Kovakuntoisin jalkapalloilija suomessa

[L-Val.]

Ei se nyt ihan noinkaan ole. Huippuhiihtäjät juoksevat noin 4000m coopertuloksia, eivätkä kaikki suinkaan ole mitenkään erityisemmin juoksijan ruumiinrakenteella varustettuja. Esim. Petter Northug, joka on aikamoinen makkaranmuotoinen jässikkä on juossut 5000m aikaan 15.20, joka vauhdillisesti vastaa noin 3900 metrin coopertulosta. Vähän lyhyempi matka huomioiden Nortilta menisi kyllä 4000m rikki. Sami Jauhojärven coopertulos on nettitietojen mukaan 3890m. En pidä lainkaan mahdottomana, että joku kestävyyspainotteinen jalkapalloilija juoksisi cooperissa 4000m. Tyypillinen tulos kovillekin jalkapalloilijeoille tosin lienee siinä 3200m kieppeillä, jonka sinänsä kuka tahansa urheilija kiskaisee melkein harjoittelematta. Parin kuukauden keskittyminen pelkkään juoksuharjoitteluun ja kunnon ajoittaminen nimenomaan testitilanteeseen parantaisi tulosta sadoilla metreillä. Järkevää tämä ei tietenkään jalkapalloilussa kehittymisen kannalta olisi.

Eli päätelmäsi on se, että kun hiihtäjät pystyvät juoksemaan plus/miinus neljä tonnia cooperissa, niin silloin pystyy futaajatkin. Kyllä nyt on homma hukassa...

Nyt puhuttiin siitä mitä futaajat juoksevat cooperissa, ei mitä muut kestävyysurheilijat! Nuo hiihtäjät ovat juuri kestävyysurheilijoita, joten on luonnollista että omaavat siten myös hyvät kestävyysominaisuudet, koska sitä lajissa valtaosin treenataan. Sen sijaan futaajan harjoittelusta valtaosa (ainakin pitäisi) tapahtua pallon kanssa (toki kuntotyylisesti sitäkin), joten futaajalla ei ole käyttää aikaa niin paljon kestävyyden treenaamiseen mitä kestävyysurheilijat. Tai jos on niin sitten fokus treenaamisessa ei ole oikeissa asioissa.

[Tresor]

Nurmela juoksi varusmiesaikaisessa cooperissa urheilukoulussa n. 3 600 metriä. Oli tuolloin selvä ykkönen futaajista. Sattumalta tiedän monta eri lajin urheilijaa, jotka olivat samalla testikerralla mukana.

Beckham oli juniorina kreivikuntansa ykkönen maastojuoksussa, mikä merkitsi sen ajan Englannissa varsin hyvää kestävyyssuoritusta. Sekä Nurmelan että Beckhamin pelisuoritusten pohjalta on helppo uskoa, että heillä on ollut jalkapalloilijaksi poikkeuksellisen hyvät kestävyysominaisuudet.

Kuten Sportacus sanoi, cooper mittaa maksimikestävyyttä, eikä se sellaisenaan ole jalkapalloilijalle optimaalinen kuntotesti. Esimerkiksi Atomin liike nopeine kiihdytyksineen kentällä on sellaista, ettei siihen kykenevä välttämättä saa poikkeuksellista cooper-tulosta. Kuitenkin cooper kertoo varsin hyvin pelaajan kyvystä palautua ottelun aikana pidemmistä intensiivisistä jaksoista, kyvystä poistaa lihaksiin kertynyttä maitohappoa, joten hyvä cooper näkyy usein siitä, miten pelaaja jaksaa liikkua vielä 70 minuutin pelin jälkeen.

Minua ei kyllä yhtään yllätä, jos Lodilla ja Schüllerillä on Klubin parhaat cooper-tulokset (toki yllätys jos Klubissa tuollainen varsin epälajinomainen testi on vielä käytössä). Siltä se on kentälläkin näyttänyt.

Tässä keskustelussa ei ehkä ihan ymmärretä, kuinka suuri ero 500 metriä on cooperissa. 3000 metriä on Veikkausliigapelaajalle katastrofi, joskin täys mahdottomuus. Siis pelata minuuttiakaan Veikkauliigaa sillä kunnolla. Kuka tahansa perusterve hölkkääjä pääsee sellaiseen pienellä treenillä. 3500 on ihan eri tason tulos, kolme tonnia ensin 10:10, mihin vaaditaan jo säännöllistä urheilutaustaa ja kunnollista harjoittelua, ja sitten vielä puoli kilometriä samaa vauhtia päälle.

