• FutisForum2 - JalkapalloFutisForum2 - Jalkapallo
Päävalikko

Tarvitaanko Veikkausliigaan (taas) uusi sarjajärjestelmä?

Aloittaja Erval, 06.05.2015 klo 15:28:31

0 Jäsenet ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Suunniteltu uudistus?

Jatkoon
155 (49.8%)
Ei jatkoon
156 (50.2%)

Äänestäjiä yhteensä: 306

13ergkamp

Lainaus käyttäjältä: Pelle-Wermanni - 26.01.2017 klo 17:02:42
Miksi liikevaihdon pitäisi kasvaa kulujen kasvua isommaksi, koska kulujen pitääkin kasvaa, jos halutaan ammattimaistaa organisaatioiden toimintaa ja hankkia parempia pelaajia kuin mihin on Ykkösessä pystytty.

Tarkoitin sellaista kulujen kasvua, joka seuraa väistämättä korkeammasta sarjatasosta, ei sisältäen esim. pelaajabudjettia. Vähän epäselvästi ilmaistu mutta kyllä idea voi tuostakin aueta.

werner

#301
Lainaus käyttäjältä: 13ergkamp - 26.01.2017 klo 17:44:28
Tarkoitin sellaista kulujen kasvua, joka seuraa väistämättä korkeammasta sarjatasosta, ei sisältäen esim. pelaajabudjettia.

Saisko vielä listattuna, mitä ne on ja kuinka suuria (arvio riittää)?

Lainaus käyttäjältä: ZAPP! - 26.01.2017 klo 17:40:29Riippuu varmaan ihan siitä, että miten määritellään suomifutiksen toivo. Keskittämällä resurssit pienempään määrään joukkueita kokonaisresurssien kustannuksella tehdään näiden joukkueiden menestymisestä europeleissä todennäköisempää.

Resurssit ovat tosin pääsääntöisesti alueellisia ja seurojen itsensä hankkimia, joten käytännössä mitään keskitettäviä resursseja ei ole.

Lainaus käyttäjältä: ZAPP! - 26.01.2017 klo 17:40:29Suomessa ollaan pääsarjatason osalta siinä tilanteessa, että pääsarjastatus toki kasvattaa liikevaihtoa suhteessa Ykköseen, mutta hirveästi hyötyä sillä ei saavuteta, vaan kaikki joukkueet liigassakin pelaavat nollavoitoilla, tehden oman toimintansa kehittämisestä mahdotonta.

Tässä ei puhuta investoinneista liikevoitoilla, vaan siitä, että noin 30 hengen yritys voi tehdä 600 000 euron henkilöstöbudjetilla huomattavasti ammattimaisemmin ja kehittävämmin töitä kuin 200 000 euron henkilöstöbudjetilla. Osaat laskea itsekin, paljon käteen tulee, jos joukkue koostuu esim. 15 täysipäiväisestä (seurajohto, valmentajat, avainpelaajat) ja 15 osa-aikaisesta (junnut ja rotaatiopelaajat). 100 % jalkapalloon panostettaessa tuloksia tulee huomattavasti todennäköisemmin kuin vaikkapa 30 % panostaen.

Lainaus käyttäjältä: ZAPP! - 26.01.2017 klo 17:40:29Vai tuleeko mieleen montakin seuraa, jotka olisivat kyenneet esimerkiksi mittaviin harjoitus- ja otteluolosuhteiden parantamisiin ihan pelkän pääsarjastatuksen avulla?

Seurat eivät pääsääntöisesti tee olosuhdeparannuksia. Tässä puhutaan siitä oman tekemisen parantamisesta, eli siis jalkapallosta itsestään. Ja edelleen siis sillä näkemyksellä, että 100 % panostuksella saadaan parempi tulos kuin alle 100 % panostuksella.

Olosuhteet tulee jatkossakin lähinnä vero- ja veikkausvoittorahoista, ja siinäkin liigastatus auttaa merkittävästi.

