Leyton Orient
Historiaa
1881 perustettu seura muutti nykyiselle paikalleen Brisbane Roadille Koillis-Lontooseen vuonna 1937 ja nimeksi vakiintui Leyton Orient.
Seura nousi Englannin pääsarjaan 1962, mutta putosi sieltä yhden kauden jälkeen. Yleensä sarjatasona on ollut kolmas tai neljäs.
1999 ja 2001 kärsittyjen kitkerien play-off finaalitappioiden jälkeen Leyton Orient nousi lopulta 2006 nykyiseen sarjaansa League Oneen, jossa on nyt siis pysynyt jo varsin pitkään.
Keväällä 2014 sarjanousu Championshipiin oli todella lähellä, mutta play-off finaalin 2-0 taukojohto kääntyi lopulta 2-2 tasapelin kautta tappioon rangaistuspotkukilpailussa. Lontoo-rankingissa Leyton Orient on tällä hetkellä kahdestoista ja samalla ainoa lontoolainen Sky Bet League 1:ssä.
Russell Slade
Leyton Orientin managerina on toiminut huhtikuusta 2010 lähtien Russell Slade. Mies ei yltänyt futarina koskaan ammattilaistasolle, mutta valmennusura käynnistyi jo 1994 Notts Countyssä apuvalmentajana. Lukuisia alasarjaseuroja vahvalla menestyksellä koutsannut Slade on löytänyt henkisen kotinsa Leyton Orientista ja koutsaa punapaitoja nyt jo kuudetta kauttaan peräkkäin.
Legendaarisista team-talkeistaan kuuluisa Slade viljelee puheissaan "shanklyismejä", eikä miehen haastatteluissakaan tarvitse kyllästyä peruslatteuksiin. Sosiaalisesti taitava sanaseppo tunnetaan erinomaisesta man-managementistaan. Slade on ihmisten valmentaja, joka antaa pelaajille kaikkensa ja jolle pelaajat haluavat antaa kaikkensa. Sladen filosofiaan kuuluu tutustua pelaajaan kokonaisvaltaisesti ja auttaa tätä muuallakin kuin vihreän veran äärellä.
Taitava ihmiskäsittely ja erinomainen pelaajatuntemus ovat mahdollistaneet sen, ettei Sladen ole tarvinnut käyttää senttiäkään siirtokorvauksiin Leyton Orientissa. Slade hankkii pelaajia ilmaisilla siirroilla, vaikka pelaajan ilmaisuuteen on yleensä syynsä. Edellinen seura ei ole enää halunnut uusia sopimusta tai sitten sopimus on purettu "hyvässä yhteisymmärryksessä". Slade tutkii taustat ja jos näkee pelaajassa potentiaalia, tarjoaa sopimusta joukkueeseensa. Sladella on erinomainen kyky käsitellä hankaliakin persoonia ja toisaalta Leyton Orient on kuuluisa hyvästä joukkuehengestään, jonka Sladen hyvä ihmistuntemus mahdollistaa. Sladen Leyton Orientissa pelaaja on onnellinen ja kykenee tätä kautta optimaaliseen suoritukseen joukkueen hyväksi.
Omistajavaihdos
Urheilupromoottori Barry Hearn osti velkaisen seuran 1995 Tony Woodilta ja maksoi siitä muodollisen 2,43 puntaa. Hearn sai Leyton Orientin taloudellisesti jaloilleen, vaikka sarjataso pysyikin kymmenen vuotta alimmalla ammattilaistasolla League Twossa. Italialainen liikemies Francesco Becchetti halusi ostaa seuran Englannista ja kallistui Readingin sijasta Leyton Orientiin, koska Orient oli velaton ja Lontoossa. Motiivina kun oli halu investoida ja nostaa seura ylöspäin, ei vain maksella muiden aiheuttamia velkoja.
Becchetti toi seuraan omat miehensä Mauro Milanesen (urheilutoimenjohtaja) ja Alessandro Angelierin (toimitusjohtaja), mutta aiempi toimitusjohtaja Matthew Porter ja Hearn jäivät seuran johtoryhmään taustavaikuttajiksi. Hearn omistaa edelleen Brisbane Roadin stadionin, joka on nimetty hänen yrityksensä Matchroom Sportin mukaan Matchroom Stadioniksi.
