AC Milan 2024-2025: Era of Sergio :D

[Heek]

Inter on tietenkin ylivoimainen suosikki maanantain finaalissa, mutta eihän sitä koskaan tiedä.

Jep, Inter on selkeä suosikki, mutta yksittäisissä peleissä voi tapahtua mitä vaan, jos tahtoa riittää. Eilenkin 2-1 voittomaali tuli onnekkaan kimmokkeen kautta, mutta sekin laskettiin. Toivotaan, että voitto tuo positiivista tekemisen meininkiä joukkueeseen ja se nyt on ainakin erittäin hyvä juttu, että uusi koutsi sai lentävän lähdön.

Eilisestä pelistä sen verran, että näkihän sen, ettei ihan selkeää ollut Milanin tekeminen vielä uusilla prinsiipeillä. Kyllä sieltä kuitenkin olin erottavani sen, että kaksinkamppailuihin mentiin aiempaa päättäväisemmällä asenteella, etäisyydet eivät venyneet liikaa ja hyökkäyksissä pyrittiin nopeasti maalia kohti ilman ylimääräisiä neppailuja.

https://sempremilan.com/watch-bennacers-speech-teammates-post-game-huddle

Tuosta yllä olevan linkin takaa löytyy upea esimerkki siitä, että ehkä AC Milan alkaa pikkuhiljaa tiivistyä taas joukkueeksi. Bennacer loi pelin jälkeen vähän henkeä:

“Lads, we have to recover well in the coming days because we have a final to play, deservedly so. We changed the game in the second half, look at yourselves! Three days. Recover, train well, it doesn’t matter how you play in a final, what matters is that you win,”

[The Missionary]

Katsotaan jos jaksaisi kirjoitella joitain hajanaisia ajatuksia valmentajanvaihdoksesta ym.


Ei varmaankaan ole kovin kaukana totuudesta, että sekä Fonseca että Conceicao olivat reilut puoli vuotta sitten kumpikin ihan kärkisijoilla, kun seuraavaa valmentajaa pohdittiin. Kumpikin oli selkeä pelillinen parannus Piolin loppuvuosiin nähden, ja luultavasti nimenomaan niin, että Fonseca oli paperilla parempi pelillisten "parametrien" suhteen, mutta taas Conceicao sitten parempi sellaisena mentaalipuolen liiderinä ja alfauroksena. Tietyllä tavalla eräänlainen keppi vs porkkana -tilanne ja porkkanaa päädyttiin kokeilemaan ensin. Oma fiilis Piolin aikojen loppupuolella muistaakseni oli, että keppiä tarvittaisiin enemmän, koska toimintakulttuuri ja vaatimustaso oli lipsunut ihan helvetin alas. Joku Contehan varmaan olisi ollut ns. ultimaattinen keppi, mutta on myös aika selvää, että Conten tulon myötä esim. Leao ja ehkä Theokin olisivat jo jossain ihan muualla ja uskoisin, että tuollainenkin on painanut valmentajavalinnassa. Jotkut median ja erilaisten fanitilien narratiivit siitä, että Fonsecan myötä haluttiin sellainen yesman voi mielestäni heittää romukoppaan, eipä Fonseca sellainen ollut eikä kukaan miehen uraa oikeasti seurannut sellaista odottanutkaan.

Fonseca lähti omalta osaltaan myös nostamaan sitä vaatimustasoa ja kehittämään toimintakulttuuria eteenpäin, mutta selvästikään ei pystynyt toimintamallejaan myymään koko pelaajistolle. Pelillisellä puolella kehitystä tapahtui jossain määrin, mutta samalla kyllä tilanne vaikutti tulehtuvan tulehtumistaan marras-joulukuun aikana. Pidän todennäköisenä, että siellä on ollut joukko pelaajia, jotka ovat ihan suoraan antaneet ymmärtää, etteivät halua jatkaa Fonsecan alaisuudessa. Jälkikäteen katsottuna jo kesällä olisikin pitänyt priorisoida enemmän tuota tiettyä johtajuutta seksifutiksen sijaan, ongelma ehkä aliarvioitiin. Eräänlainen käännekohta oli jo tuossa elokuussa, kun iso joukko joukkueen tärkeimpiä saapui pitkien EM-kisojen takia venähtäneiltä lomiltaan ja tuli todella kesken kaiken ja vasta juuri ennen kauden alkua mukaan. Hyvin samalla tavallahan aikoinaan kävi Giampaolon kanssa, kun hyvin sekalaisen seurakunnan kanssa pre-seasonilla hiottu toiminta meni aika sekaisin, kun n. puolet avauksesta saapui mukaan reilu viikko ennen kauden alkua. Tuossa myös yksi iso argumentti sen puoleen, miksi valmentaja olisi pitänyt vaihtaa jo vuotta aiemmin, kun tarjolla olisi ollut ihan kokonainen pre-season ilman minkäänlaisia maajoukkuevelvoitteita. No, silloin se kesä meni Piolin käyttöön ja lopputuloksena oli 80 lihasvammaa ja kaaosfutista.

Aika kuvaavaa on mielestäni, että Conceicao suunnilleen aloitti Milan-taipaleensa jatkamalla Fonsecan aloittamaa ränttiä siitä, että pelaajien pitää ottaa itseään niskasta kiinni ja että "ei voi olla, että pelaajat ovat jo itse faijoja, mutta kentälle mennessään tarvitsevat sellaista". Kun tuollaista tuli narratiivin araksi nössöksi leimaaman Fonsecan suusta, kyseessä oli selittelyä ja pelaajien bussin alle heittämistä, mutta kun sellaista sanoi yrmysuinen alfauros Conceicao, oli se voittajan puhetta. Eipä siinä, hyvä hommahan se on, että myös uusi valmentaja on välittömästi sen isoimman ongelman päällä. Nykyfutiksessa ei oikeastaan ole edes kovin realistista toivoa jonkinlaisen järkevän taktisen systeemin toimimista, jos pelaajien kollektiivinen keskittymiskyky ja kiinnostus pallottomaan peliin on sillä tasolla kuin se on suunnilleen Scudettosta lähtien ollut. Jos Fonseca tulehdutti välinsä osaan pelaajista ongelman parissa työskennellessään, ehkäpä sitten Conceicao pystyy rakentamaan tuon päälle esim. Tomorin ja Theon kohdalla. Taktisia nyansseja katsellaan sitten myöhemmin.

