Suomen Futsalmaajoukkue

[Ruuttuu]

Kaikki kunnia ylläoleville, mutta mitään näyttöjä miesten pääsarjatasolla menestyvästi valmennettu  ei ole. Helander tai Somero ennemmin naisten majun vastuuseen tai hakemaan kannuksia miesten puolella ja näyttämään osaako ja pärjääkö miesten puolella.
Montakin naisten puolella menestykkäästi valmentaneet eri pallopelissä eivät ole onnistuneet miesten puolella.
Tovottavasti ei niin huono tilanne ole että ovat sillä listalla jolta seuraaava miesten valkku valitaan.

Varsin hassulta kumpi tahansa valinta tuntuisi, kuten kaikki muutkin täällä mainitut nimet poislukien Mico tai kenties Ale. Ihan mielenkiinnosta, onko heittää esimerkkejä naisissa menestyneistä valmentajista jotka eivät miehissä ole menestyneet? En epäile etteikö näitä löytyisi, itselle vain ei tule ketään mieleen. Toisin päin kyllä, esimerkiksi Joonas Rantanen, joka valmensi pitkään HJK:n naisissa ja on sittemmin ollut voittamassa suomenmestaruutta HJK:ssa, nostanut Gnistanin miehet liigaan ja luotsasi Ilveksen viime kaudella Veikkausliigan hopealle. Onhan Axerudinkin ainoa päävalmentaja pesti ennen Akaata nimenomaan naisten puolelta.

[Schneider]

Suomipelaajien laatuongelmat ovat perus suomivalmentajien heikkoudesta, joten en kyllä suomivalmentajaa laittaisi puikkoihin. Ihan hyvin voitaisiin mennä nykyisellä, jos ajan myötä jotain oppia valuisi sinne rivitason tekemiseen. Niin kauan kuin ei saada pelaajien tasoa nostettua, niin ei voida pelata parempaa futsalia. Tosin luulisi Suomesta edes löytyvän jokunen pelaakin, joka jollain Litin-ihmeellä olisivat itse jotain oppineet ja kehittyneet?

[Stürmer]

Maajoukkueen päävalmentajan tärkein ominaisuus on kyky repiä käytettävissä olevasta materiaalista paras mahdollinen irti. Toiseksi tärkein ominaisuus on kyky erottaa pelaajista ne, joiden ominaisuudet oikeasti riittävät kansainväliselle tasolle. Kuten jo tuossa ylempänäkin todetiin, sarjoissa on paljon niitä pelaajia, jotka kyllä loistavat helppoja vastustajia vastaan, mutta joiden tekeminen murenee kovemmassa paineessa.  Ja sitten on niitä, joiden henkilökohtaisen taidon ja pelikäsityksen syvyys riittää säilyttämään tason myös tilan ja ajan niukkuudessa.

Se, että joku on voittanut kotimaan liigassa seurajoukkuevalkkuna mestaruuksia pelkästään ylivoimaisen materiaalin turvin, ei kerro maajoukkuevalmentamisen edellytykstä paljoakaan. Pelkästään käytettävissä oleva harjoitteluaika ja resurssit eroavat totaalisesti ja maajoukkueen pelitapa pitää lähtökohtaisesti rakentaa niin selkeäksi, että eri taustoista tulevat pelaajat pystyvät sen lyhyessä ajassa omaksumaan. Micon alkuaikoina maajoukkueen ykköskentällinen taisi omaan piikkiin leireillä keskenään yhteispeliä hiomassa, kun liiton panostukset leirityksiin eivät olleet riittäviä.  Kuinkahan paljon merkitystä tällä mahtoi olla Micon majun menestyksen taustalla?

[nimenomaan]

Sanoisin että Helander ja Somero voisivat pikimmiten korvata nykyisen Naisten futsalmajukoutsin ellei ens viikolla tule tulosta Ranskassa. Aivan liian kauan on höpöhöpö ukko saanu vetää tahtipuikkoa siellä, uudet tuulet tervetulleita vaikka aina muutos on riski. Joskus sille on aikansa.


