Yleisömäärät 2021 - anna sakkoa saatana, mutta päästä katsomoon!

[scud9]

Oman kuplan perusteella lopettaisin täysin turhan vastakkainasettelun lätkän ja futiksen välillä.

[Raahaaja]

Pelin tasoon liittyen taisi olla niin, että Uefan seurarankingiin peilaten suomella on jopa poikkeuksellisen hyvät katsojamäärät. Tämä siis ennen koronaa. Tässä mielessä toivoa tavallaan on, kun ”paskalla” tuotteella saadaan yleisöä paikalle enemmän kuin rankingin suht samoilla sijoilla olevissa maissa.

Hyvä huomio, forumilla väännetty valitusta yleisömääristä varmaan maailman sivu. Lajin asemaan ja tasoonkin nähden yleisömäärät ennen koronaa näyttäytyvät vähän eri valossa nyt.

Ja mitä muuten tähän keskuteluun tulee, niin on vahvat muistikuvat jostain liigan katsojatutkimuksesta, jossa kysyttiin mitkä olivat suurimmat syyt mennä katsomaan pelejä. Pelin taso ei ollut lähelläkään kärkeä.

[Tiksa]

Suomessa demografinen rakennemuutos on ollut myös Euroopan nopeimpia. Paikallisuus on meillä erityisissä vaikeuksissa ja jalkapalloseurat ja niiden stadionit on juuri paikallisia. Kun noita identiteettejä ei synny, ei synny kiinnostusta mennä peleihin. Siksi juuri Vantaalla ja Espoossa on ylisuuret vaikeudet saada yleisöä ja pysyvyyttä, vaikka populaa olisi kahdenkin jengin edestä. Useimmissa Euroopan maissa juuri paikallinen jalkapalloseura on jotain perinteistä ja paikallista, historiallista ja kaikkien muutosten keskellä jatkumoa, johon voi joka lauantai kiinnittyä turvallisesti ja myös sosiaalisesti. Ja tähän on kiinnitytty jo usean sukupolven
[...]
HIFK:lla tuota identiteettiä on Suomessa ehkä eniten. Jopa kakkosdivarissa Kallion kentällä se oli aistittavissa.

Olet oikeassa: kaupungistuminen oli nopeaa ja myöhäistä verrattuna moneen muuhun maahan. Ja jääkiekko oli paikalla juuri oikeaan aikaan uusine komeine halleineen ja uudella sm-liigalla, joten se muodostui uusien kaupunkilaisten siteeksi uuteen asuinpaikkaansa.

Samanlainen sosiaalinen murros on tapahtunut viime aikoina: Suomi on eurooppalaistunut. Parikymppiselle stadilaiselle (ja myös nelikymppiselle koodarille) Berliini tai Tukholma ovat läheisempiä kuin Vaasa tai Lappeenranta. Seurafutis ei ole tästä päässyt hyötymään, mutta mä luulen että se on yksi syy miksi Huuhkajista on tullut niin suosittua.

Vantaalaisten ja espoolaisten kohdalla niiden pitäisi myöntää olevansa Helsingin lähiöitä ja tehdä valinta kannattaako punaista vai sinivalkoraidallisia. Kuten ne valitsivat lätkässäkin.

Koska eihän meidän katsojamäärien ongelma ole se, että meidän 10. tai 15. suosituin seura ei vedä yleisöä, vaan se, että meidän suurimmat seurat eivät ole suuria. Eihän jossain Belgiassa tai Ruotsissa, puhumattakaan jostain Portugalista tai Skotlannista, kaikki seurat vedä mitään kymmenientuhansien yleisöjä, vaan niissä on muutamia isoja seuroja, joihin kohdistuva mielenkiinto kannattelee koko lajia. Ja samahan se on ollut suomalaisessa lätkässäkin. Helsingin ja Tampereen derbyt, TPS ja Kärpät. Sorry, saipat ja ässät, vaikka olisitte paikallisesti miten isoja tahansa, niin ei lätkän valtakunnallinen menestystarina teidän varaan olisi rakentunut.

[Kiitaja]

Ei kyllä SM-liigallakaan kovin kaksisesti mene. Setämiehet käy matseissa firman lipuilla mutta ei nuoria kiinnosta lähteä jonnekkin koleaan latoon katsomaan heikkotasoista lätkää vaan ne katsoo änäriä.

[Bjarne Stroustrup]

Veikkausliiga on paha väliinputoaja. Se ei ole tarpeeksi paikallinen niin että sitä mentäisiin katsomaan samalla innolla kuin omien superjunnujen peliä eikä se ole tarpeeksi hyvä tapahtuma, niin että siinä viihtyisi kuten SM-liigan lätkämatsissa vaikkei niin pelistä itsessään välittäisikään.

Tästä voi syyttää vain TV2:sta, joka onnistuneesti tappoi paikalliset identiteetit ja murteet hämäläistäessään koko valtakunnan. En tiedä onko se sitten hyvä vai huono asia, että härmässä massojen maailmankuva rakentuu ensisijaisesti myyttisen suomalaisuuden ympärille, joka rakennettiin itsenäistymisprojektia varten. Asuinpaikka tuntuu olevan useimmille aivan yhdentekevä, koska sen on päättänyt jonkin ulkoinen taho (työnantaja) ja juuret ovat jossain muualla eikä sinne useimmiten edes kaivata takaisin.

HIFK tuntuu olevan siinä mielessä oma lukunsa, että se varmaan saisi faneja paikalle Jukolan viestiin, jos sillä sattuisi olemaan IFK Göteborgin tapaan suunnistusjaosto. Mutta siellä on toimistolla rakennettu myyttistä IFK-brändiä pitkään ja hartaasti, johon niin helsinkiläiset kuin helsinkiläisiksi haluavat heinäkengätkin haluavat samaistua.

