Suomalaiset tammikuun 2025 siirtoikkunassa

[Jyystöhöylä]

Voi olla, että on kysytty aikaisemmin eikä välttämättä edes tähän topikkiin liity, mutta onko noi jatkoprossat ikinä poikinu Suomessa tai muualla isoihin rahoihin?

Morelos on varmaan surullisin tapaus. Huhuissa 30 miljoonan siirto Rangersista ja piippuun jäi.

[Rikkiviisas]

Morelos on varmaan surullisin tapaus. Huhuissa 30 miljoonan siirto Rangersista ja piippuun jäi.

Tässä tapauksessa aika paljon pelaajan piikkiin, kun hölmöili kentällä ja sen ulkopuolella.

Taas näitä juttuja, että niin tai näin, aina väärinpäin.
Kunnon siirtokorvauksia saa, kun pelaajalla on pitkä sopimus, sarjan taso vakuuttaa ja pelaajakasvatukseen on resursseja. Näitä saadaan esimerkiksi kasvattamalla ja myymällä pelaajia.

Pelaajan näkökulmasta ei kuitenkaan ole mitään järkeä kirjoittaa pitkää sopimusta, jos kysyntää on jo nuoresta pitäen ja seuran tiedetään "olevan siirron esteenä" (epä)realistisella hintapyynnöllä. Pelaajan kannattaa tehdä lyhyt sopimus ja siirtyä ilmaiseksi tai lähteä junnuna akatemiaan tai ulkomaille junnujoukkueeseen.

Tästä päästään siihen, että pidempien sopimusten kanssa seuran pitää pystyä ottamaan riski sopimuksen pituuden (jos pelaaja loukkaantuu tai onkin divaritasoa vanhempana) suhteen ja maksamaan houkutteleva palkka sekä tarjoamaan riittävät olosuhteet.

Veikkausliigan eri ongelmia on ruodittu julkisuudessa palkon eli etenkin fyysisyyden ja tempon vähäisyys suhteessa nykyisiin vaatimuksiin. Näitä voi tietysti kehittää, mutta jos ei puhuta ihan maailmanluokan lupauksesta, niin kilpaillaan melkoisen massan kanssa ja ostajien pitää muistaa tietysti vaatimukset kotimaassa kasvatetuista pelaajista ja etenkin yhdessä saarivaltiossa tulee työlupakysymys. Ostajilla ei ole erityistä kannustinta maksaa isoa siirtokorvausta, sen sijaan suomalaisittain iso siirtokorvaus ja jatkoprosentit päälle on ostajankin kannalta hyvä vaihtoehto.

Yksinkertaisesti kukaan ei maksa Veikkausliigan pelaajasta enempää ellei takana ole jotain poikkeuksellista. Tällaista voi olla tausta ulkomaisessa akatemiassa ja jopa edustustossa pelaaminen (Pukki HJK:sta lähtiessään), erityiset onnistumiset europeleissä tai se, että on tosiaan sillä hetkellä siellä kärkilupausten joukossa.

Muutos ei tapahdu myöskään hetkessä käärimällä hihat ja lyömällä nyrkkiä pöytään.
HJK on tehnyt työtä resurssien eteen yli vuosikymmenen, kun päätti ottaa roolinsa Suomen seurajoukkuejalkapallon veturina. Muilla on vielä tekemistä ja sitä kautta koko suomalaisellsa seurajoukkuejalkapallolla on tekemistä. Eivät ne Allsvenskan ja muut tyhjästä ole saaneet nykytasoaan, vaan vuosien ja vuosikymmenen työllä. Siinä työssä auttaa se, että pelaajista ylipäätään saadaan siirtokorvaus ja vielä hienompaa, jos tulevaisuudessa tulee enemmän rahaa seuraavan siirron myötä.

Seurajoukkuejalkapallon ja maajoukkueenkin kannalta paskin vaihtoehto on, että suurlupauksen ostajat pitävät hintapyyntöä liian suurena ja ostavat mieluummin moldovalaisen saludoilla. Askel askeleelta ne siirtosummat kasvavat, jos seurajoukkuejalkapalloon ja pelaajakasvatukseen tulee rahaa.

