• FutisForum2 - JalkapalloFutisForum2 - Jalkapallo
Päävalikko

Ykkösliiga 2025 - Toisenlainen lopputulos johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen

Aloittaja kännis & läpäl, 23.10.2024 klo 10:58:50

0 Jäsenet ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Farmisaaga on saatu päätökseen, joten keskitytään peliin. Kuka nousee liigaan kauden päätteeksi?

TPS (41 p)
78 (32.8%)
FC Lahti (41 p)
104 (43.7%)
EIF (30 p)
6 (2.5%)
PK-35 (29 p)
5 (2.1%)
Ihan sama, farmisopimuscasesta jäi jo liian kova paskan maku suuhun
45 (18.9%)

Äänestäjiä yhteensä: 237

Näätäkeisari

Lainaus käyttäjältä: ExtraJack - 12.10.2025 klo 17:15:13
Näiden akatemioiden tarkoitus on juuri se, että saataisiin lisää rahaa pelaajamyynneistä ja saataisiin seurojen taloudet kestävämmälle pohjalle, että voisivat pyörittää ammattimaista toimintaa ilman, että joku joutuu kuittaamaan kauden päätteeksi suuren laskun. Akatemioiden ansiosta nuoret saavat myös huomattavasti laadukkaamman ympäristön kehittyä kuin seuroissa, mitkä kootaan juuri ennen kauden alkua.

Se miksei näissä seuroissa monesti ole hirveästi niitä 15-16 vuotiaita on se, että valitettavasti monet lupaavat nuoret lähtevät ulkomaille, koska ajattelevat, että Suomessa ei toiminta ole tarpeeksi laadukasta oman kehityksen kannalta. Viime vuosien aikana akatemiatoiminta on kehittynyt ja toivottavasti useampi huippulupaava nuori jää tulevaisuudessa Suomeen ja seurat saavat näistä lupauksista kunnon siirtokorvauksia.

Sitten esimerkiksi juuri Kuopiossa ja Seinäjoella ei ikinä tule olemaan tarpeeksi paikallisia laadukkaita junioreita pyörittämään akatemiajoukkuetta, vaan tarvitaan muualta myös pelaajia. Siirtyminenhän ei ole mikään ongelma, koska silloin pystyy esimerkiksi opiskelun järjestämään helposti, mutta lainojen kanssa se ei olekkaan enää ihan yhtä helppoa, kun kesken lukukauden joutuisi vaihtamaan paikkakuntaa.

Itse ainakin pidän siitä, että seurat satsaavat akatemioihin ja pelaajakehityksen eikä siihen, että kaikki rahat laitetaan keväällä Afrikan arpoihin. Ehkä näiden akatemioiden ansiosta tulevaisuudessa olisi suomalaisia pelaajia enemmän top-5 liigoissa.

Pelaajamyynnit ja sitä kautta talouden vahvistaminen on ihan kannatettava pyrkimys, mutta sitä tavoittelevat varmaan ihan kaikki kahden korkeimman sarjatason seurat. KuPS:n, AC Oulun, SJK:n ja HJK:n pelaajamyyntien tehostus akatemioiden avulla ei välttämättä lämmitä kauheasti Lahtea, Tepsiä, Eiffiä jiiänee. Akatemioiden avulla muutama varakkainta seuraa voi kehittää toimintaansa muiden kustannuksella, mutta samalla se jättää muut seurat suomifutiksen taloudellisten rakenteellisen ongelmien armoille. Joukkueet kasataan juuri ennen kauden alkua, koska seurat hankkivat ammattilaispelaajia puoliammattilaisjoukkueen budjeteilla, eivätkä isoimpien seurojen akatemiat tarjoa tähän minkäänlaista ratkaisua muille seuroille.

Akatemiajoukkueiden salliminen toiseksi korkeimmalle sarjatasolle asti on tietoinen valinta isoimpien seurojen pönkittämiseksi. Liitolla on oikeus tämä valinta tehdä, ja sen puolesta voidaan esittää argumentteja "kaikki voittaa ja koko suomifutis hyötyy" -hengessä. Akatemiat muiden kanssa samassa sarjassa on kuitenkin vain yksi mahdollinen ratkaisu pelaajakehityksen hoitamiseksi.

TPS100

Lainaus käyttäjältä: ExtraJack - 12.10.2025 klo 17:15:13
Näiden akatemioiden tarkoitus on juuri se, että saataisiin lisää rahaa pelaajamyynneistä ja saataisiin seurojen taloudet kestävämmälle pohjalle, että voisivat pyörittää ammattimaista toimintaa ilman, että joku joutuu kuittaamaan kauden päätteeksi suuren laskun. Akatemioiden ansiosta nuoret saavat myös huomattavasti laadukkaamman ympäristön kehittyä kuin seuroissa, mitkä kootaan juuri ennen kauden alkua.