Ja 4000 metriä on jo tosi kova tulos. Useimmat kovan tason suomalaiset kestävyysurheilijat (juoksijat, hiihtäjät, suunnistajat, pyöräilijät) eivät pääse siihen koskaan. Yhdeksän minuuttia ratakolmosella alittaa vuosittain Suomessa ehkä parikymmentä miestä, 15 minuuttia vitosella alittaa alle kymmenen. Tämän vuoden kärkitulos on jotain 14:40. Neljän tonnin cooperin juoksee Suomessa tällä hetkellä ehkä 20 kestävyysjuoksijaa, ml. hiihtäjät ja suunnistajat.

[Eero Vastaranta]

Muistaakseni Aki Riihilahti on juossut Cooperissa jotain 3600-3700. Mitään lähdettä tälle ei toki ole.

Beep-testiin liittyen mielenkiintoinen kommentti JJK:n Teemu Vaarakalliolta:

"Eka kertaa ainakin meni tänä talvena läpi piip-nauha, ja vielä useammaltakin jätkältä. Kovassa kunnossa ollaan.

http://maalipotku.blogspot.fi/

[Ia]

KTP:n Giorgi Ositashvili on erittäin kovakuntoinen. Sekä kestävyys että kiihtyvyys erittäin kovaa luokkaa ja voimaa löytyy myös. Tekniikka taas ei ole liigatasoa, joten tyypillinen suoritus on riisto, valtava spurtti omalla laidalla ja kova keskitys uimahallin parkkipaikalle.

[Kaihlamo]

Beep-testiin liittyen mielenkiintoinen kommentti JJK:n Teemu Vaarakalliolta:

http://maalipotku.blogspot.fi/

Kaikkihan juoksemaan kykenevät sen nauhan läpi juoksee - kunhan saksii vaan riittävästi. Noin muuten on ihan höpöhöpöjuttuja taas.

[Jokelan Spede]

Kaikkihan juoksemaan kykenevät sen nauhan läpi juoksee - kunhan saksii vaan riittävästi. Noin muuten on ihan höpöhöpöjuttuja taas.

Loppuikohan tämäkin ketju taas Spedeilyyn?

[L-Val.]

Loppuikohan tämäkin ketju taas Spedeilyyn?

Kyllä. Jo ketjun kakkosviestikin oli jo sitä. Siitä loput on enemmän tuubaa ja vähemmän faktaa. Moni paukuttelee milloin milläkin tuloksilla, ilman todistearvoa.

[Giantkilleri]

2.39, jolla Cooper-tulos olisi jotain 4523m. Eli M Viren on itse todennut armeija-aikaisesta 4700m cooper-legendasta että tulos on yläkanttiin ja 4500m lähempänä totuutta.

Lasse Viren on varmaan juossut armeija-aikanaan vaikkapa tuon 4700 metriäkin, mutta ei Cooperin testissä, vaan Balken testissä, joka kestää 15 min.

http://m.iltalehti.fi/yleisurheilu/2014121318925568_yl.shtml

[gv39]

Mitä pelipaikkaa Lasse pelasi?

[supstanssi]

Onko totta tuo  Nurmelan 4000 metriä cooperissa?

No ei ole...

[Ia]

Lasse Viren on varmaan juossut armeija-aikanaan vaikkapa tuon 4700 metriäkin, mutta ei Cooperin testissä, vaan Balken testissä, joka kestää 15 min.

http://m.iltalehti.fi/yleisurheilu/2014121318925568_yl.shtml

Tuo minuakin huvitti. 4700 cooperissa alkaa lähennellä jo 5000 maailmanennätyksen keskinopeutta.

[Giantkilleri]

Tuo minuakin huvitti. 4700 cooperissa alkaa lähennellä jo 5000 maailmanennätyksen keskinopeutta.

Olisi ollut kovempaa kyytiä, sillä Virenin armeija-aikana ME oli 13.16. Vuoden 1968 Kalevan kisojen 5000 m voitettiin ajalla 14.13. En tiedä, että millaisissa olosuhteissa Virenin armeijajuoksu on ratojen ja muiden varusteiden puolesta juostu, mutta luulisi, että huonommissa kuin kansainvälisessä huippu-urheilussa. Kalevan kisoissa on toki voitu juosta ns. taktiikkajuoksu.

[L-Val.]

Olisi ollut kovempaa kyytiä, sillä Virenin armeija-aikana ME oli 13.16. Vuoden 1968 Kalevan kisojen 5000 m voitettiin ajalla 14.13. En tiedä, että millaisissa olosuhteissa Virenin armeijajuoksu on ratojen ja muiden varusteiden puolesta juostu, mutta luulisi, että huonommissa kuin kansainvälisessä huippu-urheilussa. Kalevan kisoissa on toki voitu juosta ns. taktiikkajuoksu.

