Tekonurmi tuhoaa Veikkausliigan

[Tsei Tsei]

Mitäs vittua? Luetko viestejä ollenkaan? Eikös siinä viestissä juurikin lukenut sen Soneran uuden pinnan olevan kalliimpi, mutta tuskin on niin paljoa kalliimpi että maksaisi 300k euroa enemmän kuin nuo perusmallit.

Ja jos huipputekonurmi vaihdetaan 3 vuoden välein niin sillä vanhalla pinnalla pystyy pelaamaan aika monta vuotta vielä muualla. Soneran vanha matto oli 5 vuotta vanha ja sen käyttöikää on asiantuntijoiden mukaan ainakin 5 vuotta vielä jäljellä. Sitä edeltävä matto on käsittääkseni vieläkin Talissa päivittäisessä käytössä.

Niin. Laskin tuolle poisvaihdettavalle tekonurmelle 100 000 € jäännösarvon. Ja herkkyystarkastelussa 200 000 € jäännösarvon. Jos uuden saa 150 000 €:lla, niin ei tuo ainakaan enempää voi olla.

[gv39]

Mitäs vittua? Luetko viestejä ollenkaan?

Hyvä veli K, kyllä tässä taitaa olla kyse siitä, että veli JJ on trollannut (sinänsä ansiokkaasti, kreditit siitä) viimeiset sivut. Luvut, perustelut ja jutut vaihtuvat sitä mukaan kun jäädään kiinni kauniisti sanottuna valikoivasta tosiasioiden valinnasta ja hyökkäys on paras puolustus.   

Minuun kyllä teki vaikutuksen JJ:n innovatiivisuus:

Kerrotko millä logiikalla olet jättänyt laskelmista 12 viikkoa/3 kk käyttöä pois lämmitetyltä tekonurmelta? Kuitenkin olet huomioinut kuluissa lämmityskustannukset. 

Veli JJ perustelee:  Jätin omissa laskelmissa aluksi joulu-helmikuun pois, koska silloin lämmityskustannukset nousevat helposti yli tuon 50 000 €.

Ihan pokkana JJ esittää, että laskelmien perustana on, että tapana on yleisesti lämmittää kenttiä maalis-marraskuun välillä ja jo siitä tulee 50 k€ kustannukset. 

[13ergkamp]

Toivottavasti Sipilä tekee jotain, että tuo Tsei Tsein veronmaksajien rahoilla suorittama paskan suoltaminen loppuu mahdollisimman pian.

[Sforbiciata]

Täysmittaisen esim. Saltexin kumirouhetekonurmen (eli sellaisen mitä valtaosa noista kentistä on) hinta on käsittääkseni n. 150.000 euroa.

Onko tämä se, joka menee kasaan hyvin nopeasti? Nurmi taittuu ja kiiltää auringonpaisteessa kuin jokin metalli.

[petteri72]

Niin. Laskin tuolle poisvaihdettavalle tekonurmelle 100 000 € jäännösarvon. Ja herkkyystarkastelussa 200 000 € jäännösarvon. Jos uuden saa 150 000 €:lla, niin ei tuo ainakaan enempää voi olla.

Jos poisvaihdettavalla tekonurmella on 100000 euron jäännösarvo, joka voi olla hiukan yläkantissa ja uusi maksaa 150000 euroa, nurmen kustannukseksi tulee 16700 euroa vuodessa, jos matto vaihdetaan kolmen vuoden välein.

Pohja ym. työt maksavat sitten noin 400000 euroa ja niille voinee laskea keskimäärin 25 vuoden käyttöajan. Silloin pohjatöiden hinta on noin 16000 euroa vuodessa.

Jos oletetaan, että 3 vuotta käytetyn maton jäännösarvo olisi puolet uuden maton hinnasta (150t-250t), tekonurmen realistiseksi vuositasolle jaksotetuksi kentän uusimiskustannukseksi saadaan 40000-60000 euroa vuodessa.

