Vertaistukea futisisille

[Dennis Roadman]

E.

[pohjoistienhiekka]

Yllä oleva pitää mielestäni paikkansa. Tuntuu olevan ehkä juuri vanhemmille jotenkin vaikea hyväksyä, jos ehdotetaan lapselle treenaamista tai pelaamista nuorempien kanssa. Siis vaikka ne nuoremmat olisivat iältään ja ominaisuuksiltaan lähempänä kuin oman ikäisten kärki.

Jotenkin vanhemmat eivät tässä ole maksavan asiakkaan asenteella liikkeellä, vaan mukaan sekoittuu ehkä jotain kummallisiakin tunne-elementtejä. Eli siis ei osata ajatella, että ammattivalmentajalle maksetaan nimenomaan mm. siitä, että hän kertoo, mikä on pelaajalle parasta käytettävissä olevissa olosuhteissa ja että vanhempien ei näin ollen tarvitse liikaa vaivata sillä päätään. Ehkä joku luottamuspula ja epäluulo vallitsee vanhempien ja valmentajien välillä?

Toisaalta tähän liittyen, ovatko valmentajatkaan aina rehellisiä ja sanovatko, että nyt olisi fiksua vaihtaa vaikka seuraan x, koska meillä ei ole tarjota optimaalista polkua? Toisin sanoen, onko seuran toiminta tinkimättömän rehellistä ja pelaajan optimaaliseen kehitykseen tähtäävää siten, että vanhemmat voivat aina luottaa siihen mitä sanotaan?

Hyviä pointteja. Uskon, että vanhemmilla on oikeasti epäluuloja seurojen toiminnan suhteen ja vaikka seurat mielellään haluaisivatkin sivuuttaa nämä vanhempien ulostulot jne vaan oman edun ajamisena niissä voi olla  välillä perää. On nimittäin niin, että vanhemmissa löytyy paljon porukkaa, jotka ovat tottuneet organisoimaan asioita, ovat nähneet toimivia organisaatioita ja sitten törmäävät suomalaisiin jalkapalloseuroihin, joiden toiminta valitettavan usein näyttäytyy epäjohdonmukaisena, kaoottisena ja kaikilla tavoin huonosti organisoituna. Seuroillahan kyllä löytyy PowerPointteja valmennuslinjasta ja kehittämisestä jne-  hienoja korulauseita, mutta sitten kun katsotaan käytännön toimintaa niin se on aivan erilaista. Käytännössa toiminta on siitä kiinni millainen valmentaja sattuu olemaan ja saavatkohan valmentajatkaan ihan niin paljon tukea kuin tarvitsisivat? 

Ja mitä tulee suhteellisen iän huomioimiseen niin, onkohan yhdessäkään seurassa oikein kunnolla mietitty pelaajapolkua tällaisille pelaajille, siis ihan käytännön tasolla, jossa x-pelaaja jos on tietynlainen, niin hänelle tarjotaan tätä ja sitten levitetty tieto valmentajille ja myös valvottu että tätä noudatetaan.  Dioissa varmaan löytyy jotain?

[Kuninkaanmies]

Lähes kolmen viikon joulutauon jälkeen pojan treenit peruttu tältä viikolta pakkasen vuoksi. Näin ollen kuukauden tauko joukkueharjoittelusta. Toimintamaksut juoksee kyllä. On kyllä surkea tilanne Tampereella.

[Julkea Bolsoaarnio]

 Tällä viikolla Jalitsu, Pirkkahalli, Kauppi ja salitreeni. Kauppi noista peruttu. Onneksi tuo Jalitsu saatiin nopeasti uudelleen pystyyn, muuten olisi nihkeää.

[Marja Cartell]

Omatoimiharjoitteluun saatavilla vielä esimerkiksi lauantaille muutama vuoro Kissat-hallissa: https://kissathalli.gymmasteronline.com/portal/book/service?serviceid=133308

Ja jos iltavuoro ok, niin sellaisiakin löytyy.

Harmi kun Pirkkahallin kentille ei voi mennä vaikka vapaata olisi

[suomiveto]

Omatoimiharjoitteluun saatavilla vielä esimerkiksi lauantaille muutama vuoro Kissat-hallissa: https://kissathalli.gymmasteronline.com/portal/book/service?serviceid=133308

Ja jos iltavuoro ok, niin sellaisiakin löytyy.

Harmi kun Pirkkahallin kentille ei voi mennä vaikka vapaata olisi

Tuolla taitaa sitten olla melkein yhtä kylmä kuin ulkona mutta pelaamaan toki pääsee.