Se miksei näissä seuroissa monesti ole hirveästi niitä 15-16 vuotiaita on se, että valitettavasti monet lupaavat nuoret lähtevät ulkomaille, koska ajattelevat, että Suomessa ei toiminta ole tarpeeksi laadukasta oman kehityksen kannalta. Viime vuosien aikana akatemiatoiminta on kehittynyt ja toivottavasti useampi huippulupaava nuori jää tulevaisuudessa Suomeen ja seurat saavat näistä lupauksista kunnon siirtokorvauksia.

Sitten esimerkiksi juuri Kuopiossa ja Seinäjoella ei ikinä tule olemaan tarpeeksi paikallisia laadukkaita junioreita pyörittämään akatemiajoukkuetta, vaan tarvitaan muualta myös pelaajia. Siirtyminenhän ei ole mikään ongelma, koska silloin pystyy esimerkiksi opiskelun järjestämään helposti, mutta lainojen kanssa se ei olekkaan enää ihan yhtä helppoa, kun kesken lukukauden joutuisi vaihtamaan paikkakuntaa.

Itse ainakin pidän siitä, että seurat satsaavat akatemioihin ja pelaajakehityksen eikä siihen, että kaikki rahat laitetaan keväällä Afrikan arpoihin. Ehkä näiden akatemioiden ansiosta tulevaisuudessa olisi suomalaisia pelaajia enemmän top-5 liigoissa.
Onkohan tästä mitään tilastoa, kuinka monta 16-vuotiasta nyt on lähtenyt maailmalle vuosittain ja millaisia summia heistä on saatu? Topi Keskinen on ihan erilainen tarina. Siellä se Mikkelissä treenasi, löi läpi ykkösliigan kolmannella kaudella. Ja ihan valmis pelaaja oli Klubiin tullessaan. Huipulle voi päästä vaikka MP:n junnuputken kautta. Kyllä sielläkin valmentajat jotain osaavat tehdä oikein. Nämä Akatemiajoukkueet hyödyttävät vain muutamaa suurseuraa (HJK, SJK) ja kaikki muut häviävät. Samalla jalkapallon asema koko maassa vaan heikkenee. Jos Oulun akatemia nousee nyt syksyllä, niin 33 % ykkösliigan peleistä koskee jo näitä joukkueita. Se on erittäin surkea näkymä.

Feeblebastard

Lainaarahat laitetaan keväällä Afrikan arpoihin.

Ainakin SJK on haalinut akatemiaan pelaajia ympäri maailmaa. Jos ei breikkaa nopeasti, niin luiskaan vaan ja uutta tilalle.

Muutenkin akatemioiden puolustelijoille voisi tehdä hyvää käydä nauttimassa säännöllisesti typötyhjän Boltin tai Väre Areenan tunnelmasta. Harmi vain, että Veikkausliigaan ei voi jostain syystä nostaa näitä nuorisojoukkueita.

bluevitonen

Lainaus käyttäjältä: Feeblebastard - 12.10.2025 klo 20:48:18
Harmi vain, että Veikkausliigaan ei voi jostain syystä nostaa näitä nuorisojoukkueita.

Ehkäpä nämä jotkut syyt voitaisiin poistaa ja Akatemiajoukkueiden ällistyttävän kehittävä vaikutus laajennettaisiin Veikkausliigaan saakka.

weijo

Kun tämä pelaajakehitys on kaikkien mielenpäällä niin eikun rajat kiinni. Eli nostetaan SK-sääntöä Norjan malliin. Tarkennellaan vielä miten saa SK-statuksen eli lasketaan ikärajaa vaikka. Siinä se nuoriso kehittyy sitten kun on pakko ottaa suomipoikia pelaamaan. Miksi ihmeessä suomalaiseen sarjaan täytyy kelkkoa ulkomaan arpoja ylenpalttisesti. Muutamia johtavia pelaajia joilta voi oppia jotain.

Niin ne europelit! Jos joku laskisi mikä on mahtanut Veikkausliigajoukkueille olla takaisinmaksu panostuksista ulkkareihin vs. kerätyt euromiljoonat 2000-luvulla niin luulenpa, että miinukselle mennään. Mukaan kun vielä otetaan hävityt pelaajamyyntirahat joita Norjassa raavitaan 100 meur per annum ja Suomessa 1-2 meur niin vointosiaan kysyä, että mitä ihmettä pojat?