[Kaihlamo]

Nykyaikaisen joustopohjan elinikä on jotain 15 ja 20 vuoden välillä.

[Kosmoksen Härkä]

Jossain Helsingin kaupungin dokumenteissa muistelen nähneeni, paljonko tohon Sonskin maton uusintaan Stadion Oy oli varannut varoja, mutta en enää mistään sitä löydä. Ainakin homma kustansi yli hankintalain 150k€ kynnyksen. Olikohan kuitenkin max 400k€ (joustokerros+matto). Jos vanhaa joustokerrosta voidaan taas neljän vuoden jälkeen käyttää, niin olisiko uuden maton hinta joku 250k€.

[Tsei Tsei]

Siitä vaan korjaamaan laskelmia, jos on parempia arvoja. Parempi sekin kuin henkilökohtaisuuksiin meneminen.

[gv39]

Amen
– Urheiluseurat ajavat oman lajinsa etuja. Kaupungin tehtävä on katsoa, mihin rahat riittävät. Sitä ei sanele Helsingin lajiliittojen vaan Porin kaupungin asukkaiden asettama tärkeysjärjestys, vapaa-aikaviraston johtaja Kimmo Rinne sanoo.

http://yle.fi/uutiset/porin_stadionin_nurmi_surkeassa_kunnossa__uusimiseen_tuskin_rahaa/8024477

Kymmenen vuotta ilman hoitoa:
Auvinen kertoo, että yleisen luulon vastaisesti luonnonnurmi ei parane vanhetessaan. Hänen mukaansa Britanniassa kenttien nurmi uusitaan parhaimmillaan kerran vuodessa.
http://yle.fi/uutiset/porin_stadionin_nurmi_surkea__palloliitto_patistaa_nopeisiin_toimiin/8022678

[Stürmer]

Yllättyykö muka joku siitä, että kendokaupungissa ei ole rahaa nurmikentän uusimiseen, koska rahat tarvitaan kipeämmin kiekkopyhätön uusiin VIP-aitioihin ja mediakuutioihin? Ja mites Porin joustokaukalot, joko on Jääkiekkoliiton ukaasilla uusittu?

Hyvä veli K, kyllä tässä taitaa olla kyse siitä, että veli JJ on trollannut (sinänsä ansiokkaasti, kreditit siitä) viimeiset sivut.

Pelkään pahoin, että heppu ei trollaa vaan tässä lyö kättä kolme kovaa yytä ymmärtämättömyys, yksinkertaisuus ja ylimielisyys tuhoisin seurauksin. Tosiasia toki on, että juttuihin on vaikea vastata kun ne muuttuvat koko ajan ja heppu jättää huomioimatta kaikki vähänkin asiantuntevat argumentit.

Käykö tuo tavallinen Saltex Soneralle? Tuskinpa vaan, vaan tarvitaan kalliimpi malli. Vai vaidoitko nyt treenikenttään, kun sinulle sopii?

Koita käsittää, ettei ole olemassa mitään "halpoja perusmalleja junnuille" ja kalliita stadionmattoja vaan on olemassa FIFA:n stadardit täyttävät tai täyttämättömät nurmet. Kaikkiin julkisiin tukiin (incl UEFA ja Palloliitto) vaaditaan standardit täyttävä nurmi, jolla voidaan pelata mitä tahansa matseja. Kun tämä matto stadikoilla uusitaan, se voidaan siirtää treeni- ja alasarjojen pelikäyttöön jatkamaan elämäänsä, jolloin infra paranee ja käyttötunnit hupsista tuplaantuvat.