Itse en ole Milanista löytänyt ihan hirveästi sitä "amerikkalaisuutta", mitä tällä hetkellä ihan hirvittävästi kritisoidaan jo Curva Sudista lähtien ja mitä näiden potkujenkin aikaan on valiteltu. Kyse on mielestäni enemmän eurooppalaisuudesta ja ennen kaikkea ei-italialaisuudesta. Seuran ja seurajohdon toimintamallit ovat ennemmin apinoitu jostain Valioliigasta tai Saksasta ja osuvat lähinnä silmään Italialle lajityypillisissä konteksteissa. Eli käytännössä siinä, että kabinettipeli on todella huonolla tasolla ja seuralla ei ole oikein minkäänlaista preesensiä ja auktoriteettia mediassa. Jos Suomessa kansakunta kyllä ymmärtää, että on pakko säästää ja leikata vastuullisesti, jos vakavailmeinen pukumies riittävän monta kertaa niin sanoo, on tilanne vielä moninkertainen macho-auktoriteettien luvatussa maassa Italiassa. Kyse on jo ihan siitä, että kun seuralta ei ole jotain pomomiestä muistuttamassa kameroille ennen jokaista peliä, että luotamme valmentajan työhön, haluamme voittaa tämänkin pelin ja mielellään koko sarjan, niin jossain vaiheessa se unohtuu. Samaan aikaan kuitenkin kilpailevat narratiivit väittävät jotain ihan muuta. Ehkä Milanin osalta voisi puhua jopa eräänlaisesta välien tulehtumisesta median kanssa - ihan jopa ns. Milan-medioiden kanssa. Median kanssa kuitenkin pitäisi olla jonkinlaista dialogia, niin nyt ei ole tarjolla median suuntaan oikein yhtään mitään. Edes näiden omien tahojen suuntaan. Hyvänä esimerkkinä tästä tulehtuneisuudesta ovat nuo ennen joulua mediaan päätyneet Cardinalen, Furlanin ja kumppanien kommentit Harvardissa. Kyseessähän oli joku Harvardin kurssimateriaaliksi tehty case-study, jota varten Furlanin entinen opettaja haastatteli ja tutki seuraa huhtikuussa 2024. Materiaali tuli julkisesti myyntiin joskus joulukuun 2024 alussa ja joku yksittäinen twitter-tili sitten käänsi sieltä kamaa kiinnostuneille ja ilmeisesti tätä kautta edes Milaniin erikoistuneet journalistit löysivät koko materiaalin. En oikein vieläkään tiedä, että oliko kyseessä pahantahtoisuutta vai pelkkää ammattitaidottomuutta, että ihan Gazzettaa myöten (no, Gazzettan kohdalla kyseessä on tietysti pahantahtoisuutta) kommentit julkaistiin yksittäisinä lainauksina, ilman tekstikontekstia sekä ilman ajallista kontekstia, ikään kuin Cardinalen ja kumppanien vastauksena siihen, että alkukausi sarjassa on mennyt päin helvettiä. Kyseessä on toki oire siitä, että eipä tuolta suunnalta ole muutakaan kommenttia tullut, mutta myös siitä, että Milanista voi tällä hetkellä kirjoittaa Italiassa ihan mitä tahansa eikä seuraa kiinnosta asia oikein millään tavalla. Samalla kun vakavailmeinen pukumies ei ole ennen joka matsia kommentoimassa viikoittaisia ajankohtaisia asioita viralliselta kannalta, epäviralliset tahot kyllä tekevät sen ja jossain vaiheessa se paska iskee fanienkin narratiiviin, koska muutakaan ei ole tarjolla. Amerikkalaisittan toimivan seuran luulisi ymmärtävän "fan experiencestä" sen verran, että tällainenkin asia olisi paremmin hallussa.


Illan supercoppaa enemmän kiinnostaa, miten Conceicao löytää jengistä asenteen ja taistelutahdon sitten, kun Serie A taas jatkuu ja vastaan tulee ensimmäinen pienempi seura. Ja toki Piolin ajoilta tuttu totaalinen naiivius Inzaghin pelisysteemin rotaatioliikkeitä vastaan pitää olla jo poistunut. Jotain kehitystä pitää olla tapahtunut.

[Heek]

Aika kuvaavaa on mielestäni, että Conceicao suunnilleen aloitti Milan-taipaleensa jatkamalla Fonsecan aloittamaa ränttiä siitä, että pelaajien pitää ottaa itseään niskasta kiinni ja että "ei voi olla, että pelaajat ovat jo itse faijoja, mutta kentälle mennessään tarvitsevat sellaista". Kun tuollaista tuli narratiivin araksi nössöksi leimaaman Fonsecan suusta, kyseessä oli selittelyä ja pelaajien bussin alle heittämistä, mutta kun sellaista sanoi yrmysuinen alfauros Conceicao, oli se voittajan puhetta. Eipä siinä, hyvä hommahan se on, että myös uusi valmentaja on välittömästi sen isoimman ongelman päällä.

Minun mielestä Fonsecalla oli paljon hyviä pelillisiä juttuja ja yritti hän kuriakin pitää. Kuten lähetyssaarnaja kirjoitti, ja minäkin tuolla ylempänä, niin ajan puute muodostui isoksi ongelmaksi. Avarin äijät loistivat poissaolollaan harjoituskaudella. Sitten alkoikin jo kausi ja kaikki olisi pitänyt opettaa ja opetella lyhyessä ajassa paineistetussa tilassa. Ehkä se kylvi tuhon siemenet.

Toki voi olla niinkin, että jonkun valmentajan persoonallisuus ja ote toimivat johonkin porukkaan vain paremmin. Ne on henkimaailman hommia. Jollain vain on enemmän karismaa kuin toisilla ja tehokkaampi kyky saada viestinsä menemään perille. Vähän niin kuin työpaikoilla pomojen välillä on eroja.

Siinä missä Fonseca vaikutti hieman sellaiselta wengermäiseltä sulkeutuneelta pohdiskelijalta, niin Sergio C tuntuu olevan enemmänkin sekoitus Mourinhoa ja Contea. Siis persoonana.

[migi111]

Oli kyllä melkoinen peli eilen. Eka puoliaika tunnustelua, mutta sitten tokalla mentiin senkin edestä. Peli olisi voinut päättyä kummin päin vain, mutta tällä kertaa Milanilla oli tahtoa (ja taitoa) nousta takaa voittoon. Theolta jälleen onnistuminen. Lisäksi Pulisic oli terävä ja vaarallinen. Leao poikkeuksellisen hyvällä pelipäällä loukkaantumisen jäljiltä. Conceicaon saldo siis nyt 2-0 kahden pelin jälkeen eikä vastustajat ole helpoimmasta päästä olleet.

[Heek]

Oli kyllä melkoinen peli eilen. Eka puoliaika tunnustelua, mutta sitten tokalla mentiin senkin edestä. Peli olisi voinut päättyä kummin päin vain, mutta tällä kertaa Milanilla oli tahtoa (ja taitoa) nousta takaa voittoon. Theolta jälleen onnistuminen. Lisäksi Pulisic oli terävä ja vaarallinen. Leao poikkeuksellisen hyvällä pelipäällä loukkaantumisen jäljiltä. Conceicaon saldo siis nyt 2-0 kahden pelin jälkeen eikä vastustajat ole helpoimmasta päästä olleet.

