• FutisForum2 - JalkapalloFutisForum2 - Jalkapallo
Päävalikko

Tarvitaanko Veikkausliigaan (taas) uusi sarjajärjestelmä?

Aloittaja Erval, 06.05.2015 klo 15:28:31

0 Jäsenet ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Suunniteltu uudistus?

Jatkoon
155 (49.8%)
Ei jatkoon
156 (50.2%)

Äänestäjiä yhteensä: 306

L-Val.

#325
Lainaus käyttäjältä: Pelle-Wermanni - 26.01.2017 klo 22:24:27
Ei yhtäkkiä mikään tapahdu. Kehittymiseen tarvitaan joka tapauksessa 16 joukkueen liiga vähintään 10 kauden ajaksi. Ja vähintään 7 kk pituisia kausia. Hiljaa hyvä tulee, ja isolla massalla saadaan paremmat huiput :ylos:

No nyt on pelattu vasta 6 kautta nykyisellä 12-systeemillä.

Sitä massaa on ollut ennenkin mutta tekeminen edelleen laadutonta. Junnuseuroissa ne liigapelurit tehdään, ja siellä olevan puuhastelun takia ei mikään liigasysteemi pelasta.

Tiedän että olet täysin rakastunut 16-systeemiin mutta sua on vaikea uskoa siinä vaiheessa kun et näe siinä mitään siinä piileviä riskejä vaan kaikki on niin aurinkoisempaa.

Itse en näe suomifutiksen pelureiden huonon kv-tason johtuvan väärästä liigajengimäärästä vaan aivan muista tekijöistä. Hommat on kustu jo ennen kun ne junnut tulee siihen ikään että ehkä voisivat olla liigajengissä mukana.

werner

Lainaus käyttäjältä: L-Val. - 26.01.2017 klo 22:38:49Tiedän että olet täysin rakastunut 16-systeemiin mutta sua on vaikea uskoa siinä vaiheessa kun et näe siinä mitään siinä piileviä riskejä vaan kaikki on niin aurinkoisempaa.

Niin kun se on loppupeleissä aika irrelevantti juttu ton puuhastelun suhteen. Sitä kun on ihan joka paikassa ja ihan joka sarjajärjestelmässä. Kuten on tälläkin kaudella nähty. Ja nähtiin 10 joukkueen liigassakin aikanaan.

Sen takia voikin ajatella puhtaan taloudellisesti. Kun maksimoidaan suomifutiksen liikevaihto, saadaan pitkässä juoksussa paras tulos, koska mitään järkeähän ei ole olettaa, etteikö seurat pitkässä juoksussa haluais maksimitulosta käytettävissä olevilla resursseilla. Eli totta kai lisääntyvä rahanäärä valuu valmennuksen ja pelaajiston parantamiseen.

Lainaus käyttäjältä: L-Val. - 26.01.2017 klo 22:38:49Itse en näe suomifutiksen pelureiden huonon kv-tason johtuvan väärästä liigajengimäärästä vaan aivan muista tekijöistä. Hommat on kustu jo ennen kun ne junnut tulee siihen ikään että ehkä voisivat olla liigajengissä mukana.

Kukaan ei varmaan ole koskaan edes väittäny paskuuden johtuvan liigan sarjajärjestelmästä. Tässä on puhuttu siitä, miten saatais hommaa kehitettyä parhaiten.

L-Val.

En ole kiukuttelemassa tätä 16-systeemiä vastaan, mutta kysymys on se, että jos otetaan nämä tämän vuoden liigajengit, niin millä tavalla niiden asema ja tulonsaanti paranee omalla markkina-alueella sillä että liigassa olisi 4 muuta paikkakuntaa lisää? (Sillä oletuksella että ei siis tule lisää derby-paikkakuntia)

werner

Lainaus käyttäjältä: L-Val. - 26.01.2017 klo 23:20:32jos otetaan nämä tämän vuoden liigajengit, niin millä tavalla niiden asema ja tulonsaanti paranee omalla markkina-alueella sillä että liigassa olisi 4 muuta paikkakuntaa lisää?