Näkisin että vaikka Naisten futsal Liigan moninkertainen Suomen mestaruus on valmentajalle erinomainen meriitti, ollaan aika kaukana siitä että nykystatuksella olisi oiva valinta miesten majukäskijäksi. Miesten ja Naisten futsal ovat aivan eri maailmansa saati seurajoukkueessa toimiminen vs maajoukkueen luotsina oleminen. Jos Palloliitto sellaiseen ratkaisuun päätyisi,olisin yllättyny itse kovasti mutta eihän kukaan oo sanonut että nykyinen päävalmentaja saisi edes potkuja.. Se on vain monen harras toive.

Ennustan että miesten seuraava majuvalkku tulloo ulkomailta ja on sellainen jolla on miesten futsalista laajasti kokemusta ja meriittejä.

[pelderhostiga]

Mendo vaikuttaa varsin hyvältä tyypiltä ja on ymmärtääkseni pelaajien keskuudessa pidetty valmentaja, päävalmentajana ei silti hänelläkään taida olla hirvittävästi kokemusta, eikä myöskään juuri meriittejä valmennusuralta.

En itsekään usko, että Mendolinilla vielä tällä hetkellä riittäisi rahkeet maajoukkueen valmentamiseen, mutta eikös tässä ole juuri se tärkein ominaisuus, jota maajoukkueen valmentajalta vaaditaan? Maajoukkuetapahtumissa pelaajille tulee saada hyvä olotila ja itseluottamus tappiin lyhyessä ajassa, ja käsittääkseni ainakin siinä Mendo on ollut kova tekijä. Kylkeen kun saisi vielä vähän taktista juonikkuutta niin avot, ominaisuudet olisivat kuin Marticilla aikanaan.

Sitä toki hieman ihmettelen, ettei Mendolinin Mad Maxin tämänhetkisen päävalmentajan Tomi Tuomisen nimeä ole vielä heitetty esille, vaikka aika laveasti erilaisia valmentajanimiä on Suomesta jo mainittukin. Aikanaan Tuominen taisi olla pioneeri futsalvalmennuksen kouluttautumisen suhteen, kokemusta on liigan päävalmentajuudesta kolmesta eri seurasta ja myös junnujen puolelta runsaasti. Tuominen on myös ollut mukana nuorten maajoukkueiden valmennuksessa, joten on jo valmiiksi ns. "liiton mies" Kerkko Huhtasen tapaan. Markku Kanervan tapaan näillä huhtasilla ja tuomisilla olisi ainakin se etu, että ovat monia nykyisiä ja tulevia maajoukkueen runkopelaajia jo aiemmin valmentaneet junnumaajoukkueissa, joten tietoa on jo valmiiksi ja kyseessä olisi pelaajille tuttu valinta.

Toinen Mendolinista mieleen juolahtanut ajatus oli se, että GFT:n yllätyshopeakaudella miehen apuvalmentajana ja oikeana kätenä toimi hyvin vahvasti Panu Autio. Jos näistä nimistä fantasioisi ja yhdistelisi vapaalla kädellä maajoukkueelle jonkin Tuominen-Mendolin-Autio valmennusryhmän, väittäisin, että siinä alkaisi jo olla tarpeeksi näkemystä, kokemusta ja tietotaitoa. Tai ainakin niin paljon kuin Suomen rajojen sisältä voi löytyä.

[Ruuttuu]

Sitä toki hieman ihmettelen, ettei Mendolinin Mad Maxin tämänhetkisen päävalmentajan Tomi Tuomisen nimeä ole vielä heitetty esille, vaikka aika laveasti erilaisia valmentajanimiä on Suomesta jo mainittukin. Aikanaan Tuominen taisi olla pioneeri futsalvalmennuksen kouluttautumisen suhteen, kokemusta on liigan päävalmentajuudesta kolmesta eri seurasta ja myös junnujen puolelta runsaasti. Tuominen on myös ollut mukana nuorten maajoukkueiden valmennuksessa, joten on jo valmiiksi ns. "liiton mies" Kerkko Huhtasen tapaan. Markku Kanervan tapaan näillä huhtasilla ja tuomisilla olisi ainakin se etu, että ovat monia nykyisiä ja tulevia maajoukkueen runkopelaajia jo aiemmin valmentaneet junnumaajoukkueissa, joten tietoa on jo valmiiksi ja kyseessä olisi pelaajille tuttu valinta.