Ai että tuntui makealta eilen! 🏆

Supercoppan voitosta teki vielä erityisen makeaa se, että finaalissa kaatui juuri Inter. Sinimustilla maistui jo voitto kielen päällä, mutta Sergio C:n johdolla pelihuumorin löytäneet punamustat tulivatkin kahden maalin takaa voittoon. Huh, mikä peli! Oli viihdettä. Nyt on jo kaksi päänahkaa rakkaasta paikallisvastustajasta ja tästä on hyvä jatkaa.

Pulisic sanoi pelin jälkeen haastattelussa, että Sergio vetää treenit korkealla intensiteetillä ja sanoo pelaajille, että nälkä ja halu ovat tärkeämpiä kuin taktiikat. Leao puolestaan sanoi, että Sergio puskee häntä eteenpäin ja hän haluaa maksaa sen takaisin kentällä. On muuten aivan huomattava ero sekä Theon että Leaon pelaamisessa nyt kun Sergio C otti ohjat. Molemmat supertalentit olivat eilen ratkaisemassa finaalia. Theo teki vaparista upean maalin ja syötti toisen. Leao hankki sen vaparin, jonka Theo laittoi sisään, ja oli mukana järkkäämässä kahta muutakin maalia – erityisesti voittomaaliin johtanut läpäisevä juoksu ja syöttö Abrahamille oli aivan eurosporttia.

En ala jakelemaan plussia ja miinuksia nyt, mutta omaan silmään muita onnistujia eilen olivat Maignan, joka teki maailmanluokan torjuntoja tärkeissä paikoissa, sekä Pulisic, joka taisi juosta eniten koko pelissä. Kapteeni Amerikka teki maalin ja alusti upealla oivalluksella voittomaalin.

Muita, jotka ovat selvästi parantaneet otteitaan Sergion alaisuudessa, ovat Musah ja Abraham – varauksella myös Tomori. Musah on ollut nyt kahdessa pelissä sillä tasolla, millä hän pelasi Real Madridia vastaan huippupelin. Abraham puolestaan näyttää juuri sellaiselta pelaajalta, jollaista Milan on tarvinnut pitkään: aggressiivinen ja isokokoinen hyökkääjä, joka menee vauhdilla boksiin aiheuttaen vaikeuksia vastustajan puolustajille. Sergio vapautti Tomorin Fonsecan koirankopista ja engelsmanni vaikuttaa nälkäiseltä. Otteet ovat vähän haparoivia vielä, mutta uskon hänen palaavan pikkuhiljaa scudetto-kauden tasolleen, koska Sergion haluama pelityyli tukee sitä.

Kentän heikoin lenkki oli Emerson Royal. Hänen ei yksinkertaisesti pitäisi olla Milanissa. Joo, tilastoissa otti eniten pallokosketuksia hyökkäysalueella, mutta joka kerta kun Emerson oli louhikkoisella kosketuksellaan pallossa kiinni niin kylmä hiki virtasi otsalla. Puolustussuuntaan jännitti vielä enemmän. Toivottavasti Calabria kuntoutuu vauhdilla täyteen pelikuntoon, koska ei hyvänen aika Sergiokaan voi olla sitä mieltä, että Emerson on avauksen mies.

Mutta nyt vähän Sergion vaikutusta!

Theo ja Leao ovat vähän sellaisia luonnonlapsia, jotka rakastavat jalkapalloa. He osaavat pelata ja haluavat olla vapaita, toteuttaa itseään. Saattoi olla niin, että Fonsecan tarkan markan taktiikat tappoivat peli-ilon molemmista. Sergio puolestaan antaa tietyllä tavalla löysemmät raamit ja luottamusta. Se näyttää sytyttävän Theon ja Leaon. Molemmilta saa ja pitääkin vaatia paljon, koska molemmat pelaajat tietävät ja uskovat olevansa helvetin hyviä pelaamaan futista. Näitä villihevosia ei näköjään kannata yrittää kahlita liikaa. Leaosta oikein näki, että nyt hän on tosissaan! Se tuli kun syttyy Portugalin taikurin sisälle niin ei häntä pysäyty mikään, koska kaikki tarvittava fyysinen taito ja kyky löytyy eliittipelaajan rooliin. Vain mentaalipuoli on ollut esteenä. Leaon sisäistä tulta Milanissa on odotettu jo vuosia. Joko se kyteminen loppuisi ja alkaisi roihuta...

Inter oli eilen todella vahva, joka tekee tästä voitosta erittäin arvokkaan. Merkille pantavaa Sergion Milanissa on ollut se, että joukkue ei anna periksi. Se on nähty nyt kaksi kertaa erittäin hyviä vastustajia vastaan, kahdessa peräkkäisessä ratkaisupelissä: ensin noustiin Juvea vastaan voittoon ja sitten sama temppu Interiä vastaan. Aiemmin Milanilla on ollut vaikeuksia pysyä pelissä mukana, mutta tämä on nyt ihan uutta meininkiä. Sergio uskaltaa myös tehdä oikea-aikaisia vaihtoja hyvissä ajoin ja tuoda energiaa kentälle – tämä poikkeaa Fonsecasta sekä myös Piolista.

Jotenkin seuraan on yhtäkkiä tullut sellainen tekemisen meininki. Jos Sergio pystyy nyt implementoimaan Portosta tuttuja taktiikoita joukkueen pelaamiseen, niin meillä faneilla on lupa odottaa hyvää loppukautta. Ainakaan yrityksestä sen ei pitäisi jäädä kiinni. Sergio sai Milanin valmentajana sellaisen voimastartin, että takuuvarmasti joukkue ja johtavat pelaajat seisovat hänen takanaan nyt. Tämä tarkoittaa sitä, että valmentajan ei tarvitse yksin vaatia asioita vaan pelaajat alkavat vaatia toisiltaan. SE on voittavan joukkueen tärkeimpiä tekijöitä.

On ihmeellistä kuinka nopeasti asiat voivat muuttua jalkapallossa.

[Nasty]

Itse en ole Milanista löytänyt ihan hirveästi sitä "amerikkalaisuutta", mitä tällä hetkellä ihan hirvittävästi kritisoidaan jo Curva Sudista lähtien ja mitä näiden potkujenkin aikaan on valiteltu.

Jos otetaan aikajanaksi vaikkapa viimeiset 20 vuotta, niin seurahan on paremmassa kuosissa kuin koskaan tuona aikana ja selvällä marginaalilla vielä. Berlusconin ja kiinalaisten aikana seuran pyörittämisessä ei ollut päätä eikä häntää ja vaikka silloin 20 vuotta sitten joukkue oli vielä huipulla, niin katastrofin siemenet oli jo kylvetty (koski tietysti laajemminkin italofutista). Nyt seuraa johdetaan ammattimaisesti, menestyskäyrä on ollut viime vuodet koholla, talous on balanssissa, katsomoissa on väkeä ihan eri tavalla jne jne. mutta kommenttien perusteella kynnetään jossain pohjalla. Erittäin hämmentävää.

[pelotudo]

On ihmeellistä kuinka nopeasti asiat voivat muuttua jalkapallossa.