Eiks tärkeempää oo se, että niiden neljän, jotka ei oo liigassa tällä hetkellä, asema paranee huomattavasti?

Mut onhan sekin varmaan totta, että nyt liigassa olevat jengit olis jatkossa vähän kauempana putoamistaisteluista, jolloin ne voisivat keskittyä vähän enemmän toiminnan kehittämiseen paniikkiselviytymisen sijaan.

sähköpässi

Lainaus käyttäjältä: L-Val. - 26.01.2017 klo 23:20:32
En ole kiukuttelemassa tätä 16-systeemiä vastaan, mutta kysymys on se, että jos otetaan nämä tämän vuoden liigajengit, niin millä tavalla niiden asema ja tulonsaanti paranee omalla markkina-alueella sillä että liigassa olisi 4 muuta paikkakuntaa lisää? (Sillä oletuksella että ei siis tule lisää derby-paikkakuntia)


Ei mitenkään, mutta eihän se ole se pointti. 16 joukkueen sarjassa on pienempi uhka pudota ykköseen jossa se asema ja tulonsaanti sitten huononee.

E. Hidas

13ergkamp

#330
Lainaus käyttäjältä: Pelle-Wermanni - 26.01.2017 klo 22:24:27Rahan voi toki hukata, mutta itse ainakin pyrin luottamaan siihen, että seurat haluaa kehittyä. Jos siihen ei luota, on turha edes osallistua näihin keskusteluihin, kun kaikki kuitenkin perseilee koko ajan, eikä mikään onnistu koskaan.

Kunhan kyselin evidenssiä ykkösen ja liigan eroista talouspuolella. Pahoittelen keskusteluun osallistumista (omasta ja muidenkin puolesta), kun asia on näin päivänselvä. Tottakai on selvää etteivät seurat voi kehittyä ykkösessä.

Lainaus käyttäjältä: straiter - 26.01.2017 klo 21:49:05
Mitä veikkaat, olisiko Kissanraadon liikevaihto ja pelaajisto kehittynyt nykytahtia Ykkösessä tai Kakkosessa?

Ei tietenkään, eikä myöskään paskemmin hoidettuna liigan putoamistaisteluissa.
E: eka liigakausi vedettiin tosiaan maltillisella ykkösen budjetilla koska nousu tuli yllätyksenä. Yleisökeskiarvo nousi 900 ykkösen lukemista (trendi oli muutenkin nouseva) ja liigapaikan vaikutus liikevaihtoon oli ehkä se pari-kolmesataa k€?

Vlad Kepes

Lainaus käyttäjältä: L-Val. - 26.01.2017 klo 23:20:32
En ole kiukuttelemassa tätä 16-systeemiä vastaan, mutta kysymys on se, että jos otetaan nämä tämän vuoden liigajengit, niin millä tavalla niiden asema ja tulonsaanti paranee omalla markkina-alueella sillä että liigassa olisi 4 muuta paikkakuntaa lisää? (Sillä oletuksella että ei siis tule lisää derby-paikkakuntia)

Ei mitenkään, mutta niiden muun 4 seuran kylläkin. Koska suomalaiset ovat menestyshuoraajia ja liigastatus on kaikki kaikessa. Kaikki muut sarjat ovat täyttä paskaa ja kusta (suuren yleisön mielestä). Ei ole sattumaa, että kendoliigaakin on laajennettu vaikka tason puolesta sitä olisi pitänyt supistaa.

Lalli

#332
del

L-Val.

Lainaus käyttäjältä: Vlad Kepes - 27.01.2017 klo 00:49:03
Ei mitenkään, mutta niiden muun 4 seuran kylläkin. Koska suomalaiset ovat menestyshuoraajia ja liigastatus on kaikki kaikessa. Kaikki muut sarjat ovat täyttä paskaa ja kusta (suuren yleisön mielestä). Ei ole sattumaa, että kendoliigaakin on laajennettu vaikka tason puolesta sitä olisi pitänyt supistaa.

