Manchester United F.C. - 2012/132011/12Liigamestaruuden voittanut paholaisryhmä koki kesällä suuria muutoksia. Syksystä '06 Valioliiga-kenttiä vahvasti dominoineen Manchester Unitedin riveistä, ja etenkin sen takalinjoilta, poistui iso määrä kokeneita ja kaiken voittaneita runkopelaajia ja jollain tapaa uuteen kauteen valmistautuminen tuntui myös valmistautumiselta uuteen alkuun. Neljä Valioliigaa ja kolme UCL-finaalia viiden vuoden aikana saavuttanut ryhmä oli väistämättä ikääntymässä.
Kausi kuitenkin lähti käyntiin paremmin kuin moni osasi odottaa. Paikalliskilpailija City kaatui hienon takaa-ajon ansiosta 3-2 ja liigassa United aloitti murhaavasti viidellä peräkkäisellä voitolla maalieron ollessa 21-4. Murskavoitto Arsenalista nosti Unitedin liigan kärkeen, ja moni piti mestaruuden uusimista väistämättömänä.
23.10.2011 Manchester Derby, Old Trafford. 1-6.
Loppuvuoden kovin takaisku oli ehdottomasti kuitenkin Nemanja Vidicin polvivamma
7. joulukuuta Baselia vastaan, jonka vuoksi kapteeni oli sivussa koko loppukauden. Erinäisissä kirjoituksissa povattiin punaisille vähintäänkin maailmanloppua, eikä tuo ilman serbiä pelattu paikallismatsi ainakaan päinvastaisesta viitteitä antanut. United kuitenkin keräsi tuon pelin jälkeen 59 pistettä 63 mahdollisesta...
Ainakin, jos unohdetaan välistä vuodenvaihteen shokkitappio Blackburnille ja heti perään Newcastlelle. Etukäteen synkemmäksi talven teki vielä tuleva otteluputki, jonka aikana vastaan asettui liigan kerma Cityä lukuun ottamatta. United kuitenkin navigoi hienosti purren karahdettua kiville vasta huhtikuussa Wigania vastaan.
Euroopassa pelit päättyivät jo maaliskuussa. Eikä siis Mestarien liigan puolella, vaan umpisurkean lohkovaiheen jälkeen United löysi itsensä Eurooppa-liigasta, jossa meno ”parani” entisestään. Loppujen lopuksi europelien sarake näytti 3-3-4 ja Old Traffordilla United voitti ainoastaan pisteittä lohkossa jääneen romanialaisen Otelul Galatin.
Valioliigaa seuraava yleisö sai haluamansa, kun United hukkasi käsittämättömällä tavalla 4-2 kotijohdon Evertonia vastaan ottelun loppuhetkillä. Ja vaikka manchesterilaisten kompurointia tervehditään lähes poikkeuksetta ilolla muutenkin, oli tässä kyse siitä, että kauden toisessa liigakohtaamisessa United ja City taistelisivat tasapäisesti mestaruudesta.
Cityn voitettua mestaruuden lopulta maalierolla on, kuten tapoihin kuuluu, laskeskeltu, missä peleissä Unitedin olisi ne tarvittavat maalit pitänyt iskeä kääntääkseen maalieron puolelleen. Monelta ulkopuoliselta itseään asiantuntijaksi kutsuvalta henkilöltä on kuitenkin unohtunut eräs kliseinen pallopelien lainalaisuus: ”hyökkäys voittaa otteluja, puolustus mestaruuksia”. Tässä tapauksessa henkilöityen Nemanja Vidiciin, ja kiteytyen tuohon hulluun viisiminuuttiseen keväisellä Old Traffordin nurmella
huhtikuun 22. päivänä.
