• FutisForum2 - JalkapalloFutisForum2 - Jalkapallo
Päävalikko

Muurinen- "kannatan useamman lajin harrastimista ja monipuolista liikkumista"

Aloittaja hauman, 28.02.2013 klo 21:15:49

0 Jäsenet ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

hauman

Muurinen: yksilövalmennuksen pitäisi olla tärkeää 5.8.2012 (http://www.nuorisuomi.fi/artikkeli-urheilu?id=28984906-muurinen-yksilvalmennuksen-pitisi

"Suomalaisessa juniorivalmennuksessa on hänen mielestään moni asia kehittynyt paljon. Muurinen kannattaa juniorivalmennuksessa useaa polkua ja juniorina monipuolista harjoittelua ja harrastamista. Hän myös tietää, etteivät edes aivan kaikki huippupelaajatkaan ole olleet nuorisolahjakkuuksia.

"Kannatan laaja-alaista jalkapalloa. Kannatan useamman lajin harrastamista ja monipuolista liikkumista. Kannatan sitä, että harjoituksissa käytetään ulkopuolisiakin asiantuntijoita, ja käydään vaikkapa yleisurheilua ja telinevoimistelua. Myös me HJK:ssa olemme olleet judon ja karaten treeneissä", Muurinen kannustaa tuomaan monipuolisuutta seuratreeneihinkin.

Kokenut huippuvalmentaja soisi jalkapallojuniorinkin harrastamisen pysyvän monipuolisena 15–16-vuotiaaksi asti. Silloin on lajivalinnan aika, jos jalkapalloilijaksi haluaa."


Yllämainittu juttu viime kesältä pisti silmään. Onko Muurinen väärässä..? Nykyään juniorikilpaurheilussa valmentajat nimittäin eivät suvaitse 2 lajin harrastajia.
Nyt on voimissaan täysin vastakkainen ajattelumalli

Hincha en cancha

#1
Herkkyyskausien aikana on järkevää harjoitella ns. päälajin ohella semmoisia asioita ja lajeja , joista on kokonaisvaltaisen liikunnallisen kehittymisen kannalta hyötyä. Esim. junnufutaajille paini ja voimistelu ovat erinomaisia lajeja, joista saa monenlaista hyötyä yleismotoriikkaan ja -koordinaatioon. Futsal, jääpallo ja käsipallo puolestaan kehittävät monia jalkapallossakin tarvittavia pelitaktisia ominaisuuksia. Ja jalkapallo itsessäänkin on sen verran monipuolinen urheilulaji, että oikein ja monipuolisesti valmennettuna se täyttää kokonaisvaltaisen lajin kriteerit (paremmin kuin mikään muu yksittäinen laji).

Savon keisari

Kyllä, myös jalkapalloilijalle erilaiset liikunnalliset ja fyysistä ponnistelua vaativat aktiviteetit ovat parempaa vapaa-ajan viettoa kuin pelikonsolin hakkaaminen.

ZZlatan

#3
Lainaus käyttäjältä: Savon keisari - 03.03.2013 klo 17:43:32
Kyllä, myös jalkapalloilijalle erilaiset liikunnalliset ja fyysistä ponnistelua vaativat aktiviteetit ovat parempaa vapaa-ajan viettoa kuin pelikonsolin hakkaaminen.

Jep. Joukkuetreeniltä ja omatoimiselta lajiharjoittelulta vapaaksi jäävä aika kannattaa käyttää urheiluun, mielellään erilaisten pihapelien pelaamiseen.

Sinänsä muuten hölmöä, että älyttömän usein mediassa kysytään mielipidettä lasten urheilusta sellaisilta henkilöiltä, jotka eivät ole lasten urheilun kanssa juurikaan tekemisissä, kuten nyt Muuriselta.


Pussikalja

Lainaus käyttäjältä: ZZlatan - 04.03.2013 klo 03:47:24


Sinänsä muuten hölmöä, että älyttömän usein mediassa kysytään mielipidettä lasten urheilusta sellaisilta henkilöiltä, jotka eivät ole lasten urheilun kanssa juurikaan tekemisissä, kuten nyt Muuriselta.



Junnuvalkutko osaa arvioida pelaajien valmiuksia oikeasti pelata, kun ollaan aikuisia? Kyllä se oikea lähde palautteelle junnuvalmennuksesta on juuri aikuisjoukkueiden pelaajat ja valkut, jotka joutuu työskentelemään junnuputkesta läpi tulleiden kanssa. Ja joutumista se viimevuosina on ollut.