Tosin ei siellä kendoliigassakaan kaikilla hyvin taloudellisesti mene, Blegi meni nurin ja Ipa kohta perässä. Kouvolassa, Mikkelissä vedetään aika pienillä euroilla. Ei Suomen sisämarkkinat pysty edes kendoliigassa elättämään 15 ammattilaisjengiä.

Vlad Kepes

Lainaus käyttäjältä: L-Val. - 27.01.2017 klo 01:19:53
Tosin ei siellä kendoliigassakaan kaikilla hyvin taloudellisesti mene, Blegi meni nurin ja Ipa kohta perässä. Kouvolassa, Mikkelissä vedetään aika pienillä euroilla. Ei Suomen sisämarkkinat pysty edes kendoliigassa elättämään 15 ammattilaisjengiä.

Kendoliigassa vedetään kunnolla vituiksi. Ylisuuret epäpätevät organisaatiot ylisuurilla palkkakustannuksilla. Kendon mammuttitauti ei liity mitenkään suomalaiseen futikseen.

13ergkamp

#335
Lainaus käyttäjältä: Vlad Kepes - 27.01.2017 klo 00:49:03
Ei mitenkään, mutta niiden muun 4 seuran kylläkin. Koska suomalaiset ovat menestyshuoraajia ja liigastatus on kaikki kaikessa. Kaikki muut sarjat ovat täyttä paskaa ja kusta (suuren yleisön mielestä). Ei ole sattumaa, että kendoliigaakin on laajennettu vaikka tason puolesta sitä olisi pitänyt supistaa.
Lainaus käyttäjältä: Vlad Kepes - 27.01.2017 klo 01:22:02
Kendoliigassa vedetään kunnolla vituiksi. Ylisuuret epäpätevät organisaatiot ylisuurilla palkkakustannuksilla. Kendon mammuttitauti ei liity mitenkään suomalaiseen futikseen.

Eikö kendoliigan laajentaminen liity mitenkään kendon mammuttitautiin?

Lainaus käyttäjältä: L-Val. - 27.01.2017 klo 01:19:53Tosin ei siellä kendoliigassakaan kaikilla hyvin taloudellisesti mene, Blegi meni nurin ja Ipa kohta perässä. Kouvolassa, Mikkelissä vedetään aika pienillä euroilla. Ei Suomen sisämarkkinat pysty edes kendoliigassa elättämään 15 ammattilaisjengiä.

Kendo-ilveksen perseilyt ei varsinaisesti liity markkinan kokoon. Jos asiat tehdään pitkin vittua, yleisö katoaa ja talous sakkaa. Markkinoilla olisi kyllä tilaa. Liigastatus ei takaa onnea, tämä on varmaan kaikilla tiedossa jo muutenkin.

Vlad Kepes

Lainaus käyttäjältä: 13ergkamp - 27.01.2017 klo 01:29:52
Eikö kendoliigan laajentaminen liity mitenkään kendon mammuttitautiin?

Ei, vaan järjettömään taloudenpitoon ja suljettuun sarjaan.

werner

Lainaus käyttäjältä: Lalli - 27.01.2017 klo 01:13:12Missä on se rahahana, joka aukeaa, kun tieto Veikkausliigaan pääsystä varmistuu seuran vaan odotellessa.

Se on ihan vaan siinä liigapaikassa. Suomen ja suomalaisten valuvika se kai on, että vain ylimmällä sarjatasolla oleviin joukkueisiin panostetaan (poislukien pikanousua hakevat mesenaatit).

Thalian

Lainaus käyttäjältä: Pelle-Wermanni - 26.01.2017 klo 23:25:33
Eiks tärkeempää oo se, että niiden neljän, jotka ei oo liigassa tällä hetkellä, asema paranee huomattavasti?

Reaalimaailmassa käy kuitenkin niin, että niiden 12 seuran tilanne heikkenee, sillä kun useampi seura taistelee vähistä pelaajista, niin hinnat nousevat. Tätä seurausta ei ole vielä paljon huomioitu.