Pale tai Reijo

Lainaus käyttäjältä: Näätäkeisari - 12.10.2025 klo 16:18:52
Tsekkasin KuPS Akatemiaa, joka siis pelaa Ykkösessä, ja siellä oli 11 pelaajaa pelannut vähintään 18 ottelussa. Näistä neljä oli kuopiolaisia junnuja, yksi kolmikymppinen ulkkari, ja loput kuusi muualta Suomesta - pääkaupunkiseudulta, Vaasasta, Mikkelistä, Kajaanista. SJK Akatemialla ilmiö on vielä paljon selvempi. 14 pelaajaa pelannut vähintään 11 ottelussa. Näistä ulkomailta akatemiaan hankittuja on kolme, muualta Suomesta hankittuja kahdeksan, ja paikallisia kolme. Maailma on täynnä lupaavia nuoria, ja Kuopion ja Seinäjoen kaltaisiin paikkoihin saadaan kasattua jengi lupaavista nuorista vain jos heitä hankitaan myös kauempaa. Mutta silloin vaikkapa KuPS Akatemia ja SJK Akatemia ovat vain välillisesti paikalliseen pelaajakehitykseen liittyviä, sillä niiden tärkein funktio on kasvattaa junnuja nimenomaan KuPSin ja SJK:n omiin tarpeisiin. Mielestäni kuitenkaan toiseksi ja kolmanneksi korkeimpien sarjatasojen funktio ei ole tukea suurseurojen pelaajakehitystä tarjoamalla parille heidän omalle junnulle sekä sekalaiselle sakille kotimaan ja globaalin pelaajakehityksen ylijäämäjunnuille kivaa ja kehittävää vastusta.

Niille seurojen parille omalle pojalle, joiden taso riittää divariin, voidaan varmasti kehittää joku muukin pelaajapolku aikuisten tasolle. Ruoppi ainakin on pärjännyt hyvin, vaikka joutui johonkin vitun Mikkeliin. Lainadiilejä toiseksi korkeimmalle sarjatasolle olisi helpompi tulevaisuudessa värkkäillä liigasta, jos toinen sarjataso olisi taloudellisesti terveempi ja yleisöä kiinnostavampi, eikä joku liigaseurojen leikkikenttä.

Boldattu. Muutenkin PÄTEVÄ kirjoitus. Komppaan.

aNdero

Gnistan - ?
Haka - Haka Akatemia
HJK - Klubi 04
Ilves - Ilves 2
Inter - Inter 2
Jaro - Jaro Akatemia
KTP - ?
KuPS - KuPS Akatemia
Lahti - Reipas
MIFK - ?
Oulu - OLS
SJK - SJK Akatemia
TPS - ?
VPS - VPS Akatemia

Kai noista ihan tasokkaita pelejä saisi?


Eiccu

Lainaus käyttäjältä: Trabantin vääntynyt mäntä - 14.10.2025 klo 11:40:55
Gnistan Ogeli

Aika heikosti tuohon tosin satsattiin ennen kuin loppukaudesta, kun sarjapaikka kolmosessa haluttiinkin pitää.

IFK Mariehamnillakin on kakkosjoukkue kolmosessa, mutta sekin häntäpäässä, eli noita ei tällä hetkellä voi oikein laskea mukaan, jos tasokkaita pelejä halutaan. Toki ainakin Gnistanilla on varmasti edellytyksiä nostaa reservien tasoa merkittävästi, jos sen tarkoituksena olisi  toimia polkuna edustusjoukkueeseen.

Trabantin vääntynyt mäntä

Lainaus käyttäjältä: Eiccu - 14.10.2025 klo 12:30:57
Aika heikosti tuohon tosin satsattiin ennen kuin loppukaudesta, kun sarjapaikka kolmosessa haluttiinkin pitää.
Ensi kaudelle tulee meininki muuttumaan.

Tiksa

Lainaus käyttäjältä: Näätäkeisari - 12.10.2025 klo 16:18:52
Tsekkasin KuPS Akatemiaa, joka siis pelaa Ykkösessä, ja siellä oli 11 pelaajaa pelannut vähintään 18 ottelussa. Näistä neljä oli kuopiolaisia junnuja, yksi kolmikymppinen ulkkari, ja loput kuusi muualta Suomesta - pääkaupunkiseudulta, Vaasasta, Mikkelistä, Kajaanista. SJK Akatemialla ilmiö on vielä paljon selvempi. 14 pelaajaa pelannut vähintään 11 ottelussa. Näistä ulkomailta akatemiaan hankittuja on kolme, muualta Suomesta hankittuja kahdeksan, ja paikallisia kolme. Maailma on täynnä lupaavia nuoria, ja Kuopion ja Seinäjoen kaltaisiin paikkoihin saadaan kasattua jengi lupaavista nuorista vain jos heitä hankitaan myös kauempaa.