Junnupuolella katoaa focus hommasta ja ei nähdä metsää puilta. Esimerkiksi tempo pelaamisessa on paljon muutakin kuin nopeat jalat ja reaktiokyky yksilöllä. Se määrä ärsykkeitä mitä monipuolisesti urheilleet junnut ovat saaneet erilaisista peleistä ajoituksen, suunnan, ensimmäisen kosketuksen, pelialueen hahmoituksen jne suhteen, erottuu aikuispuolella selkeästi verrattuna vain futista tahkonneisiin. Sitä junnuvalkut ei millään tajua.

zekki

Lainaus käyttäjältä: Pussikalja - 04.03.2013 klo 11:19:21
Junnuvalkutko osaa arvioida pelaajien valmiuksia oikeasti pelata, kun ollaan aikuisia? Kyllä se oikea lähde palautteelle junnuvalmennuksesta on juuri aikuisjoukkueiden pelaajat ja valkut, jotka joutuu työskentelemään junnuputkesta läpi tulleiden kanssa. Ja joutumista se viimevuosina on ollut.

Junnupuolella katoaa focus hommasta ja ei nähdä metsää puilta. Esimerkiksi tempo pelaamisessa on paljon muutakin kuin nopeat jalat ja reaktiokyky yksilöllä. Se määrä ärsykkeitä mitä monipuolisesti urheilleet junnut ovat saaneet erilaisista peleistä ajoituksen, suunnan, ensimmäisen kosketuksen, pelialueen hahmoituksen jne suhteen, erottuu aikuispuolella selkeästi verrattuna vain futista tahkonneisiin. Sitä junnuvalkut ei millään tajua.

Molempi parempi. Aikuispuolelta näkee sen mitä puuttuu, mutta eri asia on sitten se mitä pitäisi korjata. Sama kuin se, että työelämästä näkee koulun puuutteet, mutta vaikeampi sanoa, mitä koulussa pitäisi muuttaa. Miten kasvattaa futiksen pelaajia, jotka ovat itsenäisiä ja rohkeita, pystyvät paineen alla päätöksentekoon, osaavat arvioida omia kehitystarpeitaan jne? Helpoin osio toteuttaa on teknisiin taitoihin perustuva alue, mutta eivät aikuisjoukkueet mitään pelaajarobotteja kaipaa. 

Futiksenpelaajat tulevat Suomessa pääsääntöisesti harrastuksena toteutetuista koulutusputkista. Ulkopuolisten odotukset vain alkavat  olla jo samat samat kuin ammattiosaamisella toteutetuissakin putkissa. Edelleen silti kyseenalaistetaan sitäkin onko tarvetta ammattilaisille junnuvalmennuksessa. On kuitenkin selvää, että vain ammattilaisten toimintaan voidaan satsata pitkäjänteisesti esimerkiksi niin, että he voivat muun muassa käytännössä tutustua siihen mitkä ovat parhaat toimintatavat maailmalla.

Samanlaista keskustelua käytiin vuosikymmeniä sitten siitä onko ammattilaisfutaajat parempia kuin amatöörifutaajat. Nyt siitä ei taida olla epäselvyyttä. Tätä asiaa ei pidä sekoittaa yksilöihin ja heidän ominaisuuksiinsa. Selkein ero tulee siitä, että ammattilaiset keskittyvät asioihin päätoimisesti ja amatöörit muun tekemisen ohella.  Ja ero kyllä näkyy. Ammattilaiset osaavat keskittyä siihen mikä olennaista. Amatöörit huiskivat sinne sun tänne - niin pelaajina kuin valmentajina.

Varmasti tulevaisuudessa voi Suomen futiskin olla se, joka muillekin lajeille oppia tarjoaa. On siihen kyllä vielä matkaa. Eihän Suomessa ole edes yhtään valmentajakoulutusputkea, joka tunnustaisi sen, että pelaajan iällä on merkitystä.

Savon keisari

Niin kauan kun Suomessa edes ikäluokkiensa huiput harjoittelevat saman verran kuin normaali 3,5 tunnin maratoonari, on naurettavaa puhua ammattilaisavalmentajista sen enempää ensimmäisen kuin jälkimmäisenkään kohdalla. Se ei tässä ole rajoittamassa.