Tietysti foorumistia lämmittää eniten se, että lupaukset tekevät lyhyitä sopimuksia ja siirtyvät ilmaiseksi MLS-joukkueisiin.

[pavelnedved]

Suomalaisille seuroille maksettavia siirtokorvauksia rajoittaa seurojen taloudellinen koko. Vaikka jollain seuralla olisi joku aivan maailmanluokan talentti viiden vuoden sopimuksella ja superjunnun perässä olisi koko Eurooppa, niin ei maksettava siirtosumma nousisi 1-2 miljoonaa korkeammaksi, koska jo se olisi niin suuri summa, joka suomalaisseuran olisi pakko hyväksyä. HJK on ainoa, jonka liikevaihto on sitä luokkaa, että tuota summaa voisi lähteä kasvattamaan. 50-100% kauden liikevaihdosta on niin suuri summa, että se on pakko ottaa tarjottaessa.

[Mágico Madrid]

Suomalaisille seuroille maksettavia siirtokorvauksia rajoittaa seurojen taloudellinen koko. Vaikka jollain seuralla olisi joku aivan maailmanluokan talentti viiden vuoden sopimuksella ja superjunnun perässä olisi koko Eurooppa, niin ei maksettava siirtosumma nousisi 1-2 miljoonaa korkeammaksi, koska jo se olisi niin suuri summa, joka suomalaisseuran olisi pakko hyväksyä. HJK on ainoa, jonka liikevaihto on sitä luokkaa, että tuota summaa voisi lähteä kasvattamaan. 50-100% kauden liikevaihdosta on niin suuri summa, että se on pakko ottaa tarjottaessa.

En koe olevani talousspesialisti, varsinkaan ammattilaisurheilun puolella. Olettaisin kuitenkin, että isommat summat, sanotaan nyt vaikka +10miljoonaa jyvitettäisiin useammalle vuodelle.

Ei se nyt niin voi mennä, että Barca, City ja PSG on huutokaupassa suomalaisesta pelaajasta ja kun hinta lähestyy 2 miljoonaa niin KuPS nostaa kädet pystyyn ja lopettaa myymisen

[Keynes]

Ei se nyt tosiaan niin mene, että huutokauppa loppuu tietyn rajan jälkeen kuin seinään myyjän persaukisuudesta johtuen.

Suomalaisten seurojen saamia siirtokorvauksia rajoittaa pääasiassa se, että täältä myytyjen pelaajien näyttöjen prusteella ei ole perusteltua maksaa enempää. Mikäli jossain KuPS:ssa tosiaan pelaisi maailmanluokan lupaus, joka dominoisi kenttää ikäkausimaajoukkueissa ja europeleissä, nousisi tämän hintalappu ihan eri sfääreihin kuin 1-2 miljoonan luokkaan. Niin hyvä lupaus kuin esim. Siltanen onkin, hän ei ole antanut näyttöjä, jotka perustelisivat poikkeuksellisen tason siirtosummaa.

[Rikkiviisas]

Niin hyvä lupaus kuin esim. Siltanen onkin, hän ei ole antanut näyttöjä, jotka perustelisivat poikkeuksellisen tason siirtosummaa.

Tämä taas vaatisi murtautumista maajoukkueen avaukseen ja pärjäämistä hyvin nuorena samoin kuin onnistumisia europeleissä.

Mutta ihan oikeasti, suomalaisten joukkueiden liikevaihdolla yli miljoona on paljon. Samoin sitten pelaajan oma tahto eli jos on kehittyvä huippulupaus, jonka perässä ovat kaikki, niin tekeekö usean vuoden sopimuksen suomalaisittain suurella palkalla, jos lopputuloksena seura ei myy kuin huipputarjouksen tullessa kohdalle?

Huutokauppa on tietysti tavallaan menossa, mutta sitäkin rajoittaa, että puhutaan reilusti alle 20-vuotiaista pelaajista ja sielläkin tarjolla vaihtoehtoja.