Laatukoutsi tuo on ja tulokset tähän mennessä hyviä, mutta ootellaan nyt tonne loppukevääseen.

Vittucataniat ja muut paikat voi olla aika kylmiä tossa maalis-huhtikuussa kun kuherruskuukausi on lopussa.

[The Missionary]

Jos otetaan aikajanaksi vaikkapa viimeiset 20 vuotta, niin seurahan on paremmassa kuosissa kuin koskaan tuona aikana ja selvällä marginaalilla vielä. Berlusconin ja kiinalaisten aikana seuran pyörittämisessä ei ollut päätä eikä häntää ja vaikka silloin 20 vuotta sitten joukkue oli vielä huipulla, niin katastrofin siemenet oli jo kylvetty (koski tietysti laajemminkin italofutista). Nyt seuraa johdetaan ammattimaisesti, menestyskäyrä on ollut viime vuodet koholla, talous on balanssissa, katsomoissa on väkeä ihan eri tavalla jne jne. mutta kommenttien perusteella kynnetään jossain pohjalla. Erittäin hämmentävää.

Näinpä näin, mutta toki negatiivisuus ja kiukutteluhan se on, millä vaikka jossain twitterissä niitä klikkejä ja interaktioita saa. Kunhan muistaa laittaa minkä tahansa kehun jatkoksi maininnan idiootti-Furlanista tms. niin varmasti menee hyvin. Ensin huudeltiin, että ei ole minkäänlaista kiinnostusta korjata kauden kulkua esim. vaihtamalla valmentajaa kunhan rahaa tulee, koska ei ollut huhuja valmentajanvaihdoksesta. Sitten kun sellainen tuli ja alun perusteella onnistuneesti, kiukutellaan siitä että vittu kun valittiin väärin ei ole algoritmeilla kunnon testosteronin hajuista valmentajamiestä voittaman. Täysin sama efekti on kyllä myös liittyen yksittäiseen pelaajaan, eli Emerson Royaliin, jota käytetään tätä nykyä ihan ihmeellisenä keppihevosena ties minkälaisiin argumentteihin, kunhan vaan muistaa dissata Emersonia joka viestissä. Aika tylsää luettavaa, varsinkin kun brassin otteet ovat jo pitkään olleet sellaista solidia ok-tasoa eikä joku Kalulu tai Calabria vetäisi yhtään ihmeellisemmin tuota tonttia, mutta ilmeisesti jo ennen kauden alkua on päätetty, että paska pelaaja.

Curva Sudin protestien taustalla toki todennäköisesti on enemmän jotain käytännön asioihin liittyvää, kun siellä ei olla oltu seuran toimesta tarpeeksi tukena noissa viime aikojen oikeusjutuissa ja kausarihommatkaan eivät ole ilmeisesti erityisen ultraoptimeja. Siinä mennään ehkä enemmän sitten samaan ei-italialaisuuteen, mistä aiemminkin mainitsin. Vaikka asioita haluaakin tehdä pätevällä ja modernilla tavalla, niin joissain asioissa olisi hyvä muistaa myös se, että ollaan Italiassa.

Laatukoutsi tuo on ja tulokset tähän mennessä hyviä, mutta ootellaan nyt tonne loppukevääseen.

Vittucataniat ja muut paikat voi olla aika kylmiä tossa maalis-huhtikuussa kun kuherruskuukausi on lopussa.

Täähän se on olennaisin asia loppukautta ajatellen. Laatua ja leveyttä jengissä kyllä on olla ihan siellä sarjan kärkisijoilla, mutta syyskauden aikana ei kovin montaa sormea tarvitse laskemaan niitä kertoja, jolloin se laatu ns. saapui kentälle asti. Tasaisuuden löytäminen on prioriteetti, varsinkin Serie A:n osalta, jossa kaikki turhien pistemenetysten varapatruunat käytettiin jo syyskierroksen aikana.

[Heek]

Täysin sama efekti on kyllä myös liittyen yksittäiseen pelaajaan, eli Emerson Royaliin, jota käytetään tätä nykyä ihan ihmeellisenä keppihevosena ties minkälaisiin argumentteihin, kunhan vaan muistaa dissata Emersonia joka viestissä. Aika tylsää luettavaa, varsinkin kun brassin otteet ovat jo pitkään olleet sellaista solidia ok-tasoa eikä joku Kalulu tai Calabria vetäisi yhtään ihmeellisemmin tuota tonttia, mutta ilmeisesti jo ennen kauden alkua on päätetty, että paska pelaaja.

Mielipidehän on niin kuin persereikä eli että jokaisella on sellainen. Minun mielestäni Emerson Roayl ei ole yhtään parempi, kuin Calabria suhteessa siihen, mitä Milan tarvitsee. Hyökkäyssuuntaan heikompi, puolustussuuntaan (taklaaminen, kamppailupelaaminen) ehkä piirun verran parempi. Peliälyltään (sijoittuminen, pallolliset ratkaisut) Emerson on mielestäni selkeästi rajoittuneempi, kuin Calabria. Mitä olen statistiikkaa ja pelejä katsonut niin siltä se näyttää.

Eilisessä pelissä Emersonin laita vuoti monta kertaa vaarallisesti, ja jos jaksaisin, niin voisin irroittaa pelistä klipin, jossa Emerson antaa harhapassin kohtisuoraan Interin pelaajan jalkaan lähes paineettomassa tilanteessa. Tämän jälkeen kaksi Interin pelaajaa pitää Emersonia parin syötön verran höynässä ja brassilta laitetaan längetkin. Eikä siinä sinänsä mitään, virheitä sattuu ja Inter on erittäin hyvä joukkue, mutta Emersonin pelaaminen näyttää minun silmääni hyvin huteralta. Pikkuisen jäljessä koko ajan. Pelaaja voi olla huippu, vaikka taidot eivät olisi maailman parhaita, jos pelinluku ja tilanteiden tunnistaminen on korkealla tasolla. Minusta Emersonin ongelmat ovat nimenomaan tässä. En usko, että hän mahtuisi vaikkapa Bayern Munchenin, Liverpoolin, PSG:n tai Atletico Madridin avaukseen. Ei mahtunut Tottenhaminkaan avaukseen. No, nyt voidaan kysyä, että voiko tämän hetken Milania verrata edellä mainittuihin joukkueisiin. Eehkä ei, mutta siellä on Milanin tähtäin.

Milan maksoi Emersonista paljon rahaa, joka kielii siitä, että hän varmaankin oli Fonsecan valinta Moncadan esittelemistä vaihtoehdoista tms. Calabrialle haluttiin kenties kilpailua ja Emerson on myös puolustavampi vaihtoehto, joka on pelannut myös topparin tonttia. Sergio C vaatii laitapuolustajiltaan kuitenkin nousuja ja hyvää pallollista peliä, niin vähän epäilen, että Emersonin kone alkaa siinä yskiä. Toivottavasti olen väärässä ja hänestä kuoriutuu aivan uskomaton RB.