Sauli Niinistöhän silloin sanoi, että kiipeilisivät vaikka puissa. Muurinen on ihan oikeassa. Nuorison pitäisi olla elämäntavoiltaan urheilullisia, varsinkin jos tavoittelee jonkinlaista menestyvää uraa jalkapalloilijana. Jotkut juoksu- ja hiihtolenkit pitäisi olla urheilevalle nuorelle arkipäivää ilman että niitä edes tarvitsee merkitä mihinkään harjoitusohjelmaan tai -päiväkirjaan sanoi Seppo Räty.

zekki

Lainaus käyttäjältä: Savon keisari - 04.03.2013 klo 20:52:56
Niin kauan kun Suomessa edes ikäluokkiensa huiput harjoittelevat saman verran kuin normaali 3,5 tunnin maratoonari, on naurettavaa puhua ammattilaisavalmentajista sen enempää ensimmäisen kuin jälkimmäisenkään kohdalla. Se ei tässä ole rajoittamassa.

Sauli Niinistöhän silloin sanoi, että kiipeilisivät vaikka puissa. Muurinen on ihan oikeassa. Nuorison pitäisi olla elämäntavoiltaan urheilullisia, varsinkin jos tavoittelee jonkinlaista menestyvää uraa jalkapalloilijana. Jotkut juoksu- ja hiihtolenkit pitäisi olla urheilevalle nuorelle arkipäivää ilman että niitä edes tarvitsee merkitä mihinkään harjoitusohjelmaan tai -päiväkirjaan sanoi Seppo Räty.

Tason noston ratkaisu siis on, että odotamme nykyjunnuvalmentajien tuplaavan nykyiset harjoitusmäärät. Voi olla, että lajin harrastajamäärät romahtaa.

Aivan toinen kysymys on sitten miten saada lapset ja nuoret yleensäkään liikkumaan. Sielläkään en menisi tarjoamaan eläköityvien sukupolvien tapoja  nuorille.  Jos nuoret ei halua kiipeillä puissa vaan hyppiä parkouria asfalttiviidakossa niin aika paha on heitä mennä sinne takaisin pakottamaan.

Superjunnukoutsi

Lainaus käyttäjältä: zekki - 04.03.2013 klo 22:31:44
Tason noston ratkaisu siis on, että odotamme nykyjunnuvalmentajien tuplaavan nykyiset harjoitusmäärät. Voi olla, että lajin harrastajamäärät romahtaa.

Aivan toinen kysymys on sitten miten saada lapset ja nuoret yleensäkään liikkumaan. Sielläkään en menisi tarjoamaan eläköityvien sukupolvien tapoja  nuorille.  Jos nuoret ei halua kiipeillä puissa vaan hyppiä parkouria asfalttiviidakossa niin aika paha on heitä mennä sinne takaisin pakottamaan.

Jos hyppisivät edes sitä parkouria.

Jos niitä junnuja ei saa omalla ajalla treenaamaan, niin eihän harjoitusmäärän tuplaaminen vielä ole kuin lämmittelyä harkkoja varten.

Itse yritän kaikin tavoin motivoida omia valmennettaviani harjoittelemaan kotona, ja nyt on tullut seurattua omien superjunnujen treenaamista kotioloissa; jos itse menee mukaan lasten kanssa pelailemaan, ei neljä tuntia treeniä päivässä ole mitenkään poikkeuksellista. Ulkona muuten vain puuhailu ja kannustus pallottelemaan (vaikkei itse osallistuisi) tekee helposti 1-2 tuntia palloilua harkkojen lisäksi. Futistreenit mukaan lukien, omat lapset harjoittelevat tavallisesti 20-30h/viikko näin talviaikaan.

Omatoimisen treenin osalta pitäisi varmaan kysyä, että miksi vanhemmat käyvät liikuntaharrastuksissa poissa kotoa, eivätkä polta niitä kaloreita liikkumalla lastensa kanssa.

sateentekijä

Samaa mieltä liikuntaharrastuksista kodin ulkopuolella.
Samalla lapsille voidaan opettaa malli jossa liikuntaa varten täytyy olla
valmiit puitteet: kuntosali, pelihalli tms. kun yhtä hyvin voisi leikkiä ja pelailla omassa pihapiirissä.

Omista lapsista on huomannut hyvin kuinka lapset innostuvat helposti kokeilemaan erilaisia liikuntamuotoja kun vain
vanhemmat näyttävät jonkinlaista esimerkkiä.