• FutisForum2 - JalkapalloFutisForum2 - Jalkapallo
Päävalikko

Asiakeskustelua Veikkausliigakauden pidentämisestä

Aloittaja Vlad Kepes, 11.04.2013 klo 20:28:28

0 Jäsenet ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Vlad Kepes

Ymmärrettävästi tästä on ollut paljon keskustelua viime päivinä monessa topikissa, mutta ajattelin kasata kaiken saman keskustelun alle kunnon pohjustuksen kera.

Hyvin monet tahot ovat jo pitkään puhuneet pidemmän kauden puolesta, viimeiseksi Marjamaa pari päivää sitten. Pelaajat haluavat ilman muuta kautta pidemmäksi, ja kovin muutosvastarinta on lähinnä tiettyjen seurapomojen keskuudessa, jotka pelkäävät yleisömäärien ja sponsorien puolesta.


Oma ehdotukseni on: kautta venytetään alku- ja loppupäästä muutamalla viikolla. Maltillinen pidentäminen onnistuu pienillä kompromisseilla ja huolellisella suunnittelulla.
Ensimmäinen pidennetty kausi olisi vuonna 2015, jolloin liiga alkaisi lauantaina 28.3. ja loppuisi lauantaina 7.11. Näin kilpailukauden pituudeksi tulisi 225 päivää, eli 28 päivää, käytännössä siis kuukauden pidempi kuin nyt alkavalla kaudella.

Vertailun vuoksi naapurimaidemme kesäsarjat, sekä kaksi syksy-kevät -rytmillä pelattavaa pääsarjaa jossa on pitkät talvitauot:

Ruotsin liiga: 31.3.-3.11., kauden pituus on siis 218 päivää.
Norjan liiga: 15.3.-10.11., 241 päivää.

Tanskan liiga: 13.7.-10.12.2012 ja 1.3.-20.5.2013, eli aktiivisen kilpailukauden pituus on 232 päivää.
Unkarin liiga: 27.7.-2.12.2012 ja 1.3.-2.6.2013, eli 223 päivää.
Unkarin liigan otin esimerkiksi sen takia, koska sielläkin resurssit ovat pääsääntöisesti pienet ja talviolosuhteet vaikeat.

Ratkaisut miten pidennetty kausi voidaan toteuttaa.

1) Varakenttäsysteemiä kehitetään, eli varaudutaan pelaamaan liigan alkukierrokset tekonurmilla ns varakentillä. Kun tiedetään jo otteluohjelman julkistamisen aikoihin missä pelataan, palveluiden laatuun, yleisön viihtyvyyteen ja järjestyksenvalvontaan osataan valmistautua kunnolla. Roudataan paikalle putkikatsomoita, pystytetään VIP-teltta, rajataan alueet vieraskannattajille jne.
Toki tämä ei koske kaikkia joukkueita. Esim HJK ja MYPA voivat ihan hyvin pelata jo maaliskuun loppupäivinä omilla kotistadioneillaan. Kun tämä tiedetään ajoissa, lämmitys voidaan laittaa päälle aikaisemmin ja oikeasti varmistua siitä että kynnysmatotkin ovat pelikunnossa ja sulana kun kausi alkaa.
Jos kevät tulee aikaisemmin, mikään ei pakota joukkueita pelaamaan varakentillä, vaan olosuhteiden salliessa voidaan pelit siirtää varsinaiselle stadionille.

Tiksa ehdotti että esim Kuopiohallissa voitaisiin pelata alkukierroksilla. Olen valmis hyväksymään tämän, kunhan halliolosuhteet ovat kunnossa.

2) Otteluohjelma suunnitellaan huolellisemmin. Kausi aloitetaan ja lopetetaan hieman leppoisammalla ottelutahdilla, hyödynnetään muovimatollisia paikkakuntia paremmin, ja pelataan koti-vieras -vuorosysteemillä. Näin ollen millekään joukkueelle ei tule kotipelirykelmää kauden alkuun tai loppuun, ja mahdolliset lipputulotappiot ja järjestelyrumbat voidaan minimoida. Jos kevät on myöhässä, ei tarvita siirtää useita otteluita. Kannattaa myös harkita kotijoukkueiden siirtämistä päittäin, eli muovimatollinen joukkue saisi kotiottelun itselleen, ja vierasjoukkue saa vaihdossa paluuottelun itselleen. En toivo tästä kuitenkaan mitään sääntöä, vaan ainoastaan jos molemmat joukkueet suostuvat tähän.

3) Ottelusiirtoihin varaudutaan paremmin. Kun kautta saadaan pidennettyä esim viiden pelin verran, kauden keskivaiheilla avautuu automaattisesti uusia pelipäiviä. Vaihtoehtoisesti peli siirretään sille määrätylle varakentälle, jossa siis ollaan pelattu jo aikaisemmin. Tätä varausta käytettäisiin kuitenkin vain huhtikuussa, viimeistään vappuna jokaisen luonnonnurmen pitää olla täysin pelattavassa kunnossa.

Ilmastolliset haasteet.

Kilpailukautta on helpompi venyttää loppupäästä, koska Atlantin ja Itämeren vaikutuksen takia vuodenajat laahaavat varsinkin rannikkoseuduilla ja Etelä-Suomessa hieman jäljessä. Jo kunnossa olevia luonnonnurmia saadaan kenttälämmityksen ja pidemmän lepoajan (huom otteluohjelman suunnittelu) pidettyä helpommin pelikunnossa loppupäässä kuin alkupäässä.
Esim Lahdessa ja Vaasassa terminen kasvukausi, eli ajanjakso jolloin nurmi kasvaa luonnollisissa olosuhteissa, on keskimäärin noin 180-185 päivää vuodessa. Kenttälämmityksellä tätä kautta voidaan pidentää mutulla 20 päivällä, jolloin se kattaa lähes koko kauden. Turussa, Espoossa ja Maarianhaminassa kasvukausi on vielä noin 10 päivää pidempi. Esim Tukholmassa vastaava on noin 200 päivää, eli tässä suhteessa erot ovat hyvin pieniä. Pietarissa, Moskovassa, Kazanissa jne kasvukausi on myös noin 180-190 päivää.