[pavelnedved]

Ei se nyt niin voi mennä, että Barca, City ja PSG on huutokaupassa suomalaisesta pelaajasta ja kun hinta lähestyy 2 miljoonaa niin KuPS nostaa kädet pystyyn ja lopettaa myymisen

Ei se nyt tosiaan niin mene, että huutokauppa loppuu tietyn rajan jälkeen kuin seinään myyjän persaukisuudesta johtuen.

Tuollaisessa tilanteessa ei syntyisi mitään huutokauppaa, vaan kaikki pelaajasta kilpailevat seurat maksaisivat sen kaksi miljoonaa. Pelaajasta kilpailtaisiin sitten henkilökohtaisilla ehdoilla. Pelaajan ei ole pakko siirtyä minnekään, joten Cityn 4 miljoonan tarjous ei auta mitään, jos pelaaja suostuu siirtymään vain Bayerniin, joka tarjoaa vain 2 miljoonaa.

Maksimit siirtosummalle määrittelee hyvin pitkälti myyvän seuran talous. Siksi näissä siirtosummakeskusteluissa ja -vertailuissa mennään metsään. Ajatellaan, että pelaajan taso määrittää siirtosumman, mutta näinhän se ei tietenkään ole.

Suomalaisten seurojen saamia siirtokorvauksia rajoittaa pääasiassa se, että täältä myytyjen pelaajien näyttöjen prusteella ei ole perusteltua maksaa enempää.

Väärin. Suomalaisten seurojen saamia siirtokorvauksia rajoittaa pääasiassa se, että myyvillä seuroilla ei ole taloudellisesti järkevää olla hyväksymättä siirtokorvauksia. Nimenomaan, jos rajoittamisella tarkoitetaan yläpään siirtokorvauksia. Jos Kupsun liikevaihto olisi 100 miljoonaa, niin eihän 1 miljoonan tarjousta tarvitsisi edes miettiä. Mutta jos liikevaihto on 2 miljoonaa, niin 1 miljoonan siirtokorvaus alkaa olla jo liian hyvä hylättäväksi.

[Gunvald Larsson]

Tuollaisessa tilanteessa ei syntyisi mitään huutokauppaa, vaan kaikki pelaajasta kilpailevat seurat maksaisivat sen kaksi miljoonaa. Pelaajasta kilpailtaisiin sitten henkilökohtaisilla ehdoilla. Pelaajan ei ole pakko siirtyä minnekään, joten Cityn 4 miljoonan tarjous ei auta mitään, jos pelaaja suostuu siirtymään vain Bayerniin, joka tarjoaa vain 2 miljoonaa.

Tietenkin huutokauppa jatkuisi niin pitkään, kuin se ostavan seuran näkökulmasta on perusteltua. Ei Bayernin seurapomot lopeta tarjoamista heille vähäpätöiseen summaan yksissä tuumin Rennesin ja Genkin kanssa vain siksi, että Kupsin budjetti on se sama summa, ja jää odottamaan minkä tarjouksista pelaaja suvaitsee hyväksyä.

Myyvän seuran koko vaikuttaa, mutta jos koko jalkapalloileva maailma tajuaa uuden Messin pelaavan 17-vuotiaana Ilveksessä, kyllä sinne tulee tarjouksia ihan suhteessa pelaajan arvioituun potentiaaliin ja käänteisesti floppausriskiin (joka suomalaispelaajan kohdalla korkea).

[pavelnedved]

Tietenkin huutokauppa jatkuisi niin pitkään, kuin se ostavan seuran näkökulmasta on perusteltua. Ei Bayernin seurapomot lopeta tarjoamista heille vähäpätöiseen summaan yksissä tuumin Rennesin ja Genkin kanssa vain siksi, että Kupsin budjetti on se sama summa, ja jää odottamaan minkä tarjouksista pelaaja suvaitsee hyväksyä.

Tarjoaminen loppuu siihen summaan, jonka Kups hyväksyy ja Kupsin talous määrittelee maksimin siirtokorvaukselle oli pelaaja miten hyvä tahansa. Siirtosumma on seurojen välinen neuvottelu ja sitten on erikseen pelaajan ja ostavan seuran väliset neuvottelut. Siinä vaiheessa kun siirtosumman osalta saavutetaan taso, jonka myyvän seuran on "pakko" hyväksyä tarjous taloudellisten tekijöidensä vuoksi, ei ostajakandidaatin ole mitään järkeä nokittaa paremmalla tarjouksella. Samat rahat kannattaa mieluummin tarjota pelaajalle. Ei pelaajat ole mitään orjia, joiden on pakko siirtyä minne omistava seura käskee.