[freebird]

Kun topicissa alettiin vertailemaan muihin maihin, niin oli pakko tehdä hieman tutkivaa vertailua:

Bulgaria 6,948,445 - Parva Liga 1,824 -> 1,531
Tanska 5,792,202 - Danish Superliga 6,328 -> 8,427
Suomi 5,540,720 - Veikkausliiga 2,650 -> 1,425
Slovakia 5,459,642 - Super Liga 2,360 -> 1,363
Norja 5,421,241 - Eliteserien 5,792 -> 2,391
Irlanti 4,937,786 - Premier League 1,120 -> 1,333
Kroatia 4,105,267 - Prva HNL 2,674 -> 1,788
Moldova 4,033,963 - Divizia Nationala 446 -> 591

Selitykset järjestyksessä: Maa, asukasmäärä - liigan nimi, liigan yleisökeskiarvo 2019 päättyneellä kaudella -> liigan yleisökeskiarvo kuluvalla kaudella

Statsit worldfootball.net-sivulta.

Nopeasti analysoituna kyllä yleisökeskiarvon trendi on ollut laskeva monessa muussakin Suomen kokoisessa maassa Euroopassa, eli voidaan puhua ihan yleisestä eurooppalaisesta ilmiöstä.

Näyttäisi, että erityisesti Norjassa, Slovakiassa, Suomessa ja Kroatiassa yleisömäärät ovat laskeneet radikaalisti.

Puolestaan Tanskassa keskiarvo on kääntynyt kasvuun. Tämä johtunee ajoissa lanseeratusta koronapassista, futiksen em-kisoista, Tanskan menestyksestä jne.

[jalmutin]

Jos ei ole tämän parempia vertailukohtia Suomeen antaa niin kannattaa ehkä jättää viesti kokonaan kirjoittamatta?

Alkuperäisessä viestissä sanottiin näitä paikkoja olevan maapallo pullollaan. Mutta saivartelu sikseen, eihän näitä voi sitten verrata mitenkään järkevästi jos tuolle linjalle lähdetään. Aina on enemmän tai vähemmän asukkaita kuin Suomessa, tai sitten aloitetaan jokaisesta topicista tuttu sarjojen tasovertailu. Tai sitten keksitään joku muu tekosyy miksi vertailu ei ole mahdollista.

Eipä sillä sinänsä väliä olekaan, kun lopputulos on aina sama surullinen ettei kotimainen liiga kiinnosta riittävän paljon. Ja edelleen olen sitä mieltä että mainostus ainakin täällä pääkaupunkiseudulla on ollut käytännössä olematonta.

[Chief Innanen]

Ei kyllä SM-liigallakaan kovin kaksisesti mene. Setämiehet käy matseissa firman lipuilla mutta ei nuoria kiinnosta lähteä jonnekkin koleaan latoon katsomaan heikkotasoista lätkää vaan ne katsoo änäriä.

Lätkäpelissä käy tuhansia katsojia ketkä eivät ymmärrä koko lajista mitään. Koska siellä olosuhteet ja palvelut ovat kunnossa. Moni ei edes katso koko peliä vaan istuskelee kaveriporukalla kippaamassa ja lähtee lompakon kevennyttyä reippaasti iloisena kotiin. Futismatsissa tämä ei ole mahdollista, koska markkinointi, brändäys ja tapahtuma itsessään ovat aivan täyttä ripulia niiden näkökulmasta, ketkä eivät ole intohimoisia lajiniiloja.

[Sotaratsu]

Lisäisin vielä, että yksittäinen arvokisapaikka ei vielä riitä nostamaan lajin imagoa kansan syvissä riveissä.

Säännöllisesti toistuvat arvokisapaikat ja lohkopaikat Europaassa riittävät vasta vakuuttamaan tuularit ihan niinkuin muissakin Pohjoismaissa. Aika hemmetisti ollaan vielä tasossa jäljessä näitä lähimpiä maita. Itse vertaisin mieluiten Norjaan ja Tanskaan, jotka ovat väkiluvultaan samankokoisia. On vaan itsepetosta uskotella, että tämän tasoisella futiksella saisimme katsomot täyteen.

Minkään ei tosin pitäisi estää meitä olemasta tasollisesti Norjan tai Tanskan rinnalla. Mitä nyt noita junnujen maajoukkuepelejä on tullut katsottua niin onhan juniorityössä tehty selvä tason nosto ja varsinkin ikäluokkien majurinkien laajuus on parantunut. Seuraavat 5 vuotta ovat mielenkiintoista aikaa, jos vaan luovutaan tusinaulkkareista ja ikämiehistä ja annetaan nuorille dynaamisille pelaajille tilaa.

Tää lätkä vertaus on aika ontuva kun varmaan kaikki tietää Suomen tason (leijonat)lätkässä vaikkei ymmärtäisi pelistä mitään...

[Puupiä]

Lätkäpelissä käy tuhansia katsojia ketkä eivät ymmärrä koko lajista mitään. Koska siellä olosuhteet ja palvelut ovat kunnossa. Moni ei edes katso koko peliä vaan istuskelee kaveriporukalla kippaamassa ja lähtee lompakon kevennyttyä reippaasti iloisena kotiin. Futismatsissa tämä ei ole mahdollista, koska markkinointi, brändäys ja tapahtuma itsessään ovat aivan täyttä ripulia niiden näkökulmasta, ketkä eivät ole intohimoisia lajiniiloja.