Kauden aikaistamisen suhteen puhuu kuitenkin moni asia. Psykologiset syyt eivät ole kaikista pienimmät. Maaliskuussa päivät ovat huomattavasti pidempiä kuin marraskuussa, ja aurinko paistaa huomattavasti enemmän. (Esim Kouvolassa lähes 5 kertaa enemmän maaliskuussa kuin marraskuussa.) Jos pelataan kauden alussa lähes poikkeuksetta viikonloppuisin, ottelut voivat alkaa jo klo 15 tai 16, jolloin lämpötila on pääsääntöisesti plussan puolella, ja auringon helliessä kylmän talven jälkeen tuntuu paljon lämpimämmältä. +3 ja aurinkoista maaliskuussa on täysin eri kuin +3 pimeässä syyssateessa.
Maaliskuu on myös yleisesti huhtikuun ohella vuoden kuivin kuukausi, eli ikävien lumi- ja räntäsateiden todennäköisyys maaliskuun lopussa on varsin pieni.
Vääräleuat muistuttivat viime kaudella, että "kannattaako kautta venyttää ku nytkin lopetetaan kinosten keskellä?". Huomioidaan kuitenkin se, että Pietarsaari-JKL-Joensuu akselin eteläpuolella ei lokakuussa tavallisesti edes sada lokakuussa lunta, joten kyseessä oli 10 vuoden sykleissä aika harvinainen tilanne.

Kiima on luonnollisesti kauden alkaessa kovempi, kun yhtään mitalisijaa ei olla jaettu ja merkityksettömiä pelejä ei ole. Veikkaisin, että on huomattavasti helpompi houkutella yleisöä katsomoon maaliskuussa kuin marraskuussa. Toki jos kausi olisi viime vuonna jatkunut marraskuuhun asti, kiimainen putoamistaisto olisi jatkunut ja mestaruus olisi varmistunut vasta marraskuussa. Riski merkityksettömien pelien suhteen on kuitenkin lopussa suuri, ja alussa nolla.

Yleisesti olen sitä mieltä, että 15.3.-15.11. ajanjaksoa pidemmälle kautta ei kannata jatkaa, ainakaan niin kauan kuin seurojen resurssit ovat mitä ovat. Maaliskuun alussa ja marraskuun lopulla olosuhteet voivat olla huomattavan haastavat, kovien yöpakkasten ja lumisateiden riski on suurempi, eli myös kenttien jäätyminen. Loukkaantumisriski suurenee, ja yleisön viihtyvyyden sietokyky tulee varmasti vastaan.
Palataan asiaan sitten kun katsomot ovat lämmitettyjä, bajamajaviritelmiä ei ole missään, ja pelataan katetuilla stadioneilla. Jos ilmastonmuutos jatkuu oletetulla tavalla, 2050-luvulla voidaan varmasti jo siirtyä syksy-kevät -pelirytmiin.

Vuonna 2016 maaliskuun 19. - marraskuun 19. väliseen aikaan mahtuu 246 päivää, eli 8 kuukautta ja yksi päivä. Se on ihan tarpeeksi pitkä kausi. Muut toimet (Cup, Liigacup) voivat pidentää sitten halliolosuhteissa "kilpailullista kautta" tästä edelleen.
Jos aloitetaan sillä, että kautta venytetään viikolla tai parilla molemmista päistä, ilmastolliset haasteet vähenevät tästä huomattavasti ja puhutaan lähinnä vähän viilaamisesta.

Ottelusiirrot viime vuosina.

En kiellä puuhastelua, mutta katsotaan vähän tilannetta muutaman viime vuoden osalta. Todellisuudessa alkukauden otteluita on siirretty varsin vähän. Viime vuonna siirrettiin yksi Jaron peli olosuhteiden takia, ja yksi Lahden peli kendon vuoksi.
Vuonna 2011 ei siirretty otteluita, koska lisenssisekoiluiden takia aloitettiin kausi vasta vapun jälkeen.
Vaasa on ollut jo monta vuotta murheenkryyni vanhan nurmen ja toimimattoman lämmityksen takia, ja vuonna 2010 sen avausottelu jouduttiin siirtämään. Hietalahteen on kuitenkin remontin ohessa tulossa varmaan kynnysmatto, joten tämä ongelma poistuu.
Vuonna 2009 siirrettiin neljä ottelua olosuhteiden takia, TamUn, Jaron, JJK:n ja MYPAn kotiottelut huhtikuussa.

Voi olla että joitain muitakin siirtoja oli, mutta en nyt jaksanut tässä asiassa tehdä kovin kummoista taustatyötä. Puhutaan kuitenkin yksittäisistä otteluista ja parista viikosta huhtikuun puolella. Esim Espoossa, Maarianhaminassa, Lahdessa ja Turussa ei otteluita olla tarvittu siirtää. Pientä skarppausta kenttämestareilta, niin huhtikuun puolestavälistä lähtien voidaan ihan hyvin pelata luonnonnurmilla. Kentät eivät ole huippukunnossa, mutta eivät ne ole sitä Skotlannissa, Hollannissa, Tsekissä, Norjassa jne jne jne. Puhutaan 7-8 kuukauden kauden ajalta kuitenkin vain muutamasta viikosta. Lokakuussa ei otteluita olla siirretty.

Jos takatalvi iskee, tai kevät ei etene toivotulla tavalla, yksittäisiä otteluita huhtikuussa voidaan siirtää aiemmin mainituille varakentille, ja luonnonnurmet voivat saada viikon tai puolitoista lisää aikaa saattaa kuntoon.

Tämän vuoden pupellus.

Huomioidaan se, että tämä vuosi on ollut kaikin tavoin harvinainen. Terminen kevät, eli jakso kun vuorokauden keskilämpötila on pysyvästi nollan yläpuolella, ei ole vielä alkanut missään päin Suomea. Näin myöhään kevät ei ole alkanut kertaakaan 2000-luvulla, ja esim Helsingissä kaikkien aikojen myöhäisin kevät on alkanut 19.4., eli viikon päästä. Turussa maaliskuu oli kylmempi kuin tammikuu tai helmikuu. Tällaiset olosuhteet toistuvat keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa, ja koska 2006 oli sama tilanne, voi olla että menee 2030-luvulle ennen kuin tämä toistuu uudelleen.
Lisäksi otteluohjelma oli alkukierroksen suhteen poikkeuksellisen huonosti suunniteltu. Turussa avauskierroksella kaksi ottelua, kun kynnysmatolliset stadionit seisovat tyhjillään.

Jalkapallonurmet aka tekonurmet, muovimatot, kynnysmatot, ulkofutsal.