Yhtiöillä on tietysti (liikeyrityksiä kun ovat) omat kotkotuksensa, jolla asiakkaalta yritetään pusertaa lisää rahaa (mm. salaojamatto, joka osoittautui viime talvena jopa vahingolliseksi). Sama tuotekehitys koskee tietysti myös ns. aitoa nurmea, jota jossain rullataan kentän ulkopuolelle, jossain rakennellaan kasvihuoneita pelien väliin ja jossain vaihdetaan koko paska kerran viikossa. Kun Suomessa aurinko on matalalla ja varjot pitkiä, nämä ongelmat koskisivat välittömästi stadioneita, joissa katsomot ovat lähellä kenttää, jyrkkiä ja korkeita. Mutta tietysti jos halutaan mennä Bolliksen kaltaisilla stadikoilla europeleihin, niin ei kai siinä sit.

Sen sijaan stadionille tarvitaan huippuluokan tekonurmi, joka Soneran esimerkin perusteella pitää vaihtaa noin kolmen vuoden välein.

Ensinnäkin Soneran nyt vaihdettu matto tuli 2010 ja oli viime talvena europelikunnossa. Ensimmäinen maton vaihto FIFA:n standardit täyttävään tapahtui 2006.

Stadionyhtiö haki LIV:ltä maton vaihtoon ja pohjatöihin 240 000 euroa. Tällöin vaihdettiin myös joustopohja. Joustopohjan elinikä on 15-20 vuotta. Sekä joustopohja että matto siirrettiin Tapuliin ja siirron kulut olivat Tapulissa tehtyine pohjatöineen 60 000 + aidat, joille LIV oli laskenut 30 000.

Soneran eli silloisen Finskin edellinen matto on vieläkin käytössä Talissa. Sonera on siis poikinut tekonurmiratkaisun ansiosta
- europelistandardit täyttävän stadionin (vaikka se musta onkin suunniteltu päin helvettiä)
- kaksi hyvää treeni- ja alasarjojen pelikenttää
- kaikkia näitä kolmea voidaan käyttää ympäri vuoden ja kaiket päivät aamusta iltaan

Siitä vaan korjaamaan laskelmia, jos on parempia arvoja. Parempi sekin kuin henkilökohtaisuuksiin meneminen.

Jos joku haluaa jumpata näitten JJ:n laskelmien kanssa, niin nehän ovat lähtökohtaisesti päin helvettiä. Mutta parasta lienee ottaa asetelma JJ:ltä ja korjata vain ilmiselvimmät virheet:
- stadionnurmen vaihtoväli ei ole todellakaan 10 vuotta vaan mieluummin kaksi vuotta ja silloinkin täytyy käydä tsäkä kelien kanssa ja katsomon ei saa varjostaa kenttää eli jonkinlaisella matalalla yu-stadikalla tämä voisi onnistua
- lämmityksen asentamista ei kannata laskea mukaan vaihtoihin
- tekonurmen vaihtoväli voidaan pitää kolmessa vuodessa, mutta kuten sanottua, viime talvena Soneralla pelattiin europelejä vuonna 2010 vaihdetulla nurmella. Edellinen vaihto tapahtui 2006.
- tekonurmen vaihtokulut eivät ole samat kuin perustamiskulut vaan pohjatöineen hieman koosta riippuen noin 170 000 ja noin 15 vuoden välein kandee laskea mukaan isommat pohjatyöt
- tekonurmet menevät tiuhalla vaihtotahdilla vielä viideksi-seitsemäksi vuodeksi treeni- ja alasarjojen pelikenttiin, mikä lisää infraa ja halventaa tuntihintaa olennaisesti
- lämmitetyllä tekonurmella lämmitysaika meillä Etelässä on siinä max 3-4 kuukautta vuodessa; lämmityksellähän ei sulateta kenttää ja kannattaakin miettiä, onko se ylipäätänsä treenikentillä tarpeellista

[gv39]

Ei Veikkausliigaa nyt Porissa, mutta Porissahan kävisi hyvin "Litmasen" malli.