Miksi ihmeessä Bayern tarjoaisi kaksi, jos Rennesin ja Genkin yhden miljoonan tarjoukset hyväksyttiin? Saadakseen pelaajan, joka mieluummin menisi Rennesiin? Miksi pelaaja menisi Bayerniin, jos hän haluaa mennä Rennesiin? Millä Kups pakottaa pelaajan siirtymään Bayerniin? Eikö Bayernin ole vain helpompi maksaa miljoona ja tarjota vaikka sitä ylimääräistä miljoonaa porkkanana pelaajalle muiden houkuttimien lisäksi? Logiikkasi jättää paljon aukkoja.

Myyvän seuran koko vaikuttaa, mutta jos koko jalkapalloileva maailma tajuaa uuden Messin pelaavan 17-vuotiaana Ilveksessä, kyllä sinne tulee tarjouksia ihan suhteessa pelaajan arvioituun potentiaaliin ja käänteisesti floppausriskiin (joka suomalaispelaajan kohdalla korkea).

Olet väärässä. Oletukseksi perustuu pelkkään uskoon. Miksi ihmeessä seurat maksaisivat enemmän kuin summan, josta Ilveksellä ei ole varaa kieltäytyä? Ei tuohon ole mitään syytä.

Kyllä ammattilaisseuroissa ymmärretään taloutta ja tiedetään Ilveksen talousluvut. Siirtosumma on neuvottelun, ei huutokaupan, tulos.

[Tähtirinta]

Norjasta lähtee junnut maailmalle vähän eri summilla.

According to
@tv2sport
 , Rosenborg are demanding around NOK 150m (€13m / £11m) for the Norwegian wonderkid!

Manchester United are now out of the race, however Man City and Arsenal are still very interested, amongst others

https://x.com/NorwayFooty/status/1880002684390109647

https://www.transfermarkt.com/sverre-nypan/leistungsdatendetails/spieler/911736

[Avspark]

Fotbolldirektin mukaan Djurgården vaikuttaa todennäköisimmältä Siltasen osoitteeksi. Sivuston mukaan toinen tarjouksen tehnyt seura ei ole Bournemouth, vaan Bournemouthin yhteistyöseura Hibernian Skotlannista.

https://fotbolldirekt.se/silly-season/avslojar-forvirringen-kring-siltanen-men-fordel-djurgarden/

[Keynes]

Tuollaisessa tilanteessa ei syntyisi mitään huutokauppaa, vaan kaikki pelaajasta kilpailevat seurat maksaisivat sen kaksi miljoonaa. Pelaajasta kilpailtaisiin sitten henkilökohtaisilla ehdoilla. Pelaajan ei ole pakko siirtyä minnekään, joten Cityn 4 miljoonan tarjous ei auta mitään, jos pelaaja suostuu siirtymään vain Bayerniin, joka tarjoaa vain 2 miljoonaa.

Maksimit siirtosummalle määrittelee hyvin pitkälti myyvän seuran talous. Siksi näissä siirtosummakeskusteluissa ja -vertailuissa mennään metsään. Ajatellaan, että pelaajan taso määrittää siirtosumman, mutta näinhän se ei tietenkään ole.

Väärin. Suomalaisten seurojen saamia siirtokorvauksia rajoittaa pääasiassa se, että myyvillä seuroilla ei ole taloudellisesti järkevää olla hyväksymättä siirtokorvauksia. Nimenomaan, jos rajoittamisella tarkoitetaan yläpään siirtokorvauksia. Jos Kupsun liikevaihto olisi 100 miljoonaa, niin eihän 1 miljoonan tarjousta tarvitsisi edes miettiä. Mutta jos liikevaihto on 2 miljoonaa, niin 1 miljoonan siirtokorvaus alkaa olla jo liian hyvä hylättäväksi.