Kyllä. Omassa tuttavapiirissä on paljon aikuisia miehiä, jotka viikonloppuna ”radalle” lähtiessään kiepsahtavat jäähallin kautta ottaen hieman pohjia. Siitä on sitten hyvä lähteä pe/la illan viettoon kaveriporukassa ja jos vielä se ns. oma joukkue on sattunut voittamaan, niin mikäs sen parempaa. Pelin taso on toissijainen seikka. Riittävän hyvät olosuhteet ja sopiva kaveriporukka. Siitä se monesti lähtee. Miksei toimis muissakin lajeissa? Pitää vaan ensin saada ne olosuhteet kuntoon, niin sen jälkeen ne seuraavat askeleet on helpompia ottaa.

[Tiksa]

Kun topicissa alettiin vertailemaan muihin maihin, niin oli pakko tehdä hieman tutkivaa vertailua:

Jos sulla on siinä ne tabit vielä auki ja jaksat tehdä vielä hieman lisäanalyysiä, niin laskepas noista suhdeluvut eniten yleisöä vetävä seura / 10. eniten yleisöä vetävä seura.

[freebird]

Tässä on suuren osan Euroopan maiden liigojen kauden 2019 yleisökeskiarvot suhteutettuna maan väkimäärään:

Maa	Väkiluku	Liiga	Yleisökeskiarvo 2019	Yleisökeskiarvo/väkiluku
Sveitsi	8654622	Super League	11278	0,130%
Portugali	10196709	Primeira Liga	11639	0,114%
Tanska	5792202	Danish Superliga	6328	0,109%
Norja	5421241	Eliteserien	5792	0,107%
Hollanti	17134872	Eredivisie	17964	0,105%
Belgia	11589623	Eerste klasse A	10752	0,093%
Ruotsi	10099265	Allsvenskan	9162	0,091%
Itävalta	9006398	Bundesliga	6457	0,072%
Slovenia	2078938	PrvaLiga	1475	0,071%
Kroatia	4105267	Prva HNL	2674	0,065%
Espanja	46754778	Primera División	26811	0,057%
UK	67886011	Premier League	38168	0,056%
Saksa	83783942	Bundesliga	43449	0,052%
Tsekki	10708981	1. fotbalová liga	5553	0,052%
Kreikka	10423054	Super League	5306	0,051%
Suomi	5540720	Veikkausliiga	2650	0,048%
Slovakia	5459642	Super Liga	2360	0,043%
Italia	60461826	Serie A	25237	0,042%
Ranska	65273511	Ligue 1	22799	0,035%
Unkari	9660351	NB I	3330	0,034%
Bulgaria	6948445	Parva Liga	1824	0,026%
Valko-Venäjä	9449323	Cempionat	2471	0,026%
Puola	37846611	Ekstraklasa	8899	0,024%
Irlanti	4937786	Premier League	1120	0,023%
Serbia	8737371	Super Liga	1974	0,023%
Romania	19237691	Liga 1	3466	0,018%
Venäjä	145934462	Premier Liga	16801	0,012%
Moldova	4033963	Divizia Nationala	446	0,011%
Ukraina	43733762	Premyer Liga	4068	0,009%

Ja sama tilasto kuluvalta kaudelta:

Maa	Väkiluku	Liiga	Yleisökeskiarvo 2021	Yleisökeskiarvo/väkiluku
Tanska	5792202	Danish Superliga	8427	0,145%
Sveitsi	8654622	Super League	10649	0,123%
Hollanti	17134872	Eredivisie	15923	0,093%
Belgia	11589623	Eerste klasse A	8271	0,071%
Itävalta	9006398	Bundesliga	6157	0,068%
UK	67886011	Premier League	39492	0,058%
Portugali	10196709	Primeira Liga	5218	0,051%
Slovenia	2078938	PrvaLiga	935	0,045%
Norja	5421241	Eliteserien	2391	0,044%
Kroatia	4105267	Prva HNL	1788	0,044%
Tsekki	10708981	1. fotbalová liga	4079	0,038%
Kreikka	10423054	Super League	3913	0,038%
Espanja	46754778	Primera División	16376	0,035%
Ranska	65273511	Ligue 1	21293	0,033%
Unkari	9660351	NB I	2851	0,030%
Ruotsi	10099265	Allsvenskan	2854	0,028%
Irlanti	4937786	Premier League	1333	0,027%
Suomi	5540720	Veikkausliiga	1425	0,026%
Serbia	8737371	Super Liga	2245	0,026%
Slovakia	5459642	Super Liga	1363	0,025%
Saksa	83783942	Bundesliga	20056	0,024%
Italia	60461826	Serie A	14257	0,024%
Romania	19237691	Liga 1	4295	0,022%
Bulgaria	6948445	Parva Liga	1531	0,022%
Puola	37846611	Ekstraklasa	7288	0,019%
Valko-Venäjä	9449323	Cempionat	1423	0,015%
Moldova	4033963	Divizia Nationala	591	0,015%
Ukraina	43733762	Premyer Liga	4416	0,010%
Venäjä	145934462	Premier Liga	3604	0,002%

Omaan silmään ihan mielenkiintoista statsia tämä. Näistä huomaa hyvin, missä Euroopan maissa on onnistuttu luomaan väkilukuun suhteutettuna parhaiten katsomo- ja futiskulttuuria. Kyllä sieltä nousee erityisesti juuri Tanskan, Sveitsin, Hollannin, Belgian, Itävallan ja Portugalin tyyppiset maat. Suomessa jaksetaan aina hehkuttaa Ruotsia, mutta ei siellä ehkä sittenkään nyt niin kovaa mene ainakaan juuri nyt. Suomi näyttäisi olevan aika pitkälti keskivaiheilla tilastoa niin ennen, kuin jälkeenkin koronarajoituksien.