Ensin pelattaisiin keinonurmella Herralahden tulevalla tekonurmella huhti-toukokuu, sitten nurmella kesä-elokuu ja taas syys-lokakuulle siirryttäisiin keinonurmelle, jotta huoltovapaa nurmi olisi seuraavana kesänä pelattavassa kunnossa. Nurmikenttä käyttökiellossa nappuloista ikämiehiin ja haulikolla ajettaisiin hanhetkin pois syyskuu-toukokuu ja kesä-elokuussa käytössä peleihin, jos kenttämestari antaisi luvan.  

Jes, Tässä malli, millä Suomen jalkapallo nousuun.

[Tsei Tsei]

Koita käsittää, ettei ole olemassa mitään "halpoja perusmalleja junnuille" ja kalliita stadionmattoja vaan on olemassa FIFA:n stadardit täyttävät tai täyttämättömät nurmet. Kaikkiin julkisiin tukiin (incl UEFA ja Palloliitto) vaaditaan standardit täyttävä nurmi, jolla voidaan pelata mitä tahansa matseja. Kun tämä matto stadikoilla uusitaan, se voidaan siirtää treeni- ja alasarjojen pelikäyttöön jatkamaan elämäänsä, jolloin infra paranee ja käyttötunnit hupsista tuplaantuvat.

Tuossa kustannuslaskelmassa kyllä huomioin tämän maton jäännösarvona, jota arvotin aluksi 100 000 € arvoiseksi ja sitten 200 000 € arvoiseksi. Jos uusi harjoitusnurmi maksaa 150 000 €, niin eiköhän tuo 100 000 € ole lähempänä totuutta tai sitten vieläkin yläkanttiin. FIFAn standardeissa on kai kuitenkin näitä eri tähtiluokituksia? Reenikentäksi menee halvempikin, jos ei ole FIFAn rahoitusta?

Yhtiöillä on tietysti (liikeyrityksiä kun ovat) omat kotkotuksensa, jolla asiakkaalta yritetään pusertaa lisää rahaa (mm. salaojamatto, joka osoittautui viime talvena jopa vahingolliseksi). Sama tuotekehitys koskee tietysti myös ns. aitoa nurmea, jota jossain rullataan kentän ulkopuolelle, jossain rakennellaan kasvihuoneita pelien väliin ja jossain vaihdetaan koko paska kerran viikossa. Kun Suomessa aurinko on matalalla ja varjot pitkiä, nämä ongelmat koskisivat välittömästi stadioneita, joissa katsomot ovat lähellä kenttää, jyrkkiä ja korkeita. Mutta tietysti jos halutaan mennä Bolliksen kaltaisilla stadikoilla europeleihin, niin ei kai siinä sit.

Suomessa on kyllä vuosikaudet kasvanut nurmi stadioneillakin. Jos pääkatsomo on vaikka lännessä, niin ei ole varmaan ongelmaa? Eteläpäädystä kyllä paistaa. Itse en usko edes siihen, että Finskillä tuo pääkatsomo on lounaassa, niin haittaa jo vähän iltapäiväaurinkoa, mutta en usko, että tämä olisi mikään ongelma. Joka tapauksessa harvalla stadionilla on Suomessa niin korkeaa pääkatsomoa tai suljettua kattoa mikä haittaisi nurmen kasvua. Tämä nyt on ihan paskaa tämä väittämä, että Suomessa ei voisi käyttää nurmikenttiä. Toki voidaan rakentaa Veritaksen tapaan pääkatsomo pohjoiseen, niin ei ole ainakaan mitään ongelmaa.

Ensinnäkin Soneran nyt vaihdettu matto tuli 2010 ja oli viime talvena europelikunnossa. Ensimmäinen maton vaihto FIFA:n standardit täyttävään tapahtui 2006.

Stadionyhtiö haki LIV:ltä maton vaihtoon ja pohjatöihin 240 000 euroa. Tällöin vaihdettiin myös joustopohja. Joustopohjan elinikä on 15-20 vuotta. Sekä joustopohja että matto siirrettiin Tapuliin ja siirron kulut olivat Tapulissa tehtyine pohjatöineen 60 000 + aidat, joille LIV oli laskenut 30 000.