En ole varma oletko tosissasi vai et, mutta miinaan astumisen riskilläkin kommentoin. Tottakai myyvän seuran taloudella on merkitystä, mutta voitko edellisiltä ~20 vuodelta nimetä yhtäkään pelaajakauppaa, jossa Suomesta siirtyneen pelaajan kaupassa olisi jäänyt miljoonia euroja pöydälle? Varmasti on tapauksia, joissa kaupassa on voinut jäädä kymmeniä tai pari sataa tuhatta saamatta ja tämä on voinut johtua myyvän seuran taloudesta sekä myytävän pelaajan sopimuksen pituudesta. Mutta että maailmanluokan tai muuten vaan poikkeuksellisen kovan talentin myynnissä ei toteutuisi aitoa huutokauppaa on aika kova väite. Jos tosiaan jossain ilveksessä pelaisi bellingham tai yamal ja sopimusta olisi vielä jäljellä, voi hän yrittää kiristää seuraa juuri niin paljon kuin haluaa ja pyytää saada siirtyä juuri bayerniin, mutta eiköhän cityt, arsenalit, barcat ja muut kelpaisi varsin hyvin mikäli bayernin tarjousta ei hyväksytä. Kyllä huipputasoiseksi tiedetyn talentin kohdalla syntyy huutokauppa vaikka kauppahinnan katto tulee vastaan nopeammin Ilvekselle kuin vaikkapa Dortmundille.

Yleisesti täällä näkyy usein väitteitä ja implikaatioita, että suomalaisseurojen saamat siirtokorvaukset ovat liian pieniä. Näin se on varmasti joskus aikoinaan ollut kun dajasjölundit ovat siirtyneet maailmalle, mutta voisiko joku antaa yhdenkin käyvän edes tuorehokon esimerkin tästä? Suomessa ei jalosteta Ruotsin, Tanskan tai Norjan tasoisia talentteja eikä vertailu niiden maiden seurojen saamiin siirtosummiin ole siksi relevanttia. He ovat todistetusti jalostaneet paljon enemmän ja parempia lahjakkuuksia ja niiden tason riittävyydestä on paljon paremmat takeet.

Jos katsoo vaikka Transfermarktin listausta arvokkaimpien suomalaispelaajien indikatiivisesta arvosta, voidaan itse asiassa todeta, että uransa huipullakaan kovinkaan monen pelaajan arvo ei ole kummoinen eikä heidän aikoinaan tehdyn siirron pois Suomestakaan olisi pitänyt oikeuttaa miljoonasummiin. Jos siirtyneistä pelaajista saatuja summia peilaa siirtoon asti annettuihin ja sen jälkeisiin näyttöihin, voidaan toki debatoida, että vaikkapa Pukista ja Pohjanpalosta olisi voinut saada enemmän. Toiseen suuntaan löytyy toki hyvinkin paljon esimerkkejä, joissa ollaan itse asiassa saatu erittäin hyvä korvaus. Näitä on mm. Bojan, Mattila, Stavitski, Sadiku ja Riski.

Veikkausliigan track record on joka tapauksessa niin heikko, että täällä annetut hyvätkään näytöt eivät oikeuta vielä suuriin siirtokorvauksiin. Tämä on Siltasen kohdalla siirtosumman pääasiallinen rajoitin eikä Ari Lahden taskujen syvyys. Sitten kun täällä alteaan jalostamaan alexanderisakeja, dejankulusevskeja ja isakhienejä, siirtokorvausten nousu seuraa perässä.

[Rikkiviisas]

Norjasta lähtee junnut maailmalle vähän eri summilla.

Nyt kyllä putosi Kurikassa tuokkonen mämmiä lattialla, kun selvisi karhun paskovan metsään päässään paavin hassu hattu...