Kaudella 2011/12 United-paidassa esiintyneet:
#1 David de Gea 39, 0+0
#3 Patrice Evra 47, 0+7
#4 Phil Jones 34(7), 2+4
#5 Rio Ferdinand 37(1), 0+0
#6 Jonny Evans 35(5), 1+3
#7 Michael Owen 3(1), 3+0
#8 Anderson 12(4), 2+1
#9 Dimitar Berbatov 12(9), 9+2
#10 Wayne Rooney 41(2), 34+9
#11 Ryan Giggs 22(11), 4+11
#12 Chris Smalling 23(7), 2+0
#13 Park Ji-Sung 19(9), 3+6
#14 Javier Hernandez 22(14),12+3
#15 Nemanja Vidic 10, 0+0
#16 Michael Carrick 37(4), 2+4
#17 Nani 33(7), 10+14
#18 Ashley Young 27(6), 8+12
#19 Danny Welbeck 27(12),12+6
#20 Fabio 12(3), 0+0
#21 Rafael 15(3), 0+5
#22 Paul Scholes 15(6), 4+0
#23 Tom Cleverley 10(5), 0+3
#24 Darren Fletcher 9(1), 2+1
#25 Antonio Valencia 32(6), 6+16
#27 Federico Macheda 2(4), 1+0
#28 Darron Gibson 2, 0+1
#32 Mame Biram Diouf 3, 0+1
#34 Anders Lindegaard 11, 0+0
#38 Michael Keane 0(1), 0+0
#40 Ben Amos 4, 0+0
#42 Paul Pogba 0(7), 0+0
#48 Will Keane 0(1), 0+0
#49 Ravel Morrison 0(2), 0+0
#51 Ezekiel Fryers 2(4), 0+0
#52 Larnell Cole 0(1), 0+0
: de Gea, Lindegaard, Amos
Edwin van der Sarin jättämä aukko oli valtava. Se oli selvää viime kesänä, oli korvaaja kuka tahansa. Fergusonin valinta kohdistui 20-vuotiaaseen
David de Geaan. Alkukausi oli hankala muutamine ison profiilin virheineen, mutta SAF:n liike ottaa nuori spanski talvella katsomon puolelle osoittautui loppujen lopuksi oikeaksi ratkaisuksi. Itse epäilin hiukan pojan pään kestämistä, mutta hän vaimensi kriitikot loistavilla torjunnoillaan. Talvella tolppien välissä torjunut
Lindegaard pelasi minusta myös hyvän kauden, jotenkin sain hänestä todella itsevarman kuvan, jalalla pelaaminenkin hyvää luokkaa.
Tulevaisuuden näkymät: Espanjalainen jatkaa entistä selvempänä ykkösmaalivahtina, kunhan nyt toinen kausi ei vain hänen kohdallaan osoittautuisi monen muun tapaan ensimmäistä vaikeammaksi. Lindegaardissa Unitedilla on varma kakkonen, ellei hän sitten lähde peliajan perässä muualle.
Ben Amosille järkevin ratkaisu olisi varmasti laina tai jopa siirto muualle, kyseessä kuitenkin nuorten maajoukkueissa pelannut veskari.
Puolustajat: Evra, Jones, Ferdinand, Evans, Smalling, Vidic, Fabio, Rafael
Kauteen lähdettäessä oli aika epäselvää, kuka nuorista pakeista ottaa sen oikean pakin paikan itselleen.
Smalling oli alkukaudesta vahvasti esillä oikealla, kuten myös
Jones. Molempien kausi noudatti oikeastaan aika samanlaista linjaa, keväällä molemmat olivat täysin ulkona kuvioista, kunnes sitten viimeisissä peleissä tulivat kuviin takaisin.
Rafael oli hyökkäyssuuntaan hyödyllisin, yhteispeli Valencian kanssa toimi ajoittain hienosti. Toisaalta nukahduksia omassa päässä, etenkin Athletic Bilbao ja Everton kuittasivat näistä aika rajulla tavalla.
Evra jatkoi vanhalla kausikortilla vasemmalla, eikä otteet ainakaan parantuneet aiemmasta. Syöttöjä tuli sentään enemmän kuin ennen. Eipä niitä vaihtoehtojakaan juuri ole, kun
Fabio ei pysy kasassa, enkä toisaalta ole muutenkaan aivan vakuuttunut hänen kyvyistään kivikovassa Valioliigassa.