Omistajavaihdos herätti huolta seuran fanien keskuudessa, koska monessa seurassa on ollut karvaita kokemuksia omistuksen siirtymisestä ulkomaalaisille ja toisaalta Hearn ja hänen paras värväyksensä Slade olivat tehneet erinomaista työtä pitkään Orientin hyväksi. Becchetti on kuitenkin vakuuttanut, että luottaa täydellisesti Sladeen ja haluaa antaa hänelle täyden tukensa. Hearn halusi myydä seuran saadakseen sen Becchettinon rahojen myötä uudelle tasolle ja Becchettino on vastannut kutsuun lisäämällä palkkabudjettia huomattavasti. Sladen käskettiin nimetä ne pelipaikat, joihin vahvistuksia kaivataan ja jokaiselle pelipaikalle TOP5 lista halutuista pelaajista. Angeliere yrittää päästä sopimuksiin Sladen haluamien pelaajien kanssa ja Milanese toimii välikätenä joukkueen ja johtoryhmän välillä.
Vaikuttaa toimivalta, mutta aika näyttää, kuinka paljon Sladeen todella luotetaan. Jos Orient menestyy kuten odotetaan ja nousee ensi keväänä Championshipiin, Sladen työrauha on taattu. Kauhuscenaariossa alkukausi sujuu nihkeästi ja Becchettino nimeää kaverinsa Mauro Milanesin Sladen työn jatkajaksi. Toivottavasti Becchettino on tarpeksi fiksu ja kärsivällinen jättääkseen sellaisen virheen tekemättä.
Pelaajasiirrot
Sladen yksi suuri vahvuus myös uuden omistajan silmissä on kyky löytää hyviä vahvistuksia ilmaisilla siirroilla. Tätä kautta myös pelaajabudjettiin jää mukavasti varaa ja sopimukset ovat mahdollisia suhteellisen nimekkäidenkin pelaajien kanssa. Lisäresursseja hankintoihin toi viime kauden läpimurtopelaajan 2-kymppisen Moses Odubajon siirtyminen Brentfordiin miljoonalla punnalla. Hearn lupasi, että siirtosumma lisätään sellaisenaan pelaajabudjettiin.
Viime kauden ykkösvahti Jones siirtyi Prestoniin, joten kesän tärkeimpiä hankintoja olivat kaksi nuorta maalivahtia Adam Legzdins ja Gary Woods. Molemmat lupaavia kavereita, mutta kyllästyivät kakkosveskarin rooleihin edellisissä joukkueissaan. Sama sääntö pätee melkein jokaiseen Sladen vuosien varrella hankkimaan pelaajaan eli peliaika on jäänyt ylemmällä sarjatasolla vähiin ja Leyton Orientista haetaan uutta nousua uralle.
Zimbabwelainen Bradley Pritchard siirtyi Orientiin Charltonista. Valtavaa työmäärää raatava 28-vuotias kulttipelaaja on erinomainen lisäys keskikentän keskustaan, mutta juoksuvoima toimii myös laidalla. Se minkä taidossa häviää, sen asenteella voittaa. Australialainen Shane Lowry napattiin Millwallista, jossa mies kuului runkopelaajiin. 25-vuotias puolustaja tunnetaan aggressiivisesta pelityylistään ja mies kykenee pelaamaan topparin tontin lisäksi myös vasenta pakkia.
Jobi McAnuff on kesän nimekkäin hankinta. Paljon kiertänyt laitakiituri siirtyi Koillis-Lontooseen Readingista, jossa pelasi myös Valioliigapelejä. Viime kaudellakin McAnuff oli yksi Readingin tärkeimmistä pelaajista Championshipissä, mutta kun sopimus loppui, hän päätti siirtyä Orientiin. Hyökkääjä Jay Simpson on nuorehkosta iästään (25v) huolimatta ehtinyt pelaamaan lukemattomissa eri joukkueissa. Arsenalin kasvatti ei kuitenkaan löytänyt todellista läpimurtoa Championshipissä, joten pelasi viime kauden Thaimaassa. Nyt sitten uutta matoa koukkuun Brisbane Roadilla.
Darius Henderson on McAnuffin tapaan jo 32-vuotias, mutta nälkää löytyy edelleen. 2011 Henderson mätti Millwallissa peräti 19 maalia, mutta sitten tahti hiipui ja sentteri siirtyi vapailla papereilla Nottinghamiin. 2013/14 syntyi vain yhdeksän maalia ja sopimus purettiin, että mies voisi siirtyä Forestin punapaidasta Orientin punapaitaan. Jos Henderson löytää vielä huippukuntonsa, hän on todella kova vahvistus Leytonin muutenkin vahvaan hyökkäyskalustoon.