[vesikalja]

Hommasin pikkupojalle kevyen vaahtomuovipallon ja vallattiin kerrostalon kerhotila/punttisali pelikentäksi. On ollut oikein hyvä pelailla pikkupelejä ja vähän kikkailla kovimmilla pakkasilla.

[Nigel Kugelschfeir]

Kyllähän nämä talviolosuhteet on monin paikoin aika heikot. Meilläkin on ulkokentällä pakkasraja -12 ja kun tuon vielä päättää joku kunnan työntekijä niin oikeasti ei ole edes sitä. Yksi vuoro on lämpimässä sisähallissa ja siellä on 1/4 osa kenttää käytössä eikä sinnekään nyt mahdottomia mahdu. Nyt on sentään lapsella joululahjaksi saatu kuukausikortti Super parkiin mutta ei tuokaan nyt ihan ilmainen ole että viitsisi kovin kauaa pitää. Onhan tämäkin jo sanottu mutta onhan noilla jäälajien harrastajilla ihan luksusolosuhteet kun lämpimiä tiloja riittää ja halleissa on jumppasalia ja kuntosalia ja ties mitä mistä futiksessa voi vaan haaveilla.

[Marja Cartell]

Silti futis liikuttaa enemmän suomalaisia ja on etenkin lapsien osalta laajemman demografian piirissä. Mutta siihen ei panosteta samalla tavalla koska mömmömysiviis nevö forget.

[ginikettu]

Eilen oli ensimmäistä kertaa harjoituksissa, kun pikku poju uskalsi pelata. Tähän mennessä se on aina pelien aikaan jäänyt sivuun seuraamaan. Koska isot lapset pelottaa. Nyt oli sopivan vähän lapsia treeneissä, ja treenit alkoi muutenkin hyvin, kun "voitti" hipat ja muut myös kaikki pelit.

Sanoi vaan että joutui taistelemaan kun muut yritti kampittaa.

Joku viikko sitten sitä ehdotettiin, että voisi mennä kahta vuotta vanhempiin kokeilemaan, mutta siellä muut olisi ihan liian isoja niin ehdotin kävisi ehkä mieluummin oman ikäisissä kokeilemassa. Mutta pitää toivoa, että nyt tuo rohkeus alkaa löytyä, kun tiedän että monessa suhteessa on taitava, mutta pelkää palloa (naapurin koululainen potkaisi vahingossa sitä naamaan kovaa viime kesänä, kun pelaaivat) ja siksi selvästi isommat on nyt jääneet kummittelemaan.

[vesikalja]

Eilen oli ensimmäistä kertaa harjoituksissa, kun pikku poju uskalsi pelata. Tähän mennessä se on aina pelien aikaan jäänyt sivuun seuraamaan. Koska isot lapset pelottaa. Nyt oli sopivan vähän lapsia treeneissä, ja treenit alkoi muutenkin hyvin, kun "voitti" hipat ja muut myös kaikki pelit.

Täällä on ollut aivan samaa ilmassa. Meillä on toiminut onnistuneiden suoritusten fiilistely ja yleinen tsemppaus/innostaminen sekä lahjominen. Kamalasti on jännittänyt, mutta muutoin poika on aina tykännyt peippailla ja potkia.

[Nigel Kugelschfeir]

Meillä on kanssa fyysisesti pieni poika mutta se painaa tilanteisiin täysillä ja veti viime pelissä liukkarilla nurin itseään huomattavasti isomman pelaajan nurin muun muassa. Vaikea se on sanoa sitten että mene kovempaa tilanteisiin jos se pelottaa, jossain pitäisi saada niitä onnistuneita suorituksia ilman että sattuu tai loukkaa itseään niin uskaltaa enemmän. 

[Nuorenanätti]

Taklaaminen on enemmän tekniikkaa ja ajoitusta kuin voimaa. Kysykää vaikka 170 senttiseltä N'Golo Kantelta.

Minulla on muutaman pienikokoisen valmennettavan kanssa toiminut hyvin, kun olen opettanut oikean tekniikan riistää pallo. Lisäksi koskaan ei satu, jos ehdit taklata ensin.

Välillä kyllä hirvittää, kun kentällä näkee ties minkälaisia suorituksia ja valmentaja huutaa tappotaklauksiin kentän reunalta, että "Kovempaa!!!' Nämä vielä ovat lähinnä murroikäisten peleissä, joissa kokoerot ovat kymmeniä senttejä ja kiloja ja vammautumisriskit kehitysvaiheen vuoksi isoja.

