Lassana Diarra - Oman aikansa Jean-Marc Bosman?

[Vaihdoin FF5:lle]

EU:n korkein oikeus on linjannut Lassana Diarran vuosien takaiseen siirtotapaukseen liittyen siten, että FIFA:n säännöt tilanteissa, joissa pelaaja yksipuolisesti purkaa sopimuksensa ja siirtyy sen jälkeen toiseen seuraan, ovat osin EU-lainsäädännön vastaisia. On vielä arvoitus, miten päätös tulee vaikuttamaan, mutta jutun loppupuolella haastatellun juristin mukaan tämä saattaa heikentää joukkueiden mahdollisuuksia pidätellä siirtoa haluavia pelaajia ja vaatia näistä suuria siirtokorvauksia. Tämä luonnollisesti iskisi pienten kasvattajaseurojen ansaintalogiikkaan.

https://www.reuters.com/sports/soccer/eu-top-court-says-fifa-player-transfer-rules-breach-eu-law-2024-10-04/

[H.Incandenza]

Tapaus ei ole tuttu, mutta kai pelaajan pitää yksipuolisesta sopimuspurusta maksaa korvauksia sopimuskumppanille, ellei jokin purkuperuste ole käsillä.

[Mogitus]

Tapaus ei ole tuttu, mutta kai pelaajan pitää yksipuolisesta sopimuspurusta maksaa korvauksia sopimuskumppanille, ellei jokin purkuperuste ole käsillä.

Iskee edelleen pienten ansaintalogiikkaan, koska käytännössä siirtosumma siirtyisi jonain palkkiona rikkaammasta seurasta tälle pelaajalle, joka saisi sitten maksettua itsensä ulos sopimuksesta.

Toki, jos tämä tuo ulosostokorvaukset Espanjan tyyliin kaikkiin sopimuksiin niin se ehkä vähän torppaa. Ulosostosummien asettaminen "oikealle" tasolle onkin toki se haaste. Liian isoja eivät nuoret agenttiensa kanssa hyväksy ja sitten pääsee rikkaat kalastamaan ne parhaimmat, yllättäen nousseet tähdet "pilkkahinnoin".

[Vaihdoin FF5:lle]

Tämä tapaus on johtanut ryhmäkanteeseen, joka saattaa johtaa Diarran jäämiseen samanlaiseksi nimeksi futishistoriaan kuin Bosman.

https://www.hs.fi/urheilu/art-2000011860957.html:
[uutinen]EU‑tuomioistuimen ratkaisun pohjalta alankomaalainen Justice for Players -säätiö on jättänyt Fifaan kohdistuvan ryhmäkanteen. Tämä kollektiivinen oikeustoimi mahdollistaa sen, että kaikki pelaajat ja entiset pelaajat, joilla on ollut sopimus seuran kanssa EU:ssa ja/tai Isossa‑Britanniassa vuosien 2002 ja nykyhetken välillä, voivat halutessaan liittyä mukaan ja hakea taloudellista hyvitystä.[/uutinen]

[Tiksa]

Yes, olihan sille topikki.

Eli avataan tämä Diarran tapaus.
- Lokomotiv Moskova osti Diarran kesällä 2013 15 miljoonalla eurolla.
- 2014 kesällä Lokomotiv Moskova halusi alentaa Diarran palkkaa, mihin Diarra ei suostunut. Diarra jäi protestiksi pois kaikista harjoituksista ja tämän seurauksena Lokomotiv irtisanoi Diarran elokuussa 2014. Sopimusta olisi ollut vuoteen 2017 asti, joten Lokomotiv haastoi Diarran oikeuteen ja haki vahingonkorvausta.
- 2015 helmikuussa Diarra sai tarjouksen Charleroita, mutta vaikka hän oli sopimukseton pelaaja Lokomotiv ei suostunut siirtämään edustusoikeutta (ilman siirtokorvausta) eikä sitä liittojen sääntöjen mukaan täytynyt tehdä, eikä UEFA myöskään antanut Charleroille lupausta siitä ettei mahdollinen vahingonkorvaus tulisi Charleroin maksettavaksi.
- 2016 keväällä urheilun välitystuomioistuin määräsi Diarran maksamaan 10M euroa vahingonkorvausta Lokomotiville.
- Sen jälkeen Diarra pelasi mm. Marseillessa ja PSG:ssä.

Diarra valitti 2015 päätöksen - siis sen, että edes sopimuksettomana pelaajana hän ei saanut siirtyä uuteen seuraan - rikkovan EU:n periaatteita.
EU:n komissio ei käsitellyt asiaa ja pitkän - ja yhä jatkuvan - oikeusprosessin jälkeen lokakuussa 2024 EU tuomioistuin katsoi FIFA:n sääntöjen rikkovan EU:n lainsäädäntöä. Oikeus huomioi, että urheilua koskee erilliset määräyksiä kilpailun integriteetin säilyttämiseksi, mutta että tämä sääntö oli kohtuuttoman tiukka. EU oikeus määräsi kansallisen oikeusjärjestelmän, tässä tapauksessa Monsin hovioikeuden, käsittelemään asian. Ja siellä se on tälläkin hetkellä.

Vaikka tässä siis on potentiaalia uuteen bosman-sääntöön, niin tämä tuomio ei sinällään vielä romuta koko siirtokorvausjärjestelmää, vaan ainoastaan yhden sangen kohtuuttoman erityistapauksen siitä.

