• FutisForum2 - JalkapalloFutisForum2 - Jalkapallo
Päävalikko

Tyttömaajoukkueet (U19, U18, U17,U16,U15)

Aloittaja 2fst4u, 27.05.2021 klo 16:37:58

0 Jäsenet ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

elanalistadefutbol

Lainaus käyttäjältä: Slither54 - 24.04.2026 klo 19:28:28
Periaatteessa varmasti ilman tuollaista oivaltamistakin on mahdollista nousta huipulle, mutta paljon vaikeampaa se on. Se, missä tuollainen erityisesti näkyy on juuri elanan mainitsema esimerkki, missä tehdään arvioita, annetaan aikaa ja mitään ei tapahdu. Se, mistä se sitten kiikastaa on aika usein monen asian summa.
Oman kokemuksen perusteella miksi mitään ei tapahdu johtuu:

- Valmentajat ovat kokemattomia, osaaminen ja ymmärrys on heikkoa, palaute yksittäisille pelaajille on olematonta ja valmentajien palaute on oman osaamisen esiin tuomista eikä aitoa palautetta pelaajille.
- Seurojen organisaatiot ovat heikkoja. Niitä johtaa henkilöt joiden osaaminen on heikkoa. Seuroja johtaa henkilöt, jotka eivät ymmärrä urheilujohtamisesta mitään. Seurojen kehittäminsen sijaan johtaminen on sellaisiin asioihin puuttumista, joka ei seuran hallitukselle oikeasti kuulu.
- Sokaistuminen vallasta. Vallan myötä syntyy kuvitelma omasta kaikenvertaisuudesta, jonka myötä ei enää nähdä mitä oikeasti ympärillä tapahtuu.
- Resurssien väärinkäyttö. Liitto maksaa talenttivalmennuksesta, mutta sitä ei osata oikein seuroissa käyttää.

Loppuun vielä esimerkki, joka suomalaisille on jo teoriassa mahdotonta toteuttaa tuollaisenaan, mutta kertoo jostain oleellisesta, mikä suomalaisesta jalkapallosta puuttuu. Barcelonan La Masiassa jokaista pelaajaa seurataan, heidän kehityksensä kirjataan ylös ja jokainen pelaajat saavat joka päivä henkilökohtaisen palautteen omasta tekemisestä.

Ensimmäisenä kaikkien ylläolevan lukeneiden mieleen tulee, että tuolla ei ole suomalaisen jalkapallon todellisuuden kanssa mitään tekemistä, johtuen jo resurssien kammottavasta erosta.

Tuohon vastaan, että pelaajien seuraaminen ja jokapäiväinen palaute ei ole se juttu, mitä tuolla haluan sanoa. Jokainen voi itsekseen miettiä mikä se on.

Slither54

Lainaus käyttäjältä: elanalistadefutbol - 25.04.2026 klo 10:29:34
Oman kokemuksen perusteella miksi mitään ei tapahdu johtuu:

- Valmentajat ovat kokemattomia, osaaminen ja ymmärrys on heikkoa, palaute yksittäisille pelaajille on olematonta ja valmentajien palaute on oman osaamisen esiin tuomista eikä aitoa palautetta pelaajille.
- Seurojen organisaatiot ovat heikkoja. Niitä johtaa henkilöt joiden osaaminen on heikkoa. Seuroja johtaa henkilöt, jotka eivät ymmärrä urheilujohtamisesta mitään. Seurojen kehittäminsen sijaan johtaminen on sellaisiin asioihin puuttumista, joka ei seuran hallitukselle oikeasti kuulu.
- Sokaistuminen vallasta. Vallan myötä syntyy kuvitelma omasta kaikenvertaisuudesta, jonka myötä ei enää nähdä mitä oikeasti ympärillä tapahtuu.
- Resurssien väärinkäyttö. Liitto maksaa talenttivalmennuksesta, mutta sitä ei osata oikein seuroissa käyttää.

En ole missään nimessä näistä esimerkeistä yhdestäkään eri mieltä. Mutta tämä ei ole mikään yksitasoinen ongelma, jossa ongelmat nidotaan nippuun ja kaikki ovat yhtä mieltä ja sen jälkeen niitä on mahdollista ratkaista. Meillä on täällä foorumillakin varmaan puolen tusinaa aktiivia, jotka ovat jättäneet valmentamisen, koska kokevat systeemin tai laajemman yhteisön olevan epäsopivia heidän toiminnalleen. He voivat kuulua tuohon ensimmäisen väitteen ryhmään tai sitten eivät, mutta tuokin ryhmittely on siinä mielessä turhan mustavalkoinen. Pointti on lähinnä se, että puutteista huolimatta on mahdollista rakentaa jonkintasoista seuratoimintaa, mikäli yhteen hiileen puhaltajia on tarpeeksi monta ja he ovat tarpeeksi tietoisia puutteistaan. Yllätys yllätys, tällä hetkellä oikein kumpikaan näistä ei toteudu kovinkaan monessa paikassa.

Miksi nostan tämän lievän erimielisyyden esiin johtuu juurikin omista kokemuksistani. En ole varma, kuulunko itse tuohon yllä mainittuun ensimmäisen kohdan ryhmään vai en. Tiedän, että monen valmentajakollegan näkökulmasta kuulun sinne varmasti, toisten näkökulmasta ehkä osittain jne. Itselläni on varmasti tiedon puutetta ja aukkoja osaamisessa, mutta olen ainakin yrittänyt oppia tiedostamaan niitä. En voi ihan rehellisesti sanoa, että viimeisellä valmennuskeikalla olisin yrittänyt näitä puutteita kehittää tai korjata, vaikka lähimmät kokeneemmat valmentajat jostain syystä niin halusivat ymmärtää. Joka tapauksessa pointtini on se, että näiden mainitsemiesi pointtienkin alapuolella on mahdollista, että on epäsuhtaisia valmentaja/pelaaja-pareja, joissa osaamista voisi löytyä kummastakin päästä, mutta ne eivät tavallaan sovi toisilleen vähän niinkuin yksilöurheilun puolella saattaa käydä. Tällaisen tilanteen todentaminen ulkopuolelta on todella hankalaa ja vielä hankalammaksi sen tekee, että niitä syitä tasaiselle tallaamiselle on vähintäänkin yhtä monta kuin ehdit tuossa pääpiirteittäin esittelemään. Voi olla, että minun mainitsemani esimerkki on myös paljon harvinaisempi, mutta se ei poista sitä todellisuutta, että myös tällainen vaihtoehto on täysin mahdollinen myös meidän kansallisessa futiskuplassamme.

