Syksyn perusteella Suárezin lynkkaajille muistutuksena:
Tehot(maalit+maalisyötöt) ensimmäisten kymmenen Barcelonassa pelatun pelin jälkeen:
Ibrahimovic 9
Suárez 8
Henry 7
Neymar 7
Eto'o 6
Villa 4
Alexis Sánchez 4
Suárezin pre-season meni pilalle tunnetusta syystä, joten siihen nähden urugualaisen tähän mennessä iskemät tehot (11 peliä, 3+6) ovat erinomaiset, kun verrataan muihin Barcelonaan viimeisen vuosikymmenen aikana siirtyneisiin huippuhyökkääjiin. Vielä on liian aikaista tuomita tai arvioida, tuleeko Suárez olemaan Barcelonassa hitti vai huti (muistetaan, mitä Zlatanille kävi erinomaisen syksyn jälkeen), mutta edelleen kallistuisin enemmän hitin kuin hudin puolelle. Barcelonaan, sen pelityyliin ja sitä vastaan pelaavien joukkueiden puolustustapaan on ja on ollut todella haastava sopeutua järjestään jopa aivan maailman eliittiin kuuluvilla huippuhyökkääjillä. Barcelonaa vastaan joukkueet puolustavat säännöllisesti todella syvällä koko miehistöllään, mikä tarkoittaa sitä, että hyökkääjällä aika ja tila on todella kortilla. Suárez on joutunut sopeutumaan tähän. Lisäksi Barcelonan pelityyli, eli yhden kosketuksen pelaaminen ja nopea syöttötempo ovat vielä tuottaneet urugualaiselle omat sopeutumisvaikeudet. Suárez joutuu ajattelemaan liikaa sen sijaan, että pystyisi vielä toimimaan vaistonsa varassa nopeissa tilanteissa. Sama nähtiin mm. Neymarilta ja Henrylta aikanaan ensimmäisenä kautenaan Blaugranan paidassa. Suárez on joutunut pelaamaan ja vastaanottamaan syöttöjä runsaasti selkä kohti vastustajan maalia, mikä ei niin ikään ole ideaali tilanne hyökkääjälle ja vaatii oman tottumisaikansa.
Taannoin joku mainitsi Rafinhan olevan syksyn suurin pettymys. On totta, ettei Rafinha ole ollut keskikentällä mikään sateentekijä, jollaista hänestä toivotaan (missasihan toki Rafinha syksystä kuukauden päivät loukkaantumisen vuoksi). Mutta samalla tulee muistaa, ettei Rafinha ole profiililtaan mikään perinteinen peliä rakentava CM (jollaista Barcelonan keskikenttä tarvitsisi), vaan pikemminkin oikean puolen hyökkäävä keskikenttäpelaaja. Siinä roolissa hän viime kaudella löi itsensä läpi Celtan paidassa, mutta vastaavassa roolissa Barcelonassa hänen on vaikea päästä edes pelaamaan, koska sen tontin on ominut muuan Lionel Messi. Tähän peilattuna ei tullut yllätyksenä, että Rafinha pelasi kauden parhaan pelinsä Huescaa vastaan Camp Noulla mieliroolissaan oikeana hyökkäävänä keskikenttäpelaajana. Rafinha ei ominaisuuksiltaan vastaa täysin joukkueensa tarpeisiin, mikä tarkoittaa sitä, että Rafinhan täytyy pelaajana pystyä kehittymään ja sopeutumaan lyödäkseen itsensä täysin läpi. Rafinha on kuitenkin vasta 21-vuotias ja ominaisuuksiltaan huippulahjakas, joten kaikki on mahdollista, mutta tämän syksyn perusteella pettyneille sanoisin, että edellä mainitut olosuhteet huomioituna Rafinhaa kannattaa odottaa vakioavaajaksi vasta vuoden-parin päästä.