Jalkapallonurmet eivät Suomenkaan ankarissa olosuhteissa ole mitenkään pakollisia. Ilmastolliset realiteetit täytyy hyväksyä, ja esim Rovaniemellä ja Kuopiossa on täysin perusteltua käyttää pääasiallisena pelialustana tekonurmea. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että jalkapallon pääasiallisesta alustasta, eli luonnonnurmesta, pitäisi järjestelmällisesti luopua. Myös hybridinurmen mahdollisuutta kannattaisi ainakin Soneralla miettiä seuraavana alustana. Lämmitetyllä luonnonnurmella pystytään kikkailulla pelaamaan Vaasa-Tampere-Mikkeli-Lappeenranta -akselin eteläpuolella noin 210 päivää vuodesta, eli käytännössä koko sarjakauden ajan.
Mitään järkiperusteita sille, että luonnonnurmista luovuttaisiin kokonaan ei ole, vaan ne perustuvat lähinnä mutuun ja vittuuntumiseen siitä, että nyt jouduttiin peruuttamaan avausskierroksen otteluita.

Sen sijaan tekonurmet ja hallit ovat ensiarvoisen tärkeitä talviharjoittelun kannalla, ja tässä suhteessa olen vahvasti niiden kannalla. Pääsarjaotteluita, kuten myös ykköstä, pitää kuitenkin pääsääntöisesti pelata luonnonnurmilla niin kauan kuin pallon käyttäytyminen on täysin eri alustasta johtuen. Kuten todettua, Ruotsissa ja Norjassa 6/16 joukkuetta pelaa tekonurmilla. DIF siirtyy uuden stadionin myötä pelaamaan keinonurmella, mutta osittain siksi koska kyseessä on monitoimiareena suljettavalla katolla. Näilläkään leveysasteilla ei pelata "kaikkia otteluita" tekonurmilla. Viron, Latvian ja Liettuan tilanteet kiinnostaisivat, koska heillä on Suomen tapaan mannermaisempi ilmasto kuin Ruotsin ja Norjan rannikkoseuduilla, ja kevät tulee sinne myöhemmin Etelä-Ruotsiin verrattuna, vaikka ovat samalla leveysasteella.

Yleisömäärät.

Tiksa et al tekivät viime syksyllä ansiokasta työtä lämpötilan vaikutuksesta yleisömääriin. Tulokset löytyvät tästä topikista:
http://futisforum2.org/index.php?topic=133923.msg7256497#msg7256497
Ilma vaikuttaa yleisömääriin merkittävästi. Siksi ei kannata lähteä pelaamaan maaliskuun alun paukkupakkasissa tai marraskuun lopun räntäsateissa, mutta pitää kuitenkin vieroittautua siitä ajatuksesta, että jalkapallo olisi Suomessakaan joku kesälaji. Jos ihmiset jaksavat värjötellä jossain mäestätippumiskisassa -15 asteen pakkasessa keskellä talvella, jaksavat he kyllä katsoa jalkapalloakin, kunhan tottuvat että kausi alkaa aikaisemmin.

Lämpötila ei kuitenkaan selitä yleisömääriä kokonaan. Tässä viime kauden kuukausittaiset yleisömäärät:
        Yhteensä   Keskiarvo
Huhtikuu    46128   2006
toukokuu   73046   1932
kesäkuu    44692   1943
heinäkuu   82294   2838
elokuu      59180   2165
syyskuu    64959   1802
lokakuu     60531   2018

Yli kahden tonnin päästiin koleissa huhti- ja lokakuissa, koska alkukauden kiima oli kova, ja loppukaudesta oli kaikki vielä avoinna mestaruuden ja putoamisen suhteen. Mielenkiintoiset ottelut ja kiima vaikuttaa kuitenkin enemmän kuin lämpötila.

No niin, eiköhän tämä riitä alkupuheenvuoroksi. Varmasti jäi vielä pointteja sanomatta, toivottavasti jaksatte lukea ja paneutua asiaan, ja toivottavasti saadaan hyvää keskustelua aikaiseksi.

straiter

Odotan mielenkiinnolla lasun, Kinkyn ja Savon Keharin kontribuutiota...

Vlad Kepes

Lainaus käyttäjältä: straiter - 11.04.2013 klo 20:32:24
Odotan mielenkiinnolla lasun, Kinkyn ja Savon Keharin kontribuutiota...

Mä odotan mielenkiinnolla sun kontribuutiota.

Laitalinkki

Erinomainen avaus Vlad Kepesiltä tärkeästä aiheesta. Toivottavasti poikii yhtä ansiokasta keskustelua.

Haluaisin jo heti kärkeen lisätä, että jos lähivuosina onnistutaan kautta pidentämään esim. Kepesin yllä esittämällä tavalla, niin haluaisin ympätä tähän mukaan myös Suomen Cupin intressit. Tällä kaudella Suomen Cupia pelataan loppuottelu mukaanlukien yhdeksän kierrosta, ja noista peräti seitsemän pelataan ennen toukokuun loppua. Toivottavasti suuren yleisön huomiosta pääsee käytännössä nauttimaan neljä joukkuetta, jotka vielä kesähelteillä pelaavat. Ei ihme, että mediahuomio on vähäistä ja cupin osallistujamäärä laskee jyrkästi.

Jos kautta pidennettäisiin Kepesin ehdotuksen mukaisesti ja pidettäisiin vaikkapa vappuun tai jopa toukokuun puoliväliin saakka aikataulua väljänä, voitaisiin Suomen Cupin kierroksiakin hyvin sysätä myöhemmäksi. Ideaalitilanne mielestäni olisi, että vain kaksi tai korkeintaan kolme cup-kierrosta pelattaisiin ennen huhtikuun loppua nykyisen viiden sijaan. Itse toivoisin lisäksi, että kaikki liigajoukkueet tulisivat mukaan jo 64 joukkueen kierrokselle, eikä mitään vapaapilettejä 16 sakkiin jaettaisi. Näin ollen 64 joukkuetta saisi nauttia cup-kiimasta laadukkailla futiskeleillä ja plusmerkkisillä lämpötiloilla.

JJO

Ihan koko paketti on liigaseurojen ja liigan omissa käsissä.