Ja juuri nämä edellisessä mainitut asiat ovat sellaisia syitä, minkä takia yhdellä tasolla ongelmien hakeminen ei yksinkertaisesti riitä kovin pitkälle. Omista käytännön esimerkeistä kun löytyy tilanteita, joissa pelaajan kanssa ajatukset ovat liian ristiriidassa, jotta valmentamisen avulla on luoda kehitystä sekä pelaajaa ei ole opetettu oivaltamaan, joten hänen kanssaan pitää käydä pitkiä pitkiä palautekeskusteluja ja ei ole oikein mitään takeita, että jotain ideoita saatiin menemään pohdintaan asti. Sen lisäksi löytyy esimerkki siitä, kuinka valmentajana minun ja pelaajan ajattelutapa oli hyvinkin samanlainen ja tämän johdosta oli mahdollista kehittää ja viedä eteenpäin pelaamiseen liittyviä asioita hyvinkin tehokkaasti. Ja tässäkin tietenkin tuo kehitys jäi kaikilta muilta huomaamatta, koska a) tuskin kukaan muu ymmärsi näistä tekijöistä yhtään mitään ja b) hänkään ei ollut täydellinen pelaaja ja tietyt heikkoudet tuntui olevan suurimmat asiat, joita seuran ulkopuolisissa tapahtumissa jäi mieleen. Tai sitten vaihtoehtoisesti on mahdollista, että ei jääneet nekään ja pelaaja oli tietyllä tapaa huomion keskipisteen ulkopuolella. Lopulta kysymys lieneekin varmaan, että tapahtuiko siis tässäkään esimerkissä oikeasti mitään kehitystä, oliko se sellaista, joka menee tämän kehyksen sisällä olevaan positiivisen kehityksen arkkiin vai oliko kehitys lopulta merkittävää, mutta ympäristössä olevien tekijöiden takia tuo kehitys jäi kokonaan noteeraamatta? Mene ja tiedä.

dembele

Lainaus käyttäjältä: elanalistadefutbol - 25.04.2026 klo 10:29:34
Liitto maksaa talenttivalmennuksesta, mutta sitä ei osata oikein seuroissa käyttää.

Lainaus käyttäjältä: elanalistadefutbol - 25.04.2026 klo 10:29:34
jokaista pelaajaa seurataan, heidän kehityksensä kirjataan ylös ja jokainen pelaajat saavat joka päivä henkilökohtaisen palautteen omasta tekemisestä.

Olisiko pelkästään tuo itse asiassa se, johon talenttivalmentajan kannattaisi ensisijaisesti keskittyä ja vieläpä niin että seuraisi ikäluokan edarin lisäksi myös kakkostason valmennusryhmää kokonaisuutena, ja olisi sen paljon puhutun ja joskus kaivatun molemminsuuntaisen hissiliikkeen alullepanija ja auktoriteetti... Aamutreenejä innokkaimmille ehtii sen lisäksi todennäköisesti pitää ja palkkatukikin riittänee mikäli työtunteja ei käytetä jonkun kilpajoukkueen valmennus- ja peluutushommiin.

Nuorenanätti

#2903
Haluatteko, että toistan tutun mantran? Tiedän, ette halua. Toistan silti.

Suomessa tarpeeksi moni lapsi ja nuori ei harjoittele riittävää määrää riittävän hyvin.

Se, miten riittämätön harjoittelu liian vähälle pelaajamäärälle lopulta toteutetaan, alkaa olla merkityksetöntä.

Kaikki kilpajoukkueet, talenttitoiminnat, Eerikkilät, seurannat ja seurojen omat systeemit saavat aikaan sen, että kourallisella pelaajista koko Suomessa on juuri ja juuri riittävät edellytykset edetä kansainväliselle uralle.

Mikään tästä ei ole yksittäisen pelaajan tai valmentajan vika. Koko ongelma on sisäänrakennettu järjestelmään. Kun järjestelmä on onneton, koetetaan viat paikata kilpajoukkueilla, talenttivalmennuksella, Helmaripoluilla tai millä nyt vain. Sitten, kun systeemi työntää ulos yksittäisiä pelaajia, jotka kansainvälisessä vertailussa ovat huipussaan korkeintaan keskitasoa, ollaan tyytyväisiä itseemme ja todetaan, että katsokaa, me onnistuimme!

Tätä on kestänyt niin kauan kuin olen jalkapalloa seurannut ja se seuranta alkaa muutamaa vuotta ennen kuin Kekkonen viimeisen kerran valittiin presidentiksi. Muistan hyvin vaalituloksen julkistuksen talvella ja edelliseltä kesältä sen, kun isoveli tuli seuran ruskeat verkkarit päällä tkien jalkapallotreeneistä kotiin. KuPS:n junnuilla oli kasattu ikäkausijoukkue. Veli ei mahtunut mukaan. Jalkapallo loppui siihen. Minä olin viisi, veli kymmenen.

Nyt, vajaat 50 vuotta myöhemmin saan lukea kuinka KuPS toimii samalla metodilla ilmeisesti odottaen saavansa tällä systeemillä tukun kansainvälisiä huippupelaajia. Niin carmasti 50 vuotta sittenkin. Jännä nähdä, miten nyt käy.

*

Minä en usko, että nykyisenkaltaisella seuratoimintamallilla tilanne muuttuu edes seuraavaan 50 vuoteen. Suomi on yhteiskuntana, kulttuuriltaan, ilmastoltaan ja vaikka miltä erilainen kuin Keski-Euroopan isot jalkapallomaat. Noiden maiden järjestelmien apinoiminen johtaa meillä lähinnä apinoihin.

Meidän pitäisi viedä seuratoiminta kouluihin. Vaikka nyt tuossa aiemmin nainitsemani KuPS sopii koulun kanssa järjestävänsä pelaajille joka päivä 1,5 tunnin futistreenit. Treenit sovitetaan lukujärjestykseen. Pelaajat voivat hakea toissijaisen koulupaikan ao. kouluun.

