutta heitä on nyt 40 vähemmän. Se taas tarkoittaa, että myös alle 26-vuotiaita pelaajia huomattavasti on aiempaa vähemmän. Tarkalleen ottaen 42 prosenttia vähemmän. (Älkää huolestuko, ero kapenee kautta kohti, mutta en ole oikein varma valitaanko sopimuspelaajia pettämättömillä ja pelin laatua tukevilla kriteereillä.)

Kuten jutussa kirjoitin, menossa on evoluutio. Ja evoluutiossa ei selviä paras, siinä selviää sopivin. Tällä hetkellä sopivin pelaaja on nuori ja halpa. Lista parhaassa peli-iässä olevista ja todistettavan laadukkaista mutta silti työttömistä liigapelaajista on pitkä: Maanoja, Holopainen, Nooitmer, A. Okkonen, Balogh, J. Aho, Heilala, Ollo, Puustinen, Shala, Sihvola, Muinonen, Mäkitalo...

En epäile, etteikö edellä mainituista iso osa löytäisi seuran ensi kaudeksi, mutta liigalta jää saamatta muutakin. Kun lama alkoi, ulkomailta tuli Veikkausliigaan paljon nimekkäitä paluumuuttajia. Nyt tuo virta on tyrehtynyt. Ei siksi, että kaikki olisivat ehtineet kotiin vaan siksi, että suomalaisseuroilla ei ole (suhdanteiden tavoittamattomissa olevia HJK:ta ja Interiä lukuun ottamatta) juurikaan varaa maksaa paluumuuttajille.

Se, että nuoret saavat enemmän peliaikaa ei ole missään nimessä huono juttu. Pelaajille ei kuitenkaan ole hirveästi iloa siitä, että ura pitenee alkupäästä 1 tai 2 vuodella, jos se samaan aikaan lyhenee parhaista vuosista 5-7 vuodella. Mutta juuri sitä puoliammattilaisuus tällä hetkellä tarkoittaa.

PS. Yksi syy miksi tällaisia selvityksiä ei sanomalehdissä näe on näiden juttujen mittakaava. Tuossa juttupaketissa on yli 14 000 merkkiä tekstiä (senkin takia olen jakanut sen kolmeen osaan). Sanomalehden perinteiseen pääjuttu+kainalojuttu-formaattiin mahtuisi siitä kolmannes.

Vastapallo


Lotilan Pässi

Ongelman ydin on kasvaneessa ottelumäärässä.

Oletetetaan että joukkuella on 500 000 pelaajabudjetti eli puoli milliä varaa maksaa yhteensä kaikille.

26 ottelun liigassa tarvittiin 20 pelaajaa.
33 ottelun liigassa 25 - 30.

500 000 maksetaan 33 ottelumäärässä isommalle porukalle. Isompi porukka on halvempaa eli nuorisoa.

Toinen on sitten 2 joukkueen vähentäminen, jolloin pejaajia mahtui enemmän. Tän on isot herrat laskenut että 14 ei kannata?

Willer

Lainaus käyttäjältä: Puoliaika - 06.01.2012 klo 15:23:27
On hankala käsittää miten raju muutos viime vuosina on tapahtunut, joten yritän nyt havainnollistaa sitä hieman. TPS:llä, Hongalla ja Hakalla oli vuonna 2008 yhteensä 3 miljoonan euron pelaajabudjetit. Kolmessa vuodessa, viime kauden alkuun mennessä, budjetit olivat laskeneet alle puoleen, 1,42 miljoonaan. TPS:n viime kauden koko budjetti (900k) oli alle 70 prosenttia sen kolmen vuoden takaisesta pelaajabudjetista (1,3 miljoonaa). On selvää, että iso osa seuroista eli vielä pari vuotta sitten yli varojensa. Sitä en kaipaa ollenkaan.

TPS:n osalta osa toiminnoista joita oli FC TPS Oy:n budjetissa ajettu kaiketi TPS juniorijalkapallon alaisuuteen. Ero ei ehkä ole niin suuri kuin numeroiden valossa kuvittelisi, mutta selvää toki on se, että Sairasen rahojen puute näkyy monella osa-alueella pelaajabudjetin ohella.