Minulla ei sen tarkempaa näkemystä Tuomisen osaamisesta ole, mutta eikö 16-17 kautta (pronssipeli tappio 8-1) lukuunottamatta miehen kausi ole tyssännyt aina runkosarjaan tai ensimmäiseen pudotuspelikierrokseen, viime kaudella jopa isohkona ennakkosuosikkina suoraan kahdessa matsissa. Kyllä mielestäni jotain pitäisi kyetä voittamaankin, tai edes tavalla tai toisella kyetä osoittamaan kykenevänsä maksimoimaan tuloksia, jotta voisi olla keskusteluissa maajoukkueen päävalmentajan tehtävään.

[pelderhostiga]

Minulla ei sen tarkempaa näkemystä Tuomisen osaamisesta ole, mutta eikö 16-17 kautta (pronssipeli tappio 8-1) lukuunottamatta miehen kausi ole tyssännyt aina runkosarjaan tai ensimmäiseen pudotuspelikierrokseen, viime kaudella jopa isohkona ennakkosuosikkina suoraan kahdessa matsissa. Kyllä mielestäni jotain pitäisi kyetä voittamaankin, tai edes tavalla tai toisella kyetä osoittamaan kykenevänsä maksimoimaan tuloksia, jotta voisi olla keskusteluissa maajoukkueen päävalmentajan tehtävään.

Siihenhän sekin ajatus sitten tyssää kuten lähes kaikilla muillakin suomalaisilla valmentajilla. Mahtaakohan edes löytyä sellaista suomalaista valmentajaa, jolla olisi tarpeeksi tietotaitoa, kokemusta ja näyttöjä voittamisesta yhdessä paketissa? Ei varmaan, kuten aiemmista viesteistä on käynyt ilmi. Sen takia itsekin pohdin enemmän tuollaista valmentajatiimiä, jossa olisi sopivasti vähän kaikkea ja jonka jäsenet kompensoisivat toistensa heikkouksia. Esimerkiksi tuossa hahmottelemassani kolmikossa olisi kuitenkin jo muilta osin näyttöjä tulosten maksimoinnista.

Ja ehkä olisin itse myös valmis katsomaan hieman tulosten taakse. Viime vuosi oli paha kolaus Tuomisen uskottavuudelle, mutta muuten en pitäisi putoamista ensimmäisellä pudotuspelikierroksella sarjan parhaille joukkueille (hopeajoukkueet GFT ja Kemi kerran, mestari-KaDy useampaan otteeeseen) hälyttävänä, vaikka jättiyllätystä ei onnistunutkaan niissä sarjoissa tekemään. Voisin hyvin nähdä esimerkiksi Tuomisen juuri kokemuksen ja tietotaidon osalta uskottavana päävalmentajana, jonka tiimissä joku nouseva mutta vähemmän kokemusta omaava valmentajalupaus (Mendolin, Autio, Axerud yms.) pääsisi vaikuttamaan maajoukkueen pelaamiseen ns. tutkan alla.

Toki tullaan myös täällä aiemminkin esitettyyn kysymykseen siitä, mikä on maajoukkueen tulevan valmentajan tärkein tehtävä. Jos janan toisessa päässä olisi voittaminen ja toisessa päässä pelaaja- ja lajikehitys, mihin kohtaa asteikkoa neula laitettaisiin? Nämä eivät tietenkään ole toisiaan poissulkevia asioita, mutta itsekään en olisi valmis siihen, että Suomen maajoukkue pelaisi jotain Vaskon nihilistipalloa, vaikka tuolla on tietenkin paljon näyttöjä tulosten maksimoinnista. Puhumattakaan sitten Cizmarista tai Kalermosta, vaikka paljon voittoja ovat hekin valmentajana onnistuneet haalimaan.

Itse olisin valmis antamaan näyttöpaikan hieman heikommallakin rekordilla operoivalle valmentajalle, jos vain tietäisi kyseessä olevan laadukas ja tilanteeseen sopiva tapaus. Niinhän se monissa pallopeleissä usein menee, että jotain valmentajaa pidetään ikuisena häviäjänä, kunnes päätyvät sattuman kautta oikeaan joukkueeseen ja tilanteeseen, ja loppu on historiaa.