Lainaus käyttäjältä: ZAPP! - 26.01.2017 klo 17:40:29Tähän mennessä on aika lailla kasvettu vain kaupunkien ja namusetien rahoittamina

Tämä pätee jatkossakin. Ja molempiin tarvitaan liigastatusta.

Lainaus käyttäjältä: ZAPP! - 26.01.2017 klo 17:40:29Kahdeksan joukkueen nelinkertainen sarja yhdellä suoralla putoajalla ja yhdellä karsijalla mahdollistaisi maan parhaiden pelaajien keskittymisen ihan muutamaan joukkueeseen.

Tuo myös aiheuttaisi merkittävän vähennyksen jalkapalloon täysipainoisesti panostavien suomalaisten määrässä sekä jalkapallossa pyörivässä rahamäärässä. Ykkönen ei mahdollista riittävää liikevaihtoa ammattimaisen toiminnan pyörittämiseksi, eikä turkulaiset firmat sponssaa helsinkiläistä seuraa tai kuopiolaiset seinäjokista.

Taitaisi myös lisätä merkittävästi nuorten pelaajien uralopetuksia ja opiskeluun/töihin keskittymistä, kun kotimaan ammattilaisuuteen olisi vähemmän mahdollisuuksia.

Eli jatkossa pitäisi sitten vähentää kuuteen joukkueeseen, että saatais taas keskitettyä parhaat pelaajat parhaisiin joukkueisiin.

Pesäpallon kannalta varmasti hyvä muutos, eli ei pelkkää huonoa tuossakaan :)

E: miten muuten määritellään parhaat resurssit ja miten ne keskitetään? Esim. VPS oli kaudella 2015 liigan kymmenes ja lähes samalla joukkueella kaudella 2016 neljäs. Kauden 2015 Vepsu oli käytännössä niin paska, että juuri kukaan pelaajista ei olisi mahtunut niihin kahdeksaan parhaimpaan joukkueeseen, joihin resurssit olisi pitänyt keskittää. Ja koska Ykkösessä liikevaihdot eivät riitä täysipäiväiseen toimintaa, pelaajien olisi käytännössä pitänyt mennä futiksen pelaamisen sijasta muihin töihin. Kaudella 2016 samat pelaajat olivat kuitenkin liigan neljänneksi parhaita. Mitä sillä siis olisi saavutettu, että nämä pelaajat olisivat tehneet futiksen sijaan jotain muuta?

kiuaskivi

Nyt kun pääsarjassa on ollut 12 joukkuetta, niin uudet stadionit on rakennettu Seinäjoelle ja Vaasaan. Lisäksi Rovaniemelle ja Kemiin on rakennettu uudet katsomot. 16 joukkueen liigassa olisi enemmän joukkeita, jotka pelaavat huonotasoisissa olosuhteissa ja poikkeusluvilla, jolloin ei olisi välttämättä painetta kehittää stadioneita.

13ergkamp

Lainaus käyttäjältä: Pelle-Wermanni - 26.01.2017 klo 18:28:34Saisko vielä listattuna, mitä ne on ja kuinka suuria (arvio riittää)?

Et tietenkään saa koska lähdin kyselemään asiaa näillä sanoilla:

Lainaus käyttäjältä: 13ergkamp - 26.01.2017 klo 16:24:19Tämä automaaginen liikevaihdon kasvu (laajennettuun) liigaan siirryttäessä (kulujen kasvua isommaksi) vaatisi ehkä jotain evidenssiä. Onko jalkkistalousasiantuntijoilla konkreettisia lukuja, paljonko pelaaja+valmennusbudjettia on varaa kasvattaa liiga vs. divari? 150k€? 200k€?

Muotoillaan uusiksi ymmärtämisvaikeuksien välttämiseksi: haluaisin tietää, kuinka paljon pelaaja+valmennusbudjettia on käytännössä mahdollista kasvattaa joukkueen noustessa liigaan (tai kuinka paljon sitä joutuu leikkaamaan divariin pudotessa). Tottakai nämä ovat tapauskohtaisia, mutta näitä ylös-alas-liikkeitä on vuosien saatossa tapahtunut sen verran että ihmisillä on varmasti jotain näppituntumaa aiheesta.

