U16 (1.1.2009)

[Villahousu]

Vastaan nyt tähän vaikka ei sisältänyt kysymystä vaan taisi olla lähinnä piikittelyä.

Ei ollut piikittelyä, vaan nimenomaan samaa mieltä. "Valtavuudesta" puhuminen oli ehkä näkökulmasta riippuen minulta hieman liioittelua, mutta sarkasmista ei ollut kyse.
Junnupelaajia piisaa ja nykyään aika hyvin mahdollisuuksia ympärivuotiseen harjoitteluunkin.

[Jortsukka]

Riippuu nyt tietenkin taas mihin peilataan. Jos peilataan Tanskaan tai Ruotsiin niin mielestäni meidän pelaajat eivät ole perustaidollisesti mitenkään merkittävästi jäljessä. Toki eivät perustaidot meillä nyt ole missään tapauksessa edelläkään noita maita, mutta ero ei ole valtava myöskään toiseen suuntaan. Kuitenkin tässäkin ikäluokassa ongelma on se että me ollaan oikeastaan kaikessa vähän huonompia ja sitten lopulta se kertautuu. Kuitenkin olen tuosta puolustamisesta huolissani, koska se monessa asiassa on näissä maajoukkueissa ihan "viitseliäisyydestä" kiinni. Eli siitä että mentäisiin täysillä alaspäin ja puolustettaisiin täysillä omaa maalia. Toki siinä on teknisiä(miten puolustat pallollista) tai taidollisia(miten vartioit) ongelmia, mutta ihan vain sellaisia "vastustaja hyökkää, minun pelaajani juoksee kohti meidän maalia, minun pitäisi mennä täysiä alaspäin" asioita tapahtuu liikaa. Meidän pitäisi ensin olla edellä asioissa mihin valmentaja voi suoraan heti vaikuttaa eli halussa ja yrityksessä sekä pelin organisoinnissa, koska annamme muissa eteen muille maille.

Mitä tulee pelaajakehitykseen niin mielestäni tässäkin ikäluokassa nähdään nyt se ongelma, että Suomessa ei ymmärretä huippupelaajakehityksen vaatimuksia millään tasolla. Se näkyy siinä että korostetaan seuraympäristössä liikaa yksittäistä asiaa ja unohdetaan liikaa muita. Olen kuullut hyvän termin/lauseen tästä "jos me vaihdetaan asioita, mutta edelleen unohdetaan kokonaisvaltainen kehitys, niin emme tee parempia pelaajia vaan vain eri tavalla paskoja pelaajia".

Nyt esim. 09 aikana on trendeinä ollut ainakin BallPossession ja viimeisimpinä sitten varmaan 1vs1 korostaminen. Tämä näkyy pelaajista siinä että jos paine on sopivan matala niin pelaajat pystyvät omilla pelipaikoillaan toimimaan. Valitettavasti kuitenkaan ei ole osattu esim. muuttuviin tilanteisiin, kovempaan paineeseen tai oikein mihinkään puolustusasioihin kiinnittää huomiota.

Puolustuksen ongelmat mielestäni juurtuvat hyvin pitkälti siinä että Suomessa opetetaan 5vs5/8vs8 pelkästään sillä että "mennään täysiä eteenpäin" ja se siis valmentajan mouhoamisella, ei esim. niin että opittaisiin missään vaiheessa tunnistamaan prässitriggereitä henkilökohtaisella tasolla. 11vs11 vaihe sitten mennäänkin hyvin vahvasti puhtaasti joukkueorganisoinnin kautta ja puolustamisessa korostuu "prässitapa" mitä opetellaan. Tämä voi vaihtua jopa jokaista vastustajaa vastaan, mutta iso huomio tässä että puolustaminen on joukkueorganisoitua. Esim. Eerikkillän KV-peleissä suomalaiset jengit ovat yleensä paremmin organisoituja kuin kv-jengit, mutta taas henkilökohtaisen tason puolustamisen toiminnot ovat paljon heikompia.

[KVilho]

Tuli tuosta Jortsukan kirjoituksesta yksi, ainakin osin ehkä asiaan liittyvä juttu mieleen.

Juttelin erään pojan joukkueen pelaajan isän kanssa, joka on päässyt treenaamaan aina välillä liigajenginkin kanssa.

Keskuskuspuolustajana pelaa ja pärjää aivan hyvin edarinkin treeneissä. Kuitenkin parin ulkomaisvahvistuksen kanssa on pulassa. Eivät ole nk. ykkös-/avaavia pelaajia, mutta tekevät semmoisia asioita / liikkuvat niin eri lailla kuin mihin tämä poika on tuttunut.

Voisiko olla että puolustuspelaamisen oppimisessa on ongelmana myös se että meikäläiset hyökkääjät ova liian yksipuolisia eivät esim. keskuspuolustajat saa tarpeeksi monipuolista kokemusta?