[Hunter]

Kansainvälisen futsalin ymmärrys ja sen vaatimukset ovat puutteliset monella Suomen sarjoissa valmentavalla.
Se että Suomenliigassa(miten korkealle sarja rankattu euroopassa?) menestyy tai menestyy naisten SM sarjassa(varmaan vielä vähän alempana rankkauksessa miesten euroopan sarjarankingissa) ei vielä ihan valitettavasti riitä.
Jo kokemuksen ja sitä kautta kv tason tiedon puute karsii monta kandidaattia Suomesta sivummalle.

[Ruuttuu]

Kansainvälisen futsalin ymmärrys ja sen vaatimukset ovat puutteliset monella Suomen sarjoissa valmentavalla.
Se että Suomenliigassa(miten korkealle sarja rankattu euroopassa?) menestyy tai menestyy naisten SM sarjassa(varmaan vielä vähän alempana rankkauksessa miesten euroopan sarjarankingissa) ei vielä ihan valitettavasti riitä.
Jo kokemuksen ja sitä kautta kv tason tiedon puute karsii monta kandidaattia Suomesta sivummalle.

Vaikka KV kokemus on takuuvarmasti hyödyllistä, ei valmentaminen ole valmentamista kummempaa tapahtui se missä tahansa. Jos osaat maksimoida oman joukkueesi potentiaalin, analysoida vastustajaa / kilpailua johon osallistut ja rakentaa analyysin pohjalta käytettävissä olevien resurssien puitteissa voittavan taktiikan ja strategian niin ei se taito mihinkään häviä vaikka kilpailuympäristö muuttuisikin. Ongelma vain on, että jos tätä ei valmentaja ole tehnyt kv tasolla aiemmin, niin on äärimmäisen vaikeaa arvioida kykenisikö valmentaja siihen vai ei. Siksi juuri tuntuu hieman hassulta nostaa esiin nimiä jotka eivät ole edes kotimaisessa ympäristössä osoittaneet tähän pystyvänsä.
Ehkä jos tätä omaa ajatteluketjuani yrittäisin jotenkin loogisesti havainnollistaa, niin jos meillä on 200kg paino joka jonkun on nostettava ja vaihtoehtoina meillä on ehdokas A jonka tiedetään nostaneen onnistuneesti 170kg, mutta hän ei ole yrittänytkään raskaampaa painoa ja ehdokas B jonka tiedetään epäonnistuneet 190kg nostossa useasti, niin ennemmin minä kokeilen onneani ehdokas A:n kanssa.

[MaximTsigalko]

Lukitaan Oleg Torniosta. On näitä kaikkia. Ulkomaalainen, valmentanut miehiä, valmentanut naisia, kokemusta kansainvälisistä peleistä. Valinta on tehty. Hajaantukaa.

[pelderhostiga]

Kansainvälisen futsalin ymmärrys ja sen vaatimukset ovat puutteliset monella Suomen sarjoissa valmentavalla.
Se että Suomenliigassa(miten korkealle sarja rankattu euroopassa?) menestyy tai menestyy naisten SM sarjassa(varmaan vielä vähän alempana rankkauksessa miesten euroopan sarjarankingissa) ei vielä ihan valitettavasti riitä.
Jo kokemuksen ja sitä kautta kv tason tiedon puute karsii monta kandidaattia Suomesta sivummalle.

Kuinka monta kandidaattia tuo sitten realistisesti karsii pois? Täällä esitetyistä nimistä ainakin Huhtanen, Tuominen, Axerud, Kytölä ja Autio ovat sellaisia, joilla on kokemusta maajoukkueympyröistä ja/tai ulkomaisista seurajoukkueista pelaajana tai valmentajana, joten varmasti heiltä löytyy myös tietoa lajin kansainvälisestä tasosta.