Jos saadaan tähän vastaus niin voidaan paremmin arvioida tätä väitettäsi:

Lainaus käyttäjältä: Pelle-Wermanni - 26.01.2017 klo 15:51:37Kun Ykkösestä nousee neljä parasta jengiä liigaa, ne voivat vahvistaa joukkuetta merkittävästi, koska saavat aiempaa enemmän sponsorirahoja.

Eli kuinka paljon esimerkiksi TPS, Jaro, AC Oulu ja KPV:lla olisi mahdollista nostaa pelaajabudjettiaan, jos pelaisivatkin tällä kaudella liigaa? Tai seuraavalla kaudella? Voidaan toki niellä tuo väitteesi merkittävästä vahvistumisesta ihan kyseenalaistamattakin mutta olisihan se helpommin hyväksyttävissä, jos tästä olisi jotain käytännön kokemusten kautta muodostunutta tuntumaa.

Rikkiviisas

Lainaus käyttäjältä: 13ergkamp - 26.01.2017 klo 19:14:00Muotoillaan uusiksi ymmärtämisvaikeuksien välttämiseksi: haluaisin tietää, kuinka paljon pelaaja+valmennusbudjettia on käytännössä mahdollista kasvattaa joukkueen noustessa liigaan (tai kuinka paljon sitä joutuu leikkaamaan divariin pudotessa). Tottakai nämä ovat tapauskohtaisia, mutta näitä ylös-alas-liikkeitä on vuosien saatossa tapahtunut sen verran että ihmisillä on varmasti jotain näppituntumaa aiheesta.

Miksi tähän(kin) ketjuun kirjoitetut useat esimerkit ja viestit eivät kelpaa?

Ei ketjun selaaminen ole niin vaivalloista, että sen ulkoistaminen on järkevää.

ZAPP!

Lainaus käyttäjältä: Pelle-Wermanni - 26.01.2017 klo 18:28:34

Resurssit ovat tosin pääsääntöisesti alueellisia ja seurojen itsensä hankkimia, joten käytännössä mitään keskitettäviä resursseja ei ole.

Käytettävissä olevat pelaajat ovat resursseja, joiden keskittäminen hyödyttää niitä keskityksen kohteena olevia joukkueita. Samalla tavalla kuin vaikkapa ylimmän sarjan tarjoama joukkuekohtainen medianäkyvyys pienemmällä määrällä joukkueita.

LainaaTässä ei puhuta investoinneista liikevoitoilla, vaan siitä, että noin 30 hengen yritys voi tehdä 600 000 euron henkilöstöbudjetilla huomattavasti ammattimaisemmin ja kehittävämmin töitä kuin 200 000 euron henkilöstöbudjetilla. Osaat laskea itsekin, paljon käteen tulee, jos joukkue koostuu esim. 15 täysipäiväisestä (seurajohto, valmentajat, avainpelaajat) ja 15 osa-aikaisesta (junnut ja rotaatiopelaajat). 100 % jalkapalloon panostettaessa tuloksia tulee huomattavasti todennäköisemmin kuin vaikkapa 30 % panostaen.

Niin voi. Kuitenkin lupaavimmat ja tasoltaan parhaat pelaajat, eli ne joilla on eniten merkitystä, näkisin mielelläni keskittyvän siihen pienempään määrään joukkueita, joilla on käytössä vielä paremmat olosuhteet. Ja nimellisesti toki voi olla enemmän ammattilaispelaajia, mutta en usko suuremman sarjan jämäsijoilla kamppailevien joukkueiden pelaajien olevan varsinaisesti kovin paljoa ammattimaisempia kuin aiemminkaan. Joku 1 600 €/kk, mitä luultavasti maksettaisiin maksimissaan aika monelle, ei varsinaisesti kannusta lopettamaan opiskeluja ja sivutoimista työntekoa.