Joukkuetreenejä tulee pelaajille viisi viikkoon, siirtymät vähenevät, illat jäävät vapaiksi tai lisätreeneille tai omaehtoiselle harjoittelulle tai muulle liikunnalle tai mille nyt vain. Sen paremmin koululle kuin seurallekaan ei tule lisäkustannuksia, toiminta vain organisoidaan eri tavoin.

Pelaajien kilpajoukkueita, suhteellista ikää, talentteja, lisätreenejä, Eerikkilöitä, yms. voidaan systeemiin sisään järjestellä sitten tarpeen, älyn ja halun mukaan.

Jortsukka

Lainaus käyttäjältä: Nuorenanätti - 25.04.2026 klo 12:52:32Minä en usko, että nykyisenkaltaisella seuratoimintamallilla tilanne muuttuu edes seuraavaan 50 vuoteen. Suomi on yhteiskuntana, kulttuuriltaan, ilmastoltaan ja vaikka miltä erilainen kuin Keski-Euroopan isot jalkapallomaat. Noiden maiden järjestelmien apinoiminen johtaa meillä lähinnä apinoihin.

Meidän pitäisi viedä seuratoiminta kouluihin. Vaikka nyt tuossa aiemmin nainitsemani KuPS sopii koulun kanssa järjestävänsä pelaajille joka päivä 1,5 tunnin futistreenit. Treenit sovitetaan lukujärjestykseen. Pelaajat voivat hakea toissijaisen koulupaikan ao. kouluun.

Joukkuetreenejä tulee pelaajille viisi viikkoon, siirtymät vähenevät, illat jäävät vapaiksi tai lisätreeneille tai omaehtoiselle harjoittelulle tai muulle liikunnalle tai mille nyt vain. Sen paremmin koululle kuin seurallekaan ei tule lisäkustannuksia, toiminta vain organisoidaan eri tavoin.

Pelaajien kilpajoukkueita, suhteellista ikää, talentteja, lisätreenejä, Eerikkilöitä, yms. voidaan systeemiin sisään järjestellä sitten tarpeen, älyn ja halun mukaan.

Olen täysin samaa mieltä ideoista, jos vaan saadaan valtiokin ymmärtämään kuinka tärkeää liikunta olisi. Tätähän voisi muokata niin että kouluissa olisi eri liikuntaan eri luokkia tai vaihtoehtona jopa sellainen että kaikki lapset liikkuvat enemmän, niin että eri alueen seurat järjestävät tämän viikoittaisin lisäliikunnan. Lopputulos, kaupungit saavat "ilmaista" toimintaa seuroilta, seurat saavat potentiaalisia harrastajia enemmän, yhteiskunta saa lisää liikuntaa lapsille ja huippu-urheiluun tulee potentiaalisia lapsia enemmän.

Tähän päälle saataisiin malli missä on myöhemmässä vaiheessa sitten oikeasti laadukkaita puhtaasti kilpapolkuun keskittyviä seuroja ja samalla niitä laadukkaita harrastamisen takaavia seuroja, niin voi että kun kehityttäisiin. Valitettavasti ei nykymenolla, ei nyky liitolla eikä nyky-yhteiskunnalla.

dembele

Lainaus käyttäjältä: Nuorenanätti - 25.04.2026 klo 12:52:32
Koko ongelma on sisäänrakennettu järjestelmään. Kun järjestelmä on onneton, koetetaan viat paikata kilpajoukkueilla, talenttivalmennuksella, Helmaripoluilla tai millä nyt vain. Sitten, kun systeemi työntää ulos yksittäisiä pelaajia, jotka kansainvälisessä vertailussa ovat huipussaan korkeintaan keskitasoa, ollaan tyytyväisiä itseemme ja todetaan, että katsokaa, me onnistuimme!

Naulan kantaan!

Slither54

Lainaus käyttäjältä: Jortsukka - 25.04.2026 klo 13:07:13
Olen täysin samaa mieltä ideoista, jos vaan saadaan valtiokin ymmärtämään kuinka tärkeää liikunta olisi. Tätähän voisi muokata niin että kouluissa olisi eri liikuntaan eri luokkia tai vaihtoehtona jopa sellainen että kaikki lapset liikkuvat enemmän, niin että eri alueen seurat järjestävät tämän viikoittaisin lisäliikunnan. Lopputulos, kaupungit saavat "ilmaista" toimintaa seuroilta, seurat saavat potentiaalisia harrastajia enemmän, yhteiskunta saa lisää liikuntaa lapsille ja huippu-urheiluun tulee potentiaalisia lapsia enemmän.

Tässä varmasti kannattaa erottaa liikunta ja tavoitteellinen harjoittelu vähän niinkuin olympiakomiteankin piti tehdä heidän tavoitteissaan. Liikunnan lisäämisessä koulu voi toimia ainoastaan sen tärkeimmän, eli kodin, tukena. Jos kotona toimintatavat eivät muutu, niin on turha odottaa koulussa pakkoliikunnan tuovan yhtään minkäänlaista lisäarvoa kehitykselle, jossa saamme lisää aktiivisia aikuisia, jotka vähentävät omalla toiminnallaan valtion terveydenhuoltomenoja.

Koulusysteemimme on muutenkin jo aika kyseenalaisessa tilassa ja ainakin hyvin kaukaa seurattuna tuntuu, että esimerkiksi ihan ylimmältä portaalta tulevien ratkaisujen taustalla tuntuu olevan "more is more"-ajattelutapa. Sen takia puhtaasti liikunnan lisääminen kaiken päälle lienee myös huono ratkaisu, koska selkeästi nykysysteemilläkin järjestelmä koetaan niin monella tapaa raskaaksi. Mutta liikunnan merkitystä ei silti voi osana koulua kiistääkään, mutta koko järjestelmässä on aika paljon pohdittavaa.

Todella moni urheiluseurahan järjestää jo nyt erilaisia liikuntakerhoja koulun yhteyteen, jotka ovat lapsille itselleen ilmaisia ja täysin vapaaehtoisia, mutta yleensä seura niistä sitten laskuttaa kaupunkia vähintään ohjaajien palkkojen verran. Koska tämä toiminta ainakin omassa ympäristössä tapahtuu aina koulun tiloissa, niin tämä on kohtuullisen halpa tapa kaupungin kannalta järjestää lisäaktiviteettia lapsille, ei välttämättä ohjatussa ympäristössä, mutta ainakin valvotussa ympäristössä.