Vidicin loukkaannuttua
Evans nosti ilahduttavasti tasoaan olleen mielestäni Unitedin yksi kirkkaimmista onnistujista päättyneellä kaudella.
Ferdinandin jalka on raskas, mutta kokemuksella hoiti hommansa kiitettävästi.
Tulevaisuuden näkymät: Mielenkiintoista on nähdä, miten Vidicin paluu vaikuttaa puolustuksen peluutukseen. Itse olen sillä kannalla, että Evans ottaisi ansaitsemansa paikan kipparin vierellä. Ferdinandia on huhuissa viety sinne tänne, mutta uskoisin hänen pysyvän Unitedissa. Smallingin pelaaminen on aina miellyttänyt omaa silmääni, atleettisena puolustajana tuo myös hieman liikkuvuutta takalinjoille.
Vasemmalla jatkaa Evra, ellei vaihtoehtoja sinne saada. Moni on peräänkuuluttanut vasemman pakin hankintaa, mutta uskoisin Fergusonin luottavan tähän kulttihahmoon. Junnuista Fryers antoi jonkinlaisia näyttöjä kauden aikana, mutta kaukana on vakavat haastajat, ellei Fabio löydä uutta vaihdetta uralleen.
Oikealla Rafael lienee se ykkösvaihtoehto. Hieman sellainen tunne on itselläni, että Jones on O'Shea-tyylinen väliinputoaja, jolle ei selvää roolia joukkueesta löydy. Toki ikää on vielä vähän, mutta toisaalta aika ratkaisevia nämä seuraavat vuodet ovat kehityksen kannalta, etenkin kun villeimmät puheet nostavat poikaa ihan sinne maajoukkueen kapteeniksi asti.
Itse olen ehkä jollain tavalla sokaistunut Evran pelaamiseen, mutta en näkisi syytä tehdä kesällä hankintoja alakertaan. Fabion mahdollisesti lähtiessä olisi tilausta kirittäjälle, vaikka se nytkin on siis vain näennäistä.
Keskikenttäpelaajat: Anderson, Giggs, Park, Carrick, Nani, Young, Scholes, Cleverley, Fletcher, Valencia, Pogba
Alkukaudesta suitsutusta osakseen saaneet
Anderson ja
Cleverley katosivat täysin kuvista syksyn jälkeen. Brassi ei tunnu pysyvän ollenkaan kasassa, eikä sitä kovasti odotettua kehitystä (siksi) ole nähty.
Carrick oli paitsiossa alkukaudesta, jopa fanien hampaissa, mutta huikealla tavalla mies nosti itsensä taas keskikentän tärkeimmäksi palaseksi.
Scholesin paluu oli etukäteen ajateltuna upeaa lähinnä romantikoille, mutta kyllä hän osoitti olevansa edelleen pallollisena Valioliigan eliittiä.
Fletcherin kausi meni täysin ohi sairastelun takia, ja saapa nähdä palaako skotti enää huippukuntoon, jos palaa ollenkaan.
Laituriosastolla tuntui, että jokaisella oli lupa loistaa vuorollaan.
Young ja
Nani avasivat kauden vahvasti, ja toisaalta loppukauteen mentäessä
Valencia kannatteli oikeastaan koko joukkuetta huikeilla otteillaan.
Park, kuten myös etenkin loppukaudesta
Giggs, sitten seilasi vähän siellä täällä niin pelipaikan kuin esitystenkin osalta.
Tulevaisuuden näkymät: Keskikentän keskustan kaikki tunnistavat Unitedin suurimmaksi ongelmakohdaksi. Carrick siinä jatkaa melkoisella varmuudella, mutta toinen paikka on täysin auki. Scholes ilmoitti pelaavansa vielä yhden kauden, joten hänestä United saa hyvän varamiehen ja helpompiin kotipeleihin selvän pelin pyörittäjän. Giggsin rooli pienentyi päättyneellä kaudella, mutta parhaimmillaan laatu on edelleen erinomaista.