[kylmäkärkkäri]

Kovaa duunia

Tämän mukaan oltiin lutuurimaita Ranskaa ja Italiaa edellä. Myös Venäjä ja Puola tulivat kaukaa perästä. Toki itse ka. näillä mailla luonnollisesti korkeampi kuin meillä.

Keskiarvojen ja asukaslukuun vertaamisen kylkeen olisi hyvä ottaa täyttöaste. Toki siinäkin ”väärällä” stadionilla pelaaminen (meillä esim. Ilves) saattaa aiheuttaa tilastovirheitä. Eli absoluuttisesti AM-vertailu on vaikeaa.

Hyvänä esimerkkinä täyttöasteesta toimii La Liigassa useammalla kaudella pelannut Eibar. Kotikenttä vetää vain hieman yli 7000 La Liga otteluihin (ennätys Barcaa vastaan 19.10.19 7222 eli käytetään tätä.), ja 19-20 kaudella heillä oli keskiarvo 6076, eli täyttöaste siellä 84% hujakoilla. Ja vertailuna Barcan Camp Noulle mahtuu 99 354 henkeä, mutta ka. 19-20 kaudella oli 72 472, eli täyttöaste 72 %. Saksassahan tuo täyttöaste on ollut koko Bundesliigassa päälle 90%.

[Thouni]

Norjan tilastoissa saattaa hämätä se, että liki puolet kaudesta tuolla päästettiin katsomoihin vain kourallinen yleisöä. Jos siis noihin tilastoihin on laskettu mukaan ne kymmenet ottelut mitkä olivat loppuunmyytyjä ja katsojia oli parisen sataa.

[Tiksa]

Jatketaas vähän statistiikoilla siitä teemastani, että Veikkausliigan AM on pienehkö sen tähden, että meidän suosituimmat seurat eivät ole kovin suosittuja.

Data vuodelta 2019, lähde https://www.european-football-statistics.co.uk/attn.htm, mukana sarjat, joissa vähintään kymmenen seuraa.

Keskimäärin Euroopassa sarjoissa suosituimman seuran AM on 276% sarjan AM:stä, Suomessa Klubin AM oli 191% Veikkausliigan AM:stä. Tämä on yksi pienimmistä prosenteista.
(Siltä varalta, että meillä on uusia lukijoita, AM on siis yleisökeskiarvo.)

Keskimäärin Euroopan sarjoissa suosituimman seuran AM on 625% sarjan 10. suosituimman seuran AM:stä, Suomessa Klubin AM oli 289% Veikkausliigan 10. suosituimman seuran (KPV:n) AM:stä. Taas kerran tämä on yksi pienimmistä prosenteista.

Maa	LIIGAN AM	#1 AM SEURA	#1 AM	#10 SEURA	#10 AM SEURA	suhde #1 / #10	suhde #1 / liiga	asukasluku
CROATIA	2,659	HNK Hajduk Split	8,651	NK Rudeš Zagreb	446	1940%	325%	4,105,493
GEORGIA	1,156	FC Dinamo Batumi	4,361	FC WIT Georgia Tbilisi	303	1439%	377%	3,728,600
SCOTLAND	15,990	Celtic FC	57,778	St Johnstone FC	4,087	1414%	361%	5,463,300
SERBIA	2,089	FK Crvena Zvezda Beograd	12,958	FK Radnik Surdulica	958	1353%	620%	6,871,547
PORTUGAL	11,692	SL Benfica	53,824	CD Santa Clara	4,010	1342%	460%	10,298,252
SLOVENIA	1,463	NK Maribor 1960	4,750	NK Aluminij Kidričevo	389	1221%	325%	2,108,977
MACEDONIA	756	KF Shkëndija Tetovë	2,711	FK Rabotnički Skopje	228	1189%	359%	2,068,808
SLOVAKIA	2,400	FC DAC Dunajska Streda	8,445	FK Senica	757	1116%	352%	5,459,781
CYPRUS	1,701	APOEL FC Lefkosía	4,414	Alki Oroklini	425	1039%	259%	864,200
GREECE	5,416	Olympiakos SF Piraios	21,073	Panaitolikos GFS Agrinio	2,392	881%	389%	10,718,565
BOSNIA	1,774	FK Sarajevo	4,294	FK Krupa na Vrbasu	488	880%	242%	3,511,372
SWITZERLAND	11,273	BSC Young Boys Bern	25,751	FC Lugano	3,557	724%	228%	8,696,088
ROMANIA	3,425	CS University of Craiova	14,833	CS Gaz Maten Mediaş	2,065	718%	433%	19,186,000
UKRAINE	4,160	FK Dynamo Kyiv	14,239	FK Oleksandriya	2,152	662%	342%	41,362,393
ISRAEL	5,964	Maccabi Haifa FC	15,671	Maccabi Petah Tikva FC	2,634	595%	263%	9,420,380
BELARUS	2,463	FC Dynamo Brest	8,839	FK Neman Grodno	1,511	585%	359%	9,349,600
HUNGARY	3,306	Ferencvárosi TC	10,715	Budapest Honvéd FC	1,911	561%	324%	9,730,772
MONTENEGRO	347	FK Budućnost Podgorica	733	FK Mornar Bar	133	551%	211%	622,359
AUSTRIA	6,373	SK Rapid Vienna	16,483	TSV Hartberg football	3,161	521%	259%	8,950,544
BULGARIA	1,881	PFK Levski Sofia	5,817	FK Dunav Ruse	1,126	517%	309%	6,916,548
IRELAND	2,159	Shamrock Rovers FC	3,445	UCD Dublin AFC	739	466%	160%	5,011,500
RUSSIA	16,723	FK Zenit Sankt-Peterburg	48,122	FK Akhmat Grozny	10,496	458%	288%	146,171,015
SWEDEN	9,166	Hammarby IF	24,232	Kalmar FF	5,307	457%	264%	10,409,248
DENMARK	6,562	FC København	16,982	Randers FC	3,910	434%	259%	5,850,189
NORTHERN IRELAND	1,088	Linfield Belfast FC	2,390	Ards FC	566	422%	220%	1,900,000
TURKEY	14,088	Galatasaray SK İstanbul	36,160	Kayserispor K	8,694	416%	257%	83,614,362
BELGIUM	10,635	Club Brugge KV	24,399	KV Kortrijk	6,163	396%	229%	11,521,238
SPAIN	26,885	FC Barcelona	75,600	RCD Espanyol de Barcelona	19,121	395%	281%	47,394,223
NETHERLANDS	17,998	AFC Ajax Amsterdam	52,987	PEC Zwolle	13,478	393%	294%	17,553,530
ALBANIA	1,283	FK Partizani Tiranë	2,986	FC Kamza	760	393%	233%	2,829,741
CZECH R	5,539	SK Slavia Praha	13,511	FK Teplice	3,543	381%	244%	10,702,942
ESTONIA	362	FC Flora Tallinn	711	Maardu Linnameeskond	205	347%	196%	1,330,068
FAROE	438	KÍ Klaksvík	731	ÍF Fuglafjørður	217	337%	167%	53,399
WALES	345	CPD Tref Caernarfon	872	CPY Bala Town	270	323%	253%	3,153,000
NORWAY	5,780	Rosenborg 1917 BK	12,704	FK Haugesund	4,186	303%	220%	5,402,171
KAZAKHSTAN	3,739	FK Aktobe	7,250	Zhetysu FK Taldykorgan	2,412	301%	194%	19,009,600
LUXEMBOURG	473	AS La Jeunesse Esch	963	Union Titus Pétange	331	291%	204%	634,730
FINLAND	2,620	HJK Helsinki	5,007	KPV Kokkola	1,733	289%	191%	5,541,806
ITALY	25,258	FC Internazionale Milano	58,789	Bologna FC 1909	21,237	277%	233%	59,108,671
POLAND	8,808	Legia Warszawa SA	17,614	MKS Korona Kielce	6,643	265%	200%	38,158,000
FRANCE	22,836	Olympic Marseille	50,361	OGC Nice	19,123	263%	221%	67,486,000
ENGLAND	38,181	Manchester United	74,498	Leicester City FC	31,851	234%	195%	56,286,961
GERMANY	43,441	BV 09 Borussia Dortmund	80,841	1 FC Nürnberg	40,372	200%	186%	83,129,285
ICELAND	1,018	KR Reykjavík	1,623	KA Akureyri	819	198%	159%	371,580