Koulun ja yksittäisen lajin yhdistäminen koulun kanssa voi toimia, mutta Suomen mittakaavassa tuskin kovin montaa kertaa sitä kyetään monistamaan. Eikös periaattees tasolla HFA ollut vähän tätä osastoa, mutta toki nuorenanätti varmasti tarkoitti tässä kohtaa myös nuorempia ikäluokkia? Toki en tiedä ihan täysin sen eroa, jos nyt alle 10-vuotiaita lykätään tasoryhmiin tai kouluun perustetaan 1-2-luokkaa johon sijoitellaan potentiaalisimmat futarinuoret, jotta heidän aikatauluaan voidaan optimoida. Samaan aikaan jalkapallon (tai minkä tahansa muun lajin) kannalta vastaava idea vaikuttaa todella hyvältä, mutta monen muun näkökulman osalta ongelmia ratkottavaksi riittää. Mutta tietenkin monia näistä on aivan varmasti mahdollista ratkoa, kunhan halua siihen löytyy. Olisihan tällainen mielenkiintoinen veto joltakin nähdä, mutta ainakin oman kokemuksen perusteella käytännön tasolla tuollaisen järjestäminen on täysin mahdotonta.

Slither54

Lainaus käyttäjältä: dembele - 25.04.2026 klo 12:42:04
Olisiko pelkästään tuo itse asiassa se, johon talenttivalmentajan kannattaisi ensisijaisesti keskittyä ja vieläpä niin että seuraisi ikäluokan edarin lisäksi myös kakkostason valmennusryhmää kokonaisuutena, ja olisi sen paljon puhutun ja joskus kaivatun molemminsuuntaisen hissiliikkeen alullepanija ja auktoriteetti... Aamutreenejä innokkaimmille ehtii sen lisäksi todennäköisesti pitää ja palkkatukikin riittänee mikäli työtunteja ei käytetä jonkun kilpajoukkueen valmennus- ja peluutushommiin.

Annat tässä nyt esimerkin joka ei välttämättä sovi lähes mihinkään seuraan yleisellä tasolla. Talenttivalmentajien tehtävänkuvat over vaihdelleet aika villisti eri seurojen välillä. Tosiaan suurimmat ongelmat näiden palkattujen kohdalla lienevät suurin piirtein tasoa, että valmentajat ovat niin ylityöllistettyjä, että eivät ehdi kehittää itseään vihdoin päätoimisiksi päästyään. Eli käy yleensä niin, että se oto-valmentaja, jolla oli hirveä määrä erilaisia puutteita valmentajana, toimii vielä 2-4 vuoden päästäkin periaatteessa täysin samalta pohjalta, mutta hänelle vain maksetaan siitä tällä hetkellä enemmän. Siis karkeasti sanottuna.

dembele

Lainaus käyttäjältä: Slither54 - 25.04.2026 klo 13:52:19
Annat tässä nyt esimerkin joka ei välttämättä sovi lähes mihinkään seuraan yleisellä tasolla.

Tarkoittaako "ei sovi" sitä ettei talenttivalmentajan roolia ja sen olennaisia painopisteitä nähdä missään seurassa tuon suuntaisena kuin kuvasin?

Slither54

Lainaus käyttäjältä: dembele - 25.04.2026 klo 13:57:53
Tarkoittaako "ei sovi" sitä ettei talenttivalmentajan roolia ja sen olennaisia painopisteitä nähdä missään seurassa tuon suuntaisena kuin kuvasin?

En tarkoita aivan sitä, vaan ennemminkin, että tuot yhden esimerkin, miten voisi toimia, joka perustuu ehkä kärjistetysti oletukseen, että talenttivalmentajat toimivat isossa kuvassa noin yhdellä tavalla. Tai hieman sen käsityksen tästä ainakin itse sain. Sen lisäksi joissakin seuroissa, joissa olen talenttivalmentajia matkani aikana nähnyt, ei ainakaan tyttöjen puolella ole yhtä joukkuetta enempää, jolloin käytännössä kakkosporukan seuraaminen ei ole realistista.

Eli periaatteen tasolla työnkuva talenttivalmentajalla voisi olla kuvailemasi kaltainen, mutta sen työnkuvan pitäisi kuitenkin ennen kaikkea mukailla varsinkin tässä vaiheessa sitä seuran tarvetta. Joissain seuroissa voi olla perusteltua olla talenttivalmentajan työnkuvana sinun kuvailemaasi, suurimmassa osassa seuroista tämä tuskin toteutuu.

Seuran pitäisi kuitenkin pystyä kykenemään siihen, että osan, ja mieluiten aika merkittävän osan, työajasta pitäisi keskittyä siihen itsensä kehittämiseen valmentajana. Tämä varsinkin siinä vaiheessa, kun tukea alettiin jakamaan ja tietenkin edelleenkin sen pitäisi olla olennainen osa uuden tekijän palkkaamisessa, koska tätä puolta ei ole tarpeeksi painotettu.

dembele

#2910
Kirjoitin varmaan epäselvästi. En tuo esiin esimerkkiä siitä miten pitäisi toimia "yhdellä tavalla", vaan ainoastaan erään painopistealueen, johon talenttivalmentajat eri kokoisissa seuroissa toivottavasti jo panostavat - osin Palloliiton tuella heidät palkanneen seuran tukemana -  juuri mm. tuon kenelle tahansa valmentajalle selvän itsensä kehittämisen ohella.

Slither54

Lainaus käyttäjältä: dembele - 25.04.2026 klo 19:36:09
Kirjoitin varmaan epäselvästi. En tuo esiin esimerkkiä siitä miten pitäisi toimia "yhdellä tavalla", vaan ainoastaan erään painopistealueen, johon talenttivalmentajat eri kokoisissa seuroissa toivottavasti jo panostavat - osin Palloliiton tuella heidät palkanneen seuran tukemana -  juuri mm. tuon kenelle tahansa valmentajalle selvän itsensä kehittämisen ohella.