BTW: Hyvä pohdinta tässä blogissa. :ylos:

Kermaperunat

Lainaus käyttäjältä: Vastapallo - 06.01.2012 klo 15:33:40
Tuskin se 26-vuotias pelaaja liian vanha on, mutta kallis kylläkin. Parikymppinen futari voi asua vielä äidin helmoissa ilman kustannuksia sillä verukkeella, että ammattilaisuus on aukeamassa, mutta 26-vuotiaalla pelaajalla alkaa olemaan jo ihan omasta elämisestä kuluja sen verran, että seuran pitää maksaa ihan oikeastikin, että pelaaminen on mielekästä.

Näinähän se on. Jos jengi rupee 25 ikävuoden jälkeen asettumaan sijoilleen ja perustamaan perhettä, joku 1300€ liigaseuralta ei enää niin lämmitä. Parhaassa iässä olevat haluavat sekä enemmän palkkaa, että miettivät jo viiden vuoden päähän, kun ura lähestyy loppuaan. Mikäli jonkinlainen uramahdollisuus aukeaa muualta, tuo se sekä vähintäänkin yhtä hyvät ansiot, että vakautta tulevaisuuden suhteen.

Ongelma vanhemmille pelaajille on toki myös Veikkausliigan kovin lyhyet sopimukset, jolloin perheellinen mies pelaa ensin vuoden Jyväskylässä ja sen jälkeen vuoden Turussa, kunnes taas pakkaa kamat ja suuntaa Vaasaan. Yritä nyt siinä saada elämää järjestykseen.

Puoliaika

#14
Lainaus käyttäjältä: Lotilan Pässi - 06.01.2012 klo 16:41:04
Ongelman ydin on kasvaneessa ottelumäärässä.

Oletetetaan että joukkuella on 500 000 pelaajabudjetti eli puoli milliä varaa maksaa yhteensä kaikille.

26 ottelun liigassa tarvittiin 20 pelaajaa.
33 ottelun liigassa 25 - 30.

500 000 maksetaan 33 ottelumäärässä isommalle porukalle. Isompi porukka on halvempaa eli nuorisoa.

Näinhän sitä luulisi, mutta joukkueiden koko oli vähentynyt 1,5 pelaajalla kausina 2005-2011. Kaikesta päätellen tällä kaudella yritetään mennä viime kauttakin pienemmillä ringeillä. Eri asia on kuinka hyvin se onnistuu, mutta tämä tuskin huolestuttaa seuroja liikaa. Markkinoilla on kesälläkin yllin kyllin kokeneita liigakelpoisia pelureita, jotka voi palkata kuukaudeksi tai kahdeksi paikkaamaan loukkaantumissumaa.

Ja mitä TPS:n tilanteeseen tulee, niin ihan varmasti siellä on siirretty kokonaisbudjetista jotain muualle. Vuonna 2008 seuran kokonaisbudjetti oli kolme miljoonaa euroa (1,7 miljoonaa pelaajabudjetin päälle). Siinä taisi silloin olla mukana kaiken maailman yrityslahjatehtailua ja muuta. Aika paljon kertoo se, että budjetti kutistui Sairasen lähdettyä kolmessa vuodessa 30 prosenttiin siitä mitä se oli kaudella 2008.

Vastapallo


Kermaperunat

Onhan tässä sekin, että jos nuorella pelaajalla lahjat riittävät Veikkausliigaan, jossain pään sopukoissa varmasti muhii ajatus Euroopan liigoista ja ammattilaiselämästä. Tossa jossain 25-vuoden iässä on kuitenkin käynyt jo melko selväksi, mihin taso riittää. Jos ei ulkomaille vielä olla lähdetty, tuskin lähdetäänkään ja kun on kotoinen liiga jo koettu, saattaa joitakin pelaajia kiinnostaa vakaa arkielämä, kohtalaiset tulot ja mahdollisuus syödä ja juoda niin kuin haluaa.

Toki avausviestissä kyseltiin tätä enemmän seurojen näkökulmasta, miksi seurat syrjivät parhaassa iässä olevia pelaajia. Voishan sitä ajatella, että seurat suosivat nuoria lupauksia saludojen toivossa, mutta mahdollisuus kunnon siirtokorvaukseen on niin häviävän pieni, että tämä tuskin on syynä.