Jos tuosta Virenistä vielä yksi ratakierros... Hän on järjestään vuosien aikana tyrmännyt nämä häntä koskevat cooper-legendat, kuten tuon 4700m tuloksen. Mutta jotkut näitä, kuten futaajien fantasiatuloksia, jaksaa silti myllyttää.

Eli tullaan juuri siihen; että jos kestävyysjuoksija Lasse Virenille yli 4500 cooperissa on legendaa, niin miten joku jalkapalloilija Mika Nurmela on voinut yli 4000 juosta. Pelkkää legendaa, sekin.

[Giantkilleri]

Mikäli Nurmela tai kuka tahansa, on juossut Cooperissa 4000 m, niin kyse todella kovasta tuloksesta. 12 min on 720 s.

720 s
:
40 sataa metriä

= 18 s / 100 m

50 sataa metriä X 18 s

= 15 min tasan 5000 metrillä.

Kauden 2015 kotimainen kärki on tällä hetkellä tämmöinen:

http://www.tilastopaja.org/db/fi/topevent.php?Season=2015&Ind=0&sex=1&event=160&top=20&All=0

Lähdekritiikki, missä pelaa?

[nozick]

Palaanpa vielä tähän, kun satuin törmäämään tällaiseen urheilutulokseen: Hermanni Vuorela juoksi jo 14 vuotiaana 800m aikaan 2.05,35. Tällä vauhdilla Cooperissa menisi 4595 metriä. Herkun coopertuloksesta ei kylläkään ole mitään havaintoa, mutta aika selvää on että se on ollut ainakin junnuvuosina kova. Taustana vauhdille oli toki se, että Vuorela oli paitsi jalkapalloilija niin myös keskimatkojen juoksija.

[ZZlatan]

Palaanpa vielä tähän, kun satuin törmäämään tällaiseen urheilutulokseen: Hermanni Vuorela juoksi jo 14 vuotiaana 800m aikaan 2.05,35. Tällä vauhdilla Cooperissa menisi 4595 metriä. Herkun coopertuloksesta ei kylläkään ole mitään havaintoa, mutta aika selvää on että se on ollut ainakin junnuvuosina kova. Taustana vauhdille oli toki se, että Vuorela oli paitsi jalkapalloilija niin myös keskimatkojen juoksija.

Vuorela vai Vuorinen?

[betluck]

Cooper-tuloksen arvioimisen 800m perusteella muutenkin ""

[kivenkova sadisti]

Usain Boltin Cooper-tulokselle jo etukäteen.

[ogi77]

Usain Boltin Cooper-tulokselle jo etukäteen.

Nopeasti laskettuna reilu 7000 metriä. 10 sekuntia/100 metriä, 12 min=720 sekuntia.

[nozick]

Kun nyt täällä edelleen herutellaan, niin melko yleisesti käytetty McMillan running calculator laskee Hermanni Vuoriselle tuon 14-vuotiaana juostun 800m ajan perusteella ennusteeksi 4000 metrille 12:36,9. Cooper tulos tällä kilometrivauhdilla olisi n. 3800 metriä. Neljän tonnin Cooperiin on toki tästä vielä aika paljon matkaa. McMillan laskee näitä aikoja siis laskennallisen maksimihapenottokyvyn kautta.

Itse otsikon kysymykseen Herkku olisi parhaina vuosinaan voinut olla ihan hyväkin veikkaus.

[Vanha Puusilmä]

Kiskaisen nyt tällaiseen topikkiin, kun ollaan Otto Tiitisestä, mistä tämä Jineten lainaus, melkoisen kaukana.

CIES:n tukimus voi antaa jotain osviittaa tuosta: https://football-observatory.com/IMG/sites/mr/mr68/en/

LaLigan joukkueet juoksivat keskimäärin 103,7 km ottelussa vs Allsvenskanin joukkueiden 103,6 km, aivan olematon ero siis (muistelisin EPL:n menneen jossain tuoreemmassa CIES:n julkaisussa kärkeen, mutten sitä löytänyt). Mutta yli 19,8 km/h nopeuden juoksuilla pelaaja eteni LaLigassa keskimäärin 803,9 m vs Allsvenskanin 732,7 m. Toki Allsvenskanin lukema ei sinänsä ole mikään huono vaan juuri alle tutkimuksen keskiarvon ja taakse jää mm. suomalaisten edustamat Bundesliga, Ligue 1 ja Serie B. Toisaalta suomalaisten suosima Puolan Ekstraklasa sen sijaan oli aivan LaLigan kannoilla, joten mene ja tiedä sitten.