Kaikki lähtee siitä, että seurat saavat omat toimintaedellytyksensä kehitettyä ammattilaisseurojen tasolle. Kun seuroilla on taloudelliset edellytykset ottaa kotikenttien hoito omalle kontolleen ja kustantaa kalliit lämmitykset, voidaan kausi aloittaa vaikka milloin. Niin kauan kuin kymmenien tuhansien laskuja toivotaan kuntien maksettaviksi, edes nykyisen mittaisen kauden ylläpitäminen on haastavaa jos sääolot ovat vähänkään poikkeavat.

Knossos

Lainaus käyttäjältä: JJO - 11.04.2013 klo 20:56:30
Kun seuroilla on taloudelliset edellytykset ottaa kotikenttien hoito omalle kontolleen ja kustantaa kalliit lämmitykset, voidaan kausi aloittaa vaikka milloin. Niin kauan kuin kymmenien tuhansien laskuja toivotaan kuntien maksettaviksi, edes nykyisen mittaisen kauden ylläpitäminen on haastavaa jos sääolot ovat vähänkään poikkeavat.

Miten tämä on hoidettu jääkiekon SM-liigassa? Ilmastohan mahdollistaa jääkiekon pelaamisen keskimäärin välillä joulu-maaliskuu.

Vlad Kepes

Lainaus käyttäjältä: Laitalinkki - 11.04.2013 klo 20:52:27
Erinomainen avaus Vlad Kepesiltä tärkeästä aiheesta. Toivottavasti poikii yhtä ansiokasta keskustelua.

Haluaisin jo heti kärkeen lisätä, että jos lähivuosina onnistutaan kautta pidentämään esim. Kepesin yllä esittämällä tavalla, niin haluaisin ympätä tähän mukaan myös Suomen Cupin intressit. Tällä kaudella Suomen Cupia pelataan loppuottelu mukaanlukien yhdeksän kierrosta, ja noista peräti seitsemän pelataan ennen toukokuun loppua. Toivottavasti suuren yleisön huomiosta pääsee käytännössä nauttimaan neljä joukkuetta, jotka vielä kesähelteillä pelaavat. Ei ihme, että mediahuomio on vähäistä ja cupin osallistujamäärä laskee jyrkästi.

Jos kautta pidennettäisiin Kepesin ehdotuksen mukaisesti ja pidettäisiin vaikkapa vappuun tai jopa toukokuun puoliväliin saakka aikataulua väljänä, voitaisiin Suomen Cupin kierroksiakin hyvin sysätä myöhemmäksi. Ideaalitilanne mielestäni olisi, että vain kaksi tai korkeintaan kolme cup-kierrosta pelattaisiin ennen huhtikuun loppua nykyisen viiden sijaan. Itse toivoisin lisäksi, että kaikki liigajoukkueet tulisivat mukaan jo 64 joukkueen kierrokselle, eikä mitään vapaapilettejä 16 sakkiin jaettaisi. Näin ollen 64 joukkuetta saisi nauttia cup-kiimasta laadukkailla futiskeleillä ja plusmerkkisillä lämpötiloilla.

Suomen Cup on ilman muuta murheenkryyni, ja koska kilpailukausi on jo nyt niin tiivis, Cup kärsii väistämättä. Itse pidän tätä kuitenkin toissijaisena. Olen vahvasti sitä mieltä että Cupin alkukierroksia voitaisiin nykyiseen tapaan pelata pussihousuhöntsinä. Mutta kuten sanoit, kun keväällä vapautuu pelipäiviä, voitaisiin pyhittää oikeasti päiviä cupille, ja samana päivänä pelattaisiin esim yksittäisiä siirrettyjä otteluita. Pääasiallisena tavoitteena pitää olla koko kilpailukauden pidentäminen ja purkaa edes vähän tätä tappotahtista liigan otteluvauhtia.
Pitkällä tähtäimellä Cupinkin arvostusta pitää nostaa totta kai, mutta ensisijaisena tavoitteena pidän kuitenkin liigan arvostuksen nostamista.

Lainaus käyttäjältä: JJO - 11.04.2013 klo 20:56:30
Ihan koko paketti on liigaseurojen ja liigan omissa käsissä.

Kaikki lähtee siitä, että seurat saavat omat toimintaedellytyksensä kehitettyä ammattilaisseurojen tasolle. Kun seuroilla on taloudelliset edellytykset ottaa kotikenttien hoito omalle kontolleen ja kustantaa kalliit lämmitykset, voidaan kausi aloittaa vaikka milloin. Niin kauan kuin kymmenien tuhansien laskuja toivotaan kuntien maksettaviksi, edes nykyisen mittaisen kauden ylläpitäminen on haastavaa jos sääolot ovat vähänkään poikkeavat.

Ei ne jäähallitkaan nousseet liigaseurojen rahalla, varsinkaan jonnekin Varkauteen. Lobbauskysymys. Jos Palloliitto ja Veikkaus korvamerkitsisi lisää rahaa kenttien hoitoon, voidaan saada ihmeitä aikaan. Nyt ollaan vain levätty laakereilla ja hoidettu asiaa vasemmalla kädellä.

Laitalinkki

Lainaus käyttäjältä: Vlad Kepes - 11.04.2013 klo 21:15:39
Suomen Cup on ilman muuta murheenkryyni, ja koska kilpailukausi on jo nyt niin tiivis, Cup kärsii väistämättä. Itse pidän tätä kuitenkin toissijaisena. Olen vahvasti sitä mieltä että Cupin alkukierroksia voitaisiin nykyiseen tapaan pelata pussihousuhöntsinä. Mutta kuten sanoit, kun keväällä vapautuu pelipäiviä, voitaisiin pyhittää oikeasti päiviä cupille, ja samana päivänä pelattaisiin esim yksittäisiä siirrettyjä otteluita. Pääasiallisena tavoitteena pitää olla koko kilpailukauden pidentäminen ja purkaa edes vähän tätä tappotahtista liigan otteluvauhtia.
Pitkällä tähtäimellä Cupinkin arvostusta pitää nostaa totta kai, mutta ensisijaisena tavoitteena pidän kuitenkin liigan arvostuksen nostamista.

Kyllä kyllä, ykkösprioriteetti saa minunkin puolestani Veikkausliigan kuntoon laittaminen olla. Omassa ehdotuksessasi Veikkausliiga-kautta oltaisiin kuitenkin pidentämässä 4,5-5 viikolla nykyisestä. Vaikka alku- ja loppukaudesta tosiaan mentäisiinkin vain peli per viikko-tahdilla, niin eiköhän tuosta silti olisi nuo ehdottamani noin kaksi pelipäivää irrotettavissa keväältä myös Suomen Cupille. Ja kiinteät cup-pelipäivät olisivat toki myös omiaan cupin arvostusta nostamaan.