Lalli

#339
del

Rikkiviisas

Lainaus käyttäjältä: Thalian - 27.01.2017 klo 11:28:27Reaalimaailmassa käy kuitenkin niin, että niiden 12 seuran tilanne heikkenee, sillä kun useampi seura taistelee vähistä pelaajista, niin hinnat nousevat. Tätä seurausta ei ole vielä paljon huomioitu.

Onko tällaista oikeasti koskaan tapahtunut Suomessa?
Ainoastaan muutama joukkue pystyy kilpailemaan palkalla. Kymmenen vuotta sitten oli toki erilaista ja kymmenen vuoden päästä on toivottavasti taas erilaista, mutta suurimpaan osaan siirroista liittyy muita tekijöitä kuin palkka. Siirtokorvauksiahan Suomessa ei käytännössä makseta.

Toisekseen ei kai se nyt olisi niin kamalaa, että suomalainen jalkapalloilija voisi tienata pelaamalla jalkapalloa kotimaisessa liigassa ja näin tarjota junnuille ulkomaille siirtymisen ja puoliammattimaisen liiga/divaripallon vaihtoehdoksi myös urapolun liigajyränä.

Rikkiviisas

Lainaus käyttäjältä: Lalli - 27.01.2017 klo 11:35:39Juurihan tuossa edellä esitetyssä esimerkissä tuli esille, että seura meni ensimmäisen vuoden noin Ykkosen budjetilla.

Ilveksen nousu tuli toki alkuvuodesta 9.1.2015 yllätyksenä seuralle ja vähän kaikille, joten onko ihan paras esimerkki?

Tämä voi tulla yllätyksenä, mutta käytännössä neuvottelut yhteistyökumppaneiden kanssa käydään syksyllä eli Ilves kävi neuvottelut ja teki sopimukset Ykkösen joukkueena. Muutamalta yhteistyökumppanilta toki tuli liigapaikan myötä ylimääräisiä euroja.

Thalian

Lainaus käyttäjältä: Rikkiviisas - 27.01.2017 klo 11:40:19
Onko tällaista oikeasti koskaan tapahtunut Suomessa?

Esimerkiksi Jokerien tullessa aikoinaan liigaan, niin vaikutus palkkoihin oli aikalailla välitön.

Rikkiviisas

Lainaus käyttäjältä: Thalian - 27.01.2017 klo 11:52:38Esimerkiksi Jokerien tullessa aikoinaan liigaan, niin vaikutus palkkoihin oli aikalailla välitön.

Minulla on sellainen muistikuva, että FC Jokerit sopii hyvin seuraavassa kappaleessa kirjoittamaani virkkeeseen, jossa todettiin "kymmenen vuotta sitten oli toki erilaista". Vai otitko sen kirjaimellisesti, että vain kaudella 2007 oli erilaista ja näin ollen kausi 1999 on yhteismitallinen nykyhetken kanssa?

Paremminhan tuohon olisi sopinut tuoreimmat esimerkit eli Sedun Haka (alle kymmenen vuotta) ja Sairasen ajan TPS (noin kymmenen vuotta). Ongelma on vaan siinä, että Hjalliksen Jokerit, Sedun Haka ja Sairasen TPS ovat poikkeustapauksia, jotka lähtivät tarkoitukselliseen palkkakilpailuun tunnetuin seurauksin. Vaikutus palkkoihin oli välitön, mutta samalla myös hetkellinen ja mikään noista ei vaikuta enää (tai ole vaikuttanut koko 2010-luvulla) liigan palkkatasoon.