En siis ensisijaisesti suosittele lähitilanteisiin lapsille tai nuorille ohjeeksi yksinkertaista "mene kovempaa" tsemppikannustusta. Ilman osaamista se johtaa lähinnä loukkantumisiin.

[vesikalja]

Aivan samaa mieltä. Noita liukkareita, todellisuudessa ties mitä holtittomia kahden jalan pulkkia, näkee välillä jo aivan räkänokissa. Sitten harjoituksissa pelottaa kuten yllä jo vähän kuvailtiin.

[ginikettu]

Aivan samaa mieltä. Noita liukkareita, todellisuudessa ties mitä holtittomia kahden jalan pulkkia, näkee välillä jo aivan räkänokissa. Sitten harjoituksissa pelottaa kuten yllä jo vähän kuvailtiin.

Tässä tosiaan on kyseessä alle 5v intohimoinen tai ehkä jopa pakkomielteinen pikku futari. Ymmärrän, että sen pelaaminen voi raivostuttaa kavereita harjoituksissa ja sitten kampitellaan. Esim taannoin 1v1 rastilla se ei jostain syystä tahtonut pistää palloa maaliin vaan se naureskellen huusi vastustajalle "ota pois", kun vastustaja tuli ottamaan niin se kuljetti vastustajan maalille ja sieltä takaisin omalle maalille ja sitten sama homma. Kolmannella kerralla toinen lapsi tulikin sitten suoraan takaa sukille, kun oli taas joutunut ohitetuksi. Tämä juontaa meidän "juostaan pelaamista" -leikistä, missä maalit, joukkueet ja mielikuvituspelaajat vaihtuu hyvinkin joustavasti. Eli sille on "leikki" niin vahvasti päätavoite myös harjoituksissa ja muut pelaajat ovat ennemmin leikkikavereita, niin leikkikaverit ei koe tätä tilannetta varmasti samoin. Mutta loppupeleissä se on jostain syystä mennyt ihan kuoreen ja pelkää sitä, että joku potkaisee kovaa - onhan siellä muutamia, jotka potkaisee kovaa, mutta ei lähellekään yhtä kovaa, mitä tuo mistä olettaisin tuon pelon alkaneen.

Siksi sanoinkin, ettei kannata mennä sinne 2v vanhempien treeneihin vaan mieluummin oman ikäisiin siirtyisi, jos johonkin - vaikkei siellä olisikaan vastusta, mutta kunhan se pysyisi hauskana tekemisenä.

[Nigel Kugelschfeir]

Aiemmin mainittu yj-projekti on meidän osalta ohi eikä olla perustamassa yj:tä mihinkään. Talvi saatiin kuitenkin treenata yhdessä ja oli ihan hyvä niin että treeneihin saatiin pelaajia paikalle. Muutenhan homma oli vähän sekoilua eikä kukaan oikein tiennyt mitä tässä ollaan tekemässä. En tiedä haetaanko uutta kumppania tulevaisuuteen vai yritetäänkö jossain vaiheessa uudestaan. Alkuun oli puhetta että kaikki tyttöikäluokat yhdistetään mutta lopulta vissiin vain nuo vanhimmat on konkreettisesti tehneet jotain ja nekin siksi kun muuten ei olisi pelaajia mihinkään joukkueeseen. Haasteet liittyi myös seuran strategian muutoksiin että aletaan ehkä keskittymään kilpapuoleen enemmän ja harraste on oikeasti kevyempää toimintaa.

Jos tästä jotain oppi niin ehkä vain ne innokkaimmat pelaajat pitäisi ottaa mukaan kun ne vähemmän innokkaat ei kuitenkaan osallistu mihinkään ylimääräiseen tai jos joutuu yhtään kuskaamaan. Toisaalta sen yhteistyökumppanin pitäisi sijaita maantieteellisesti suht lähellä ja tarjota jotain lisää toimintaan. Katsellaan mitä tulevaisuus tuo tulleessaan. Oma lapsi menee vuotta vanhempien mukana ja ikäluokat yhdistelemällä saadaan joukkueet ainakin ensikaudella.

[Tiksa]

Tarvitsen otsikon hengessä myötäelämistä.

Superjunnun (P2017) jengissä halusivat lisää tekniikkaharjoitteita. Mikäs siinä muuten, mutta kun viikossa on jo nyt neljät treenit ja pelejä viikonloppuisin, niin ainoaksi sopivaksi ajankohdaksi löytyi maanantaiaamut 6:30. Eikä edes tuossa lähikentällä, vaan matkaankin menisi 20-30 minuuttia.

Nyt tuli joku raja soccerdadillekin. En, prkl, vie.