Soneran eli silloisen Finskin edellinen matto on vieläkin käytössä Talissa. Sonera on siis poikinut tekonurmiratkaisun ansiosta
- europelistandardit täyttävän stadionin (vaikka se musta onkin suunniteltu päin helvettiä)
- kaksi hyvää treeni- ja alasarjojen pelikenttää
- kaikkia näitä kolmea voidaan käyttää ympäri vuoden ja kaiket päivät aamusta iltaan

Jos joustopohjan elinikä on 15-20 vuotta, niin miksi se vaihdetaan yhdeksän vuoden jälkeen? Soneran tekis oli tosiaan "europelikunnossa", mutta todella paska. Mutta tosiaan en minä lähde vastustamaan tekonurmia kategorisesti. Itse laskin vaihtoehtoiseksi malliksi sille, että on lämmitettävä luonnonnurmi ykkösstadionilla ja lämmitettävä tekonurmi kakkosstadionilla, joka on varakenttä ja toimii alemman sarjan peleissäkin. Tuolla voi sitten pitää vähän vapaampaa vaihtotahtia tekonurmessa.

Jos joku haluaa jumpata näitten JJ:n laskelmien kanssa, niin nehän ovat lähtökohtaisesti päin helvettiä. Mutta parasta lienee ottaa asetelma JJ:ltä ja korjata vain ilmiselvimmät virheet:
- stadionnurmen vaihtoväli ei ole todellakaan 10 vuotta vaan mieluummin kaksi vuotta ja silloinkin täytyy käydä tsäkä kelien kanssa ja katsomon ei saa varjostaa kenttää eli jonkinlaisella matalalla yu-stadikalla tämä voisi onnistua
- lämmityksen asentamista ei kannata laskea mukaan vaihtoihin
- tekonurmen vaihtoväli voidaan pitää kolmessa vuodessa, mutta kuten sanottua, viime talvena Soneralla pelattiin europelejä vuonna 2010 vaihdetulla nurmella. Edellinen vaihto tapahtui 2006.
- tekonurmen vaihtokulut eivät ole samat kuin perustamiskulut vaan pohjatöineen hieman koosta riippuen noin 170 000 ja noin 15 vuoden välein kandee laskea mukaan isommat pohjatyöt
- tekonurmet menevät tiuhalla vaihtotahdilla vielä viideksi-seitsemäksi vuodeksi treeni- ja alasarjojen pelikenttiin, mikä lisää infraa ja halventaa tuntihintaa olennaisesti
- lämmitetyllä tekonurmella lämmitysaika meillä Etelässä on siinä max 3-4 kuukautta vuodessa; lämmityksellähän ei sulateta kenttää ja kannattaakin miettiä, onko se ylipäätänsä treenikentillä tarpeellista

Stadionnurmen vaihtoväli ei todellakaan ole mitään kahta vuotta. Ei sinnepäinkään. Ihan turha verrata sarjoihin, joissa pelataan talvella ja korkeiden katsomoiden välissä. Tehtis ja Arto Tolsa ovat hyviä esimerkkejä. Kestivät noin kymmenen vuotta liigakunnossa. Mikään lähde eikä mikään käytännös esimerkki puolla kahden vuoden vaihtotahtia luonnonnurmilla. Missään ei ole luonnonnurmea vaihdettu niin tiheästi kuin tekonurmea Soneralla. Vaihtokustannukset voin päivittää. Treenikentille tulevan nurmen jäännösarvon laskin ruhtinaallisesti hyväksi. En tiedä mikä tuon lämmityssysteemin pointti on?

VE1) lämmitettävä luonnonnurmi stadionille + lämmitettävä tekonurmi harjoituskentälle

vs.