Aina voi tulla jonkun mesenaatin tai aivopierun seurauksena markkinahäirikkö, joka hetkellisesti nostaa palkkatasoja ja pakottaa esim. HJK:n vastaamaan. Toistaiseksi vain ei ole tapahtunut mitään kestävää ja pitkäaikaista palkkakilpailua. Ennen tätä noin 2008-2009 alkanutta lamaa ja osittain 90-luvulla toki sitä tapahtui esimerkiksi HJK:n, Mypan, Hakan ja muiden kesken, jolloin liigan keskipalkat ja ammattilaisuusaste olivat ihan eri lukemissa kuin nykypäivänä. En vain edelleenkään hahmota, että minkä takia se, että liigapelaaja saa palkkaa liigassa pelaamisesta on jotenkin huono juttu. Keskipalkat kun ovat suoraa verrannollisia ammattilaisuusasteeseen ja ammattilaisuusasteen kohoamisen taas pitäisi kohentaa sitä myyttistä liigan tasoa...

Thalian

Lainaus käyttäjältä: Rikkiviisas - 27.01.2017 klo 12:02:40Paremminhan tuohon olisi sopinut tuoreimmat esimerkit eli Sedun Haka (alle kymmenen vuotta) ja Sairasen ajan TPS (noin kymmenen vuotta). Ongelma on vaan siinä, että Hjalliksen Jokerit, Sedun Haka ja Sairasen TPS ovat poikkeustapauksia, jotka lähtivät tarkoitukselliseen palkkakilpailuun tunnetuin seurauksin. Vaikutus palkkoihin oli välitön, mutta samalla myös hetkellinen ja mikään noista ei vaikuta enää (tai ole vaikuttanut koko 2010-luvulla) liigan palkkatasoon.

Niin, kun palkkoihin vaikuttava tekijä on poistunut, niin palkatkin taas tippuvat. Jos nyt lisätään liigajoukkueiden määrää neljällä, niin vaikutus poistuu siinä vaiheessa, kun seurojen määrää tiputetaan taas neljällä. Oikaesti tilanne on toki monimutkaisempi, mutta lyhyellä tähtäimellä (joku alle 5 kautta) tuo yksinkertainen pohdinta riittää kyllä.

LainaaEn vain edelleenkään hahmota, että minkä takia se, että liigapelaaja saa palkkaa liigassa pelaamisesta on jotenkin huono juttu. Keskipalkat kun ovat suoraa verrannollisia ammattilaisuusasteeseen ja ammattilaisuusasteen kohoamisen taas pitäisi kohentaa sitä myyttistä liigan tasoa...

Kyllä minustakin olisi mukava, jos pelaajille maksettaisiin oikeaa palkkaa. Tämä ei vain ollut keskustelun aiheena, vaan tässä puhuttiin asiasta seuran näkökulmasta ja se näkökulma sanoo, että kulut kasvavat, jos joukkueita tulee lisää.

13ergkamp

Jaron yleisömääriä (kursivoituna ykkösessä):

2010: 1904
2011: 1472
2012: 1492
2013: 1743
2014: 1565
2015: 1458
2016: 1314

Hakan yleisömääriä:

2010: 1449
2011: 1321
2012: 1392
2013: 1555
2014: 1303
2015: 1155
2016: 1109

KTP:n yleisömääriä:

2010: 988
2011: ?
2012: 869
2013: 925
2014: 2245
2015: 2565
2016: 1221

Lainaus käyttäjältä: Sakallio - 16.09.2012 klo 21:19:52
AC Oulun yleisökeskiarvot:
2003     Ykkönen         770            8.
2004     Ykkönen         611            5.
2005     Ykkönen         571           10.
2006     Ykkönen       1267             2.
2007     Liiga            2725            14.
2008     Ykkönen       1434             4.
2009     Ykkönen       1633             1.
2010     Liiga            1992            11.
2011     Ykkönen       2003             3.
2012     Ykkönen       1462             5.
2013: 1 174
2014: 909
2015: 1 105
2016: 1 378

Ykkösen yleisökeskiarvot (kursivoituna 10 joukkueen järjestelmä)

2010: 792 (top 10)
2011: 867 (kaikki)
2012: 755
2013: 1048
2014: 1211
2015: 1039
2016: 1121

- - -

Mitä näistä nähdään? Liigastatus vaikuttaa tottakai, mutta se ei ole a) välitön kultakaivos b) ainoa tapa rakentaa mielenkiintoa joukkuetta kohtaan. KTP 2014, Oulu 2011 - mitä on noiden divarikausien yleisömenestyksen taustalla?