Heinä- ja elokuullehan ei käytännössä voi kummemmin cupia tai edes kahden pelin viikkoja suunnitella, kun 1-5 suomalaisseuraa tahkoo tuolloin europelejä. Tai vähintäänkin pitää olla sitä ottelusiirtovaraa. Samoin parittomina vuosina kesäkuun alkuun osunee lähes aina parin viikon maaottelutauko. Ja tietenkin vuonna 2016 koko liigan täytyy pitää kuukauden tauko keskellä parasta kesää, kun Suomi pelaa jalkapallon EM-kisoissa. Siinä sitä on meille positiivista ongelmaa. :)

uh

Eikö akkainliiga pelata jo ulkokentillä, miksei veikkausliigaa?

nptuomin

Lainaus käyttäjältä: Knossos - 11.04.2013 klo 21:12:59
Miten tämä on hoidettu jääkiekon SM-liigassa? Ilmastohan mahdollistaa jääkiekon pelaamisen keskimäärin välillä joulu-maaliskuu.

Kylmän tuottaminen halliin tuottaa myös lämpöä (niinkuin jokainen joka on joskus tutustunut pakastimeen tietää). Hallien hukkalämpö saataisiin hyötykäyttöön jos hallin välittömässä läheisyydessä olisi sillä hukkalämmöllä lämpiävä nurmikenttä.

Vlad Kepes

Lainaus käyttäjältä: Laitalinkki - 11.04.2013 klo 21:26:49
Heinä- ja elokuullehan ei käytännössä voi kummemmin cupia tai edes kahden pelin viikkoja suunnitella, kun 1-5 suomalaisseuraa tahkoo tuolloin europelejä. Tai vähintäänkin pitää olla sitä ottelusiirtovaraa. Samoin parittomina vuosina kesäkuun alkuun osunee lähes aina parin viikon maaottelutauko. Ja tietenkin vuonna 2016 koko liigan täytyy pitää kuukauden tauko keskellä parasta kesää, kun Suomi pelaa jalkapallon EM-kisoissa. Siinä sitä on meille positiivista ongelmaa. :)

Ei niin, mutta sama ongelma on olemassa jo nyt, kuten huomasin kun suunnittelin läpällä tämän kauden otteluohjelmaa. UEFA kuitenkin varsinkin kesäsarjoissa hyväksyy yksittäiset ottelut ja varsinkin ottelusiirrot, esim tänään pelattiin Liettuan liigaa ja viime kaudella Allsvenskanin rästiotteluita europelipäivinä.

Maju- ja juhannustaukoon en edes suhtaudu negatiivisesti, koska ottelutahti tulee joka tapauksessa olemaan tiivis, kesäkuun lepotauko on ilman muuta tervetullut keskellä kautta.

2016 on EM-kisojen takia tosiaan ongelmallinen, mutta esim Norjassa pidettiin viime vuonna EM-kisatauko, vaikka Norja ei edes päässyt kisoihin. Eli saadaan järjestettyä, kun Suomi pelaa 2016-kisoissa. Toki Norjassa pelataan kolme kierrosta vähemmän, mutta heille tuli täysin turha tauko.

Lainaus käyttäjältä: nptuomin - 11.04.2013 klo 21:33:00
Kylmän tuottaminen halliin tuottaa myös lämpöä (niinkuin jokainen joka on joskus tutustunut pakastimeen tietää). Hallien hukkalämpö saataisiin hyötykäyttöön jos hallin välittömässä läheisyydessä olisi sillä hukkalämmöllä lämpiävä nurmikenttä.

Tätä käsittääkseni jo hyödynnetään joidenkin lämmitettyjen tekonurmien kohdalla.

Laitalinkki

Lainaus käyttäjältä: Vlad Kepes - 11.04.2013 klo 21:42:23
2016 on EM-kisojen takia tosiaan ongelmallinen, mutta esim Norjassa pidettiin viime vuonna EM-kisatauko, vaikka Norja ei edes päässyt kisoihin. Eli saadaan järjestettyä, kun Suomi pelaa 2016-kisoissa. Toki Norjassa pelataan kolme kierrosta vähemmän, mutta heille tuli täysin turha tauko.

UEFA käsittääkseni määrää sarjoja pitämään EM-kisojen ajaksi tauon, jos yksikin sarjan pelaaja osallistuu kisoihin. Samoin kuin FIFA tekee MM-kisojen ajaksi. Asiaa tarkistamatta pitäisin oikein hyvin mahdollisena, että joku Tippeligaenin pelaaja on EM-kisoissa pelannut, vaikkei Norja kisoissa ollutkaan.

Veikkausliigaahan moinen määräys ei ole toistaiseksi koskaan koskenut, mutta mikäs sen parempaa, kuin saada moiseen muutos Suomen menestyksen myötä. Asiasta taidettiin keskustella aikanaan Chris Jamesin kohdalla, mutta lopulta James ei Suomessa kesällä 2010 enää pelannutkaan, eikä toisaalta mahtunut myöskään Uuden-Seelannin MM-joukkueeseen.

lst23

Halleissa liigan pelaaminen täysin naurettava ajatus. Muuten toki hyvä avaus. Helpoin tie kauden pidentämiseksi toki ovat tekonurmet. Vaikuttaakin erittäin vahvasti, että Suomessa ollaan siirtymässä valtaosin tekonurmiin niin harjoittelu kuin pelialustana. Realiteettien tunnustaminen on hieno asia eikä romantikoille ole sijaa. Mutta sanoisin, että jos liigaa halutaan kehittää, niin kauden pidentäminen on siinä olennaisimpia asioita. :ylos:

shots

#13
Mä rupean oikeasti pikkuhiljaa myöntymään että Ruotsissa tehty cup-uudistus on hyvästä. Eli siellähän varsinaiseen cup-kilpailuun pääsee piirien sisäisten cuppien perusteella 64 joukkuetta (nämä ovat Suomessa käytännössä alueelliset ekat kierrokset). Nämä pelaavat ekan kierroksen keskenään elokuussa ja pari viikkoa myöhemmin 32 voittajaa kohtaavat 32 elittiijoukkuetta (16 Allsvenskan & 16 Superettan) joiden voittajat sitten pääsevät lohkovaiheeseen joka pelataan talvella.