Saataisiin varmaan aika samanlainen jakauma jos katsottaisiin Kuopion lääketieteellisen tai Vaasan kauppatieteellisen opiskelijoita.

1. Kehittyvätkö nuoret talentit paremmin kun heidät laitetaan yhteen ja annetaan hyvät fasiliteetit ja osaavat opettajat/valmentajat ympärille? Vai riittääkö että se oman kylän amis/fc opettaa niille tarvittavat taidot?

2. Riittääkö, että meillä on yliopisto/akatemia Helsingissä ja ehkä jossain Turussa, vai onko maakuntayliopistoilla ja -akatemioilla roolia?


Saurinho

Ei taida Suomesta löytyä talentteja kahteentoista reservijoukkueeseen.
Keskinkertaisuuksia kyllä.

straiter


Padre

Akatemia/ressujengit toki plääh vastustajia, mutta silti pidän vähän outona ajatusta että heitetään junnut kehittymään jonnekin sarjaan, mikä ketään ei kiinnosta. Ja siellä olisi myös osaavat valmentajat, eikö hekin halua valmentaa ihan oikeissa sarjoissa eikä ressupelejä?

Super Hans

Lainaus käyttäjältä: Padre - 15.10.2025 klo 20:50:24
Akatemia/ressujengit toki plääh vastustajia, mutta silti pidän vähän outona ajatusta että heitetään junnut kehittymään jonnekin sarjaan, mikä ketään ei kiinnosta. Ja siellä olisi myös osaavat valmentajat, eikö hekin halua valmentaa ihan oikeissa sarjoissa eikä ressupelejä?

No kohtahan ne divarit on Ykkösliigaa myöten sellaisia sarjoja, jotka eivät kiinnosta enää ketään, kun nämä on päästetty mellastamaan sinne :)

Erkka

Lainaus käyttäjältä: Saurinho - 15.10.2025 klo 17:58:42
Ei taida Suomesta löytyä talentteja kahteentoista reservijoukkueeseen.
Keskinkertaisuuksia kyllä.
Missään ei lue, että niitä tarvitaan kaksitoista. Kahdeksallakin päästään hyvään alkuun ja saadaan aika kivasti putsattua kansallisia sarjoja.

Lainaus käyttäjältä: Padre - 15.10.2025 klo 20:50:24
Akatemia/ressujengit toki plääh vastustajia, mutta silti pidän vähän outona ajatusta että heitetään junnut kehittymään jonnekin sarjaan, mikä ketään ei kiinnosta. Ja siellä olisi myös osaavat valmentajat, eikö hekin halua valmentaa ihan oikeissa sarjoissa eikä ressupelejä?

Super Hans tuossa jo vähän siihen suuntaan sanoikin, että meillä on hyvin mahdollisesti ensi vuonna jo 30% Ykkösliigasta reservejä ja on ihan realismia, että KuPS ja inter nostavat tällä vuosikymmenellä luvun viiteenkymmeneen. Siinä sitten ihmetellään kun sijalta 4 noustaan suoraan, ja taulukon seitsemäs ja yhdeksäs ratkaisevat viimeisellä kierroksella keskinäisessä ottelussa kumpi karsii noususta liigaan ja kumpi Ykkösliigassa säilymisestä.

Valmentajiin en osaa vastata. Onko esim. HJK:lla ollut vaikeuksia löytää reserveilleen?

kylmäkärkkäri

Lainaus käyttäjältä: Padre - 15.10.2025 klo 20:50:24
Akatemia/ressujengit toki plääh vastustajia, mutta silti pidän vähän outona ajatusta että heitetään junnut kehittymään jonnekin sarjaan, mikä ketään ei kiinnosta. Ja siellä olisi myös osaavat valmentajat, eikö hekin halua valmentaa ihan oikeissa sarjoissa eikä ressupelejä?

Miten kuvitteellinen reserviliigan kiinnostus eroaa nykyisestä? Näiden joukkueiden kotipeleissä käy se 50-100 katsojaa, oli sarjataso mikä tahansa. Eikä pelaajakehitykseen vaikuta se, että peltaanko vieraissa lähes tyhjälle katsomolle Järvenpäässä vai tyhjälle katsomolle Seinäjoella.

Valmentajille reserviliigan pitäisi olla yhtälailla ponnahduslauta, kuin mitä se olisi pelaajille, eli luulisi kiinnostavan jos joskus haluaa ylöspäin.