Jaron ja Hakan kanssa ei ole juuri merkitystä pelaako jengi ykköstä vai liigaa. Väkeä tulee joka tapauksessa ja markkinan rajat ovat vastassa. Kaupungeissa varianssi on isompaa: Oulu, Jyväskylä, TPS, Seinäjoki, ... "Buumin" rakentamiselle kaupungeissa liigastatuksesta on tietysti hyötyä.

Jos halutaan juurruttaa "aitoa" jalkapallokulttuuria, päämääränä täytyy olla se, että yleisömäärät heittelisivät mahdollisimman vähän riippumatta siitä, pelataanko liigaa vai ykköstä. Tässä varmaan käytännön seuratyön pitkäjänteisyydellä on roolia..? Pitää pyrkiä siihen, että muutama (tai kymmenen) kautta ykköstä ei olisi joukkueelle katastrofi.

Samoin sarjajärjestelmän pitää tukea tätä ideologiaa ja edellinen muutos oli siinä mielessä onnistunut.

werner

Lainaus käyttäjältä: Thalian - 27.01.2017 klo 11:28:27Reaalimaailmassa käy kuitenkin niin, että niiden 12 seuran tilanne heikkenee, sillä kun useampi seura taistelee vähistä pelaajista, niin hinnat nousevat. Tätä seurausta ei ole vielä paljon huomioitu.

Ennemminkin lyhyellä tähtäimellä ulkomaalaisten määrä kasvaa. Pitkällä tähtäimellä parempia suomalaispelaajia on enemmän. Liigaseurat panostaa nykyiselläänkin merkittävästi junnutoiminnan ja valmennuksen kehittämiseen, ja jatkossa niitä olisi enemmän.

werner

Lainaus käyttäjältä: 13ergkamp - 27.01.2017 klo 12:37:16Mitä näistä nähdään?

Ilmoitetuista yleisömääristä harvemmin nähdään yhtään mitään konkreettista talouden kannalta. Ilmoitetuista liikevaihdoista paljon enemmän.

Thalian

Lainaus käyttäjältä: Pelle-Wermanni - 27.01.2017 klo 12:50:13
Ennemminkin lyhyellä tähtäimellä ulkomaalaisten määrä kasvaa.

Tämä on myös täysin mahdollista. Siitäkin tosin tullee melkoinen huuto.

LainaaPitkällä tähtäimellä parempia suomalaispelaajia on enemmän. Liigaseurat panostaa nykyiselläänkin merkittävästi junnutoiminnan ja valmennuksen kehittämiseen, ja jatkossa niitä olisi enemmän.

Suomen parhaista junnuseuroista aika moni ei ole VL-seura. Junnuihin panostaminen ei siis ole suoraan verrannollinen valmennuksen kehittämiseen. Ja olen aika varma, että jos joku OPS nousisi liigaan, niin se ei tasan varmasti nostaisi yhtään panostusta junnutoimintaan.

straiter

Lainaus käyttäjältä: 13ergkamp - 27.01.2017 klo 12:37:16
Mitä näistä nähdään? Liigastatus vaikuttaa tottakai, mutta se ei ole a) välitön kultakaivos b) ainoa tapa rakentaa mielenkiintoa joukkuetta kohtaan. KTP 2014, Oulu 2011 - mitä on noiden divarikausien yleisömenestyksen taustalla?

Kotkassa Vokaalien ja KTP:n yhdistyminen, Oulusta en osaa varmaksi sanoa mutta veikataan kabinettiputoamisen aiheuttamaa näyttämistä.

Sinänsähän AM-luvuista ei voi ihan kaikkea lukea, ainakin Lahessa divariin tippuminen näkyi myös lipun hinnoissa. Lahessahan myös liikevaihto dippasi 25 pinnaa 2011 divarikauella.