Sanon tämän nyt ihan suoraan, jottei tarvitse sitten kauden edetessä sen kummemmin pyöritellä: Parkille, Andersonille ja Cleverleylle näyttäisin ovea. Parkin pelit huipulla on pelattu, Andersonin paikat ei kestä, eikä toisaalta tarjoa mitään niin laadukasta että pitäisi ringissä roikottaa. Cleverleyn taso ei tule uskoakseni huipulle riittämään, mutta on toisaalta sen verran laadukas pelaaja, että menisi moneen valju-jengiin suoraan avaukseen ja näin ollen ylläpitäisi mahdollisuudet myös maajoukkueeseen.
Fletcherin paluu huippuiskuun taitaa olla toiveajattelua, joten jos skotti jatkaa, on käyttöaste mallia Giggs/Scholes.
Pogban tulevaisuudesta poika (tai hänen agenttinsa) tuskin itsekään tietää, mutta uusi sopimus saattaa muuttaa Fergien suunnitelmia mahdollisista hankinnoista, potentiaalia kun ranskalaisella kuitenkin on.
Kagawaa on kovasti tuotu Unitediin, ja eiköhän sieltä tosiaan jotain hyökkäävämpää pelaajaa ole tulossa. En ole niinkään vakuuttunut, että Fergie ostaisi puolustavampaa keskikenttää, vaikka tällaista on moni toivonut. Laituriosastolla en usko tapahtuvan mitään ihmeellistä liikettä. Parkin luulisi lähtevän, mutta huippukolmikon lisäksi sinne on heittää Welbeckiä, Rooneya ja Giggsiä, joten ainakin numerollisesti materiaali riittää. Ja onhan tämä ehkä se Unitedin vahvin osa-alue.
Nyt kun on lupa näitä toiveita ja veikkauksia esittää näkyvällä paikalla, niin villinä heittona Valencian kokeileminen keskikentän keskellä. Erittäin fyysisenä ja nopeana pelaajana voisi tarjota ”jotain muuta” nykypelaajiin nähden. Ecuadorilaiselta on myös totuttu näkemään iso työmäärä alaspäin, joten siitä tuskin asia jäisi kiinni, vrt. Scholes/Giggs.
Hyökkääjät: Owen, Berbatov, Rooney, Chicharito, Welbeck, Macheda
Unitedin pelatessa suurimman osan kaudesta kahdella hyökkääjällä, aukesi
Danny Welbeckille paikka murtautua aina avaukseen asti
Rooneyn rinnalle. Melko onnistuneen kauden hän pelasikin, ja jatkossa on varmasti syytä odottaa paljon enemmän. 12 maalia hänelle ja
Chicharitolle on ihan kohtalainen saldo, vaikka etenkin Welbeckillä oli (oman hyvän pelaamisensa ansiosta) paikkoja niin paljon isompaankin maalimäärään. Rooneylta kova maalisaldo ja ehjä kausi kaikin puolin.
Berbatov käytti tehokkaasti minuuttinsa hyväkseen, mutta olihan tämä kausi melkoinen kyykytys, oli syyt mitkä hyvänsä.
Owenille oli tarjolla statistin rooli parin cup-pelin muodossa.
Tulevaisuuden näkymät: Itse uskon, että Welbeck ottaa yhä vahvemmin tuon avauspaikan itselleen ensi kaudella. Riippuu tietenkin hieman uusista hankinnoista miten SAF ryhmäänsä peluuttaa, mutta selvittämällä keskikentän probleemat on minusta täysin perusteltua peluuttaa Unitedia kahdella kärjellä, etenkin kun molemmat ykkösvaihtoehdot tekevät vahvasti töitä joukkueelle. Hernandez sitten tuo maalintekovoimaa penkiltä, pelillisen annin pysyessä totutun heikkona. Owenille Fergie näyttikin jo ovea, ja eiköhän Berbatov ole seuraavana liipaisimella. Myöskään
Machedalle en usko Fergusonin näkevän tilaa joukkueessa. Itse olen aina puhunut Berban puolesta, mutta tällä hetkellä lähtö tuntuu väistämättömältä. Varmasti hänellä olisi vielä paljon annettavaa, mutta onko jo liian myöhäistä?