Luultavasti syy on yksinkertaisesti vain se, että varttunempieen pelaajien palkkatoiveet ylittävät seurojen palkanmaksukyvyn ja jossain välissä sitä mies tahtoo muutakin kuin harjottelijapalkkaa.

ballKicker

Veikkausliigan tulevaisuus on kasvattajasarjana Ruotsin ja Norjan liigoihin. Tulevaisuudessa kaikkien muiden seurojen paitsi HJK:n pelaajarinki tulee koostumaan noin viidestä ammattilaisesta, minkä lisäksi joukkueessa pelaa opiskelijoita puoliammattilaisina, sekä iso joukko nuoria junioripelaajia. Jos ennustukseni kuulostaa pessimistiseltä, kannattaa tarkastella Veikkausliiga-seurojen tulonmuodostusta. Pääsylipputulot ja tv-rahat ovat lähes olemattomia ammattilaistoiminnan pyörittämiseen. Rahansa seurat saavat puolittaista hyväntekeväisyyttä harrastavilta yrityksiltä, jotka eivät hyödy sponsoroinnista juuri mitenkään.

Tämän hetken suuret eli HJK ja Inter pyörittävät toimintaa kohtuullisella rahalla, mutta heti kun Håkans jättää toiminnan, seura ajetaan alas. Honka on osoittautumassa täydelliseksi kuplaksi, jonka yleisökin on hylännyt. Jos edes Espoon Blues ei vedä väkeä lätkässä, potkupallossa katsojia lienee entistäkin vähemmän. Nosteessa oleva JJK pyörii taloutensa äärirajalla, eikä TamU:n kohtaloa voi sulkea pois. Ikävintä tässä kehityksessä on se, että sarjan taso tulee romahtamaan. Veikkausliiga-pelaajat ovat kansainvälisessä vertailussa todella heikkoja fyysisesti. Jos ja kun pelaajat eivät pysty edes harjoittelemaan täysipäiväisesti, fyysinen suoritustaso laskee entisestään, mikä tekee pelistä puolestaan karmeaa katsottavaa. Tämän kehityskulun suurin voittaja on HJK, josta tulee liigan täysin suvereeni hallitsija seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi.

Willer

Pointista samaa mieltä, mutta missä mielessä Inter on suurseura edes liigassa? Liikevaihdoltaan yksi liigan pienin. ???

ballKicker

Lainaus käyttäjältä: Willer - 07.01.2012 klo 18:56:46
Pointista samaa mieltä, mutta missä mielessä Inter on suurseura edes liigassa? Liikevaihdoltaan yksi liigan pienin. ???

Interillä on Håkansin kuvioiden ansiosta liigan toiseksi paras palkanmaksukyky. Avainpelaajat tienaavat järjestäen 40-50 ke vuodessa ja joukkueen miltei kaikki pelaajat ovat ammattilaisia. Ja tosiaan ilman Håkansia Interillä tekee tiukkaa selviytyä edes divariseurana.

wenrer

Lainaus käyttäjältä: Puoliaika - 05.01.2012 klo 18:43:59
Kauden 2009 alussa liigapelaajia oli 324. Viime kaudella heitä oli enää 273. Joukkueiden pelaajaringit olivat pienentyneet, vaikka pelimäärä oli kasvanut. Sama suunta on jatkunut sen jälkeenkin. Tällä hetkellä sopimus ensi kaudesta on 197 pelaajalla. Se on lähes 80 vähemmän kuin viime kauden alussa.

Paljonko muuten sopimuspelaajia oli tammikuun alussa 2011? TamU ja AC Oulu huomioimatta. Eli 12 liigajoukkuetta 2011 vs. 12 liigajoukkuetta 2012 samassa ajankohdassa?

Olisi kiva tietää, kuinka paljon pelaajat ovat oikeasti vähentyneet, eli kuinka paljon seurat oikeasti ovat säästämässä ns. turhan ajan palkoissa.

Lainaus käyttäjältä: Puoliaika - 05.01.2012 klo 18:43:59
Erityisen paljon on vähentynyt parhaassa iässään olevien, vähintään 26-vuotiaden pelaajien määrä. Heitä on kadonnut liigakentiltä kolmessa vuodessa lähes neljäkymmentä.

Ja tämä ei varmasti tullut yllätyksenä kenellekään, kun 14 joukkueen liiga pienennettiin 12 joukkueen liigaksi. Alueellisia sponsorirahoja on keräämässä kaksi jengiä vähemmän, mutta samalla ottelu- ja matkamenot kasvoivat, joten oli jo alusta alkaen ihan selvää, että liigaseurojen kokonaispelaajabudjetti pienenee.