Minä puolestani olen ihmetellyt sitä, miksi monet Milanin kannattajat vihaavat Calabriaa niin paljon. Piolin loppuaikoina kukaan Milanissa ei loistanut ja Fonsecan ajasta on vaikea vetää kummoisia johtopäätöksiä, koska se oli niin lyhyt, ja toisekseen siksi, että hän peluutti hyvin erilaista futista. Lisäksi Calabrialla on ollut loukkaantumisia.

Fanikeskustelu olisi kuitenkin aika tylsää, jos kritiikkiä tai mielipiteitä ei saisi esittää. Eri mieltä oleminen on ihan ok.

EDIT:

Samaa mieltä siitä, että internetin Milan-fanit ovat aika pessimistiä ja negatiivisia, mutta niin se varmaan on vähän kaikilla joukkueilla. Varsinkin EPL-fanit vaativat potkuja koko ajan kaikille ja sen ja sen myyntiä jne. Normihommaa, kun tunteet on pelissä.

[IlDiavolo]

Kyllähän Calabriallakin hetkensä ovat olleet. Viimeisimpänä varmaan Kvaran pimentäminen Mestarien liigassa Napolia vastaan. Pelaaja ylitti tällöin itsensä. Vaan tässä se ongelma piileekin. Näyttääkseen hyvältä on Calabrian aina ylitettävä itsensä sillä pohjimmiltaan kyseessä melko keskenkertainen pelaaja. Viime kaudella kun tämä ei enää onnistunut niin lopputulos oli surkea. Totta hemmetissä olisi hienompaa nähdä näiden pelaavan joille seura oikeasti varmaan jotain merkkaa kuin pelkkää palkkasoturia toisensa perään. Kylmä fakta on kuitenkin se, että Emerson Royal on parempi kuin Calabria. Vaikkei toki heittämällä parempi.

Tuosta aavikkohöntsästä sen verran, että Fonsecan kanssa ei mennyt noin tiukille merdan voittaminen. Siellä on muuten Cagliari vastassa viikonloppuna. Kun Fonsecan Milan oli edellisen kerran tulessa näytösluonteisessa pelissä Realia vastaan niin tulevan viikonlopun Cagliarit päättyivät tasapeliin. Nyt olisikin Consencaiolla oikeasti sauma näyttää koko osaamisensa ensimmäisessä pelissään joka merkkaakin jotain. Voiton jälkeen voi tanssata ihan hyvällä syyllä paksu sikari suussa kun tuloksena on kolme sarjapistettä irvokkaan pystin sijasta.

Myötähäpeämittari muuten hieman värähti kun menin näkemään Zlatanin motivaatiopuheet pukukopissa pelin jälkeen. Jotenkin kuvittelisi, että pelaajatkin sisällään nauravat moiselle suureleiselle ig-matskulle.

[Kalajoen Camoranesi]

Viimeksi scudettoon marssiessa oli Milanilla jalkeilla nuori joukkue jossa kaikesta päätellen oli todella hyvä henki isähahmoisen Piolin ansiosta. Siihen Zlatan ehkä hönki päälle itseluottamusta ja vaatimustasoa samalla tukien Piolia prosessissa.

Nyt tuosta joukkueesta muutamat ovat noussut lupauksista tähti luokkaan ja maajoukkueidensa avaukseen. Laskiko vaatimustaso näillä pelaajilla ja menettikö Piolin mukava hahmo otteen siihen? Todennäköisesti.
Oliko Fonsecan toimet ja kollektiivi näille pelaajille liikaa? Ehkä.

Nyt kun katsoo uuden luotsin tanssivan sikari suussa voiton jälkeen ja yhdistetään ne kuultuihin puheisiin presseissä sekä huhuihin harjoitusten intensiteetistä, mieleen tulee kysymys että olisiko tässä sellainen Alfa ettei tähtiasemaan nousseilla pelaajilla nouse vastarinta liikettä, varsinkin kun pelitapa on edellistä valmentajaa enemmän heidän vahvuuksiaan tukeva.

Jos seuraavista pienemmistä sarjassa jyrätään yli ilman että kosketaan käsijarruun voi Milanin kevät olla hyvinkin erinäköinen kun sarjapelit tähän mennessä

[Heek]

Kylmä fakta on kuitenkin se, että Emerson Royal on parempi kuin Calabria. Vaikkei toki heittämällä parempi.

Tästä olen kunnioittavasti eri mieltä, mutta sen verran tulen vastaan, että Emerson Royal on vasta tullut Serie A:han, joka tunnetusti vaatii sopeutumista. Voihan se olla, että Emerson pääsee näyttämään todelliset kykynsä ja kääntää minunkin pään, kun on saanut reilummin aikaa totutella Italian meininkiin.

Sitten vähän huhuja:

Mediassa kerrotaan, että Marcus Rashfordia oltaisiin tuomassa Milaniin lainalle. Näen tällaiselle siirrolle järkeä kuitenkin vain siinä tapauksessa, jos Okafor ja/tai Chuku myydään muualle. Kuulemma RB Leipzig olisi kiinnostunut Okaforista, joten tällä huhulla voi olla totuuspohjaakin.

Rashford on minun mielestä parhaimmillaan todella hyvä pelaaja, jolla vain on mennyt vähän kaikki pieleen ManU:ssa viime kausina. Se ei sinänsä ole ihme, koska ManU on ollut sekaisin kuin seinäkello. Joukkue on rakennettu huonosti ja koutsit vaihtuvat koko ajan. Rashfordin taidot eivät varmasti ole hävinneet minnekään ja 27-vuotiaana Rashford on prime-iässä. Pystyisi pelaamaan LW/CF/RW ja tuomaan kilpailua jokaiselle näistä pelipaikoista. Eri asia on sitten se haluaisiko Rashford tulla haastajan rooliin. Palkkakin on todella iso penkiltä aloittavaksi pelaajaksi.

EDIT:

Toisaalta kun miettii, että Sergio C tykkää peluuttaa 4-4-2, niin Rashford sopisi siihen kuin nenä päähän toiseksi hyökkääjäksi.

[N-CoRe]

Joo annetaan nyt oma kakskytä senttinen tähån kans.

Olin/en Fonsecan palkkauksen puolella ja en kadu sitä, mutta totuus on, että tää on tulosurheilua ja ne ei olleet hyviä. Syitä on monia ja kaikki ei hänen vikaansa ollut, mutta vastuussa hän tuloksista on.

Tilalle SC. Suoraviivaisempi, röyhkeämpi ja eat shit tyylinen anteeksipyytelemätön peli tyyli. Vaatii sitoutumista joukkueelta että toimii. Vasemmalle laidalle tulee sopimaa  mutta onhan toi oikea laita melkone murheenkryyni. Oli se sitten RWB tai RW niin ei meillä scudetto tasoista kaveria sinne ole. (Puli on AmC mulle)

Odotin ja tavallaan odotan että Chuku vielä yhden mahdollisuuden saa, mutta myös markettia pitää tutkia, oliko se si Rashford, Osmo tai Chiesa lainalle tms.