[Tiksa]

Estimoidaas tuon datan pohjalta mikä HJK:n AM:n "tulisi olla" jos sitä benchmarkataan muutamiin suunnilleen saman suuruusluokan maihin.                        

	Tanska	Sveitsi	Skotlanti
suhteessa 10. seuraan	7,527	12,546	24,499
suhteessa sarjan keskiarvoon	6,780	5,985	9,467

                        

Toki on huomattava tuosta datasta, että Norja, joka on monessa suhteessa hyvin samankaltainen maa kuin Suomi, on myös noissa tunnusluvuissa hyvin lähellä Suomea. Paitsi, että siellä koko sarjan AM on huomattavasti korkeampi. Eli on mahdollista toteuttaa myös yleinen AM:n nosto kautta linjan, niin että HJK:n ja maakuntaseurojen AM-erot eivät kasva, mutta huomattavasti yleisempää on, että maassa on muutamia suuria seuroja, joiden AM:t ovat merkittävästi sarjan keskiarvoa korkeammalla.

[Pelle-Wermanni]

Entä miten suomifutiksen yleisömäärät suhtautuu muihin sellaisiin maihin, joissa futis ei ole ykköslaji? Kai me siinä tilastossa sentään pärjätään?

Sinänsä itse arvostan esim. sitä, mitä Klubi on viime ajat tehnyt. Eli hinnat ylös ja stadionille otetaan vaan ne, joita oikeasti seura kiinnostaa. Tällöin ei tarvi nähdä lainkaan urpoja

[haksu]

Oman kuplan perusteella lopettaisin täysin turhan vastakkainasettelun lätkän ja futiksen välillä.

Tähän erittäin sama.

[kylmäkärkkäri]

Jatketaas vähän statistiikoilla siitä teemastani, että Veikkausliigan AM on pienehkö sen tähden, että meidän suosituimmat seurat eivät ole kovin suosittuja.

Ei voi muuta sanoa kuin että hattua nostaa. Lähetin sulle postissa six-päkin virtuaalituoppeja

Ajatusleikki: Vaihtoehtoinen tulevaisuus, jossa Klubin pelaajabudjetti on +10milj€ ja lohkot itsestään selvyys. Muiden seurojen status olisi noussut niin että ero Klubiin olisi suhteessa sama kuin nytkin. Nousisiko AM ja varsinkin Klubin away peleissä? Itse näkisin, että todennäköisesti nousisi, sillä olemme niin orjentoituneita vastustajan katsojia, että siitä tulisi jokaiselle seuralle the ottelu.

[Näätäkeisari]

Kovaa kamaa

Jos mietitään miksi suosituimmat seurat eivät ole kovin suosittuja, niin osaksi se johtuu toki jalkapallon jatkuvasta kakkosasemasta jääkiekkoon nähden. Futis ei ole niin iso, tuulareita houkutteleva juttu, kun Todellinen Herruus eri kaupunkien välillä ratkotaan kuitenkin kendossa. Tämä sitten tiivistyy olosuhteisiin, medianäkyvyyteen, kansainväliseen menestykseen jiiänee jiiänee. Toisaalta tämä myös sumentaa kv-vertailua, kun jokaisella maalla on omanlaisensa urheilukulttuuri ja lajien väliset suhteet.