VE2) lämmitettävä tekonurmi stadionille

VE1

Nurmikentän investointi 300 000 €, uusimisväli kerran kymmenessä vuodessa
Lämmitetty tekonurmi 560 000 €, uusimisväli kerran viidessä vuodessa
Tekonurmikentän jäännösarvo 100 000 €

Nurmikentän hoitokustannus 19 000 € / vuosi.
Tekonurmikentän hoitokustannus 50 000 € / vuosi.

Kustannukset kymmenessä vuodessa 300 000 € + 560 000 € + 150 000 € + 190 000 € + 500 000 € - 100 000 € = 1 600 000 €

Käyttötunnit nurmikentällä 26 viikkoa, 12 h / viikko = 312 h / v
Käyttötunnit tekonurmikenttä 52 viikkoa, 50 h / viikko = 2600 h / v
Yhteensä 2912 h / v, kymmenessä vuodessa 29120 h.

~ 55 € / h.

VE2

Lämmitetty tekonurmi 560 000 €, uusimisväli kerran neljässä vuodessa
Tekonurmikentän jäännösarvo 100 000 €

Tekonurmikentän hoitokustannus 50 000 € / vuosi

Kustannukset kymmenessä vuodessa 560 000 € + 250 000 € + 125 000 € + 500 000 € - 150 000 € = 1 285 000

Käyttötunnit tekonurmikenttä 52 viikkoa, 50 h / viikko = 2600 h / v

~ 49 € / h

Nyt on korjatut luvut. Edelleenkään ei ole erityisen paljon kalliimpaa käyttötuntia kohti tehdä lämmitettyä luonnonnurmea edustusstadionille ja lämmitettyä tekonurmea kakkoskentälle kuin lämmitettävää tekonurmea edustusstadionille. Alkuinvestointi on toki 300 000 € suurempi.

Tuossa kustannuslaskelmassa kyllä...

YYY. MOT.

PS EDIT: Ja myös mun puolestani tässä, kunnes tulee ensimmäinen relevantti argumentti, jolla nurmikentät saadaan suomalaisen jalkapalloyhteiskunnan etujen mukaisiksi. Niin kivoja kuin ne olisivatkin ja niin paljon kuin aiemmin ennen asioihin kunnolla perehtymistä olinkin sitä mieltä, että muovi jne.

Tämä on tässä pelissä globaali kehitys ja sataa suomalaisten laariin. Käytetään nyt tää mahdollisuus kunnolla.

[Thalian]

Nyt on korjatut luvut. Edelleenkään ei ole erityisen paljon kalliimpaa käyttötuntia kohti tehdä lämmitettyä luonnonnurmea edustusstadionille ja lämmitettyä tekonurmea kakkoskentälle kuin lämmitettävää tekonurmea edustusstadionille. Alkuinvestointi on toki 300 000 € suurempi.

Unohdat alkuinvestoinneista myös mm. maan arvon kokonaan. Futiskenttä nimittäin syö aika ison maapläntin ja koska kenttiä ei tehdä minnekään tiettömän taipaleen taakse vaan kohtuullisen hyville paikoille, niin sillä maalla on myös arvoa. Lisäksi paikalle pitää rakentaa usein myös muuta infraa eli kahden kentän rakentaminen maksaa oikeasti kohtuullisen paljon enemmän kuin yhden. Siksi ei vertailua voi tehdä näin yksioikoisesti.

[ginikettu]

Unohdat alkuinvestoinneista myös mm. maan arvon kokonaan.

Siksipä varmaan töölön pallokentillekin olisi monta innokasta uusiokäyttäjää. Nopean arvion mukaan jokaisen kentän maanvuokra on jotain n. 100ke/vuosi luokkaa (itäisen kantakaupungin hinnoilla, töölöstä puhumattakaan). Uusia vastaavia alueita jalkapallokäyttöön tuskin on tulossa.