Syksyn suurin alisuorittaja joukkueessa itselleni on ollut valitettavasti Iniesta. Toki Iniesta menetti 40 päivää loukkaantumisen vuoksi, mikä vaikeutti pelirytmin löytämistä. Don Andrés käynnistyy kausiin perinteisesti hitaasti, mutta tänä syksynä se on ollut normaaliakin hitaampaa eikä tuttua dominoivaa Iniestaa olla nähty kuin väläyksittäin siellä ja täällä. En tiedä, johtuuko se Luis Enriquen keskikentän peluuttamisesta vai mistä, mutta Barcelonan kauden kannalta olisi erittäin oleellista, että Iniesta parantaisi otteitaan kevätpuoliskolla. Etenkin isoissa peleissä Iniestan panos tulee olemaan avain voiton ja tappion välillä.
Tosin keskikentällä Busilta ja Rakiticilta niin ikään voi odottaa tasonnostoa. Rakitic pelaa ensimmäistä kauttaa Barcelonassa, joten sopeutuminen ottaa ymmärrettävästi aikansa. Rakiticilla on toistaiseksi ollut kovin vähän annettavaa joukkueen hyökkäyspelaamiseen muutamia kaukolaukauksia lukuun ottamatta. Córdobaa vastaan Pedron avausmaaliin johtaneen syötön kaltaisia suorituksia toivon Rakiticilta näkeväni jatkossa enemmän. Liian usein Rakitic on tyytynyt pelaamaan turhan safetya, turvallista pelaamista syöttöpelaamisensa osalta. Kroatialaisella on kuitenkin erittäin monipuolinen syöttövalikoima. Isoissa peleissä Lucho on syksyn ensimmäistä sellaista lukuun ottamatta (3-2 tappio PSG:lle) luottanut muihin kk-pelaajiin Rakiticin sijaan: Klassikossa, Valenciaa vastaan Mestallalla ja PSG:tä vastaan Camp Noulla kroatialainen tuli vasta lopussa vaihdosta sisään. Haluaisin vielä nähdä Barcelonan pelaavan PSG:tä vastaan nähtyä kolme alakertaa niin, että Rakitic pelaa Busquetsin tilalla oikealla box-to-box -roolissa, johon kroati sopisi profiililtaan paremmin kuin Busi.
Puolustuslinjan osalta huolissani olisin lähinnä laitapakkiosastosta, sillä oikealle ei ole löydetty luotettavaa vaihtoehtoa ainakaan neljän linjalla pelattaessa. Toivon monen muun tavoin, että Montoya saa tammikuun aikana lisää mahdollisuuksia, vakuuttaa ja päättää sittenkin jäädä seuraan. Douglasiin ei kukaan pelejä nähnyt usko ja Alves ei tuosta paremmaksi enää kehity. Alvesin ei tulisi olla enää Barcelonan tasoisessa joukkueessa ykkösvaihtoehto laitapakiksi. Vasemmalla Alba on riittävän vahva peruspeleissä nopeutensa ansiosta, isoissa matseissa enemmän tai vähemmän arvoitus, kun ei saakaan enää nopeudestaan merkittävää etua. Siksi Luchon tuleekin panostaa yhä enemmän formaatioihin, joissa pelataan kolmen alakerralla, jotta laitapakkien heikkoudet saataisiin mahdollisimman tehokkaasti peitettyä.
Topparikalusto vaikuttaa yllättävän hyvältä varsinkin, kun vertaa aiempiin kausiin. Piqué on parantanut roimasti syys-lokakuun kamalasta formistaan ja onkin nostanut itsensä joukkueen ykköstoppariksi viime aikojen otteillaan. Avauspelaamisen osalta Piqué-Mascherano -kaksikko on joukkueen kannalta ihanteellisin valinta, jos toppariparilta halutaan kokoa, täytyy alakerrasta löytyä myös Mathieu. Mathieu on erinomaisen alkusyksyn jälkeen pelannut vähän heikommin. Mathieun avauspelaaminen on Barcelonan toppareista heikoimmalla tasolla, niinpä ranskalainen onkin menettänyt Barcelonan toppareista kaikkein useimmin pallon vastustajalle. Bartra jatkaa kehittymistään. Toivon näkeväni Bartraa jatkossa etenkin kolmen alakerrassa RCB:nä, PSG:tä vastaan Bartra onnistui tuossa roolissa erittäin hyvin.