LainaaOmgång 1 Senast 5 augusti 64 SDF-lag

Omgång 2 18 alt. 19 augusti 2012 32 segrare i omgång 1, samt 32 SEF-lag

Omgång 3
Matchomgång 1 – 9 alt. 10 mars 2013 32 segrare i omgång 2
Matchomgång 2 – 16 alt. 17 mars 2013
Matchomgång 3 – 23 alt. 24 mars eller 30 alt. 31 mars 2013
(fastställs av TK med utgångspunkt från årsplanen 2013)

Kvartsfinaler
17 april 2013 8 gruppsegrare

Semifinaler
27 april 2013 4 segrare i kvartsfinaler

Final
23 alt. 26 maj 2013 2 segrare i semifinaler

Eihän sitä nyt tarvitisi apinoida mutta mielestäni tuo on ihan hyvä suunta. Joukkueet saavat kilpailullisia pelejä talvella ennen kauden alkua ja yleisöäkin on riittänyt kun fanit odottelevat kauden alkua innoissaan. Ja mikä parasta, cup-voittaja pääsee samana vuonna Eurooppaan.

Alasarjaseurat saisivat haastaa isoja jengejä keskellä kesää, saisivat tehtyä kunnon yleisötapahtuman eikä tarvitsisi taistella talvella kelien kanssa. Lisäksi tuo malli rassaa todella vähän pääsarjaseurojen pelitaakkaa keskellä kesää, hyvä jos ollenkaan. Keväästä tulee kauden aikana kolme peliä jos menee finaaliin ja loppukesästä yksi peli.

JJO

Lainaus käyttäjältä: Knossos - 11.04.2013 klo 21:12:59
Miten tämä on hoidettu jääkiekon SM-liigassa? Ilmastohan mahdollistaa jääkiekon pelaamisen keskimäärin välillä joulu-maaliskuu.

Lainaus käyttäjältä: Vlad Kepes - 11.04.2013 klo 21:15:39
Ei ne jäähallitkaan nousseet liigaseurojen rahalla, varsinkaan jonnekin Varkauteen. Lobbauskysymys. Jos Palloliitto ja Veikkaus korvamerkitsisi lisää rahaa kenttien hoitoon, voidaan saada ihmeitä aikaan. Nyt ollaan vain levätty laakereilla ja hoidettu asiaa vasemmalla kädellä.

Ainakin osa liigahalleista on yksityisomistuksessa. Varkaudessa ei tietääkseni koskaan ole pelattu SM-liigakiekkoa. Ja nousivat ne jalkapallostadionitkin julkisilla rahoilla. Nyt puhutaan siitä, kuka maksaa kalliin lämmityksen paria (puoli)ammattilaisjoukkueen matsia varten.

Mun mielestä kiekko ei ole tässä tapauksessa millään lailla relevantti, mutta jos siihen on pakko mennä, niin mitä kiekkohalleihin tulee, ne ovat ympärivuotisessa käytössä ja vuorot menevät kuumille kiville. Käyttökapasiteetit paukkuvat jatkuvasti ainakin pk-seudulla, joten niistä myös tulee rahaa takaisin ylläpitoon. Lisäksi, koska jäät ovat auki kelle hyvänsä joka on vuorosta valmis maksamaan, on niiden pitäminen kylmässä myös perusteltua. Halusi asian nähdä miten hyvänsä, niin samaa ei voi sanoa luonnonnurmista.

Valitettavasti futiksessa tilanne on luonnonnurmijoukkueilla se, että kenttää voi käyttää erittäin vähän per päivä, varsinkin alkukaudesta. Ei ole likimainkaan yhtä perusteltua laittaa nurtsia kuntoon kymppitonnien hintaan maaliskuussa ja huhtikuussa yhden pääsarjajoukkueen takia kuin pitää jäähallissa jäitä, joiden käyttöaste on moninkertainen ja rahaa tulee sisäänkin.

Sitä, miksi esimerkiksi HJK (joka omistaa stadionyhtiön mikä käsittääkseni maksaa ja päättää kentän aukiolosta) ei pidä muovissaan lämpöjä päällä vuoden ympäri kannattaa kysyä itseltään HJK:lta.

Savon keisari

Veikkausliigakauden pitentämisestä on tehty myrsky vesilasissa, kokoaan suurempi ongelma. Tuntuu niin turhauttavalta katsoa tätä saatanan puuhastelua.

Jokin aika sitten televisiosta tuli dokumentti intialaiseen pikkukylään syntyneestä vauvasta jolla oli kaksiosainen pää ja tämä olisi vaatinut kiireellistä hoitoa, mutta lasta ei voitu viedä sairaalaan ennen kuin kylän vanhimmat asiaa pohdiskelivat ja vatulehtivat. Sitten kun lupa tuli oli jo liian myöhäistä ja vauva menehtyi. Samanlaista tuntuu olevan tämä vatulehtaminen liigan kanssa. Ongelma on puhtaasti uskalluksen puutteessa, ei minkäänlaisia edistyskaskeleita

uskalleta ottaa mukavuusalueen ulkopuolelle. Johan tästä kertoo sekin, että taas täysin vapaasti siirrellään otteluita myöhempään ajankohtaan, varakenttäjärjestelmästä ei tietoakaan, puhumattakaan että voitaisiin puhua kauden oikeasta ajallisesta pidentämisestä.

Bulebule

Lainaus käyttäjältä: uh - 11.04.2013 klo 21:28:54
Eikö akkainliiga pelata jo ulkokentillä, miksei veikkausliigaa?
Koska liigan asettamat kriteerit.

Tiksa

Loppukauden pidentämisessä on yksi iso ongelma.

Kun nyt kerran kymmenessä vuodessa talvi kestää pitkään ja joudutaan perumaan kahden ekan alkukierroksen pelejä, niin näitä voidaan lykätä pelattavaksi myöhemmin kesällä. Ei mikään ylitsepääsemätön ongelma.

Mutta mitäs sitten kun kerran kymmenessä vuodessa tulee talvi aikaiseen ja Jyväskylään sataa kyynärän verran lunta lokakuun lopulla? Sarjan viimeisten kierrosten lykkääminen eteenpäin kun ei yleensä onnistu ja todennäköisesti se varakenttäkin on ihan yhtä pahasti lumen alla. Viedään ne mestaruuden ja tippumisen ratkaisevat pelit halleihin? Toivotaan sormet ristissä, että lumet sulaisivat vielä lämmityksen avulla pois?