[petteri72]

Siksipä varmaan töölön pallokentillekin olisi monta innokasta uusiokäyttäjää. Nopean arvion mukaan jokaisen kentän maanvuokra on jotain n. 100ke/vuosi luokkaa (itäisen kantakaupungin hinnoilla, töölöstä puhumattakaan). Uusia vastaavia alueita jalkapallokäyttöön tuskin on tulossa.

Tuo on alakantissa, asuntorakentamisessa Töölön tyypillisellä rakennustiheydellä ja hintatasolla (5000 kerrosneliötä per kenttä, tontin hinta 2000 euroa per neliö ja 4 % tuotto) yhden kentän käypä maanvuokra olisi ehkä 400k vuodessa.

[Tsei Tsei]

Unohdat alkuinvestoinneista myös mm. maan arvon kokonaan. Futiskenttä nimittäin syö aika ison maapläntin ja koska kenttiä ei tehdä minnekään tiettömän taipaleen taakse vaan kohtuullisen hyville paikoille, niin sillä maalla on myös arvoa. Lisäksi paikalle pitää rakentaa usein myös muuta infraa eli kahden kentän rakentaminen maksaa oikeasti kohtuullisen paljon enemmän kuin yhden. Siksi ei vertailua voi tehdä näin yksioikoisesti.

No oletin, että käytetään olemassaolevia kenttiä. Ymmärrän kyllä, että optimitilanteessa eniten käyttötunteja saadaan sillä, että jokainen kenttä on tekonurmi, mutta en pidä tätä täysin tarpeellisena kehityksenä. Joka tapauksessa tällä hetkellä on todella monta hiekkakenttääkin vielä olemassa ja nämä voidaan kyllä päällystää tekonurmilla. Ei tarvitse maan arvoa miettiä tässä vaiheessa. Jos Tampereella on esim. nykyinen määrä nurmikenttiä, joista yksi on lämmitetty kilpailukäytön nurmi ja sitten hiekkakentät korvataan tekonurmilla, niin ei uusia kenttiä tarvitse rakentaa kuin sitä mukaan kuin uusia asuinalueita. Ja lähtökohtaisesti ne voivat olla tekonurmia.

Olin muuten eilen höntsäämässä 10-15 vuotta tehdyllä harjoituluonnonnurmella, joka oli erinomaisessa kunnossa, vaikka maaperä on kyllä jo vähän epätasainen paikoittain. Oli vaan hienoa!

[Tsei Tsei]

Tämä on tässä pelissä globaali kehitys ja sataa suomalaisten laariin. Käytetään nyt tää mahdollisuus kunnolla.

Ollaan edelläkävijöitä ainakin polvivammoissa: http://www.savonsanomat.fi/urheilu/jalkapallo/toivottavasti-koko-kausi-ei-ole-ohi/2054447?pwbi=c775fb90f30944f5559440b557fbcd23

[Takapihan tähti]

Ollaan edelläkävijöitä ainakin polvivammoissa: http://www.savonsanomat.fi/urheilu/jalkapallo/toivottavasti-koko-kausi-ei-ole-ohi/2054447?pwbi=c775fb90f30944f5559440b557fbcd23

Niin kun ei ymmärretä lämmittelyn, lihashuollon ja AG nappien päälle

[Kratos]

Ollaan edelläkävijöitä ainakin polvivammoissa: http://www.savonsanomat.fi/urheilu/jalkapallo/toivottavasti-koko-kausi-ei-ole-ohi/2054447?pwbi=c775fb90f30944f5559440b557fbcd23

Ollaanko? Onko jossain tilastointia aiheesta? Nopeasti löysin lähinnä ulkomailta dataa.
Edit. On kyllä niin OT, että voi poistaa

[akse]

Niin kun ei ymmärretä lämmittelyn, lihashuollon ja AG nappien päälle

Aah ne auttaa siihen, kun jalka uppoaa ja jää jumiin ollessa kiertoliikkessä tms.