Laitapakkia ei tulla saamaan ja täälläkin väitelty Eme vs Cala kanatappelu on sinänsä aika meeh koska kumpikin ollut aika vaisuja. Mä oon niin azzurri  että kai jos pakko olisi kallistua jompaankumpaan nii ottaisi italiaanon vaan kotimaan vuoksi, mutta on seki vaan melkoisen kuraa ollu. Tykkään Emersonin asenteesta mutta pallollisesti melkoinen aasi se on.

Hiuksista vitt** kumpikin ja Kayode sisään. Joo joo fm satuilua I know..

En juuri välitä, noista autiomaan läpsyttelyistä. Mulle Sergion eka testi tulee lauantaina.

Omia en silti hylkää.

Forza Rossoneri

[Heek]

Okafor lähti lainalle RB Leipzigiin reilun parinkymmenen miltsin osto-optiolla. Kiitos Okaforille ja kaikki tsemppi uusiin haasteisiin.

Tämä siirto kielii siitä, että uusi laituri/hyökkääjä on tulossa Milaniin. Olisiko se Marcus Rashford?

En tiedä, mutta tässä alla on joka tapauksessa kiinnostava analyysi Rashfordista. Kirjoittaja esittelee runsaasti todistusaineistoa ja toteaa, että Rashford on varsin erilainen pelaaja pelatessaan vasemmalla, keskellä tai oikealla. Analyysin mukaan Rashford pelaa monipuolisempaa peliä oikealta laidalta, ja luo enemmän maalipaikkoja kuin tekee maaleja itse. Hän ei ole puhdas laituri kummallakaan laidalla.

Erittäin hyvä ja nopea vastaiskupelaaja, huonompi pallonhallinnassa.

Jos Rashford tulee Milaniin, niin silloin Pulisic voisi pelata enemmän kymppipaikkaa. Rashford voisi myös pelata toisena hyökkääjänä 4-4-2. Tarvittaessa Rashford pystyisi tuuraamaan/lepuuttamaan myös Leaota vasemmalla paremmin kuin hyvin.

What kind of player is Rashford, exactly? And what is his best position?
https://thebusbybabe.sbnation.com/2021/6/17/22533559/manchester-united-tactical-analysis-what-is-marcus-rashford-position

[IlDiavolo]

Tämän Milanin voisi valjastaa jonnekin näytösottelukiertueelle koko kaudeksi. Ei noilla virallisissa peleissä ole mitään annettavaa.

[The Missionary]

Kuinkahan mones aivan täysin omaan hölmöilyyn ja keskittymisen puutteeseen johdettava pistemenetys tuli? Maignanilta kauden hörppäys ja hyökkäyspäässä paikkoja oli aivan riittävästi, Abrahamin ohessa muitakin tuhlailuun syyllistyneitä löytyi.

Sinänsä ei yllättävää, että Conceicaon sisääntulo ei korjannut sekunneissa sitä kaikkein olennaisinta ongelmaa. Kyllä vaan Cagliariakin vastaan pitää pystyä syttymään ja olemaan laadukas, vaikka ei olekaan yhtä iso ja maukas vastustaja kuin Real, Inter tai Juventus.

[IlDiavolo]

Consencaio kun oli pelin jälkeen puhunut, että eka kolme varttinen oli hänen valmentajauransa surkeinta jalkapalloa ja tuomarit voisivat pysäyttää sen pelikellon siksi aikaa kun vastustaja tappaa aikaa. Niin tiedoksi vaan, että tervetuloa Italiaan ja Milaniin. Kyllä tässä vähintään jo Consencaion valmentajauran ajan ollaan melkein putkeen tätä ankeutta seurattu.

E. Niin joo. Unohdetaan tuo turha Emerson vs. Calabria eipäs juupas väittely. Jimenez oli oikeassakin laidassa täysi ylikylän ukko.

[Heek]

Milan menetti täyden pistepotin Cagliaria vastaan kahteen asiaan: maalinteon käsittämättömään vaikeuteen ja yhteen junnutason nukahdukseen.

Siis se omiin mennyt maali... ei ziisus kreist...

VIRHE 1
Milanilla on pallo, ei minkäänlaista hätää, vastustaja on painettu kokonaisuudessan omalle kenttäpuoliskolle. Kuten Milanille usein (siis lähes aina) käy tällaisissa tilanteissa, niin sormi menee suuhun. Fofana päättää jostain syystä yrittää äärimmäisen opportunistista läpisyöttöä selustaan tilanteessa, jossa ei ole varmistusta pallon alla; laitapakki on painellut jo menojaan sinne selustaan. Miten käy? No siten, että aivopieru-syöttö katkaistaan ja vastustaja käynnistää välittömän voimakuljetuksen ylöspäin.

VIRHE 2
Fofanalla on vielä mahdollisuus riistää pallo takaisin. Hän on kuitenkin edelleen järkyttynyt siitä, että vastustaja onnistui katkaisemaan hänen mastermind-syöttönsä, joka oli sitä laatua, että sellainen katkaistaan noin yhdeksän kertaa kymmenestä. Vihu yrittää harhauttaa Fofanan, mutta kompuroi pallon kanssa. Jotenkin Fofana kuitenkin on niin järkyttyneessä tilanteessa, että hän sekoilee jalkojensa kanssa, ja vihu painelee avointa baanaa kohti Milanin päätyä. Fofana levittelee käsiään ja hölkkää perään.

VIRHE 3
Puolustuslinja joutuu Fofanan töppäilyjen sarjan seurauksena tilanteeseen, jossa on kolme puolustajaa vastassaan neljä vastustajan pelaajaa. Erittäin vaikea tilanne, mutta siitä huolimatta Tomori, Thiaw ja Theo pelaavat tilanteen "oikein". Tomori ja Thiaw pysyvät tiiviinä ja linjassa onnistuen jopa "virittämään paitsioansan", joka estää vastustajaa syöttämästä maalille. Pallo pelataan sitten oikeaan laitaan, josta vastustaja virittää hieman epätoivoisen vedon. Theo menee peittämään aivan oikein.

VIRHE 4
Vastustaja saa aikaiseksi vedon noin 16 metristä. Veto ei ole kova eikä se lähde kummoisesta maskista. Kaiken järjen mukaan se on niin kutsuttu marja Maignanin tasoiselle maalivahdille. Maignan on hyvin mukana ja syöksyy aivan oikea-aikaisesti kohti alakulmaa, mutta... Maignan lukee pallon pienen pompun väärin ja se livahtaa hänen käsiensä alta maaliin. Tilanne 1-1.

Katselkaapa huvikseen tämä tapahtumasarja niin siinä näkyy hetkellinen totaalinukahdus Milanin pelaamisessa. Yhtäkkiä Fofana sammuttaa valot päästä ja vastustaja saa lahjaksi ylivoimahyökkäyksen, joka huipentuu maalivahdin nukahdukseen. Tapahtumien sarja, jollaisia ei pitäisi tapahtua Milanin tasoiselle joukkueelle.