Mutta ennemmin tai myöhemmin siirtokorvausjärjestelmä tulee murtumaan, koska kuten DK hyvin sanoi ...

onhan toi tosiaan ristiriidassa muun työelämän kanssa. Jos kävisit kauppaa thaimaalaisilla marjanpoimijoilla tai siivoojilla, näiden työnantajalta toiselle liikkumista rajoittaen, olisit alhaisin mahdollinen ihminen. Pelaajakauppaa sitten voi taas alkaa harjoittelemaan jo lapsena manageripelejä pelaillen.

[Barrett]

Diarra valitti 2015 päätöksen - siis sen, että edes sopimuksettomana pelaajana hän ei saanut siirtyä uuteen seuraan - rikkovan EU:n periaatteita.
EU:n komissio ei käsitellyt asiaa ja pitkän - ja yhä jatkuvan - oikeusprosessin jälkeen lokakuussa 2024 EU tuomioistuin katsoi FIFA:n sääntöjen rikkovan EU:n lainsäädäntöä. Oikeus huomioi, että urheilua koskee erilliset määräyksiä kilpailun integriteetin säilyttämiseksi, mutta että tämä sääntö oli kohtuuttoman tiukka. EU oikeus määräsi kansallisen oikeusjärjestelmän, tässä tapauksessa Monsin hovioikeuden, käsittelemään asian. Ja siellä se on tälläkin hetkellä.  

Jos tarkkoja ollaan niin unionin tuomioistuimen mukaan urheilua eivät koske erilliset määräykset, vaan urheiluun sovelletaan normaalia kilpailulainsäädäntöä ja perussopimuksia silloin, kun kyse on taloudellisesta toiminnasta (tämä linjattu jo Walrave ja Koch-tapauksessa 70-luvulla). Ja huippujalkapallossa on nykyään aina kyse taloudellisesta toiminnasta. Sinänsä urheilun erityispiirteet voidaan ja tulee ottaa huomioon arvioitaessa sitä, voidaanko kilpailulainsäädännön ja työntekijöiden vapaan liikkuvuuden rajoitukset oikeuttaa hyväksyttävällä tavoitteella ja oikeasuhtaisesti.

Vaikka tässä siis on potentiaalia uuteen bosman-sääntöön, niin tämä tuomio ei sinällään vielä romuta koko siirtokorvausjärjestelmää, vaan ainoastaan yhden sangen kohtuuttoman erityistapauksen siitä.

Mutta ennemmin tai myöhemmin siirtokorvausjärjestelmä tulee murtumaan, koska kuten DK hyvin sanoi ...

Siirtokorvausjärjestelmä nykyisessä muodossaan on EU-oikeuden vastainen. Asia voi olla korjattavissa EU-oikeuden mukaiseksi siirtämällä valtaa seuroilta pelaajille ja lieventämällä sopimuksen päättämisen seuraamuksia.

Periaatteessa tämä kaikki on ollut tiedossa lajiliitoissa ja kattojärjestöissä jo vuosia. Yksi syy kasvattajarahojen lanseeraamiseen oli nimenomaan pyrkimys lepyttää komissio ja yrittää oikeuttaa siirtojärjestelmän tuottamat rajoitukset kilpailuun ja vapaaseen liikkuvuuteen.

[H.Incandenza]

Eikö siirtokorvaus ole käytännössä korvaus määräaikaisen sopimuksen ennenaikaisesta purkamisesta, jonka tuleva työnantaja maksaa entiselle? Ehkä jos mentäisiin tiukemmin niin pelaajan pitäisi itsensä tämä korvaus maksaa, joka saattaisi johtaa verotuksellisiin haasteisiin, olettaen, että uusi työnantaja korvaisi tämän pelaajalle.

[Jinete]

Ehkä jos mentäisiin tiukemmin niin pelaajan pitäisi itsensä tämä korvaus maksaa, joka saattaisi johtaa verotuksellisiin haasteisiin, olettaen, että uusi työnantaja korvaisi tämän pelaajalle.

Tällainen on jo käytössä. Ainakin Espanjassa, jossa laki sopimuksen irtisanomisesta on ollut vuodesta 1985, sen osalta verotusta on selkeytetty eikä nykyään enää uusi seura eikä lähtevä pelaaja maksa tuosta veroa.

[Vikkelä vaihtomies]

Eikös Athletic kieltäytynyt myymästä Javi Martinezia 2012, vaikka Bayern olisi maksanut sopimuksen ulosostohinnan. Tästä sitten muodostui pelaajalle veroseuraamuksia ja se taisikin olla osasyy baskiseuran tempaukseen, kun ainakin osa näistä meni veroista valui baskimaahan. Athletic taisi toki olla myös vihainen Bayernille, kun vinuttivat siirtoa jostain syystä ihan ikkunan lopulle.

[Jinete]

Eikös Athletic kieltäytynyt myymästä Javi Martinezia 2012, vaikka Bayern olisi maksanut sopimuksen ulosostohinnan. Tästä sitten muodostui pelaajalle veroseuraamuksia ja se taisikin olla osasyy baskiseuran tempaukseen, kun ainakin osa näistä meni veroista valui baskimaahan. Athletic taisi toki olla myös vihainen Bayernille, kun vinuttivat siirtoa jostain syystä ihan ikkunan lopulle.

Tuohon aikaan piti vielä maksaa verot, koska se että Bayern antoi Javille rahat ostaa sopimus irti tulkittiin veronalaiseksi tuloksi. Nykyään tuota ei enää ole. Muuttui joskus 2016 tjsp.