Oman ymmärrykseni mukaan yhdelläkään talenttivalmentajalla ei olisi ollut vastaavaa painopistealuetta, mutta se ei varmasti tullut kellekään yllätyksenä. Itselläni on lähempää tuttavuutta ainakin neljässä eri kaupungissa olevien talenttivalmentajien tehtäviin millään tasolla viimeisen vuosikymmenen aikana. Yhdessäkään paikassa työmäärä ei myöskään mahdollistanut minkäänlaista työajan käyttöä laajamittaiseen oman osaamisensa kehittämiseen, joskin kyllähän joitain koulutuksia siihen pystyttiin sisältämään. On siis aika epätodennäköistä, että näin olisi suuressa mittakaavassa missään muuallakaan.

Mitä enemmän tässäkin aiheesta muuten kirjoittaa, sitä vähemmän tuntuu, että koko talenttivalmennushommalla on oikeasti mitään järkevää käyttökohdetta. Eli kyllähän sitä uusia käyttökohteita tuolle rahalle mielellään etsisi.

dembele

Talenttivalmentajakuviokin liittyy käsittääkseni Palloliiton rahalliseen tukeen seuroille, jota ei saa mikä seura vaan tai tuosta vaan.
https://www-assets.palloliitto.fi/62562/1715931704-seuratukimalli_2025-26_korjattu-17-5-2024.pdf
Voisi siis kuvitella että jos jaetaan ilmaista rahaa 30.000-100.000€/v niin sitä mitä vastinetta jaetulle rahalle saa seurattaisiin jatkuvasti ja toivottavasti näin myös tapahtuu.
Dokumentin kohdassa 2. Tukikauden toiminta- ja tuloskriteerit nämä on selkeästi kerrottu. Kriteerit ovat mitattavia mutta ovatko ne mielekkäitä ohjaamaan toimintaa pelaajien tasoa kehittävään suuntaan on makuasia.

Jortsukka

Lainaus käyttäjältä: dembele - 25.04.2026 klo 21:59:41
Talenttivalmentajakuviokin liittyy käsittääkseni Palloliiton rahalliseen tukeen seuroille, jota ei saa mikä seura vaan tai tuosta vaan.
https://www-assets.palloliitto.fi/62562/1715931704-seuratukimalli_2025-26_korjattu-17-5-2024.pdf
Voisi siis kuvitella että jos jaetaan ilmaista rahaa 30.000-100.000€/v niin sitä mitä vastinetta jaetulle rahalle saa seurattaisiin jatkuvasti ja toivottavasti näin myös tapahtuu.
Dokumentin kohdassa 2. Tukikauden toiminta- ja tuloskriteerit nämä on selkeästi kerrottu. Kriteerit ovat mitattavia mutta ovatko ne mielekkäitä ohjaamaan toimintaa pelaajien tasoa kehittävään suuntaan on makuasia.


Tässä pätee sama kuin kaikissa liiton tuki-jutuissa helvetisti aikaa dokumentointiin ja kaikkeen muuhun kuin siihen että kentällä autettaisiin pelaajia tai muuten autettaisiin pelaajia. Laatujärjestelmä itsessään on yhtä isoa dokumentaatiota ja mitään käytännön kenttäarviota ei tehdä.

dembele

#2914
Ai no se on sitten vähän kuin oltaisiin vaan kehitetty joku itsekseen pyörivä systeemi, jonka tavoitteiden konkreettisuus on vähän niin ja näin mutta jonka tarkoituksena onkin perustella lähinnä oma tarpellisuus.

Slither54

Lainaus käyttäjältä: dembele - 25.04.2026 klo 21:59:41
Talenttivalmentajakuviokin liittyy käsittääkseni Palloliiton rahalliseen tukeen seuroille, jota ei saa mikä seura vaan tai tuosta vaan.
https://www-assets.palloliitto.fi/62562/1715931704-seuratukimalli_2025-26_korjattu-17-5-2024.pdf
Voisi siis kuvitella että jos jaetaan ilmaista rahaa 30.000-100.000€/v niin sitä mitä vastinetta jaetulle rahalle saa seurattaisiin jatkuvasti ja toivottavasti näin myös tapahtuu.
Dokumentin kohdassa 2. Tukikauden toiminta- ja tuloskriteerit nämä on selkeästi kerrottu. Kriteerit ovat mitattavia mutta ovatko ne mielekkäitä ohjaamaan toimintaa pelaajien tasoa kehittävään suuntaan on makuasia.


Oli kyllä aika raskasta luettavaa. ja yllätys yllätys sieltä vastuuhenkilöistä löytyi eräs sankari, jolla on ollut systeemin toimeenpanon osalta muutenkin aika paljon tekemistä. Löytyykö muuten jostain listaa niistä seuroista, jotka ovat lopulta näitä rahoja saaneet käyttöön? Ja onkohan jossain julkisesti esillä nämä ominaisuustestien kansallisen tason rajat? Itse olen nähnyt SHA:ssa kyseisten testien keskiarvoja ja varmasti osittain tuolla kerättyyn dataan nuo raja-arvot on sidottuja.

Sinänsä pelaajien kehittymisen seurannassa ei ole mitään ihmeellistä. Kyllähän niitä pelaajia testataan muuallakin. Osa vaatimuksista on kuitenkin vähän kuin videopeliä pelaisi ja en ole ihan varma, että onko se hyvä vai huono asia. Jonkinlaiset rajatkin tottakai pitää seuroilla olla sen suhteen, että mitä rahalla tehdään ja milloin matkan varrella se otetaan pois.

Tuo yhteistyöseurojen osuus tuossa on hyvin mielenkiintoinen ja näiden hyötyminen tästä tuesta todella löysästi määritelty. Miten esimerkiksi Korin 3 yhteistyöseurat hyötyvät talenttivalmentajasta, joka tekee 0,25 henkilötyövuotta tiedotteen mukaan ja tämän tuntimäärän tekeminen varmasti menee jo oman seuran toimintaan? Ehkä he hyötyvät sitten tästä Valmennusosaamisen kehittäjästä, joka on jo lähes täysipäiväinen.

dembele

#2916
Tuolla dokumentissa lukee mm. juuri talenttivalmentajaa koskien "tukiseuran on kyettävä kirjallisesti ja käytännössä osoittamaan palkattujen henkilöiden työsuorituksen kohdentuvan vaadittuihin tehtäviin" eli asia tiedostetaan periaatetasolla.