[Furu]

[uutinen]Kokenut fysioterapeutti tekonurmista: "Rasitusvammat lisääntyneet räjähdysmäisesti"
Tekonurmesta on tullut yleinen pelialusta meillä ja maailmalla. Suomessa synteettinen nurmi mahdollistaa ulkolajien harrastamisen vuoden ympäri. Fysioterapeutti Juha-Pekka Kallion mukaan yleistynyt alusta näkyy kuitenkin urheiluvammojen määrässä ja laadussa.
Suomen ilmaston olosuhteita kestävät tekonurmet on otettu vastaan avosylin. Keinonurmikentät ovat helppohoitoisia ja niiden huoltamisen kustannukset merkittävästi pienempiä kuin luonnonnurmen.

Kaikki eivät suhtaudu tekonurmiin yhtä innokkaasti. Keinoalustan ympärillä kiistellään sen vaikutuksista vammojen syntymiseen. Jalkapallon parissa pitkään työskennellyt ja FC Jazzin fysioterapeuttina toiminut Juha-Pekka Kallio pitää kasvavaa tekonurmitrendiä huolestuttavana.

– Varsinkin paljon harjoittelevien lasten ja nuorten kantapään ja polvien kasvulinjojen rasitusvammat ovat lisääntyneet räjähdysmäisesti.
Tekonurmi aiheutti loukkaantumispiikin

Kallio muistaa kun ensimmäinen hiekkatekonurmi saapui Poriin 1990-luvun alussa.

– Kenttä aiheutti alussa erilaisia jalkaterän rasitusvammoja, jotka olivat silloin harvinaisia. Myös polvien, nilkkojen ja akillesjänteiden vammoja tuli paljon. Siinä oli selvä piikki, joka tietysti saattoi johtua myös uuden hallin rajusta käytöstä.

Vaikka tekonurmet ovat alkuajoista kehittyneet huomattavasti pehmeämpään suuntaan, Kallio pitää loukkaantumisen riskiä suurempana kuin perinteisellä nurmella pelatessa.

– Kitka on suurempi ja alusta jäykempi. Nilkat ja polvet vaativat hyvää liikkuvuutta. 90 prosenttia jalkapallon loukkaantumisista saattuu alaraajoihin. Tekonurmi vähentää toisaalta lihasperäisiä vammoja.
Huolellinen verryttely tarpeen

Varsinkin luonnonnurmeen tottuneiden pelureiden hermosto ja lihakset vaativat totuttelua tekonurmella pelatessa.

– Varsinkin nuorille treenaajille suosittelen hyvää verryttelyä ja totuttelemista. Alkulämmittelyyn täytyy selkeästi enemmän panostaa tekonurmella, jos on tottunut luonnonnurmeen, Kallio toteaa.

    Yle Satakunta
    Carolus Manninen
[/uutinen]

[werner]

Tekonurmien myötä pelaajien vammat ovat vähentyneet räjähdysmäisesti.

Yhtä validi kommentti ilman numerodataa. Eli saisko tilastoja ja numeroita kiitos! Ei sillä, että epäilisin. Tekonurmella pelaaminen varmasti vaatii enemmän kengiltä ja vaatii myös enemmän kehonhuoltoa. Mutta kuinka paljon enemmän?

[Hincha en cancha]

Onko Kurikassakin yllätytty, että erilaisella alustalla harjoitteleminen ja pelaaminen aiheuttaa erilaisia vammoja kuin toisenlaisella alustalla harjoitteleminen ja pelaaminen? Sen sijaan vammojen lisääntyminen per se tekonurmella verrattuna luonnonnurmeen kaipaisi lisää tilastofaktaa, kuten P-W yllä totesi. Outoa myös, että harvat valittavat junnuille vieläkin yleisen hiekka-alustan loukkaantumisista, vaikka (mutuna) taitaa olla kaikista futisalustoista huonoin ja loukkaantumisalttein, esim. nilkkavammojen suhteen.