Erinomaisessa Kuningaspelin kentät-kirjassa (Itkonen & Nevala, 2007) on Ramón Llopis Goigin artikkeli
Nuorten ottaessa etäisyyttä vanhoihin kannattajiin haluttiin herättää myös huomiota. … Nuoret osoittivat innolla erilaisuuttaan ja pyrkivät siten legitimoimaan kapinaansa. Pian he julistautuivatkin joukkueensa ainoiksi oikeiksi kannattajiksi. Nuoret vähättelivät perinteisiä peñoja, koska nämä olivat heidän mielestään kyvyttömiä kannattamaan joukkuettaan. Näkemysten törmätessä nuoret itse lähtivät tai heidät jopa karkotettiin vanhempien kannattajien joukoista. Uusi intohimoinen käyttäytyminen ei miellyttänyt perinteisiä peñoja.
Kuvaus taitaa sopia hyvin niin Forza -> Sakilaisiin kuin KuPSin Banzai -> KPO Crewiinkin. Erona Espanjaan vain se, että kannattajien määrät ovat eri kokoluokissa ja Espanjassa isit ja muut sukulaiset saattoivat olla samassa kannattajasektiossa.
Kannatuslauluista ja -koreografioista sekä joukkueen kanssa matkustamisesta oli tullut olennainen osa peñan toimintaa.
Tietysti. Suomessa jakautumisen seuraus: alunkin perin pienehköt kannattajamäärät = yhä pienemmät resurssit = vähemmän matkustajia = iso bussilastillinen muuttui pikkubussiksi ja pikkuautoksi tai omaksi kyydiksi (tai ei edes noihin) = tifot vaatimattomimmiksi jne.
Kotikentällä homma pitäisi olla helposti järjestettävissä, mutta ongelmaa tulee vierasmatkailusta, jos samoihin porukoihin ei enää mahduta. Löytyyköhän jatkossa vieraissa jokaiselle eri vieraskannattajaporukalle omat sektiot?
Vanhempien peñojen näkemykset jäsenydestä (ja myös seuran merkityksestä) jäivät pian nuorten peñojen tulkintojen jalkoihin. Nuorille peñoille jäsenyys oli pikemminkin mahdollisuus tavata samaa jalkapallojoukkuetta rakastavia ystäviä.
Luonnollista, siis tulkintaerot, ”ikäpolvien välinen kuilu”, vrt. esim. vieraskirjakirjoittelu Banzai / FF2.
Siis suomalainen ongelma on ns. tosikannattajien määrä. Jos se ei ryhmäkohtaisesti kasva riittävän isoksi (oltava mielestäni vähintään n. 100 suht. aktiivista), touhu jatkuu marginaalissa pienten porukoiden puuhasteluna. Pienestähän kaikki suuri aina lähtee, mutta realiteettien tunnustaminen (eli tehtäisiin yhteistyötä vaikka hampaat irvissä) ei tekisi mielestäni yhtään huonoa suomalaisen jalkapallokannattamisen kulttuurin kehittämisen kannalta. Seurojen sisällä kannattajaryhmien poteroihin kaivautuminen yhteistyön tekemisen asemesta ei ole toteutuneen perusteella ollut paras ratkaisu; kannattajien kokonaismäärät niin Forza + Sakilaiset kuin Banzai + KPO Crew ovat nykyään pienemmät kuin aiemmin Forza ja Banzai. Kannattamisen ”laatu” onkin sitten toinen juttu. Kuvitelma laadusta määrän korvaajana ei kuitenkaan automaattisesti ole oikea vastaus kehittää suomalaista kannattajatoimintaa.