Talenttivalmentajan osalta on mainittu myös nimettyjen vähintään 20 (tyttö)pelaajan (korit 1 ja 2) seuranta muiden heidän kehittymisensä mahdollistamiseksi määriteltyjen vastuiden ohella: "Säännöllinen talenttipelaajan kehittymisen seuranta (esim. videot, jatkuva seurantainformaatio) Palloliiton huippusuoritusmalliin pohjautuen ja palaute yhteistyössä seuran muiden valmentajien kanssa". Jollain foorumilaisista on varmaan tietoa siitä, millainen ja miten konkreettinen em. huippusuoritusmalli on (?).

Kori 2/3:n seuroille on muuten määritetty tällainen olennainen tuloskriteeri: "Nuoruus- ja lapsuusvaiheen harjoituksissa "valmentajien innostavuus" ja "pelaajat liikkeessä 80% ajasta" arvioitu keskiarvoisesti kriteeritasolle 8 tai yli (>250 havaintoa vuodessa)." Tietääkö joku kuka toimii havainnoitsijana ja kirjaa suoritteet ylös sekä ovatko kriteerit seurakohtaisia?




elanalistadefutbol

Lainaus käyttäjältä: Slither54 - 26.04.2026 klo 11:55:47
Oli kyllä aika raskasta luettavaa. ja yllätys yllätys sieltä vastuuhenkilöistä löytyi eräs sankari, jolla on ollut systeemin toimeenpanon osalta muutenkin aika paljon tekemistä. Löytyykö muuten jostain listaa niistä seuroista, jotka ovat lopulta näitä rahoja saaneet käyttöön? Ja onkohan jossain julkisesti esillä nämä ominaisuustestien kansallisen tason rajat? Itse olen nähnyt SHA:ssa kyseisten testien keskiarvoja ja varmasti osittain tuolla kerättyyn dataan nuo raja-arvot on sidottuja.

Sinänsä pelaajien kehittymisen seurannassa ei ole mitään ihmeellistä. Kyllähän niitä pelaajia testataan muuallakin. Osa vaatimuksista on kuitenkin vähän kuin videopeliä pelaisi ja en ole ihan varma, että onko se hyvä vai huono asia. Jonkinlaiset rajatkin tottakai pitää seuroilla olla sen suhteen, että mitä rahalla tehdään ja milloin matkan varrella se otetaan pois.

Tuo yhteistyöseurojen osuus tuossa on hyvin mielenkiintoinen ja näiden hyötyminen tästä tuesta todella löysästi määritelty. Miten esimerkiksi Korin 3 yhteistyöseurat hyötyvät talenttivalmentajasta, joka tekee 0,25 henkilötyövuotta tiedotteen mukaan ja tämän tuntimäärän tekeminen varmasti menee jo oman seuran toimintaan? Ehkä he hyötyvät sitten tästä Valmennusosaamisen kehittäjästä, joka on jo lähes täysipäiväinen.

Tuota lappua voi kuvata sanoilla: paskantärkeä, byrokraattinen ja irti todellisuudesta. Talenttijärjestelmä on ollut olemassa vuodesta 2014 alkaen ja ainoa lisäarvo, jonka se on suomalaiseen jalkapalloon tuonut on palkatut työntekijät. Mitään sellaisia tuloksia se ei ole tuonut, joita ei olisi saavutettu ilman sitä. Aivan samalla tavalla kuin Sami Hyypiä Akatemia ja pöllöpolut.

Tuo tuki ja kaikki muut tuet, joita jaetaan kuvaavat vain sitä utopistista rinnakkaistodellisuutta, jossa suomalaisessa jalkapallossa eletään. Seurojen pitää rakentaa jotain, mitä paperissa lukee ja osoittaa, että nyt meillä on sellaista ja tällaista. Se onko niitä todellisudessa ja toimivatko ne, sillä ei tuossa ihmeellisessä maailmassa ole mitään merkitystä. Tärkeintä on, että on jotain mitä pitää olla. Toimii se tai ei.

Huvittavinta tuossa ideoiden maailmassa on, että silloin harvoin kun se törmää todelliseen maailmaan, syntyy koomisia tilanteita. Esimerkkinä eräs liiton mies, joka oli käynyt opintomatkalla jossain ja tohkeissaan esitteli hienoja ideoita, joita hänelle oli esitetty. Eräs niistä oli, että kyseisellä organisaatiolla ei ole minkäänlaisia tavoitteita. Tätä hän piti hienona ja perusteli argumenteillaan. Puheenvuoron jälkeen joku kuulijoista, hieman hämmentyynenä, heitti, että niin Palloliiton toiminnanohjauksessa seurojen pitää asettaa tavoitteita, joiden toteutumista seurataan. Tähän kaveri hieman hämillään vastasi, että kyllähän seuroilla pitää tavoitteita olla, joiden toteutumista seurataan.

No, hienoa, että kaveri oli päässyt matkustamaan ja ihmettelemään mitä maailmalla tehdään. Jossain vaiheessa pitäisi kuitenkin kriittisesti miettiä omaa tekemistä ja arvioida voidaanko jotain tehdä toisin. Jossain muualla oli ymmärretty, että sen sijaan, että eletään jossain ideamaailmassa, jota kaikenmaailman dokumentit ja ajatukset pyörittää, asiat menevät eteenpäin vain tekemällä ja muuttamalla tekemisiä, jos on tarve.

Nyt ympäri Suomen tavataan tukimalleja ja mietitään, että mitä lappun kirjoitetaan, jotta rahaa tulee. Sillä ei ole mitään merkitystä, että onko rahalle edes tarvetta. Esimerkkinä eräs lappilainen seura, jolla on tyttöjen talenttivalmentaja, mutta talentteja ei taida olla yhtään. Toisin ei ole tyttöpelaajiakaan.