Sellaisia kuitenkin tapahtuu, eikä niistä enää kyetä nousemaan voittoon, koska maalinteko näitä puolustavia joukkueita vastaan on Milanille niin tajuttoman vaikeaa. Joukkue ei kerta kaikkiaan tunnu osaavan tehdä maaleja hallitsevasta positiosta. Kyllä niitä paikkoja taas oli, mutta vastustajan kassarit saavat aina loistaa näissä peleissä Milania vastaan.

Sergiolla on aikamoinen työ korjata tämä ongelma. Ei sen pitäisi taidosta olla kiinni. Minä uskon, että koska tämä ongelma on vaivannut pitkään niin se johtuu pitkälti siitä, että Pioli ei kyennyt opettamaan joukkuetta pelaamaan hallitsevasta positiosta. Tämä taas saattaa johtua pelaajien ominaisuuksista; esimerkiksi Leao ei ole koskaan oikein onnistunut näitä syvällä makaavia blokkipuolustuksia vastaan. Hänen pelinsä perustuu vauhtiin, ja kun se vauhti otetaan pois, niin Leaolta loppuvat keinot. Lisäksi hänellä on aikamoinen hehtaaripyssy, joten kauempaa Leao ei kykene vastustajia uhkaamaan.

Pulisic, Reijnders ja Morata ovat oikeastaan ainoat pelaajat, jotka ovat taitavia pelaamaan pienessä tilassa, mutta se ei riitä, jos joukkue ympärillä ei liiku oikein (palloton liike). Kun Milan yrittää murtaa betonipuolustuksia niin melko silmiinpistävää on se, että sieltä puuttuu sellainen jalkapallon perusasia, kuin syöttö ja liike. Seisoskellaan tai hiippaillaan ympäriinsä. Positioita ei vaihdeta. Leaon pitäisi esimerkiksi vaihtaa paikkaa välillä, mutta ei; siellä hän kököttää vasemmalla, jonne hänet on helppo eristää. Kuten muistamme, Interiäkin vastaan tuli maali siten, että Leao oli liikkunut keskelle, josta pääsi juoksemaan läpi.

Staattisuudesta johtuen Milan ei pysty sekoittamaan matalalla puolustavien joukkueiden muodostelmaa ja vastustaja ikään kuin hallitsee peliä. He valitsevat ketkä pelaajat ottavat pois ja miten, jonka seurauksena Milan eristetään pyörittämään peliä sinne 30 metrin tuntumaan, jonka seurauksena pallon kanssa häärii Fofana, jonka seurauksena hän altistuu virheille, josta se Cagliarin maalikin tuli. Lets face it, Fofana on erittäin hyvä pelaaja, mutta hän ei ole regista, joka lukee peliä pari askelta muita edellä ja jakelee millintarkkoja passeja.

Registan pelaamisessa oleellista on nimenomaan se pelinluku. Taitava pelintekijä laskee päässään koko ajan riskejä ja tuottoja, hoksaa murto-osasekunnissa oman pelaajan liikkeen, pystyy reagoimaan nopeasti ja tekee työtä pelivälineen kanssa. Ikään kuin paimentaa peliä pallon avulla haluamaansa suuntaan. Milanilla ei ole tällaista pelaajaa tällä hetkellä eikä ole ollut Pirlon jälkeen. Mutta vaikka olisi niin jos se muu joukkue ei aktiivisesti hae tiloja niin eipä se registakaan ihmeisiin pysty. Paitsi jos on sellainen laukaus kuin Pirlolla, että saattoi vaikka 30 metristä jysäyttää. Milanilla ei tosin ole sellaistakaan pelaajaa, jolla olisi kyky pommittaa kaukaa.

[Kalajoen Camoranesi]

Tätähän tämä on ollut jo monta kautta. Oli nippu mikä vain, niin alas sen tiputtamalla saadaan Milanin hyökkäys tukahtumaan.
Viimeksi Milanissa näitä on rikottu kunnolla kautena kun Zlatan pelasi piikissä ja Hakan siinä alapuolella.
Olli Giroud kävi vähän auttamassa ongelmassa kun sai päänsä väliin jokaiseen boksiin tulleeseen palloon jos ei itse voinut tehdä niin välillä pallo sattui tippumaan jonkun muun jalkoihin. Ei niitä sumppuja silloinkaan purettu mutta ihan ylikylän pääpelaajana Olli sai tiputeltua palloa sentään maalinteko sektoreille.

Juhlat peruttu siis toistaiseksi, kunnes näihin jotain keinoja alkaa löytymään. Chämppärissä ja aavikko cupeissa saadaan varmaankin nautiskella silti aika ajoin kun siellä kaikkia ei kiinnosta puolustaa tämän hetken Milania vastaan

[Heek]

Taitaa mennä tammikuun siirtoikkuna plörinäksi, mikä ei sinänsä olisi mitään uutta. Nimittäin RB Leipzig on somessa liikkuvien tietojen mukaan keskeyttänyt Okaforin siirron, koska äijä on klesana tms.

Eli jos/kun Okaforia ei saada siirtymään niin Milanilla ei varmaankaan ole pelimerkkejä eikä tilaa rosterissa. Luka Romero ilmeisesti myytiin Meksikoon Cruz Azuliin 3,5 miltsillä ja se kaikki on tuottoa, koska hänet hankittiin ilmaissiirrolla, että onhan se toki jotain.

En oikein usko, että mitään merkittävää tapahtuu Milanin siirtomarkkinoilla. On puhetta Rashfordista ja Kyle Walkerista, mutta uskon vasta sitten, kun treeneissä näkyy.

[Heek]

En ehtinyt tiistaina katsomaan peliä, niin väijyin sen eilen illalla tulospiilosta.

Tiivistys: surkeaa joukkuepeliä, mutta superstarat pelastivat (pakko)voiton. Theo tasoitti onnekkaasti epäonnistuneella volleylla ja Leao teki (jälleen) juoksun keskeltä läpi Abrahamin syötöstä, ja tsippasi nätisti takakulmaan. Tätä kirjoitin aikaisemmin, että unlocking Leao tapahtuu, kun hän vapauttaa itsensä vasemmalle laidalle rakentamastaan vankilasta.

Muutama huomio:

Keskikenttä on ihan puhki. Milan olisi oikeastaan pakko hankkia tammikuun siirtoikkunassa keskikenttäpelaaja, joka pystyy tuuraamaan ja kilpailuttamaan joko Fofanaa tai Reijndersia. Toki, Bennacer pystyy tähän, mutta pelejä on niin paljon, että lisää leveyttä tarvitaan. Esimerkiksi Fofanan pallollisessa pelaamisessa ja sijoittumisessa näkyy taantumisen merkkejä, ja luonnollinen selitys tähän on jaloissa ja päässä painava valtava minuuttimäärä.