Joitain arveluja on heitelty mahdollisuudesta, että Rooney siirtyisi yksin kärkeen jos hänen taakse tulee hyökkäävä keskikenttäpelaaja. Fergusonin puheista on kuitenkin saanut sen kuvan, että hän pitää Welbeckin potentiaalia erinomaisena, ja näin ollen peliaika ei tule ainakaan vähenemään jatkossa.
----------------
Kesä 2012: Siirtospekulaatioita en ole niin tiiviisti seurannut, että osaisin veikkailla tulijoita sen kummemmin. Hyökkääviä pelaajia on huhuissa perinteisesti tulossa bussilastillinen. Läpisyöttöjen antajaa Unitedin peli kovasti kaipaisi, kun laidoilla ja kärjessä kuitenkin nopeutta riittää, joten näin jälkiviisaana voi todeta, että kyllä se Özil olisi pari vuotta sitten kelvannut. Keskikentän hitaus aiheuttaa itselleni eniten harmaita hiuksia, joten jos Fletcheriä ei jollain ihmeellä saada parin vuoden takaiseen iskuun, niin minusta olisi perusteltua hankkia ”uusi Keane”. Se, mistä tällaisen dynamon United löytää, on aivan toinen kysymys. Hargreavesin kanssa merkit olivat positiivisia, mutta... Tyydyn tähän loppuun siis kirjaamaan ratkaisut, jotka itse tekisin lähtijöiden osalta:
OUT: Amos, Anderson (heh), Park, Cleverley, Macheda
Pelitavan muutoksista ja heikkouksista on ollut puhetta pitkin kautta. Selvää on, että etenkin keskikaistalla tarvitaan nopeampia jalkoja, joka mahdollistaisi tiukemman prässin ja keskikentän osalta paremman sekä puolustuksen että hyökkäyksen tukemisen. Näistä aiheista voisi kirjoittaa loputtomiin, joten omasta puolestani jätän tämän aiheen siihen saakka, kunnes tulevan kauden kokoonpano on selvillä. Ilman vahvistuksia ongelmat tulevat pysymään samoina kuin ne ovat olleet viimeiset pari-kolme vuotta.
------------------
Kokonaisuudessaan kuva ei ole itselläni niin synkkä, kuin esimerkiksi UCL-konttauksesta voisi päätellä. Tilanne ei ole lähimainkaan sama kuin 2005 Unitedin pudotessa lohkovaiheessa Mestarien liigasta. Silloinhan Fergusonin päätä vaadittiin vadille ja tuntui, että peli ja pelaajapakka oli kaikin puolin sekaisin. Nyt mestaruus meni maalierolla Citylle, eikä United ollut sarjataulukossa kärkikaksikon ulkopuolella kuin avauskierroksen jälkeen. Ja ottamatta mitään pois vastustajilta, laitan Mestarien liigan pelit hieman asenteen/peluutuksen piikkiin. Toisin sanoen, ensi kaudella United tulee taatusti olemaan jatkopeleissä mukana. Valioliigan osalta samat tosiasiat ovat edelleen pöydässä. City tulee olemaan vahva tulevina vuosina, ja Lontoon suurista vähintään kaksi kolmesta tulee haastamaan ainakin alkukaudesta manchesterilaiset. Mutta se, mitä Citynkään miljoonilla ei saa, löytyy Unitedin penkin päästä...
"I'm a dinosaur, I'm an absolute dinosaur. But what I am, I'm a winner."