[ginikettu]

Tarvitsen otsikon hengessä myötäelämistä.

Superjunnun (P2017) jengissä halusivat lisää tekniikkaharjoitteita. Mikäs siinä muuten, mutta kun viikossa on jo nyt neljät treenit ja pelejä viikonloppuisin, niin ainoaksi sopivaksi ajaa kohdaksi löytyi maanantaiaamut 6:30. Eikä edes tuossa lähikentällä, vaan matkaankin menisi 20-30 minuuttia.

Nyt tuli joku raja soccerdadillekin. En, prkl, vie.

Ameriikan meininkiä harrastuksiin nämä aamutreenit. Tutulla oli uinnissa aikanaan ennen koulua useana aamuna harjoituksia. Tämä tyyliin varmaan tuon ikäisellä. Varmaan vähän totuttelemista ja jättäydyt koti-isäksi.

[Manselainen]

Melkoiselta kuningasidealta kuulostaa. Tuossa saa aamupala huomioiden olla kyllä kohtuullisen rapsakka aamuherätys maanantaiaamuisin.

Ei ihan parhaalta mahdolliselta ratkaisulta vaikuta tämä

[DAF]

Tarvitsen otsikon hengessä myötäelämistä.

Superjunnun (P2017) jengissä halusivat lisää tekniikkaharjoitteita. Mikäs siinä muuten, mutta kun viikossa on jo nyt neljät treenit ja pelejä viikonloppuisin, niin ainoaksi sopivaksi ajaa kohdaksi löytyi maanantaiaamut 6:30. Eikä edes tuossa lähikentällä, vaan matkaankin menisi 20-30 minuuttia.

Nyt tuli joku raja soccerdadillekin. En, prkl, vie.

Ei kyllä mitään järkeä tuossa treenimäärässä ylipäätään minusta U9, mutta ohjattuna vielä lisääminen täysin älyvapaata. Muuta liikkumista ja omia pallon kanssa leikkimisiä ennemmin lisää.

[loivanousu]

Tarvitsen otsikon hengessä myötäelämistä.

Superjunnun (P2017) jengissä halusivat lisää tekniikkaharjoitteita. Mikäs siinä muuten, mutta kun viikossa on jo nyt neljät treenit ja pelejä viikonloppuisin, niin ainoaksi sopivaksi ajaa kohdaksi löytyi maanantaiaamut 6:30. Eikä edes tuossa lähikentällä, vaan matkaankin menisi 20-30 minuuttia.

Nyt tuli joku raja soccerdadillekin. En, prkl, vie.

Eli herätys klo 05.00 tai jotain? Arvottaisin unen ja koulussa hereillä olon tärkeämmäksi.

Toki, eikös ne sano, että epämukavuusalueella olo kehittää parhaiten. Tuostahan saisit itelle jonkun hyvä pöhinä linkkaripostauksen myös...

[Tiksa]

Kiitos. Sain mitä tarvitsin.
Seuraavaksi voisinkin avautua siitä kuinka tiger-mom'ien näkemykset koulunkäynnistä eroavat skandinaavisesta ajattelusta.

Ameriikan meininkiä harrastuksiin nämä aamutreenit. Tutulla oli uinnissa aikanaan ennen koulua useana aamuna harjoituksia. Tämä tyyliin varmaan tuon ikäisellä. Varmaan vähän totuttelemista ja jättäydyt koti-isäksi.

Tässä on kiitollinen superjunnun isosiskolle, joka oli lahjakas voimistelussa ja oli 7-vuotiaana pari vuotta vanhempien "edistyneiden harrastusryhmässä". Valmentaja oli sitä mieltä, että pitää ehdottomasti mennä kokeilemaan kilparyhmään. Siinä sitä sitten oltaisiinkin oltu useampi aamu viikossa jumppasalilla ennen koulun alkua ... Onneksi neiti (toisin kuin veljensä) ei ole yhtään kilpailullinen ja häntä ei todellakaan kiinnostanut lähteä siihen rumbaan.

Ei kyllä mitään järkeä tuossa treenimäärässä ylipäätään minusta U9, mutta ohjattuna vielä lisääminen täysin älyvapaata. Muuta liikkumista ja omia pallon kanssa leikkimisiä ennemmin lisää.