Maalipaikkoja oli, mutta maalinteko on vaikeaa. Edellämainitut keskikenttäpelaajat pääsivät molemmat huipputonteille ensimmäisellä puoliskolla, mutta molemmat viimeistelivät suoraan vastustajan moken syliin. Ehkä nämä hassit menevät osittain uupumuksen piikkiin. Silloin terävyys puuttuu, kun väsyttää fyysisesti ja henkisesti.

Gabbia toi varmuutta alakertaan. Heti kun Gabbia tuli kentälle niin oudolla tavalla Milanin pelaaminen vähän rauhoittui. En tiedä näyttikö se vain omaan silmään siltä vai oliko se Gabbian vai jonkun muun vaikutusta, mutta tähän sen liitin. Seurasin sitten erityisesti Gabbian tekemistä vähän aikaa ja täytyy sanoa, että on muuten hyvä poika sijoittumaan! Tykkään.

Parjaamani Emerson oli vähän parempi tässä pelissä, mutta ei vakuuta edelleenkään. Minun silmääni näyttää siltä, että siinä missä Calabria on jalkapalloilija ja vähän vähemmän atleetti, niin Emerson on atleetti, joka nyt vain sattuu pelaamaan jalkapalloa. Tämä on minun mielipiteeni, mutta minusta Emersonin pallottomassa ja varsinkin pallollisessa toiminnassa on jotain omituista. En tiedä onko se tilanteen luku vai mikä. Aivan kuin hän olisi vähän jäljessä koko ajan. Hyvä kamppailupelaaja kuitenkin! Eilenkin oli hyvää vääntöä Emersonilta.

Toivottavasti Jimenez onnistutaan pitämään ja hän kykenisi nappaamaan oikean laitapuolustajan tontin itselleen. Jimenezin pelaamisessa kuitenkin vielä näkyy niin sanotusti junnumaista höntyilyä, että ehkä ei ihan vielä puolustusvastuuta liikaa.

[IlDiavolo]

Tammikuun ikkunan voisi poistaa kokonaan. Antaa näiden jenkkien kera vaan kuvan ettei Milan edes yritä. Toista se oli Silvion kanssa!

Samaa mieltä keskikentän kapeudesta. Eikä Rashfordit taikka Walkerit tuota osastoa paljon auttaa. Varsinkin Walker melko turhakin kusilaarin huhu kun Jimenez on se kuka ansaitsisi saada tosissaan minuutteja.

[Heek]

Tuli mieleen kausiotsikosta, että Era of Fonseca ei sitten ollutkaan kovin pitkä

No asiasta toiseen. Yritin löytää foorumilta Serie A -lankaa, mutta en löytänyt, niin kirjoitanpa tänne.

Taas on yksi Serie A -joukkue ostettu amerikkalaiseen omistukseen. Jenkit omistavat kahdeksan italotiimiä: Inter Milan, AC Milan, Roma, Parma, Fiorentina, Venezia, Atalanta ja nyt myös Hellas Verona. Sen osti texasilainen Presidio Investors.

Sarjassa on 20 joukkuetta eli melkein puolet liigasta on yhdysvaltalaisomistuksessa. Mamma mia! Aika mielenkiintoinen trendi, joka voi kertoa monesta asiasta. Ainakin se todistaa, että Yhdysvaltalaisilla rikkailla ja sijoitusrahastoilla on paljon rahaa.

Se voi kertoa myös siitä, että sitä rahaa halutaan laittaa johonkin turvallisempaan paikkaan, kuin pörssiyhtiöiden osakkeisiin. Itse mietin, että varautuvatko sijoittavat tällä tavalla myös mahdollisesti tulevaan taantumaan? Toki siitä voi olla monta mieltä onko italialainen jalkapalloseura turvallinen paikka rahoille, mutta nähtävästi amerikkalaiset sijoittajat uskovat niin. Näiden päätösten takana on huolellista analyysia pääoman säilyttämiselle tai kasvattamiselle.

Mitä tästä voi sitten päätellä? Ehkä sen, että Serie A:ssa nähdään kasvupotentiaalia? Stadionit ovat vanhoja ja niitä pitää uusia: rakennusprojektit ovat tuottoista bisnestä. Serie A:n tv-sopimukset ovat jäljessä esimerkiksi Valioliigan vastaavista – niitä voi neuvotella paremmiksi. Yleisö on uskollista ja fanaattista, koska seuroilla on pitkät perinteet. Italia on muodin mekka, mutta seurojen merchiä ei ehkä kuitenkaan ole osattu viedä maailmalle siinä mittakaavassa, mitä amerikkalaiset näkevät potentiaaliksi?

Ja ehkä tähän eurooppalaisen jalkapalloseuran omistamisen trendiin liittyy joitain byrokraattisia etuja, mistä en tiedä mitään. Myös Ranskassa on aika paljon amerikkalaisomistuksessa olevia seuroja.

Ovatko jenkit siis uudet sheikit? Ja jos näin, niin miksi näin? Aika mielenkiintoinen juttu.

[Laporte]

Yritin löytää foorumilta Serie A -lankaa, mutta en löytänyt

http://futisforum2.org/index.php?topic=2708.0

Tuolla käydään geneeriset keskustelut.

[The Missionary]

Näköjään näistä lädiveljeksistä nuoremmalla Rashfordilla kestää päätöksenteossaan ja muissa kysymyksissä sen verran pitkään, että Milan on päättänyt käyttää sen lädikiintiönsä Kyle Walkeriin. Aika tällainen stereotyyppinen tammikuun ikkunan "tilaisuus", joita aina vähän odottamatta iskee kohdalle. Luultavasti tuo johtajuutta ja kokemusta takalinjoille sekä pukukoppiin, sopeutunee ihan ok muiden angloamerikkalaisten sekaan ja luultavasti täyttää sitten tuota oikean pakin tonttia myös Calabrian ja Florenzin lähtiessä ensi kesänä, joten optimitilanteessa silloin ei ole tarvetta sitten koskea siihen paikkaan.

Vaikea sanoa pelaajasta mitään, ei ole ikinä ollut sellainen ukko, jota olisi tullut edes mieleen spekuloida päätyväksi Milaniin tai Italiaan ylipäänsä, joten ei ole tullut sillä silmällä katsottua. Nykyään ei kuulemma enää pärjää Adama Traorelle suorassa juoksukilpailussa, mutta nopeutta lienee muuten vielä jäljellä ja ainakin ennakkoon taitaisi vihdoin olla sellainen laitapelaaja, joka oikeasti osaa keskittää. Tällä hetkellä rosterissa ei ole varmaan yhtäkään sellaista. Tai no Florenzi, mutta se ei ole sitten taas juossut reiluun vuoteen.

Conceicao tiristi Portossa aikoinaan Pepestä hyviä vuosia irti vielä suunnilleen viiskymppisenä, joten ehkä tässä sitten voisi olla jotain samanlaista. Walkerin yksityiselämän viime ajat tietäen toki lienee vielä hyvä muistuttaa, että tällä reissulla ei ole tarkoitus olla portossa, vaan Milanissa.