-----

Mutta olen myös miettinyt perinteiden merkityksellisyyttä näissä asioissa. Jotta katsoja menee matsiin, niin joukkueen täytyy merkitä joko hänelle itselle tai hänen yhteisölleen jotain. Ei jossain Vimpelissä kaikkia pesäpallo kiinnosta lajina, mutta kun Vimpelin Veto on Vimpelin juttu niin sinne peliin mennään silti. Sama lätkän ja pesiksen kohdalla monella paikkakunnalla; tai vaikka jalkapallolla Maarianhaminassa, tai Helsingissä aiempien vuosien Stadin derbyissä. Perinteet ja historia auttavat tämän siteen muodostamisessa. Meistäkin aika moni on löytänyt tiensä futismatseihin vanhempien viemänä. Jos vanhempasi ja isovanhempasi ovat luoneet siteen johonkin seuraan, he voivat siirtää sen myös sinulle.

Ja jotta side voi olla olemassa, myös seuran täytyy olla olemassa - ja mielellään pelata korkealla tasolla, jotta se on yhteisölle merkityksellinen. Foorumisti soihduttaa vaikka Vitosessa, mutta tavallinen ihminen ei, vaan pääsarja kerää isoimmat katsojaluvut kaikkialla. Niinpä pitkäjänteinen kohtuullinen menestys, esimerkiksi pääsarjassa pysyminen, auttaa ihmisten sitouttamisessa seuraan. Myös muiden seurojen pysyvyys auttaa tässä, koska vastustajilla ja niiden yhteisöillä on merkitystä. HJK kiinnostaa enemmän jos se pelaa KuPSia tai TPSiä vastaan koska KuPS ja TPS edustavat Kuopiota ja Turkua, verrattuna jos vastustaja olisi joku hooämvee FC Pohjois-Pohjanmaa tai Duckpark Rangers.

----

Yksi Suomen erikoisuus onkin seurojen vaihtuvuus pääsarjatasolla - sarjat ovat nousseet ja romahtaneet, fuusioituneet kerta toisensa jälkeen, lajin maantiede on muuttunut. Suomen mestaruuden on aikojen saatossa voittanut 30 eri seuraa, kun taas esimerkiksi Italiassa 16, Norjassa 17, Puolassa 18, Ruotsissa 19, Ranskassa 19, Sveitsissä 20, ja niin edelleen. Suomea lähelle pääsee esim. Englanti 24 eri mestarilla, mutta siellä futiskulttuuri onkin hieman vankemmalla pohjalla.

Jos katsoo mestaruussarjan sarjataulukoita 1960- tai 1970-luvulta, niin Suomessa joukossa on aina sittemmin romahtaneita tai fuusioituneita seuroja aivan kärkipäässäkin; muissa maissa sarjataulukoiden kärkipää näyttää aika samanlaiselta vuosikymmenestä toiseen. Otetaan esimerkkikausiksi 1975 (1974/75) ja 2015 (2014/15), ja verrataan kuinka moni seura oli pääsarjassa molempina kausina:

Italia: 11/16 joukkuetta kaudelta 1975->2015 (20 joukkuetta). Puuttuvat joukkueet: Bologna ja Ascoli, jotka ovat käyneet Serie A:ssa lähiaikoina, sekä Vicenza, Ternana ja Varese. (Kärkiviisikko 1975: Juve, Napoli, Roma, Lazio, Milan. Eksoottista!)
Norja: 9/12 joukkuetta kaudelta 1975->2015 (16 joukkuetta). Puuttuvat joukkueet: Os joka pelasi ainoan pääsarjakautensa 1975, Skeid joka on divarin vakiokamaa, Fredrikstad joka on ollut useasti pääsarjassa myös 2000-luvulla.
Puola: 6/16 joukkuetta 1975->2015 (16 joukkuetta). Puuttuvat joukkueet: Ruch Chorzow, Stal Mielec, Zaglebie Sosnowiec, LKS Lodz ja Arka Gdynia ovat pelanneet suht lähiaikoina pääsarjassa. Polonia Bytom, GKS Tychy, Szombierki Bytom, ROW Rybnik ja Gwardia Varsova taitavat olla alasarjajengejä, osa niistä käynyt läpi fuusioita jne.
Ruotsi: 8/14 joukkuetta 1975->2015 (16 joukkuetta). Puuttuvat joukkueet: Halmstad, GAIS ja Åtvidaberg ovat käväisseet pääsarjassa viime aikoina, Öster ja Landskrona jämähtäneet 2000-luvulla divariin, Örgryte vasta 2010-luvulla.
Ranska: 14/20 joukkuetta 1975->2015 (20 joukkuetta). Puuttuvat joukkueet: Nîmes, Strasbourg, Troyes, Sochaux ja Angers ovat kaikki olleet lähiaikoina pääsarjassa. Puuttuvista ainoastaan Red Star on jäänyt pysyvästi alemmille tasoille.
Sveitsi: Sarja kutistunut 14 jengistä 10 joukkueeseen, joten 1975->2015 vertailu olisi hämäävä. Mutta vuoden 2015 sarjasta 7/10 joukkueesta oli mukana jo 1975; kolmesta puuttuvasta joukkueesta Aarau oli divarissa 1975, Vaduz ja Thun jossain alasarjoissa.
Englanti: 12/22 joukkuetta kaudelta 1975 mukana 2015 (20 joukkuetta). Puuttuvat joukkueet: Derby, Ipswich, Middlesbrough, Leeds, Wolves, Birmingham ja Sheffield United, jotka kaikki nähty suht lähiaikoina pääsarjassa. Coventry, Carlisle ja Luton ainoat syvemmälle jämähtäneet.

ja viimeisimpänä ja vähäisimpänä

Suomi: 4/12 joukkuetta kaudelta 1975 mukana 2015 (12 joukkuetta) Puuttuvat joukkueet: hissiliike TPS, romahtaneet Koparit ja OTP, fuusioidut ja taas eronneet Reipas, MP ja MiPK, divareihin pitkäksi ajaksi vajonnut KPV, ja MyPa.