LainaaSeurat eivät pääsääntöisesti tee olosuhdeparannuksia. Tässä puhutaan siitä oman tekemisen parantamisesta, eli siis jalkapallosta itsestään. Ja edelleen siis sillä näkemyksellä, että 100 % panostuksella saadaan parempi tulos kuin alle 100 % panostuksella.

Eivät teekään, kun painivat nollatuloksen kanssa kaudesta toiseen. Olen tosin ollut näkevinäni muutosta muuan helsinkiläisjoukkueen toiminnassa, nyt kun reippaasti voitollisiakin kausia on ollut välissä...

LainaaTämä pätee jatkossakin.

Niin pätee, varsinkin jos joukkuemäärää kasvatetaan, ja otetaan mukaan yhä enemmän jämäjoukkueita.

LainaaTuo myös aiheuttaisi merkittävän vähennyksen jalkapalloon täysipainoisesti panostavien suomalaisten määrässä sekä jalkapallossa pyörivässä rahamäärässä. Ykkönen ei mahdollista riittävää liikevaihtoa ammattimaisen toiminnan pyörittämiseksi, eikä turkulaiset firmat sponssaa helsinkiläistä seuraa tai kuopiolaiset seinäjokista.

Pääsääntöisesti näin, mutta voisikohan sillä olla jotain tekemistä sen kanssa, että sarjalla ei ole jämäseutujen joukkueineen tarvittavaa arvostusta valtakunnallisesti ja kansainvälisesti toimivien sponsoreiden kiinnostusta varten. Poikkeuksia kuitenkin löytyy lukuisia, vähemmän yllättäen varsinkin liigan suurimmilta ja ammattimaisimmilta joukkueilta.

LainaaTaitaisi myös lisätä merkittävästi nuorten pelaajien uralopetuksia ja opiskeluun/töihin keskittymistä, kun kotimaan ammattilaisuuteen olisi vähemmän mahdollisuuksia.

Toistat tätä paljon. Viitsitkö nyt linkata edes muutamaan tapaukseen, jossa lupaava tai jo kovatasoiseksi osoittautunut pelaaja olisi lopettanut pelaamisen, kun ei ollut mahdollista saada ammattilaissopimusta?

LainaaEli jatkossa pitäisi sitten vähentää kuuteen joukkueeseen, että saatais taas keskitettyä parhaat pelaajat parhaisiin joukkueisiin.

UEFAlla taitaa olla kahdeksan joukkueen minimirajoitus.

sonny burnett

Lainaus käyttäjältä: Pelle-Wermanni - 26.01.2017 klo 18:28:34
E: miten muuten määritellään parhaat resurssit ja miten ne keskitetään?

Otetaan usean vuoden keskiarvo urheilullisesta menestyksestä, hlökunnan lukumäärä, jne... ja keskittäminen voidaan tehdä progressiivisesti.  :ylos: 

Rikkiviisas

Lainaus käyttäjältä: ZAPP! - 26.01.2017 klo 19:25:04Niin voi. Kuitenkin lupaavimmat ja tasoltaan parhaat pelaajat, eli ne joilla on eniten merkitystä, näkisin mielelläni keskittyvän siihen pienempään määrään joukkueita, joilla on käytössä vielä paremmat olosuhteet.

Tapahtuuko nytkään näin?
Suomessa on minimaaliset sisäiset pelaajamarkkinat, joten (liigan alapuoliskon ja divareidein) seuroille on kannattavampaa pitää pelaaja ilmaiseen ulkomaansiirtoon saakka hyödyntämässä joukkuetta tai sitten myydä pelaaja suoraa ulkomaille. Näin lupaavimmat ja parhaat pelaajat eivät todellakaan keskity mihinkään sarjan kärkipäähän. Paluumuuttajia ja harvinaisia liigajyriä on toki kärkipäässä enemmän, mutta nämä eivät ole enää lupaavimpia pelaajia. Joukkuemäärästä riippumatta parhaat pelaajat tuppaavat pelaamaan parhaissa seuroissa, joilla on parhaat olosuhteet, joten argumentti on vähän nollatasoa.