Savon keisari

Tämä asia pitää nähdä niin, että otteluiden pelaaminen ajallaan ei ole ylitsepääsemätön ongelma. Ei tässä ole mistään kerran kymmenessä vuodessa -tapauksesta kyse, vaan joka ikinen vuosi on sama laulu: soudetaan ja huovataan että siirretäänkö niitä pelejä vai ei. Tälle pitää laittaa loppu. Se on ihan tahtokysymys että käyttöön otetaan varakenttäjärjestelmä. Loppuu tuo jokakeväinen itkuvirsi. Ja kun tämä on käytössä, ei kauden virallinen ajallinen pitentäminenkään ole mikään ongelma.

Se, että kautta esim. pidennettäisiin lopusta jo valmiiksi siltä varalta että ottelusiirtoja (myöhempään) tulee, on askel ihan väärään suuntaan, syvemmälle sinne tuhnuiselle mukavuusalueelle. Myöskään niitä seuroja, joilla olosuhteet ovat jo haasteellisemmissa ajankohdissa kunnossa, ei todellakaan pidä tästä rankaista sillä, että ne joilla olosuhteet ovat retuperällä, palkitaan antamalla niille enemmän kotiotteluita parempiin ajankohtiin. Täysin päätöntä.

Esimerkki: Pari viikkoa sitten Ukrainassa Veli Lammen seura Kiovan Arsenal ei suostunut maksamaan stadionin lämmityksestä, joten kotiottelu pelattiin sitten vierasjoukkueen kotikentällä. Asia oli sillä selvä ja pulinat pois.

Venire

1. Kautta venytettävä mieluummin lopusta kuin alusta jotta kentät saadaan kuntoon. Alku voi mennä toukokuuhun jos kentät sitä vaativat, ja lopusta voitaisiinkin sitten mennä reteesti joulukuun puolelle, ne kannattajiksi itseään kutsuvat kolaamaan. Tekonurmi on rahoittajan oma valinta, ja siihen ei missään nimessä tule pakottaa ketään. Kenttäarkkitehtuuriin sen sijaan pitäisi kiinnittää enemmän huomiota, esimerkiksi maalämpöjärjestelmiin panostamista kannattaa harkita.
2. Jos seuralla on perusteet olla pelaamatta ns. varakentällä (esim. Inter-HJK on odotusarvoisesti ison yleisömäärän ottelu, olisi aivan järjetöntä siirtää ottelu jonnekin tuhannen katsojan Yläkentälle), niin seuran päätöstä tulisi kunnioittaa.
3. Varakenttäjärjestelmä on taloudellisesti ja työvoimateknisesti ongelmallinen. Rakennetaanko kiinteät katsomot? Pitääkö liikuteltavat katsomot ostaa? Kuka maksaa? Missä liikkuvat katsomot säilytetään? Säilytetäänkö kokonaisina vai joutuuko joku purkamaan? Kuka maksaa säilytyksen? Millä ehdoin vakuutusyhtiö suostuu antamaan varkausvakuutuksen liikuteltaville katsomoille, ja mikä on vakuutuksen hinta? Kuka maksaa toiset liigakelpoiset valaistusjärjestelmät? Lisääkin kysymyksiä varmaan löytyy.
4. "Kiima" rajoittuu vain futisniiloihin. Kauden alku ei tuulareita sytytä, ja loppu sytyttää vain siellä missä on panoksia. Sillä, milloin kausi pelataan, on minimaalinen vaikutus kiinnostuksen rajamailla heiluviin katsojiin.

Savon keisari

Lainaus käyttäjältä: Venire - 11.04.2013 klo 22:14:09
2. Jos seuralla on perusteet olla pelaamatta ns. varakentällä (esim. Inter-HJK on odotusarvoisesti ison yleisömäärän ottelu, olisi aivan järjetöntä siirtää ottelu jonnekin tuhannen katsojan Yläkentälle), niin seuran päätöstä tulisi kunnioittaa.
3. Varakenttäjärjestelmä on taloudellisesti ja työvoimateknisesti ongelmallinen. Rakennetaanko kiinteät katsomot? Pitääkö liikuteltavat katsomot ostaa? Kuka maksaa? Missä liikkuvat katsomot säilytetään? Säilytetäänkö kokonaisina vai joutuuko joku purkamaan? Kuka maksaa säilytyksen? Millä ehdoin vakuutusyhtiö suostuu antamaan varkausvakuutuksen liikuteltaville katsomoille, ja mikä on vakuutuksen hinta? Kuka maksaa toiset liigakelpoiset valaistusjärjestelmät? Lisääkin kysymyksiä varmaan löytyy.

Hohhoijaa. Oma puuhastelu ei ole syy siihen, että muut joutuvat kärsimään. Tämä oletusarvoisesti ison yleisömäärän ottelu olisi voitu siirtää vaikka Sonera-stadionille. Selittelyn makua. Varsinkin kun Veritas on niin vahvasti Interin otteessa niin tuo on puhtaasti perseilyä mistä muut joutuvat kärsimään, että saadaan kiinnostava kotiottelu pelattua parempien säiden aikana. Jos seuralla nuo mainitsemasi seikat muodostuvat varakentissä ongelmaksi, niin sitten se on voi voi ja kenttä on etsittävä jostain muualta. Esim. Inter sitten Rovaniemelle jos lähempää ei löydy.

Vlad Kepes

Lainaus käyttäjältä: lst23 - 11.04.2013 klo 21:48:52
Halleissa liigan pelaaminen täysin naurettava ajatus. Muuten toki hyvä avaus. Helpoin tie kauden pidentämiseksi toki ovat tekonurmet. Vaikuttaakin erittäin vahvasti, että Suomessa ollaan siirtymässä valtaosin tekonurmiin niin harjoittelu kuin pelialustana. Realiteettien tunnustaminen on hieno asia eikä romantikoille ole sijaa. Mutta sanoisin, että jos liigaa halutaan kehittää, niin kauden pidentäminen on siinä olennaisimpia asioita. :ylos:

Mähän juuri yritin selittää, että tekonurmien käyttö ympäri vuoden ei ole perusteltua, koska leveyspiiristä huolimatta kasvukausi on Suomessa varsin pitkä. En oikeasti romantisoi, vaan käytin pohjana viimeisen 30 vuoden ilmastotilastoja. Pidän halleja myös täysin viimeisenä vaihtoehtona, joita kannattaa harkita lähinnä avauskierroksella maaliskuussa. Tekonurmia pitää käyttää maalis-huhtikuussa, mutta koko kauden uhraamiseen tekonurmiin ei ole mitään perusteita.