Yleismaailmallinen ongelma lienee, että lapset/nuoret eivät liiku tarpeeksi vapaa-aikanaan ja kun siihen vielä yhdistää Amerikan erityispiirteet - tuon ikäisiä lapsia ei saisi/uskalleta jättää valvomatta puistoon, pakollinen koululiikunta on usein aika alkeellista eikä määrällisesti läheskään riittävää ja arkiliikunta (mm. pyöräily) on vähäistä (NYC:ssä sentään ei mennä ihan kaikkialle autolla) - niin sitä sitten kompensoidaan runsaalla määrällä ohjattua treeniä. Monille se on tietysti koulun jälkeistä kerhotoimintaa, jossa lähinnä säilötään lapsia jossain kunnes vanhemmat pääsevät töistä, mutta näissä "tavoitteellisissa* kilpajoukkueissa" se on aika vakavaa touhua. (Joo, meillä on tasoryhmät 8-vuotiaille.)

* Asia mitä en muuten pari vuotta sitten tullut ajatelleeksi, mutta täällä tavoitteellisuus siis tarkoittaa monille - varsinkin rodullistetuille - vanhemmille sitä, että lapsi saa urheilustipendin yliopistoon ja se on siis siinä mielessä huomattavasti merkittävämpi asia lapsen tulevaisuuden kannalta kuin suomalainen "kovalla treenillä saatan päästä veikkausliigaan" -tavoite.

[DAF]

Yleismaailmallinen ongelma lienee, että lapset/nuoret eivät liiku tarpeeksi vapaa-aikanaan ja kun siihen vielä yhdistää Amerikan erityispiirteet - tuon ikäisiä lapsia ei saisi/uskalleta jättää valvomatta puistoon, pakollinen koululiikunta on usein aika alkeellista eikä määrällisesti läheskään riittävää ja arkiliikunta (mm. pyöräily) on vähäistä (NYC:ssä sentään ei mennä ihan kaikkialle autolla) - niin sitä sitten kompensoidaan runsaalla määrällä ohjattua treeniä. Monille se on tietysti koulun jälkeistä kerhotoimintaa, jossa lähinnä säilötään lapsia jossain kunnes vanhemmat pääsevät töistä, mutta näissä "tavoitteellisissa* kilpajoukkueissa" se on aika vakavaa touhua. (Joo, meillä on tasoryhmät 8-vuotiaille.)

* Asia mitä en muuten pari vuotta sitten tullut ajatelleeksi, mutta täällä tavoitteellisuus siis tarkoittaa monille - varsinkin rodullistetuille - vanhemmille sitä, että lapsi saa urheilustipendin yliopistoon ja se on siis siinä mielessä huomattavasti merkittävämpi asia lapsen tulevaisuuden kannalta kuin suomalainen "kovalla treenillä saatan päästä veikkausliigaan" -tavoite.

Jep, tietty mietinkin tossa että kun sä siellä vaikutat, voi kuvio liikkumisen suhteen olla niin kovin erilaista. Suomessa tuossa ei olisi pennin järkeä.

[vesikalja]

Onpahan taas älytöntä puuhaa. "Yritän nyt sitten näiden kanssa". Tsemppiä Tiksalle.

Selectin oranssi polttopallo osoittautui loistavaksi hankinnaksi. Parin kolmen kuukauden kerhotilafutikset on selkeästi tehnyt pikkupojalle hyvää. Pallonhallinta, pelirohkeus ja peli-ilo on selkeästi parantunut eikä tuolla näytä saavan edes telkkaria rikki

E. Toi stipendikulma asiaan on mielenkiintoinen ja täysin ymmärrettävä homma. Toki toteutus on aikamoinen ratkaisu..

[ginikettu]

* Asia mitä en muuten pari vuotta sitten tullut ajatelleeksi, mutta täällä tavoitteellisuus siis tarkoittaa monille - varsinkin rodullistetuille - vanhemmille sitä, että lapsi saa urheilustipendin yliopistoon ja se on siis siinä mielessä huomattavasti merkittävämpi asia lapsen tulevaisuuden kannalta kuin suomalainen "kovalla treenillä saatan päästä veikkausliigaan" -tavoite.

Vähän jo ot, mutta ei koske pelkästään kilpaurheilua vaan menestystä missä tahansa. "Tuttu" pohtii juuri jatko-opintopaikkaa, kun on parhaimmillaan pöydällä 5v maisteri/tohtoriputken stipendiä ja tuo kun on arvoltaan reilu 300k. Eli joko on massia millä mennä eteenpäin tai sitten pitää olla joko akateemista, taiteellista tai urheilullista osaamista riittävästi, että saa rahoitusta. Koko järjestelmä on niin erilainen mitä täällä ihan lähtien vanhempien osallistamisesta, että pelkkien lukukausimaksujen katsominen ilman kokonaisuutta ei ole kovin hyödyllistä.