Tämä on tietenkin vain yksittäinen vertailu, ja eri vuodella tulokset voisivat olla hieman erilaisia: ainakin Ruotsin suhteen olisi vielä enemmän nykyisiä jengejä pääsarjassa jonain toisena 1970-luvun vuotena, ja jollain toisilla kausilla Suomen luku voisi olla vähän korkeampi.

-----

Suomen suuri mestarijoukkueiden määrä ja seurojen vaihtuvuus pääsarjassa vertautuu yllä etenkin Englantiin ja Puolaan. Englantiin vertailu korostaa kilpailun tasaisuutta: Suomessa on ollut jos minkälaisia mestareita ja pääsarjassa säilymistä yrittäneitä, siinä missä Englannissakin. Erona näissä tosin se, että englantilaiset pääsarjaseurat on perustettu yleensä vuonna nakki ja muusi, suomalaiset seurat voivat taas olla todella vanhoja tai nuoria.

Puola on mielenkiintoisempi vertailukohta. Niin Suomessa kuin Puolassa on ollut isoa vaihtuvuutta seuroissa, fuusioita, romahtamisia ja mitä ikinä. Puolassa syyt lienevät poliittiset; kommunistisen järjestelmän kaatumisen jälkeen myös urheiluelämä joutui uudelleenorganisoimaan itsensä. Ja koska futis on niin iso juttu Puolassa, niin organisoitumisen jälkeen jalkapallon suosio on säilynyt suurena, ja uusia, ihmisille merkityksellisiä seuroja on syntynyt. (Samalla huomattava, että suurin osa maan mahtiseuroista: Lech Poznan, Legia Varsova, Wisla Krakova, Widzew Lodz jne olivat voimissaan jo 1970-luvulla.)

Suomessa samanlainen uudelleenorganisointi tapahtui 1970-1990-luvulla. Kieli ja luokka jakoivat historiallisesti suomalaisen urheilukentän: suomen- ja ruotsinkielisille oli eri seurat, ja oli porvari- sekä työväenseuroja. Nämä jakolinjat halkoivat myös jalkapalloa, tjeu HJK-HIFK, VPS-VIFK, KPV-GBK, KuPS-KPT, Ilves-TPV, TPS-TuTo, tai vaikka Haka-Koskenpojat. 1970-1990-luvulla urheilu ammattimaistui, taloudelliset vaatimukset kasvoivat, ja samalla kieli- ja luokkajaot menettivät merkitystään. Tätä kautta tuhoutui monta seuraa konkursseihin, fuusioihin, ja romahduksiin alasarjoihin. Samalla tuhoutui ihmisten seurasiteitä, paikallisia jännitteitä ja niin edelleen.

Käytännössä jalkapallokulttuuri seuratasolla joutui keksimään itsensä uudelleen 1990-luvulla. Tämän seurauksena nähtiin näitä FC Mikkeleitä ja FC Kuopioita ja mitä ikinä, kun seurakentän raunioista yritettiin keksiä jotain uutta ja toimivaa. Nyt 2020-luvulla tilanne on jo jonkin verran stabiilimpi: fuusiokiima on kadonnut, ja 2000-luvun konkurssiaallosta on päästy pääosin yli.

-----

Siinä mielessä Suomi vertautuu Itä-Eurooppaan jossa seurakenttä on mullistunut viime vuosikymmeninä, eikä esimerkiksi muihin Pohjoismaihin joissa menestysseurat ovat olleet samoja melkein koko sodanjälkeisen ajan. Pitäisikö Suomessa miettiä siis sitäkin, että mitä Itä-Euroopassa on tehty oikein ja väärin yleisömäärien kasvattamiseksi; ja missä asioissa Suomi on Itä-Eurooppaa edellä, missä asioissa perässä? Millä tavalla itäeurooppalainen historia voitaisiin yhdistää pohjoismaiseen seurakulttuuriin?

[Panenkan roikka]

En tiedä onko tässä minulla paljonkaan annettavaa itse keskusteluun, mutta on pakko ihan tällekin sivulle kirjoitettujen viestien perusteella sanoa, että täällä todella on porukkaa, joka on omistautunut futikselle ja joka jaksaa kaivaa esiin dataa sekä miettiä asioiden syy-seuraus -suhteita. Jos veikkausliigan toimistolla ja seuroilla olisi samaa omistautuneisuutta, niin tilanne olisi aivan toisenlainen.

[ginikettu]

Jos veikkausliigan toimistolla ja seuroilla olisi samaa omistautuneisuutta, niin tilanne olisi aivan toisenlainen.

Se nyt on eri asia tehdä tällaista "prototyyppiä" kuin oikeasti kääriä hihat ja tehdä "tuotetta". 

[copa de kybä]

Onko muuttoliike suurimpiin kaupunkeihin Suomessa viime vuosikymmeninä suurempaa kuin muualla keskimäärin? Jos näin, niin se voisi selittää osaltaan miksi etenkään pk-seudulla väkeä ei katsomoissa ole.