Tuo trendi on tulevina vuosina varmaan hieman oletettua selvempi johtuen juurikin siitä, että yleinen talouden epävarmuus tulee jatkossa jonkin verran vähentämään yritysten ja yksityishenkilöiden sponsorointi-innokkuutta. Ainoa, millä tuota voisi käytännössä kompensoida on lisääntynyt pelaajamyynti ulkomaille ja sen myötä kasvava kotimaan futiksessa (toivottavasti) kiertävä rahamäärä, mutta Palloliiton "perse edellä puuhun, perustuksista ei niin väliä" -tyyppinen ajattelu tuskin mahdollistaa tuota, elleivät suurimmat ja hienoimmat seurat ota lusikkaa omaan käteen ja satsaa vapaaehtoisesti entistä enemmän juniorityöhön. Jos satsaavat, tuo näkyy alkuvuosina entistä enemmän juurikin niiden parhaassa iässä olevien pelaajien sopimustilanteissa, sillä ei se raha tyhjästä tule, mutta kymmenen vuoden päästä tilanne voi olla jo hieman parempi.

Puoliaika

Lainaus käyttäjältä: V - 08.01.2012 klo 15:28:40
Paljonko muuten sopimuspelaajia oli tammikuun alussa 2011? TamU ja AC Oulu huomioimatta. Eli 12 liigajoukkuetta 2011 vs. 12 liigajoukkuetta 2012 samassa ajankohdassa?

Tämä olisi kieltämättä mielenkiintoinen lukema (niin vuodelta 2011 kuin 2009 ja 2005:kin), mutta jos sitä ei ole minulla eikä edes sinulla, niin sitä löytyy tuskin keneltäkään. Valistunut arvaukseni on, että sopimusten tekeminen on myöhentynyt viime vuodesta.

Fakta nimittäin on, että joukkueiden pelaajabudjetit eivät käytännössä laskeneet viime kaudeksi. TPS, Honka ja Haka olivat tiukentaneet vyötä reippaasti, mutta valtaosa muista joukkueista oli jopa nostanut pelaajabudjettiaan. Syynä tähän oli se, että liigassa piti alkuperäisen suunnitelman mukaan käydä kauden päätteeksi hurja harvennus. Se ei johtanut aivan kilpavarusteluun, mutta piti valtaosan pelaajabudjeteista vähintään edellisen kauden tasolla. Ja kokeneempiakin pelaajia työllistettynä.

Lopulta kävi kuitenkin niin, että valtaosa harvennuksesta tapahtui jo ennen liigakauden alkua ja ainoalle karsiutujan paikallekin oli tarjolla vahva kandidaatti RoPSin muodossa. Tässä mielessä pelätty kausi muuttui paljon kesymmäksi jo ennen alkamistaan. Kauden päätteeksi monessa toimistossa ajateltiin varmasti, että kaudesta olisi voinut selvitä halvemmallakin ilman putoamispelkoa.

Olen samaa mieltä siitä, että tämä trendi tuskin helpottaa vuodessa tai parissa. Joukkueiden tekemä juniorityö on nyt tärkeämmässä asemassa kuin ehkä kertaakaan Veikkausliigan historian aikana. Hieman kärjistäen voisi sanoa, että joillain paikkakunnilla juniorityön laatu ratkaisee sen, pelataanko paikkakunnalla enää liigafutista - tai jopa sen, onko seuraa muutaman vuoden päästä vielä olemassa.

Tuomas Peltosella on muuten hyviä ajatuksia ikäasiasta Kymppipaikassa: http://kymppipaikka.fi/2012/01/04/tuomas-peltonen-karsiiko-paasarjamme-pelillinen-taso-radikaalista-nuorennusleikkauksesta/

Rikkiviisas

Viime kaudellakin haettiin aika paljon leveyttä junnuista ja esimerkiksi MyPa sekä VPS kärsivät melkoisesti loukkaantumissumasta, jolloin kentällä käyneiden pelaajien määrä oli normaalia suurempi.

Itse asiaan niin Vastapallon tavoin on sanottava, että kyse on ihan rahasta. Nuori pelaaja voi opiskella, asua kotona ja on muutenkin vailla siteitä. Siinä kaksivitosena alkaa miettiä tulevaisuutta, koska liigajyrällä alkaa olla selvää, että ulkomailla pelaamisen vaihtoehto on mennyt, osalla on tullut jo perhettä tai ainakin tyttöystävä. Samaan aikaan toisen polun valinneet kaverit ja tuttavat valmistuvat, menevät töihin ja saavat palkallaan kaikkea kivaa. Vaihtoehtona on siis vaatia kunnon palkkaa pelaamisesta, sinnitellä taskurahoilla ja tai mennä muihin töihin ja tyydyttää pelinälkä alasarjoissa.