..mutta ennenkaikkea ehkä voisin jatkaa kestävyyskunnon / kestävyysominaisuuksia vaativan suorituskyvyn ylläpitoa vaativan treenin ja mittaamisen problematiikalla.

On nääs sanottu, ettei Cooperin testi mittaa kovinkaan hyvin jalkapalloilijalta vaadittavia kestävyysominaisuuksia. Ja että piippi-testi olisi merkittävästi parempi tähän tarkoitukseen. Beep-testissä juostaan siis kiihtyvällä tahdilla 20m matka. Jokainen ei-aivan-tampio testin tekijä juoksee siis niin, että alkaa lönkötellen ja siitä tasaisesti kiihdyttää testin vaatimusten mukaisesti. Tällainen testi on siinämielessä Cooperia kivempi, ettei tarvitse välttämättä naputtaa sitä täyttä 12 min kieli vyön alla vaan tiput pois kun kunto loppuu; tyypillisesti ennen 12 min täyttymistä, kun kyse on heikkokuntoisista testattavista.

Kuitenkin jalkapallo-ottelussa tyypilliset tilanteet eivät ole tämänkaltaisia suorituksia. Oikeastaan taitaa merkittävin ero Cooperin ja beep-testin välillä olla tarve suunnanmuutoksiin, mikä on lajinomaista. Muistelen kuitenkin eräässä ihan toisen alan konferenssissa kylläkin n. 20 vuotta sitten Liverpoolin akatemian testaajan sanoneen, että he tekevät toisteisia 400m testejä pelaajille, mikä sekin kuulostaa ylimitoitetulta matkalta jalkapalloilijalle.

Jineten linkki osoittaa, että HIR-juoksuina tulee katetuksi kaikenkaikkiaan vain 1% pelaajan kokonaismatkasta ottelun aikana. HIR-juoksun mittaaminenkin on toki sikäli ongelmallinen, että siinä käytetään yhtä tiukkaa raja-arvoa vauhdista. Ja n. 20 km/h vauhti on todella kova, sillä jopa 15 km/h rasittaa kuitenkin ihan kivasti 90 min aikana. No, kun tilastoja tarkastelee, niin saa käsityksen, että HIR-juoksujen ero on todella paljon merkittävämpi kuin kokonaiskilometrien. Jälkimmäisten mittaaminen tuntuu jopa turhalta. (Samalla toki romuttuu kuva skottien munaravisarjasta...)

Jos tästä nyt äkkiseltään pitäisi tehdä jokin yhteenveto, niin pidentäisin vähän beep-testin matkaa ja laittaisin siihen pakollisen levon (kävelyn) mukaan ja aloittaisin testin korkeammalla intensiteetillä. Sitten voitaisiin katsoa, kuka jaksaa vetää fergie-timellä sen viimeisen spurtin ja tuikata voittomaalin.

[Jortsukka]

Kiskaisen nyt tällaiseen topikkiin, kun ollaan Otto Tiitisestä, mistä tämä Jineten lainaus, melkoisen kaukana.

..mutta ennenkaikkea ehkä voisin jatkaa kestävyyskunnon / kestävyysominaisuuksia vaativan suorituskyvyn ylläpitoa vaativan treenin ja mittaamisen problematiikalla.

On nääs sanottu, ettei Cooperin testi mittaa kovinkaan hyvin jalkapalloilijalta vaadittavia kestävyysominaisuuksia. Ja että piippi-testi olisi merkittävästi parempi tähän tarkoitukseen. Beep-testissä juostaan siis kiihtyvällä tahdilla 20m matka. Jokainen ei-aivan-tampio testin tekijä juoksee siis niin, että alkaa lönkötellen ja siitä tasaisesti kiihdyttää testin vaatimusten mukaisesti. Tällainen testi on siinämielessä Cooperia kivempi, ettei tarvitse välttämättä naputtaa sitä täyttä 12 min kieli vyön alla vaan tiput pois kun kunto loppuu; tyypillisesti ennen 12 min täyttymistä, kun kyse on heikkokuntoisista testattavista.

Kuitenkin jalkapallo-ottelussa tyypilliset tilanteet eivät ole tämänkaltaisia suorituksia. Oikeastaan taitaa merkittävin ero Cooperin ja beep-testin välillä olla tarve suunnanmuutoksiin, mikä on lajinomaista. Muistelen kuitenkin eräässä ihan toisen alan konferenssissa kylläkin n. 20 vuotta sitten Liverpoolin akatemian testaajan sanoneen, että he tekevät toisteisia 400m testejä pelaajille, mikä sekin kuulostaa ylimitoitetulta matkalta jalkapalloilijalle.