Toisaalla sitten valitetaan, että suomalaiset junnut eivät saa peliaikaa liigassa, joten ainakin tämän ongelmaan useampi liigaseura auttaisi. Olosuhteet taas ovat kaikissa paikoissa kehittyneet sarjapaikan ja siihen kuuluvien lisenssivaatimusten kautta. Ehkä ei kuitenkaan sopivasti "kaikki nyt ja heti"-porukalle.

L-Val.

Lainaus käyttäjältä: Pelle-Wermanni - 26.01.2017 klo 18:28:34
Taitaisi myös lisätä merkittävästi nuorten pelaajien uralopetuksia ja opiskeluun/töihin keskittymistä, kun kotimaan ammattilaisuuteen olisi vähemmän mahdollisuuksia.

Jos 12 jengin liiga sinnittelee valtaosin puoliammattilaistasolla niin miten ihmeessä siihen yhtäkkiä päästäisiin yhtään paremmin 16 jengin liigassa. Ykkösessäkin pelaa pari ihan puhdasta kilpaharrastusjengiä.

Olen myös miettinyt sitä kuinka puuhasteluksi kakkonen menee jos sieltä pitäisi miltei lohkollinen 8 jengiä nostaa jos 12+10 systeemistä halutaan laajentaa 16+14 systeemiin. Onko tässä tarkoitus tappaa kansallisen tason alueellinen kilpafutis valtakunnallisen huippufutiksen alta. Eikö kendo ole jo osoittanut mitä tapahtuu sille toiselle portaalle kun sitä ylintä laajennetaan joka paikkaan.

ZAPP!

Lainaus käyttäjältä: Rikkiviisas - 26.01.2017 klo 19:31:53
Tapahtuuko nytkään näin?
Suomessa on minimaaliset sisäiset pelaajamarkkinat, joten (liigan alapuoliskon ja divareidein) seuroille on kannattavampaa pitää pelaaja ilmaiseen ulkomaansiirtoon saakka hyödyntämässä joukkuetta tai sitten myydä pelaaja suoraa ulkomaille. Näin lupaavimmat ja parhaat pelaajat eivät todellakaan keskity mihinkään sarjan kärkipäähän.

Joo. Noin esimerkiksi Klubia syytetään jatkuvasti ryöstökalastuksesta, jonka lisäksi esim. Schüllerin ja Savagen siirrosta maksettiin aika huomattava sisäinen summa. On muuten mahdollista, kun joukkue toimii ammattimaisesti.

13ergkamp

Lainaus käyttäjältä: Rikkiviisas - 26.01.2017 klo 19:19:44
Miksi tähän(kin) ketjuun kirjoitetut useat esimerkit ja viestit eivät kelpaa?

Ei ketjun selaaminen ole niin vaivalloista, että sen ulkoistaminen on järkevää.

Selasin ketjun uudelleen läpi ja löysin nämä pari anekdoottia:

Lainaus käyttäjältä: Pelle-Wermanni - 23.01.2017 klo 16:23:02
Jos oikein muistan, esim. JJK:lla, Hakalla ja Tepsillä meni muutama kausi ennen kuin liikevaihto laski ehkä noin puoleen liiga-ajan vastaavasta. Kotka tais puolestaan kaksinkertaistaa liikevaihdon liigaan noustuaan. Ei nyt jaksa tarkistaa, kun on vaan kännykän ruutu käytettävissä. Joku muu saa tehdä tuon, jos ehtii.
Lainaus käyttäjältä: gv39 - 24.01.2017 klo 12:58:32
JJK:n tunnelmia nousun varmistuttua
Tällä kaudella budjetti asettuu 700–750 000 euron paikkeille. Mönkkönen arvioi varovasti, että ensi vuonna tavoitteena on päästä ehkä 900 000 euroon.
Liigapaikka tuo leivän tullessaan-oppi on jo tiukassa 12-joukkueen liigassa, miten sitten jos määrä lisätään 16-joukkueeksi?
Lainaus käyttäjältä: gv39 - 24.01.2017 klo 13:32:46
Tuo JJK sitaatti oli sen takia, että viime vuonna nousun varmistuttua JJK:n toimija piti 150-200.000 tulojen nousua realistisena. Jalat pitää olla maassa vaikka liigaan pääsivät. Onko "syyllinen" JYP, pieni talousalue, lama vai Vesalaisen haamu.