Todennäköisimmin maajoukkueen uutta valmentajaa toki rekrytään taas ulkomailta sitten, kun Gargellista älytään luopua, mutta itseäni ei haittaisi, vaikka tällä kertaa koitettaisiin vaihteeksi kasata mahdollisimman laadukas valmennusryhmä ihan vain suomalaisista nimistä. Täältäkin löytyy suhteellisen osaavia tekijöitä, ja näkisin tuon hyväksi myös maajoukkueen sukupolvenvaihdoksen kannalta, joka eittämättä on edessä ennen seuraavia karsintoja.

Ehkä jos tätä omaa ajatteluketjuani yrittäisin jotenkin loogisesti havainnollistaa, niin jos meillä on 200kg paino joka jonkun on nostettava ja vaihtoehtoina meillä on ehdokas A jonka tiedetään nostaneen onnistuneesti 170kg, mutta hän ei ole yrittänytkään raskaampaa painoa ja ehdokas B jonka tiedetään epäonnistuneet 190kg nostossa useasti, niin ennemmin minä kokeilen onneani ehdokas A:n kanssa.

Edelleen ymmärrän tämän pointin, mutta muista lajeista tulee mieleen lukuisia esimerkkejä valmentajista, joita on pidetty epäonnistuneina vuosia tai jopa vuosikymmeniä, kunnes yhtäkkiä ovatkin voittaneet kaiken, ja sen jälkeen heitä on pidetty neroina. Sen takia en itse suostu tuijottamaan täysin pelkkää tulosta.

Totta kai maajoukkuevalmentajaa valittaessa pyritään valitsemaan mahdollisimman "turvallinen" vaihtoehto, mutta silti siihen liittyy aina oma riskinsä. Eikä vähiten silloin, kun valinta on joku ulkomaalainen puoliksi tuntematon nimi.

Jos esimerkiksi tällä kaudella joku altavastaaja voittaa liigan, tekeekö se kyseisen joukkueen valmentajasta automaattisesti paremman kuin eilen tai vaikkapa viime kaudella? Mielestäni täytyy tosiaan pystyä tarpeen vaatiessa katsomaan myös tulosten taakse.

[Hunter]

Kuinka monta kandidaattia tuo sitten realistisesti karsii pois? Täällä esitetyistä nimistä ainakin Huhtanen, Tuominen, Axerud, Kytölä ja Autio ovat sellaisia, joilla on kokemusta maajoukkueympyröistä ja/tai ulkomaisista seurajoukkueista pelaajana tai valmentajana, joten varmasti heiltä löytyy myös tietoa lajin kansainvälisestä tasosta.

Todennäköisimmin maajoukkueen uutta valmentajaa toki rekrytään taas ulkomailta sitten, kun Gargellista älytään luopua, mutta itseäni ei haittaisi, vaikka tällä kertaa koitettaisiin vaihteeksi kasata mahdollisimman laadukas valmennusryhmä ihan vain suomalaisista nimistä. Täältäkin löytyy suhteellisen osaavia tekijöitä, ja näkisin tuon hyväksi myös maajoukkueen sukupolvenvaihdoksen kannalta, joka eittämättä on edessä ennen seuraavia karsintoja.

Edelleen ymmärrän tämän pointin, mutta muista lajeista tulee mieleen lukuisia esimerkkejä valmentajista, joita on pidetty epäonnistuneina vuosia tai jopa vuosikymmeniä, kunnes yhtäkkiä ovatkin voittaneet kaiken, ja sen jälkeen heitä on pidetty neroina. Sen takia en itse suostu tuijottamaan täysin pelkkää tulosta.

Totta kai maajoukkuevalmentajaa valittaessa pyritään valitsemaan mahdollisimman "turvallinen" vaihtoehto, mutta silti siihen liittyy aina oma riskinsä. Eikä vähiten silloin, kun valinta on joku ulkomaalainen puoliksi tuntematon nimi.

Jos esimerkiksi tällä kaudella joku altavastaaja voittaa liigan, tekeekö se kyseisen joukkueen valmentajasta automaattisesti paremman kuin eilen tai vaikkapa viime kaudella? Mielestäni täytyy tosiaan pystyä tarpeen vaatiessa katsomaan myös tulosten taakse.