Jineten linkki osoittaa, että HIR-juoksuina tulee katetuksi kaikenkaikkiaan vain 1% pelaajan kokonaismatkasta ottelun aikana. HIR-juoksun mittaaminenkin on toki sikäli ongelmallinen, että siinä käytetään yhtä tiukkaa raja-arvoa vauhdista. Ja n. 20 km/h vauhti on todella kova, sillä jopa 15 km/h rasittaa kuitenkin ihan kivasti 90 min aikana. No, kun tilastoja tarkastelee, niin saa käsityksen, että HIR-juoksujen ero on todella paljon merkittävämpi kuin kokonaiskilometrien. Jälkimmäisten mittaaminen tuntuu jopa turhalta. (Samalla toki romuttuu kuva skottien munaravisarjasta...)

Jos tästä nyt äkkiseltään pitäisi tehdä jokin yhteenveto, niin pidentäisin vähän beep-testin matkaa ja laittaisin siihen pakollisen levon (kävelyn) mukaan ja aloittaisin testin korkeammalla intensiteetillä. Sitten voitaisiin katsoa, kuka jaksaa vetää fergie-timellä sen viimeisen spurtin ja tuikata voittomaalin.

Nykyisin juostaan paljon MAS-testiä mikä on mielestäni ihan hyvä testi futiskestävyyteen. Testissä juostaan siis 1200metriä niin että ensin juostaan 20m, takaisin, 40m, takaisin, 60m, takaisin. Tämä toistetaan sitten viisi kertaa. Tästä vielä pystytään sitten suoraan ottamaan pelaajille erilaisia juoksuja mitä toteuttaa arjessa. Piip-testin ongelma on se että se korostaa niin paljon nopeutta ja lopussa se on enemmän nopeustesti, kuin nopeuskestävyyden tai kestävyyden testi. Toki parempi kuin cooper ja sinänsä tiettyihin ominaisuuksiin hyvä testi.

Jalkapallo kun on kokoajan nopeutunut, niin tietyssä mielessä puhtaan nopeuden osalta ollaan jo todella korkealla. Nyt sitten puhtaan nopeuden lisäksi korostuu kyky tuottaa niitä täysvauhtisia suorituksia mahdollisimman kovalla teholla oikeissa hetkissä.

[Jinete]

Jineten linkki osoittaa, että HIR-juoksuina tulee katetuksi kaikenkaikkiaan vain 1% pelaajan kokonaismatkasta ottelun aikana.

Siis tuossa oli hieman hassusti noi lukemat, mutta n. 800 m on kyllä enemmän kuin 1% pelaajan kokonaismatkasta, joka on paljon lähempänä 10 kuin 80 kilometria

[Vanha Puusilmä]

Siis tuossa oli hieman hassusti noi lukemat, mutta n. 800 m on kyllä enemmän kuin 1% pelaajan kokonaismatkasta, joka on paljon lähempänä 10 kuin 80 kilometria

Joo piti toki laittaa 10% vaikka totuus taitaa olla joku 8% lähempänä. Voisihan sitä paremmalla ajalla vääntää jonkin korrelaation kokonaismatkan ja hir-juoksujen välille, mutta mahtaako olla kuntopuolella näiden suhteella juuri merkitystä, epäilen. Spurteista palautuminen jokatapauksessa ei liene aivan 1:1 suhteessa kestävyyskuntoon. Näin keski-iän paremmalle puolelle päässeenä sen viim huomaa. Vaikka sydän moottorina hoitaisi hommansa niin lihasten elpyminen, elastisuus tms merkitys jo korostuu.

[Nipale]

Beep, MAS, Cooper..  Samat tyypit niissä pärjää. Eli jos puhutaan ihan vaan juoksukestävyyden mittaamisesta niin en kyllä näe että lajinomaisuudella on lopputulosten kannalta mitään merkitystä.
Toki Beep ja MAS henkisesti varmasti helpompia kuin Cooper joten mystisiä poissaoloja tulee ehkä vähemmän .
"Armeijassa" (Lahden urheilukoulu) ollessani oli tupakavereina muutama silloisen FC Lahden veikkausliigapelaaja. mm Kari Arkivuo. Tulokset oli muistaakseni 2800 - 3000 - 3100 - 3300. Arkivuo taisi juosta tuon 3300.
Parhaat suunnistajat ja kestävyysjuoksijat juoksi 3700 - 3900.