Jotka kyllä osittain liittyvät aiheeseen, mutta eivät oikeastaan vastaa kysymykseen eli käytännön vaikutukseen pelaajabudjettiin.

Ajattelin että jos jollain lukijalla on tietoa aiheesta, niin voisi laittaa eksaktia lukua pöytään.. Kun täällä on porukkaa, jotka ovat varmasti läheltä seuranneet Hakan, JJK:n, Jaron, TPSn, KTP:n jne pelaajabudjetteja aikojen saatossa.

Tapani

Lainaus käyttäjältä: ZAPP! - 26.01.2017 klo 19:43:45
Joo. Noin esimerkiksi Klubia syytetään jatkuvasti ryöstökalastuksesta, jonka lisäksi esim. Schüllerin ja Savagen siirrosta maksettiin aika huomattava sisäinen summa. On muuten mahdollista, kun joukkue toimii ammattimaisesti.

Klubin ryöstökalastus koskee kyllä lähinnä 10-15 -vuotiaita pääkaupunkiseudun muiden seurojen pelaajia, jotka ikinä eivät mahollisuuttaan miesten porukassa kuitenkaan saa...

werner

Lainaus käyttäjältä: 13ergkamp - 26.01.2017 klo 20:04:07pelaajabudjettiin

Tähän ihan vaan kommenttina, että pelaajabudjetteja ei kannata katsoa, koska ne on budjetteja. Kannattaa katsoa liikevaihtoja. Kiinteissä kuluissa ei ole kovin suuria eroja liigan ja Ykkösen välillä, joten lisääntynyt liikevaihto mahdollistaa varsinaisen toiminnan kehittämisen (toki myös enemmän maksamisen paskoille, mutta se ei varmaan ole itse tarkoitus kenelläkään).

Sanaa jämä noin sata kertaa käyttäneelle Zappille kommenttina, että liigan laajentaminen hyödyntäisi todennäköisesti eniten esim. Espoon, Helsingin ja Turun joukkueita, eli kannattaa unohtaa se asenteellisuus. Liigan laajentaminen ei tarkoita sitä, että liigaan tulee lisää joukkueita jämäalueilta. Nehän on siellä liigassa jo :)

werner

Lainaus käyttäjältä: L-Val. - 26.01.2017 klo 19:33:33
Jos 12 jengin liiga sinnittelee valtaosin puoliammattilaistasolla niin miten ihmeessä siihen yhtäkkiä päästäisiin yhtään paremmin 16 jengin liigassa.

Liigassa on ehkä 6 ammattimaista muistuttavaa joukkuetta. Jos niitä muita eli ammattimaisenpaan toimintaan pyrkiviä olis kuuden sijasta kymmenen, suomalaisen futiksen kehittyminen olis nopeampaa.

Suomi ei ole kuin Ruotsi tai isommat maat, joissa kehittyä voi muuallakin kuin pääsarjassa. Suomessa liigan koko rajaa täysin sen joukkue- ja pelaajamäärän, joka voi oikeasti pyrkiä kehittymään (koska siihen tarvitaan rahaa). Siksi Suomi tarvitsee isoa liigaa paljon enemmän kuin muut maat.

werner

Lainaus käyttäjältä: L-Val. - 26.01.2017 klo 19:33:33Eikö kendo ole jo osoittanut mitä tapahtuu sille toiselle portaalle kun sitä ylintä laajennetaan joka paikkaan.