Pelaajaryhmä
Legzdins ja Woods kilpailevat tasapäisesti ykkösmaalivahdin paikasta ja kumpikin haluaa saada sen omakseen. Saattaa olla, että molemmille riittää peliaikaa, varsinkin jos kolmessa eri cupissa päästään pitkälle. Tällä hetkellä Legzdins vaikuttaa ykkösvalinnalta Sladen papereissa. Molempien nuoruus ja kokemattomuus herättää lieviä kysymysmerkkejä, mutta potentiaalia löytyy kummastakin veräjän vartijasta.
Kapteeni Clarke, Cuthbert ja ranskalainen Baudry ovat päteviä keskuspuolustajia ja Cuthbert voi pelata myös oikeana pakkina. Nopea ja offensiivinen Omozusi kykenee pelaamaan pakkina kummalla tahansa laidalla, mutta pelannee oikealla, jos uusi mies Lowry ottaa vasemman pakin paikan itselleen.
Keskikentän keskustassa ranskalainen Vincelot duunaa puolustavammassa roolissa ja James (viime kauden tehot 5+8) ottaa isoa roolia myös hyökkäyssuuntaan. Jamaikalainen Bartley on pätevä box-to-box pelaaja ja Pritchard sitten hyvänä vaihtoehtona keskustaan rälläämään omintakeisella tyylillään.
Laituriosasto on Orientissa erittäin hyvässä mallissa. McAnuff on huippumies kummalle tahansa laidalle ja kun vasen laituri Cox (viime kauden tehot 17+12!) teki kolmivuotisen jatkosopimuksen, McAnuff pelannee oikealla. Kärjessäkin viihtyvä Batt sitten hyvänä varamiehenä kummalle tahansa laidalle.
Viime kaudella kärkipari Mooney-Lisbie teki vakuuttavaa jälkeä. Mooney iski 21 maalia ja Lisbie 18, joten sentterikalusto on luultavasti sarjan paras. Arsenalista tuttu Lisbie toki jo 35-vuotias veteraani, mutta hyvin tuntuu jalka edelleen liikkuvan. Henderson tuo kuntoutuessaan yläkertaan lisäruutia ja pääpelivoimaa. Simpson on lievä arvoitus, mutta onnistuessaan mieheltä voidaan odottaa paljonkin maaleja. Viime kauden kolmoskärki Dagnall jatkaa tutussa roolissaan ja tuo vaihdosta uutta sykettä hyökkäyspeliin.
Sladen luoma pelaajaryhmä koostuu lähinnä +25-ikäisistä selkeistä aikuispelaajista, jotka on napattu mukaan isompien seurojen jätteistä. Silti erinomaisia pelimiehiä ja täytyy muistaa, että myös sellaiset nimet kuin Phil Jagielka, Nick Montgomery ja Michael Tonge ovat Sladen löytöjä. 1998 Slade poimi Sheffield Unitediin sopimuksettoman trion, josta jokainen nousi Valioliigatasolle ja Jagielka jopa Englannin maajoukkueen ja Evertonin ehdottomaksi runkopelaajaksi.
Leytonin joukkueessa nuoruutta edustavat maalivahti Grainger (18v), Toppari Nikolaou (18v), keskikenttämies N.Clarke (19v) ja Brisbane Roadin Messi, israelilainen ihmepoika Kashket (18v).
1 Adam Legzdins
2 Elliot Omozusi
3 Gary Sawyer
4 Romain Vincelot
5 Scott Cuthbert
6 Mathieu Baudry
7 Dean Cox
8 Lloyd James
9 Kevin Lisbie
10 David Mooney
11 Jobi McAnuff
12 Shane Lowry
14 Shaun Batt
15 Nathan Clarke
16 Harry Lee
18 Bradley Pritchard
19 Scott Kashket
20 Marvin Bartley
21 Charlie Grainger
22 Andis Nikolaou
23 Chris Dagnall
24 Darius Henderson
27 Jay Simpson
33 Gary Woods
Oletettu aloituskokoonpano sarja-avauksessa
9 Lisbie 10 Mooney
7 Cox 4 Vincelot 8 James 11 McAnuff
12 Lowry 15 Clarke 6 Baudry 2 Omozusi
1 Legzdins
subs: Woods, Cuthbert, Pritchard, Batt, Dagnall
http://www.lontoofutis.com/#!leyton-orient/cwui