Maalivahtipelaamisen osalta Barcelona on vahvoissa kantimissa, sillä sekä Bravo että ter Stegen ovat erinomaisia maalivahteja. Tuskin kausi kyseiseen kaksikkoon tulee kaatumaan.
Hyökkäyspäässä Pedrolle on jälleen kilpailu tehnyt hyvää. Tosin Pedroon pätee edelleen tuttu sääntö: Hän tarvitsee tilaa ollakseen tehokas eikä häneltä juurikaan nähdä onnistuneita ohituksia/haastoja. Kun Barcelonan pelaaminen ei ole ollut ihan sillä tasolla viime vuosina, että se olisi pystynyt luomaan riittävän säännöllisesti hyökkääjilleen tilaa hyökkäyspäähän, ovat Pedron tehot siinä samalla jämähtäneet alhaisemmille tasoille uransa alkuun verrattuna (jolloin Pepin Barcelona oli keskikentän pelaamisen ja maalipaikkojen luomisen osalta huippuunsa hiottu kone). Tämän voi todeta myös katsomalla joukkueita, joita vastaan Pedro on maalinsa tänä syksynä tehnyt: Levante, Huesca x4, Espanyol ja Córdoba. Tuon tason joukkueita vastaan tilaa on keskimääräistä helpompi löytää. Toki edelleen rotaatiossa Pedro on arvokas pelaaja. Lisäksi PSG-ottelun kaltaisessa molempiin suuntiin raakasti töitä tekevän laiturin roolissa kolmen alakerralla pelattaessa taskuvaras on jatkossakin erittäin käyttökelpoinen vaihtoehto...
Neymarin syksyyn voi olla tyytyväinen: 18 ottelua (15 avauksessa), 14 maalia ja 3 maalisyöttöä. Lisäksi Neymar tuo kuljetus- ja kombinaatiopelaamisellaan uuden ulottuvuuden vasemmalta joukkueensa hyökkäyspelaamiseen ja vie näin paineita luovuuden suhteen pois Messin harteilta. Sopeutuminen joukkueeseen ottaa aina oman aikansa etenkin Etelä-Amerikasta suoraan Euroopan huippuliigan huippuseuraan siirtyville pelaajille. Neymar pelasi etenkin kauden alussa todella keskellä verrattuna viime kauteen, mikä tarkoittaa parempaa sektoria maalinteon osalta. Marras-joulukuussa Lucho peluutti Neymaria vähän lähempänä laiturin roolia. Neymarin pelaamisesta voi ottelukohtaisesti löytää erilaisia keinoja olla joukkueelleen tärkeä: Sevillaa vastaan pelinopeus ja kombinaatiopelaaminen Messin kanssa, Espanyolia vastaan kuljetukset ja niiden tuoma elementti, PSG:tä vastaan Camp Noulla puolustuspelaaminen vasemmalla sekä upea kaukolaukauksesta syntynyt osuma...