Futisseuroja ja pelaajia on paljon enemmän kuin jääkiekossa. Futiksessa ei myöskään koskaan suljeta sarjoja.

werner

Lainaus käyttäjältä: kiuaskivi - 26.01.2017 klo 19:05:4416 joukkueen liigassa olisi enemmän joukkeita, jotka pelaavat huonotasoisissa olosuhteissa ja poikkeusluvilla, jolloin ei olisi välttämättä painetta kehittää stadioneita.

Uskoisin, että alkukauden liigaottelujen pelaaminen muualla kuin kotikentällä lisää painetta olosuhdeparannuksiin jatkossakin. Viisi vuotta 16 joukkueen liigaa, ja suomalaiset futisolosuhteet ottavat aimo harppauksia eteenpäin :ylos:

ZAPP!

#316
Lainaus käyttäjältä: Pelle-Wermanni - 26.01.2017 klo 20:32:16
Sanaa jämä noin sata kertaa käyttäneelle Zappille kommenttina, että liigan laajentaminen hyödyntäisi todennäköisesti eniten esim. Espoon, Helsingin ja Turun joukkueita, eli kannattaa unohtaa se asenteellisuus. Liigan laajentaminen ei tarkoita sitä, että liigaan tulee lisää joukkueita jämäalueilta. Nehän on siellä liigassa jo :)

Niin? Jos Espoon, Helsingin ja Turun joukkueet hoitavat asiansa huonosti, niin silloin ne eivät nouse, ei siinä ole sen kummempaa. Ja jos sillä on jotain väliä, henkilökohtaisesti uskon tiiviin sarjan ja tiukkojen olosuhde- ja talousvaatimusten liigan statuksen parantamiseksi johtavan pitkällä aikavälillä suurempien kaupunkien joukkueiden suhteellisesti suurempaan osuuteen.

Lainaus käyttäjältä: Pelle-Wermanni - 26.01.2017 klo 20:53:54
Mesenaatteja vaan tuntuu olevan enemmän maakunnissa, eikä divareissa voi kehittyä ilman niitä :(

Voi vitsi :(

Anti-mesenaatti since 4eva.

werner

Lainaus käyttäjältä: ZAPP! - 26.01.2017 klo 20:46:57Ja jos sillä on jotain väliä, henkilökohtaisesti uskon tiiviin sarjan ja tiukkojen olosuhde- ja talousvaatimusten liigan statuksen parantamiseksi johtavan pitkällä aikavälillä suurempien kaupunkien joukkueiden suhteellisesti suurempaan osuuteen.

Mesenaatteja vaan tuntuu olevan enemmän maakunnissa, eikä divareissa voi kehittyä ilman niitä :(

L-Val.

#318
Lainaus käyttäjältä: Pelle-Wermanni - 26.01.2017 klo 20:40:39
Futisseuroja ja pelaajia on paljon enemmän kuin jääkiekossa. Futiksessa ei myöskään koskaan suljeta sarjoja.

Ja siitä huolimatta kuitenkin lätkässä liikkuu Suomessa enemmän rahaa. Milloin Suomessa alettaisiin futiksessa unohtaa tämä keskinkertainen määrä ja keskittyä vähän vähempään mutta laatuun.

Lainaus käyttäjältä: Pelle-Wermanni - 26.01.2017 klo 20:45:38
Uskoisin, että alkukauden liigaottelujen pelaaminen muualla kuin kotikentällä lisää painetta olosuhdeparannuksiin jatkossakin. Viisi vuotta 16 joukkueen liigaa, ja suomalaiset futisolosuhteet ottavat aimo harppauksia eteenpäin :ylos:

Mutta kuntien taloudet on nykyään todella tiukoilla niin vaarana on että seurat itse joutuvat näitä velan päälle tekemään.

13ergkamp

Lainaus käyttäjältä: Pelle-Wermanni - 26.01.2017 klo 20:32:16
Tähän ihan vaan kommenttina, että pelaajabudjetteja ei kannata katsoa, koska ne on budjetteja. Kannattaa katsoa liikevaihtoja. Kiinteissä kuluissa ei ole kovin suuria eroja liigan ja Ykkösen välillä, joten lisääntynyt liikevaihto mahdollistaa varsinaisen toiminnan kehittämisen (toki myös enemmän maksamisen paskoille, mutta se ei varmaan ole itse tarkoitus kenelläkään).