Sinällään on myös mielenkiintoista, että suomalaisen jalkapallon kaksi lamaa ovat tapahtuneet suurten visionäärien ja mesenaattien jälkeisenä aikana. Edellisen kerran vastaava tilanne oli kun Harkimo lopetti Jokerit ja nyt kun Sedu häippäsi Hakasta. Oliko näiden sankarien vaikutus palkkakehitykseen erityinen vai onko kysymys vain sattumasta?

Optimisti voisi väittää, että tavallaan liigajyrien "siivoaminen" pois auttaa, mutta toisaalta siitä on haittaakin. Mahdollisuudet ja ongelmat ovat oikeastaan seuraavanlaisia:
- Onko junnulle hyödyllisempää saada peliaikaa liigassa A-juniori-iässä koska tarvitaan pelaajia vai pitäisiä junnun taistella peliajasta liigajyriä eikä toisia junnuja vastaan? Onko aiemmin peluutettu liigajyriä siksi, että väkisin haetaan rahoille vastinetta?
- Pystytäänkö liigan nuorentumista hyödyntämään panostamalla harjoitteluun ja junnutyöhön eli opetetaan uudet pelaajat kovempaan tempoon, kovempiin fyysisiin vaatimuksiin ja sitä kautta parannetaan liigapelien tasoa? Ovatko tiettyyn tekemiseen tapaan tottuneet liigajyrät olleet este valmentajien visioille ja muutoksille?

Taavetti_Merimies

Lainaus käyttäjältä: Vastapallo - 06.01.2012 klo 21:13:59
Mulla on aika vahva haju siitä, että tuo 1300 euroa/kk on jo aika kova liksa vaikkapa Hakan, Lahden, Jaron tai MyPan mittapuulla. Siinä voi sitten miettiä, että paljonko perheellistä futaria kiinnostaa tarttua kymmeneksi kuukaudeksi tuollaiseen, tai ehkä jopa vielä kevyempään, pakettiin.

Kun tosiaan tulotaso on melko vaatimatonta sekä pelien lisäksi matkat sekä harjoitukset vievät aikaa perheeltä ja / tai kumppanilta niin kyllähän jalkapalloilijoiden(kin) voi sanoa olevan mukana suomifutiksessa melkolailla lajin harrastamisen pohjalta. Itse olen ollut aikoinaan samassa keskiasteen opinahjossa muutaman suomalaisen pääsarjatason palloilulajien ex-pelaajan kanssa ja nämä olivat olleet lähellä - tai yli - kolmeakymmentä ikävuotta mutta joutuneet elättämään itsensä opintotuella.

Syöttöharhojen maailma

Juha Reinin PAF-blogi:

LainaaSääntöuudistus.
Juha Reini tammikuu 16, 2012

Jalkapallon pelaajayhdistyksen JPYn pitämässä pelaajapörssissä on tälläkin hetkellä huolestuttavan monta työtöntä jalkapalloilijaa. Sikäli mikäli kun pörssin päivityksiin on luottamista ja uskomista, niin yhteensä yli 120 pelaajaa on tälläkin hetkellä vailla työtä joko Veikkausliigasta, ykkösestä tai kakkosesta.

Mika Mäkitalo, Tomi Maanoja, Eetu Muinonen, Janne Turpeenniemi, Pekka Sihvola, Jussi Aalto, Antonio Inutile, Konsta Rasimus, Drilon Shala, Leroy Maluka, Jussi Äijälä, Kaarlo Rantanen, Santeri Ahola, Jesse Ahonen, Marco Matrone ja monia muita. Ennen vanhaan näistä pelaajista olisi kevyesti kääntänyt Veikkausliigatasoisen joukkueen, ja vielä niin laadukkaan, jonka ei edes tarvitsisi taistella putoamista vastaan. Mitä on tapahtunut? Miksi pelaajapörssi on täynnä tällaisia liigaan soveliaita pelaajia, mutta joille paikkaa auringossa ei kuitenkaan helposti löydy?