Messin rooli ja merkitys joukkueelle on edelleen valtava. Viime kaudella Tata yritti karistaa Messin merkitystä joukkueen pelaamiseen. Tämän seurauksena Barcelona muuttui liian ennalta-arvattavaksi ja Kirppu katosi kuvasta. Puolestaan Pepin viimeisen kauden Barcelona ja Titon 2012-2013 versio olivat tehollisesti ja etenkin maalinteon suhteen jopa liiankin riippuvaisia Messistä. Luchon tämän kauden versio puolestaan näyttää olevan edelleen todella riippuvainen suurimmasta tähdestään, mutta eri tavalla kuin Pepin ja Titon joukkueet, sillä nyt Barcelonan koko hyökkäyspelaaminen ja hyökkäyksien rakentaminen tapahtuu hyvin pitkälti enemmän tai vähemmän Messin kautta. Eli siinä missä kilpailijan valmentaja Ancelotti on vähentänyt Cristiano Ronaldon työtaakkaa pelinrakennuksen ja hyökkäyspelaamisen suhteen kokonaisuudessaan, on Luis Enrique lisännyt Messin vastaavaa Barcelonassa. (Ja tämän vuoksi pidän CR-Messi -kaksikon vertaamista toisiinsa jopa aikaisempaa vaikeampana, koska aiemmin kaksikko sentään kantoi lähelle yhtä suuren vastuun joukkueensa hyökkäyspelaamisesta, nyt eivät niinkään.)
Otetaan esiin esimerkki kuvallisesta vertailusta syksyn eräältä viikonlopulta, joka antaa kohtuullisen hyvin - joskaan ei tietenkään aukottomasti, sillä onhan kyseessä erilaiset vastustajat (Celta - Espanyol) ja vain yhden pelin otanta - suuntaa siitä, miten erilaiset kahden supertähden roolit joukkueissaan ovat:

Molemmat tekivät kierroksella hattutempun, mutta peliesityksissä oli ero kuin yöllä ja päivällä. CR:n rooli oli keskittyä olemaan tehokas boksissa, Messi puolestaan osallistui Barcelonan hyökkäyspelaamiseen kokonaisvaltaisesti maalinteon ohella.
Nostetaan esiin lisää konkreettisia tilastoja kuluneelta syksyltä, jotta voisimme ymmärtää paremmin Kirpun osuuden Barcelonan hyökkäyspelaamisessa ja paikan jalkapallomaailmassa:
Most final third passes completed in Europe's top 5 leagues:
L.Messi - 424
E.Hazard - 408
C.Fabregas - 323
S.Cazorla - 317
Y.Toure - 304
Most completed through balls in Europe's top 5 leagues this season:
L.Messi - 12
D.Payet - 11
C.Fabregas - 8
K.De Bruyne -8
L.Moura - 8
Most chances created in central areas in Europe's top 5 leagues:
L.Messi - 37
R.Sterling - 35
C.Fabregas - 32
C.Ronaldo - 30
E.Hazard - 30
Messi is 5th in the list of most passes in the Liga this season (after 4 midfielders Kroos Trashorras Busquets Rakitic)
Europe Top 5 Leagues...Messi is ranked:
Goals 2nd (15)
Assists 8th (7)
Dribbles 7th (67)
Key passes 10th (42)
Siirrytään pelaajista kokonaiskuvaan: Barcelona on pelannut kaikki pelinsä erilaisella kokoonpanolla. Lucho jaksaa toitottaa, kuinka hän haluaa joukkueensa olevan ennalta-arvattava ja yllättää vastustajansa. Se on hyvä juttu, mutta vain tiettyyn pisteeseen saakka, sillä absoluuttisella huipputasolla parhaimpia joukkueita vastaan pelattaessa vastustajia ei voi voittaa ainoastaan yllättämällä heidät. Joukkueen pelaamisen täytyy olla kuin hyvin voideltu kone, pelisysteemi, jota hienosäätämällä voidaan sitten yllättää vastustaja tarpeen tullen. Mikäli Lucho ei löydä toimivaa vakioavauskokoonpanoa ja sen ympärille rakennettua systeemiä mahdollisimman pian, on suinkin mahdollista, että Blaugranan kaudesta tulee pokaalien osalta varsin köyhä toisen kerran peräkkäin. No, onneksi jalkapallossa on aina toivoa...