Voi tuon "pelaajabudjetin" vaikka vaihtaa "toteutuneet pelaajakustannukset" jos haluaa (saivarrella). Yhäkin kiinnostaa se, miten paljon juuri tämä panostus käytännössä muuttuu liigan ja ykkösen välillä siirtyttäessä.

L-Val.

Lainaus käyttäjältä: Pelle-Wermanni - 26.01.2017 klo 20:37:46
Liigassa on ehkä 6 ammattimaista muistuttavaa joukkuetta. Jos niitä muita eli ammattimaisenpaan toimintaan pyrkiviä olis kuuden sijasta kymmenen, suomalaisen futiksen kehittyminen olis nopeampaa.

Mutta eihän 12-systeemi ole este sille miksi niitä on nyt se ~6 ammattimaista jengiä eikä 10, joten miten niitä sitten varmasti tulisi yhtäkkiä se ~4 lisää jos olisi 16-systeemi?

Lalli

#321
del

13ergkamp

Lainaus käyttäjältä: Lalli - 26.01.2017 klo 21:34:52Miksi näistä pikkusummista pitää vääntää? Liigaan tulo ei ilmeisesti tuo juuri mitään muuta kuin sen, että liigastatuksella seura voi yrittää hankkia vähän parempia sponsoreita omasta lähipiiristään. Seurojen markkinointi ja myyntiosaamisella tämä sitten ilmeisesti tarkoittaa nousuvuonna ylläolevan kaltaisia summia lisää pelaajabudjettiin ja lisäksi jotain tätäkin pienempää toiminnan muun tason nostamiseen.  Jos toiminnan kehittäminen on riippuvainen siitä, että ensin pitäisi päästä liigaan aika heikoilla ollaan.

Sama mutufiilis tästä, siis se ettei liiga ole mikään raha-automaatti joka tarkoittaa automaattisesti merkittävästi kovempaa pelaajarinkiä.

straiter

Lainaus käyttäjältä: 13ergkamp - 26.01.2017 klo 21:41:59
Sama mutufiilis tästä, siis se ettei liiga ole mikään raha-automaatti joka tarkoittaa automaattisesti merkittävästi kovempaa pelaajarinkiä.

Mitä veikkaat, olisiko Kissanraadon liikevaihto ja pelaajisto kehittynyt nykytahtia Ykkösessä tai Kakkosessa?

werner

#324
Lainaus käyttäjältä: L-Val. - 26.01.2017 klo 21:31:36
Mutta eihän 12-systeemi ole este sille miksi niitä on nyt se ~6 ammattimaista jengiä eikä 10, joten miten niitä sitten varmasti tulisi yhtäkkiä se ~4 lisää jos olisi 16-systeemi?

Ei yhtäkkiä mikään tapahdu. Kehittymiseen tarvitaan joka tapauksessa 16 joukkueen liiga vähintään 10 kauden ajaksi. Ja vähintään 7 kk pituisia kausia. Hiljaa hyvä tulee, ja isolla massalla saadaan paremmat huiput :ylos:

Lainaus käyttäjältä: 13ergkamp - 26.01.2017 klo 21:41:59
Sama mutufiilis tästä, siis se ettei liiga ole mikään raha-automaatti joka tarkoittaa automaattisesti merkittävästi kovempaa pelaajarinkiä.

Se tarkoittaa merkittävästi korkeampia liikevaihtoja eli enemmän rahaa.

Rahan voi toki hukata, mutta itse ainakin pyrin luottamaan siihen, että seurat haluaa kehittyä. Jos siihen ei luota, on turha edes osallistua näihin keskusteluihin, kun kaikki kuitenkin perseilee koko ajan, eikä mikään onnistu koskaan.