Sukupolvenvaihdos?
Suomellahan on nuori ja varsin kokenut joukkue tällä hetkellä. Runko pelaajat ns parhaassa iässä ja valmiina myös seuraaviin karsintoihin. Eikä ”eläköitymistä” lähene, kuin ehkä ikinuori J.Kytölä. Muutama nuori otettu jo tähän karsintaan mukaan kasvamaan.

[Ruuttuu]

Edelleen ymmärrän tämän pointin, mutta muista lajeista tulee mieleen lukuisia esimerkkejä valmentajista, joita on pidetty epäonnistuneina vuosia tai jopa vuosikymmeniä, kunnes yhtäkkiä ovatkin voittaneet kaiken, ja sen jälkeen heitä on pidetty neroina. Sen takia en itse suostu tuijottamaan täysin pelkkää tulosta.

Tämä on erinomainen pointti ja kaikki valmentajat eivät sovi kaikkiin joukkueisiin tai ympäristöihin ja joskus kun oikeat olosuhteet osuvat kohdalleen voi joku olla aivan huippuvalmentaja vaikka läpimurto olisi muualla jäänyt tekemättä. Toki myös valmentajat kehittyvät ja vastaavasti myös taantuvat, eikä huippuvalmentaja ole aina ollut huippuvalmentaja, eikä välttämättä tule aina olemaan.

Jos esimerkiksi tällä kaudella joku altavastaaja voittaa liigan, tekeekö se kyseisen joukkueen valmentajasta automaattisesti paremman kuin eilen tai vaikkapa viime kaudella? Mielestäni täytyy tosiaan pystyä tarpeen vaatiessa katsomaan myös tulosten taakse.

Mielestäni tekee, tulosurheilustahan tässä on kyse, vaikka tietenkin on totta että myös tuloksen taaksekin on nähtävä, niin kyllä voittaminen on sellainen meriitti jota ei voi sivuuttaa tai vähätellä, varsinkin jos se tapahtuu altavastaajana.

[Hunter]

Mielestäni tekee, tulosurheilustahan tässä on kyse, vaikka tietenkin on totta että myös tuloksen taaksekin on nähtävä, niin kyllä voittaminen on sellainen meriitti jota ei voi sivuuttaa tai vähätellä, varsinkin jos se tapahtuu altavastaajana.

Suomenliigassa ja monen muunkin maan voit pärjätä, kun organisaatio on loistava ja seuralla budjetti kunnossa. Tällä viittaan edelliseen että maajoukkuevalmennus on eri ja jos ei kv ymmärrystä ja osaamista ole, niin kotimaan ympyröistä niihin hyppy on syvä, vaikka muutamia arvolätkiä kaulassa roikkuisikin.

[divarityrä]

Suomenliigassa ja monen muunkin maan voit pärjätä, kun organisaatio on loistava ja seuralla budjetti kunnossa. Tällä viittaan edelliseen että maajoukkuevalmennus on eri ja jos ei kv ymmärrystä ja osaamista ole, niin kotimaan ympyröistä niihin hyppy on syvä, vaikka muutamia arvolätkiä kaulassa roikkuisikin.

Mutta vähän itseäkin korjaten ei se ulkomaan ymmärrys ole suoraan autuaaksi tekevä, case Gargelli sen todistakoon. Tarvitsee olla niin ulkomaan tason ymmärrys sekä johtamisen taitoja.

[Taron grouge]

Olin huvittunut, kun tuossa aiemmin esim. Axerudin nimeä heitettiin ilmoille ennen kuin Tuomista oli mainittu kertaakaan. Mad Maxissa näkyy selkeä kehitysprosessi ja tässä on varmasti Tuomisella ollut merkittävä rooli. Ja jos nyt jotain nuorempaa kykyä haetaan, niin Mendolinilla on jo ehtinyt näyttöjäkin kertyä, omasta mielestäni panos TPK:n nousussa uudelle tasolle näistä kovimpana.