Lainaus käyttäjältä: Tiksa - 11.04.2013 klo 21:58:36
Mutta mitäs sitten kun kerran kymmenessä vuodessa tulee talvi aikaiseen ja Jyväskylään sataa kyynärän verran lunta lokakuun lopulla? Sarjan viimeisten kierrosten lykkääminen eteenpäin kun ei yleensä onnistu ja todennäköisesti se varakenttäkin on ihan yhtä pahasti lumen alla. Viedään ne mestaruuden ja tippumisen ratkaisevat pelit halleihin? Toivotaan sormet ristissä, että lumet sulaisivat vielä lämmityksen avulla pois?

Milloin loppukauden otteluita on siirretty viimeksi? Ei ainakaan viime vuosina. Riski on aina olemassa, mutta pitääkö koko kautta suunnitella yhden poikkeuksellisen vuoden takia? Lisäksi kausi loppuu jo nyt niihin aikoihin kun Rovaniemellä alkaa terminen talvi, joten vastaava ongelma on jo olemassa. Todennäköisyys lokakuussa alkavaan talveen on kuitenkin mitätön Kuopiossakaan. Vuonna 2003 lokakuun loppu oli sielläkin varsin kylmä, mutta lokakuun 29. - marraskuun 9. päivä ei ollut yhtään yötäkään pakkasen puolella, ja se oli ainoa vuosi 2000-luvulla jolloin terminen talvi on alkanut lokakuussa, ihan vain ilmatieteen laitoksen määritysten mukaan.
Kuten totesin, ns seasonal lagin takia Oulu-Kajaani-Lieksa -akselin eteläpuolella meteorologinen talvi ei ala lokakuussa kuin aniharvoin.

Jos tulee joku ilmastollinen shokki, ei ole muuta vaihtoehtoa kuin siirtää ottelu halliin, mutta pidän tätä aika kaukaa haettuna skenaariona.

shots

Lainaus käyttäjältä: Savon keisari - 11.04.2013 klo 22:19:17
Hohhoijaa. Oma puuhastelu ei ole syy siihen, että muut joutuvat kärsimään. Tämä oletusarvoisesti ison yleisömäärän ottelu olisi voitu siirtää vaikka Sonera-stadionille. Selittelyn makua. Varsinkin kun Veritas on niin vahvasti Interin otteessa niin tuo on puhtaasti perseilyä mistä muut joutuvat kärsimään, että saadaan kiinnostava kotiottelu pelattua parempien säiden aikana. Jos seuralla nuo mainitsemasi seikat muodostuvat varakentissä ongelmaksi, niin sitten se on voi voi ja kenttä on etsittävä jostain muualta. Esim. Inter sitten Rovaniemelle jos lähempää ei löydy.

Sama.

Ruotsissa muuten viime viikonloppuna Ljungskilen kotiottelu Hammarbyta vastaan siirrettiin Boråsiin, joka siis sijaitsee lähempänä Tukholmaa. Tämä innoitti Hammarbyn kannattajia matkustamaan sankoin joukoin vieraspeliin ja 3300 katsojasta 3000 oli vieraskannattajia. Vertauksen vuoksi voidaan laittaa viime kaudelta Ljungskile - Hammarby pelin katsojämäärä joka oli 1274, ja peli siis pelattiin Ljungskilessä.

Mielestäni Interin olisi tullut siirtää peli varakentälle, ilmeisesti siis se Yläkenttä. Mikäli tämä ei olisi sopinut seuralle, olisi liigan tullut antaa kaksi vaihtoehtoa Interille; neuvotella HJK:n kanssa otteluparin vaihdosta tai pelata kotiottelu Helsingissä.

Jos pelataan sarjaa, on se tuurista kiinni milloin joku jengi tulee kylään eikä voida vedota siihen että joku peli on yleisöpeli ja joku ei. Otteluohjelma on otteluohjelma ja varakentät sitä varten että pelit saadaan ohjelman mukaisesti pelattua.

Laitalinkki

Itse tein viime talven ensimmäisen (ja viimeisen) lumiukkoni 25.10. Lunta taisi tupsahtaa tuolloin kerralla joku yli 20 senttiä. Liigan päätöskierros pystyttiin kuitenkin viemään läpi 27.10., mutta en muista kuinka kovan työn takana tuo oli. Päivää aikaisemmin olisi tainnut olla vielä työläämpää.

Knossos

#24
Lainaus käyttäjältä: JJO - 11.04.2013 klo 21:57:16
Valitettavasti futiksessa tilanne on luonnonnurmijoukkueilla se, että kenttää voi käyttää erittäin vähän per päivä, varsinkin alkukaudesta. Ei ole likimainkaan yhtä perusteltua laittaa nurtsia kuntoon kymppitonnien hintaan maaliskuussa ja huhtikuussa yhden pääsarjajoukkueen takia kuin pitää jäähallissa jäitä, joiden käyttöaste on moninkertainen ja rahaa tulee sisäänkin.

Luonnonnurmien kohdalla ymmärrän eroavaisuudet jääkiekon tilanteeseen, mutta käsittääksenihän noille lämmitettäville tekonurmille olisi kyllä käyttöä muillakin kuin liigajoukkueilla, mikäli ne pidettäisiin pidempään kunnossa.


Lainaus käyttäjältä: Laitalinkki - 11.04.2013 klo 22:29:44
Itse tein viime talven ensimmäisen (ja viimeisen) lumiukkoni 25.10. Lunta taisi tupsahtaa tuolloin kerralla joku yli 20 senttiä. Liigan päätöskierros pystyttiin kuitenkin viemään läpi 27.10., mutta en muista kuinka kovan työn takana tuo oli. Päivää aikaisemmin olisi tainnut olla vielä työläämpää.

Lumen kolaaminen kentältä ei ole homma eikä mikään. Mikäli lumia ei kentältä saada tuollaisessa tilanteessa poistettua, niin seura/(kaupunki) ei ansaitse liigapaikkaa.