Kun vaikka Kupsin tai Ropsin kannattaja muuttaa pk-seudun lähiöön, verenperintönä siirtyvä fanius ei kohdistu ainakaan paikalliseen Veikkausliigajoukkueseen (jos johonkin niin junnujengin kautta johonkin lähiön kasvattajaseuraan, jonka toimintaan ehkä lähtee mukaan). Jos vanhemmat onnistuvat tavoitteessaan, jälkikasvusta tulee Suomen sisäinen mieshuora, mutta luultavimmin kiinnostus koko suomalaiseen futikseen katoaa. Kaverit fanittavat lätkäjengiä, joten siihen porukkaan on helpompi samaistua.

[oman_elämänsä_sankari]

Suomessa samanlainen uudelleenorganisointi tapahtui 1970-1990-luvulla. Kieli ja luokka jakoivat historiallisesti suomalaisen urheilukentän: suomen- ja ruotsinkielisille oli eri seurat, ja oli porvari- sekä työväenseuroja. Nämä jakolinjat halkoivat myös jalkapalloa, tjeu HJK-HIFK, VPS-VIFK, KPV-GBK, KuPS-KPT, Ilves-TPV, TPS-TuTo, tai vaikka Haka-Koskenpojat. 1970-1990-luvulla urheilu ammattimaistui, taloudelliset vaatimukset kasvoivat, ja samalla kieli- ja luokkajaot menettivät merkitystään. Tätä kautta tuhoutui monta seuraa konkursseihin, fuusioihin, ja romahduksiin alasarjoihin. Samalla tuhoutui ihmisten seurasiteitä, paikallisia jännitteitä ja niin edelleen.

Käytännössä jalkapallokulttuuri seuratasolla joutui keksimään itsensä uudelleen 1990-luvulla. Tämän seurauksena nähtiin näitä FC Mikkeleitä ja FC Kuopioita ja mitä ikinä, kun seurakentän raunioista yritettiin keksiä jotain uutta ja toimivaa. Nyt 2020-luvulla tilanne on jo jonkin verran stabiilimpi: fuusiokiima on kadonnut, ja 2000-luvun konkurssiaallosta on päästy pääosin yli.

Kovimpia postauksia forumilla pitkään aikaan, erittäin oivallisia huomioita Suomen seurakentän purkautumisista ja uudelleenorganisoitumisista, joita olen itsekin pohtinut. Jotkut seurathan tästä ns. leiri-Suomen purkautumisesta (tutkija Rauli Mickelssonin termi) ovat hyötyneet, kelpona esimerkkinä HIFK, joka on keksi itsensä uudelleen kaksikielisenä seurana futiksen korpivaelluksen ja lätkän valtakauden alettua. Lainaan itseäni toisesta topikista lisäyksenä tähän:

Olen itseasiassa elätellyt teoriaa, että Suomen urheilukentän poliittisuus on itse asiassa yksi merkittävä tekijä* maamme heikolle seurauskollisuudelle. Työväestön urheileminen kanavoitui TUL-seuroihin, mutta kun koko työväenliikkeen ja -urheilun yhteisöllisyys purkaantui 80-luvulta alkaen jäi seuraavat sukupolvet ilman vanhemmilta tai isovanhemmilta perittyä seuraidentiteettiä. Seurauskollisuus työväenliikkeessä taisi (kommunismi vs. sd-vääntöjä lukuunottamatta) muutenkin olla heikohkoa, tärkeämpää oli se, ettei oltu porvareita.

*Muita tekijöitä sitten myöhäinen kaupungistuminen, yksilölajien painotus sekä urheilun korostunut merkitys nationalistisessa kansankunnanrakennusprojektissa.

Huomautuksena muuten esitettäköön, että Turussa alkuperäinen vastakkainasettelu taisi olla ÅIFK:n ja TPS:n välillä.

[Edinson]

Jotkut seurathan tästä ns. leiri-Suomen purkautumisesta (tutkija Rauli Mickelssonin termi) ovat hyötyneet, kelpona esimerkkinä HIFK, joka on keksi itsensä uudelleen kaksikielisenä seurana futiksen korpivaelluksen ja lätkän valtakauden alettua.

Ja pienenä liäshuomiona, että täysin ennenkuulumattomasti vanhaan IFK:laisuuteen suomenkielisyyden lisäksi 1980- ja 1990-luvulla HIFK:n (udustustason) lätkä keksi itsensä uudelleen lähiöiden duunarikannattajien seurana, sivutuotteena kovan pelin ja kovan äijänilyn imagosta.

Nyt HIFK:n futis on puolestaan keskimässä hauskasti itsensä uudestaan suomenruotsalaisuudella, joka ei ole näytellyt sen edustustasolla merkittävää roolia. On ajateltu, että pitää olla suuret massat tavoittavasti enemmän suomenkielinen. Nyt on ymmärretty, että niitä suuria massoja ei helpolla muutenkaan futikseen saa, parempi olla merkityksellinen (suomenruotsalaiselle) yhteisölleen ja saada siltä puolelta kielikysymyksellä katsojia katsomoon, jotka eivät kenties muuten futiksen pariin päätyisi.  Nyt voi tulla kavereita moikkaamaan, vaikkei laji niin kiinnostaisi - sama ilmiö kuin lätkän puolella. Jos sen kieliryhmän saa kiinni, pääsee kenties ainakin jo 2500-3500 hengen keskiarvoon. Junnutoiminnassahan HIFK:n futis on liki kokonaan ruotsinkielinen.

Kiffen sortui kokonaan ja seuran omassa historiikissähän nostettiin esiin just tämä hahmottomuus - Kiffen luopui aatteista ennen HIFK:ta ja menetti identiteettinsä. Siitä tuli kaikkien seura ei kenellekään.