Jos ei ulkomailta ammattilaiskoutsia, niin itselle kävisi Tuominen - Mendolin -dumbo. Mikäli olen oikein ymmärtänyt, ei Gargellille tarvita edes potkuja, koska sopimus päättyy kesäkuussa. En kyllä edes pahastuisi Gargelli jatkosta, sillä kotimaan valmentajakehitykseen mies on antanut panoksensa liigajoukkuekierriksellaan ja valmentajakoulutuksissa. Jos joku yhden karsinnan mittainen jatko vielä tulisi, saisi sen selkeänä tavoitteena olla tuloksen repiminen pohjanaan sinällään monipuolistunut maajoukkueen pelaaminen. Selkeytystä vain pelikirjaan ja tulosta saattaa vielä tulla.

Heitetään nyt vielä loppuun, että miksei Mestarivalmentaja Paanasta ole otettu mukaan spekulaatioihin?

[fair.play]

Mad Maxien selkeän kehitysprosessin takana on eniten kasvanut pelaajabudjetti ja pelaajarekryt. Varmasti hyviä koutseja mutta näytöt menestymisestä on erittäin ohuet. Oikeastaan voisi tähän nostaa suomalaisista koutseista Maxejä viime kauden pleijareissa kyykyttäneen Valdrin Seferin. Runkosarjan 4. ja Akaan lisäksi ainut joka onnistui Kemistä hakemaan vierasvoiton. Unohtakaa jo Istrefi, maajoukkueeseen pitäisi huudella Antti Korhosta ja Valmir Seferiä (pohjapelaajalle hyvät 6+18 tehot).

[Hunter]

https://www.palloliitto.fi/ajankohtaista/miesten-futsalmaajoukkue-valittu-em-karsintojen-viimeiseen-vaiheeseen

[Ilkeä Eläinlääkäri]

Suomi johtoon Maltaa vastaan. Näköjään tuo mukahauska ja -nokkela "ole hyvä" maalikuulutuksen jälkeen on rantautunut myös futsaliin.

[Stürmer]

Suomi-Malta HT 1-0.  Ei tämä nyt oikein vakuuta, valitettavasti.  Puolittaisia paikkoja on kyllä saatu, mutta muuten pelistä on vaikea löytää selkeää systeemiä.  Toki ottelun panoksettomuus varmasti latistaa tunnelmia, mutta olisihan tässä nyt ainakin kasvojen pesun paikka.

e. FT 7-0.  Melkoisen kahtiajakoinen peli, jossa Suomi nosti kyllä tasoaan loppua kohti selvästi.  Malta joutui avaamaan peliään 2-0 -tilanteessa, joten Suomelle avautui tilanteita ihan eri tavalla kuin alussa.  Nuorisolaisilta huikea sisääntulo ja esimerkin näyttö vanhalle kaartille siitä mitä intensiteettiä kaivattaisiin. Kasvojen pesu suoritettu.

[Vasenlaita9]

Suomi johtoon Maltaa vastaan. Näköjään tuo mukahauska ja -nokkela "ole hyvä" maalikuulutuksen jälkeen on rantautunut myös futsaliin.

Kuuluttaja karjuu erittäin vastenmielisesti. Hän ottaa paljon isompaa roolia kuin hänelle kuuluisi.

[Laeski]

Kuuluttaja karjuu erittäin vastenmielisesti. Hän ottaa paljon isompaa roolia kuin hänelle kuuluisi.

Joo rupes jo toivoo ettei tulis enemmän maaleja

[Stürmer]

Tänään kärsintöjen päätösottelu Italiaa vastaan klo 21. Nähtäväksi jää miten kepsuttipullon aukeaminen Maltaa vastaan näkyy pelirohkeudessa ja maalipaikkojen määrässä vai näkyykö mitenkään. Suomella illlan ottelussa on kyse lähinnä maineen (?) palautuksesta, Italialla panoksena on varmistaa pääsy kahdeksan parhaan lohkokakkosen joukkoon.

Lineaari-tv:stä tätä ei näköjään ole tarjolla, mutta Yle Areena näyttää klo 20:50 alkaen: https://areena.yle.fi/1-74123813

[cougaref]

Täytyy tunnustaa että jos en olis kuunnellut 11 ystävän futsalkeskustelua tänään, niin olisin unohtanut koko matsin

[Jouni P]

Kuka on tämä kommentaattori Härkösen apuna? Joku entinen pelaaja?