HomeTeamHeroes

Palloliiton kehityspäällikkö 2022:
LainaaEsiin nousevat erityisesti taloudelliset ja kilpailulliset näkökulmat. Tavoitteena on ollut luoda sarjajärjestelmä, joka tukee organisaatioiden kasvua ja kehittymistä niin talouden, urheilun, olosuhteiden kuin pelaajakehityksenkin näkökulmasta... Kymmenellä joukkueella taso on korkeampi ja vaihtuvuus pienenee samansuuruiseksi kuin muissa sarjoissa, mikä luo seuraorganisaatioille paremman pohjan rakentaa kestävää kehitystä.
https://www.palloliitto.fi/ajankohtaista/sarjajarjestelmauudistus-kaudeksi-2024-miesten-ykkonen-laajenee-kahdeksi-sarjatas

Toki tuossa ei tarkenneta minkä organisaatioiden kasvua ja kehittymistä halutaan tukea :-)

Padre

Lainaus käyttäjältä: kylmäkärkkäri - 15.10.2025 klo 22:03:02
Miten kuvitteellinen reserviliigan kiinnostus eroaa nykyisestä?

Jos on pelkkiä reservijengejä niin tottakai eroaa.

Pale tai Reijo

Sattuispas silmään sopivasti Matin horinoista:

LainaaSuomessa sallitaan akatemiajoukkueiden pelaaminen yhtä sarjatasoa emoseuraa alempana. Koska solidaarisuusraha jaetaan Veikkausliigaseuroille, tästä seuraa epätasa-arvoinen tilanne Ykkösliigassa. Sarjassa on mukana akatemiajoukkueita, jotka eivät tavoittele nousua Veikkausliigaan ja hyötyvät samaan aikaan emoseuran saamasta solidaarisuusrahasta.

https://rops.fi/miten-voit-suomalainen-paasarjajalkapallo-vol-3/

TPS100

Lainaus käyttäjältä: khat - 18.10.2025 klo 08:20:38
Sattuispas silmään sopivasti Matin horinoista:

https://rops.fi/miten-voit-suomalainen-paasarjajalkapallo-vol-3/

Erittäin mielenkiintoinen analyysi. Tämä eriarvoisuus kun vaan näyttää lisääntyvän, niin tässähän täytyy siirtyä kohta seuraamaan pesäpalloa. Ei ainakaan UEFAn mafiarahat sotke urheilullista panosta.

ExtraJack

Lainaus käyttäjältä: TPS100 - 18.10.2025 klo 10:06:48
Erittäin mielenkiintoinen analyysi. Tämä eriarvoisuus kun vaan näyttää lisääntyvän, niin tässähän täytyy siirtyä kohta seuraamaan pesäpalloa. Ei ainakaan UEFAn mafiarahat sotke urheilullista panosta.

Tuosta rahasta voisi jakaa sen 15% Ykkösliigaan eli summa olisi noin 50k joukkuetta kohden.

3,1415926535 8979323846

Vaikka nuo rahat tulisivat, niin ne solidaarisuusrahat pitää silti käyttää tiettyihin toimenpiteisiin eli ymmärtääkseni et voi tuolla summalla maksaa vaikka toimiston sähkölaskua tai palkata maalitykkiä Afrikasta.

LainaaWe oblige clubs to use the money for investment in development initiatives.

Isompi kysymys lienee se, kuinka monta ammattilais- tai edes puoliammattilaisseuraa Suomeen ylipäätään mahtuu. Namusetiä ja tätejä riittää jonkun verran, mutta köyhä ja pihi maa Suomi on urheilun suhteen.

Ylläpitäjä

Lainaus käyttäjältä: Ameobi - 18.10.2025 klo 10:53:25
Vaikka nuo rahat tulisivat, niin ne solidaarisuusrahat pitää silti käyttää tiettyihin toimenpiteisiin eli ymmärtääkseni et voi tuolla summalla maksaa vaikka toimiston sähkölaskua tai palkata maalitykkiä Afrikasta.

Isompi kysymys lienee se, kuinka monta ammattilais- tai edes puoliammattilaisseuraa Suomeen ylipäätään mahtuu. Namusetiä ja tätejä riittää jonkun verran, mutta köyhä ja pihi maa Suomi on urheilun muun urheilun kuin jääkiekon suhteen.

Korjasin vähän.

3,1415926535 8979323846

Lätkässä on 16(?) ammattilaisseuraa, joista suurin osa tekee persnettoa ja muut bisnekset, kuten festareiden järjestäminen, pitävät ne pinnalla. Mestiksen ja SM-liigan välinen kuilu on isompi kuin Ykkösliigan ja Veikkausliigan.