Syy on Suomen palloliiton, Veikkausliigan ja meidän kaikkien, jotka ovat puhuneet liigan joukkuemäärän supistamisen puolesta. Otan siis myös omalta osaltani syyt niskoilleni. Meidän supistamisen puolesta puhujien vuoksi Suomesta löytyy tällä hetkellä yli 100 työtöntä jalkapalloilijaa ja lisää on tulossa. Ja miksi siis edes olemme olleet supistamisen kannalla?

En osaa antaa vastauksia muiden puolesta enkä aio arvailla, joten joudutte tyytymään omiin perusteluihini.

Suomalaisen liigapelaajan keskiansio on jo vuosia ollut lähellä Suomen virallista köyhyysrajaa. Suomessa köyhyysrajana pidetään noin 1080 €:n nettotuloja kuukaudessa tienaavaa palkansaajaa ja voin vannoa, että suuri osa ammattilaiseksi itseään tituleeraavaa Veikkausliigapelaajaa saa palkakseen vähemmän kuin tuon 1080 € kuukaudessa. Suomeen jalkapallon perässä saapuva afrikkalainen, eteläamerikkalainen, itäeurooppalainen tai aasialainen pelaaja ei saa monesti sitäkään, mutta toimeen pitäisi silti jotenkin tulla.

Mielestäni tällaisilla palkkioilla ei voi pelata saatikka elää jalkapalloammattilaisena. Olen perustellut liigan pienentämistä kysyjille ja itsellenikin sillä, että mitä vähemmän joukkueita, sitä enemmän joukkueilla on mahdollista löytää koko ajan laadukkaampia ja parempia pelaajia, jolloin liigan taso tulee nousemaan, ihmiset löytävät stadioneille ja yhteistyökumppaneita seuroille löytyy. Näin myös pelaajille voidaan maksaa pelaamisesta tarpeeksi ja Veikkausliigasta voi tulla täysin ammattilaisliiga. Tällä tavalla koko suomalaisen jalkapallon tasokin vääjäämättä nousee. Keihään kärjestä tulee niin sanotusti laadukkaampi.

Yksi suuri vaara liigan joukkuemäärän vähentämisessä on. Pelaajat hankitaan halvalla ulkomailta ja omat juniorimme jäävät ilman pelipaikkaa. Siihen on vastaus olemassa. Veikkausliigan ja Palloliiton sääntöihin on merkattava EU:n ulkopuolisille pelaajille minimipalkkasääntö, kuten tehdään esimerkiksi Belgiassa ja Hollannissakin. Belgiassa EU:n ulkopuolelta saapuvan pelaajan vuosipalkan on oltava yli 70.000 euroa vuodessa ja Hollannissa pelaajan täytyy tienata jo n. 527.000 euroa vuositasolla voidakseen harjoittaa ammattiaan. Tämä järjestelmä poistaisi pelot Suomeen tuotavien jalkapalloilijoiden hyväksikäytöstä, opettaisi seuroja vastuullisuuteen ja saisi ne miettimään kaksi kertaa ennen niin halpojen ja usein keskinkertaisten ulkomaisten pelaajien hankkimista liigaan. Tämä sääntö takaisi myös sen, että Suomeen saapuva ulkomaalainen pelaaja olisi omalle joukkueelleen selvä vahvistus ja näin nostaisi koko liigan tasoa. Olettaen siis että mitä kalliimpi, sitä parempi pelaaja.

Minimipalkan suuruudeksi voisi tällä hetkellä määritellä vaikka liigan keskiansion, joka tällä hetkellä on noin 20.000 euroa vuodessa, korotettuna esimerkiksi 10 prosentilla. Eli konkreettinen ja varmasti hyvä ja toimiva uudistusehdotus jalkapalloliiton(vai kuka tästä nyt päättääkään) sääntöihin. Tai mistä minä sen tiedän. Kunhan heittelen.

Muista uudistuksista joskus myöhemmin.

-Reiska-

En tiedä olisiko herrasmiesulkomaalaiskiintiö (tosin löytyy varmaan jengejä, jotka eivät tähän suostuisi) parempi, kun liigassa pelaa kuitenkin esimerkiksi töpseli-Okaru, jolle ei aivan hirveästi olisi aluksi kuulunutkaan maksaa vaikka mies osoittautuikin pelimieheksi loppukaudesta, mutta jotain olisi kieltämättä hyvä tehdä, kun kakkosvahtejakin rahdataan kaukaisten merien takaa viemään naisemme ja nuorisoveskariemme kaaderipaikat.