Slither54

Lainaus käyttäjältä: elanalistadefutbol - 26.04.2026 klo 15:21:28
Tuota lappua voi kuvata sanoilla: paskantärkeä, byrokraattinen ja irti todellisuudesta. Talenttijärjestelmä on ollut olemassa vuodesta 2014 alkaen ja ainoa lisäarvo, jonka se on suomalaiseen jalkapalloon tuonut on palkatut työntekijät. Mitään sellaisia tuloksia se ei ole tuonut, joita ei olisi saavutettu ilman sitä. Aivan samalla tavalla kuin Sami Hyypiä Akatemia ja pöllöpolut.

ja juuri tästä syystä koen, että nimenomaan silloin kuin rahaa alettiin laittamaan palkattuihin valmentajiin, sen työajan olisi pitänyt sisältää merkittävä määrä itsensä kehittämistä valmentajana. Eihän se tietenkään kaikkien kohdalla tuo tuloksia, mutta sillä tapaa olisi voitu ehkä päästä johonkin jollakin aikamääreellä. Jos talenttivalmentajan työnkuvaan kuului 60 tunnin työt 40 tunnin työviikossa ja pari viikonloppukoulutusta siellä täällä, niin ei tarvitse ihmetellä miksi asiat eivät etene.


Kävin itse hakemassa vastauksen omaan kysymykseeni tuen saajista:
https://www.palloliitto.fi/ajankohtaista/seuratuet-2025-2026-julkaistu-tuki-myonnettiin-31-seuralle

Tämän lisäksi onnistuin kaivamaan hakuun liittyvän lyhyen zoom-esittelyn, jota en nyt erikseen viitsi tänne linkata, mutta katsoin sen itse läpi ja tämä nyt aika paljon avasi sitä, mitä tämä seuratukimalli oikeasti on.

Käytännössä tässä siis yhdistyy kolme aiempaa erillistä tukimallia, joista talenttivalmennuksen tuki on yksi osa. Käytännön tasolla nuo korit voi määrittää niin, että ykköskoriin menee akatemiatoimintaa tavoittelevat seurat, kakkoskoriin muita nuorisovaiheen kilpaseuroiksi itseään tuntevia ja kolmoskoriin käytännössä menee ennen kaikkea alueellista koulutustukea, jonka on tarkoitus kattaa Suomea mahdollisimman laajalti ja samalla seura voi saada pienen bonuksen siitä, että yhden henkilön palkkaukseen saadaan ulkopuolista tukea. Tietenkin tälle henkilölle on sitten aika isoja vaatimuksia, mutta kuitenkin.

Yksi asia, joka ei lukemalla mennyt kaaliin oli se, että seura sitoutuu panostamaan 50% omavastuun verran omaa rahaa kyseisten tukea saatavien toimintojen ylläpitämiseen. Tähän kuului esimerkiksi tämä aiemmin mainitsemani 0,25 henkilötyövuotta talenttivalmentajaa ja ennemmin ilmeisesti ajatus oli, että tuen piiristä on mahdollista laittaa rahaa tämän kaverin palkkaan 75%, kun 25% pitäisi tulla seuralta ja sen lisäksi korin kolme seuroilta pitäisi löytyä yhteensä 15 000 euron verran panostusta koulutuksiin yms, jota näiltä vaaditaan. Talenttivalmentajan toiminnan osuus periaatteessa tämän vaatimuksen kautta oli maksimissaan tuo 0,25 henkilötyövuotta eli siis 10 tuntai viikossa. Mietin edelleen, että miten paljon tällä päästään käsiksi oikein mihinkään, jos tarkoituksena on käydä läpi jopa neljän eri seuran toimintaa juuri tämän nimikkeen alla.

Yllä olevaan liittyen siis huomion arvoinen asia oli myös se, että aiempia kolmea tukea heidän tiedon mukaan jaettiin noin 30:lle seuralle. Nyt yhteistyöseurojen kautta tämä raha (suurin piirtein määrältään sama) siis hyödyttäisi vähintään 90 seuraa tai jopa vielä laajempaa kokonaisuutta. Varmasti yhteistyöseuroja on ollut aiemminkin, mutta tällä kertaa ne on siis sopimuksenalaisia määräyksiä.

Erityisesti kolmoskorin vaatimukset olivat pitkän oloisesti listattuja, mutta jotenkin itselle tuli hyvin nopeasti sellainen kuvitelma, että heillä on aika vapaat kädet suorittaa. Nämä tuet eivät ole myöskään uutta rahaa laajentamaan toimintaa vaan enemmänkin mahdollisesti uudelleen jakamista uusilla vaatimuksilla varustettuna. Näin ollen nuo omavastuut sun muut aika helposti jo keskikertaisenkin seuran budjettiin mahtuu ja mitään uusia muutoksia ei tarvitse tämän johdosta tehdä. Käytännössä myös sukupuolellisen tasa-arvon takia kakkoskoriin on vaikea päästä, mikä on erikoistunut vain poika tai tyttöpuoleen, joskin kakkoskoriin oli mahdollista päästä yhteistyöseuran kautta. Käytännössä siis elanan mainitsema tilanne, jossa tyttöpuolen talenttivalmentaja on seurassa, jossa ei ole tyttöpelaajia, on edelleen täysin mahdollinen ja ilmeisesti jopa toteutuu tällä hetkellä?

Noin muuten huomion arvoista oli myös se, että hakijaseuroja oli 42 ja hakemuksen sai tehdä useampaan koriin kerrallaan. Kakkoskoriin oli eniten tunkua ja vähintään yksi seura on hakenut jokaiseen koriin.

Lainaus käyttäjältä: dembele - 26.04.2026 klo 14:08:20
Tuolla dokumentissa lukee mm. juuri talenttivalmentajaa koskien "tukiseuran on kyettävä kirjallisesti ja käytännössä osoittamaan palkattujen henkilöiden työsuorituksen kohdentuvan vaadittuihin tehtäviin" eli asia tiedostetaan periaatetasolla.

Varmaan jotakuinkin juurikin näin. Eli jos aiemmin olen kritisoinut talenttivalmentajien toimenkuvaa ylityöllistävänä, niin hyvin nopealla katselmuksella voidaan todeta, että tämä seuratukimalli ei tähän ainakaan tuo helpostusta, mikäli nyt vaatimuksena on heidän toimenkuvansa laajentaminen pakon sanelemana yhteistyöseuroihin. Tietenkin se, että asian vielä kirjallisesti ja käytännössä kohdentuu johonkin ei kerro vielä mitään siitä, miten hyödyllistä työpanos on ollut. Tällä tarkoitan ensisijaisesti tässä tilanteessa nimenomaan käytettyjen työtuntien määrää tehtävän korkeatasoiseen suorittamiseen verrattuna.

dembele

#2919
Lainaus käyttäjältä: elanalistadefutbol - 26.04.2026 klo 15:21:28
Nyt ympäri Suomen tavataan tukimalleja ja mietitään, että mitä lappun kirjoitetaan, jotta rahaa tulee. Sillä ei ole mitään merkitystä, että onko rahalle edes tarvetta. Esimerkkinä eräs lappilainen seura, jolla on tyttöjen talenttivalmentaja, mutta talentteja ei taida olla yhtään. Toisin ei ole tyttöpelaajiakaan.

Mikäli esimerkki ei ole fiktiivinen niin hivenen ihmetyttää mikäli "talenttivalmentaja" on tosiaan Palloliiton tuella palkattu. En tiedä (lue: jaksanut selvittää) onko jo tukihakemuksessa todennettava/luvattava että talenttipelaajia on 20 tyttöä ja 20 poikaa, mutta ainakin näin tulisi tukikauden aikana olla, ja alla olevan tekstin perusteella olisi jo ollut pari tarkastusajankohtaa. "Seurojen tuetun toiminnan vaikuttavuutta seurataan korikohtaisilla tulos- ja toimintakriteereillä toimintakauden aikana. Seuranta toteutetaan kuuden kuukauden välein (ennen 30.6.2025, 31.12.2025, 30.6.2026, 31.12.2026) tapahtuvina arviointeina toimintakauden alusta alkaen."

Edit: Edellisessä viestissä mainittua yhteistyöseurakuviota ja sen tuomia mahdollisuuksia tuen hakemiseeen ja käyttöön en suhteellisen nopeasti tekstiä selaillessani hoksannut.

Slither54

Lainaus käyttäjältä: dembele - 26.04.2026 klo 16:58:42
Mikäli esimerkki ei ole fiktiivinen niin hivenen ihmetyttää mikäli "talenttivalmentaja" on tosiaan Palloliiton tuella palkattu. En tiedä (lue: jaksanut selvittää) onko jo tukihakemuksessa todennettava/luvattava että talenttipelaajia on 20 tyttöä ja 20 poikaa, mutta ainakin näin tulisi tukikauden aikana olla, ja alla olevan tekstin perusteella olisi jo ollut pari tarkastusajankohtaa. "Seurojen tuetun toiminnan vaikuttavuutta seurataan korikohtaisilla tulos- ja toimintakriteereillä toimintakauden aikana. Seuranta toteutetaan kuuden kuukauden välein (ennen 30.6.2025, 31.12.2025, 30.6.2026, 31.12.2026) tapahtuvina arviointeina toimintakauden alusta alkaen."

Edit: Edellisessä viestissä mainittua yhteistyöseurakuviota ja sen tuomia mahdollisuuksia tuen hakemiseeen ja käyttöön en suhteellisen nopeasti tekstiä selaillessani hoksannut.

Vastaus boldattuun riippuu vähän siitä, onko sanamuoto todennetta vai luvattava. Pelaajat on pakko olla korissa 1 ja 2, mutta tuen voi saada ilman, että seura painottaa puhtaasti poikiin tai tyttöihin ja yhteistyösopimusta ei tarvitse olla vasta kuin 4-5 päätöksen jälkeen. Tietenkin, mikäli tätä tasa-arvoista pelaajapoolia ei käytännössä toteuteta, niin silloin tuki menee järjestyksessä seuraavalle (ennen tukien alkamista) tai tuen saaminen tietyllä aika välillä loppuu.

dembele

Lainaus käyttäjältä: Slither54 - 26.04.2026 klo 17:09:42
Vastaus boldattuun riippuu vähän siitä, onko sanamuoto todennettava vai luvattava.

Niin, ja se vastaushan ei ainakaan ko. dokumenttia lukemalla välttämättä selviä.

Slither54

Lainaus käyttäjältä: dembele - 26.04.2026 klo 19:34:26
Niin, ja se vastaushan ei ainakaan ko. dokumenttia lukemalla välttämättä selviä.

Niin siis nopealla vilkaisulla ainakin KäPan kohdalla tyttöjunioreita on sen verran vähän, että heidän kohdallaan näitä yhteistyöseuroja varmaan kaivataan, että voivat kakkoskorin tukia nostella. Yhteistyöseurat puolestaan eivät ole suoraan julkisesti tiedossa, kun kerta päätöksen aikana näitä ei ole periaatteessa kenenkään tarvinnut tietääkään

Eihän mistään selviä sekään, mikäli tuon tuen maksaminen on lopetettu jollekin seuralle. Toki VJS vetäytyi jo hakemuksen ja päätöksen välissä tai sen jälkeen ennen kuin tukea alettiin maksaa, mutta korvaajaa ei käsittääkseni kerrottu, ainakaan tuossa linkkaamassani uutisessa. Ehkä sen teki jostain saisi halutessaan selville ihan yhtälailla kuin yhteistyöseuratkin. Joka tapauksessa tuossa kolmannessa korissa näen selkeästi eniten liikkumavaraa sen suhteen, että eurot on saatavilla kohtuullisen helpolla ja systeemiä on mahdollista niin sanotusti "hyödyntää" halutessaan kohtuu helposti. Se on eri asia, tekeekö kukaan niin, mutta hyötysuhde kehityksen kannalta jäänee todella pieneksi, sekä huippujen kasvattamisessa että tasokkaan harrastustoiminnan ylläpitämisessä.

dembele

No tuet on tukia, kuka saa kuka ei ja seurantaa kriteerien täyttämisestä joko tehdään tai ei.

Melko ot-keskusteluun niistä hairahduttiin talenttivalmentajista jotka olisivat olennainen palanen täkäläisen feminiinifutiksen kehittämisessä jos he olisivat päteviä ja/tai heillä olisi mahdollisuus kehittää itseään, ja jos he voisivat keskittyä siihen hommaan mihin heidät on tarkoitettu. Onko tämäkin kaunis ideologia kuitenkin sössitty ja juosten kustu?