1. Norjalaisilla (, ruotsalaisilla ja tanskalaisilla) seuroilla liikevaihto on eri luokkaa kuin Veikkausliigassa eli hinnat pitää suhteuttaa seurojen talouteen. Rosenborgin TM-arvokin on melkein 37 miljoonaa, KuPSin noin viisi miljoonaa.
2. Norjan (, Ruotsin ja Tanskan) pääsarja on reippaasti edellä Veikkausliigaa, niin euromenestyksessä kuin muilla mittareilla ja näin pelaaja on pykälän pari valmiimpi.
3. Norjalaiset (, ruotsalaiset ja tanskalaiset) seurat pystyvät tarjomaan pelaajille sopimuksia suhteellisen kovalla palkalla (lähtökohtaisesti "myynnissä" ostetaan voimassaoleva sopimus pois).
4. Norjalaisilla (, ruotsalaisilla ja tanskalaisilla) on em. syistä tehokkaampi pelaajakasvatus ja näin esimerkkejä arvonsa moninkertaistaneista hankinnoista on paljon.
5. Suomalaisille pelaajille Norja, Ruotsi tai Tanska on hyvä ensimmäinen askel ulkomailla.

[Tähtirinta]

Eikö Veikkausliiga olekaan Ruotsin ja Norjan pääsarjojen tasoa?  HJK ei olekaan pohjoismainen suurseura?

[el_m0nstro]

Maksimit siirtosummalle määrittelee hyvin pitkälti myyvän seuran talous. Siksi näissä siirtosummakeskusteluissa ja -vertailuissa mennään metsään. Ajatellaan, että pelaajan taso määrittää siirtosumman, mutta näinhän se ei tietenkään ole.

Hyvin pitkälti näinhän se on. Siirto-/tarjoussummia on muutenkin hyvin vaikeaa ja abstraktia suhteuttaa pelaajan tasoon ja potentiaaliin, mutta Siltasen arvo Kupsille (joka liittyy Kupsin talouteen ja asemaan) on nähdäkseni yksinkertaisempi asia määritettäväksi. Varsinkin tässä tapauksessa, kun Siltasella on alle vuosi sopimusta jäljellä, ts. alle vuoden päästä hän on ilmainen.

Tällöinhän esimerkiksi Kupsin vinkkelistä miljoonan tarjousta voi arvioida kysymällä, että onko Kupsille miljoonan arvoista, että Siltanen pelaa vielä tämän kauden Kupsissa? Ja tähän vastaus lienee, että ei ole, varsinkaan yli miljoonan. Toki konfeliigan lohkovaiheesta pari miljoonaa tulisi, mutta ei Siltanen, kuten kukaan yksittäinen pelaaja niin merkittävä Kupsille ole, että Siltasen mukana oleminen kovin monella prosentilla Kupsin lohkoon pääsemisen todennäköisyyksiä parantaisi. Tai Veikkausliigan voiton todennäköisyyksiä (joka antaisi paremmat lähtökohdat kilvoitella sitten taas seuraavan vuoden eurolohkopaikoista ja potentiaalisista muutamista miljoonista).

Ja toisaalta Kupsin pelaajabudjetin tuo miljoonamyynti ~tuplaisi (jos oletetaan että rahat pelaajabudjettiin menisivät), niin eiköhän Kups nuo rahat hyvin käyttämällä kuitenkin kokonaisuutena vahvistuisi merkittävästikin.

[Rikkiviisas]

Saati, että seuraava "siltanen" haluaa KuPSin kanssa vuoden sopimuksen ilmaisella ulkomaansiirrolla, jos KuPS ryhtyy vaikeaksi.

[pavelnedved]

Mutta että maailmanluokan tai muuten vaan poikkeuksellisen kovan talentin myynnissä ei toteutuisi aitoa huutokauppaa on aika kova väite.

...

Kyllä huipputasoiseksi tiedetyn talentin kohdalla syntyy huutokauppa vaikka kauppahinnan katto tulee vastaan nopeammin Ilvekselle kuin vaikkapa Dortmundille.

Väitteeni on, että huutokauppaa ei synny, koska veikkausliigaseurat ovat taloudellisesti niin pieniä, että siirtosumma, joka seuran on pakko hyväksyä, on niin alhainen. Mielelläni kuulisin perusteluja miksi seurat lähtisivät huutokauppaan, ja tarjoaisivat yli kyseisen summan. Ajatus siitä, että eniten tarjoava ostaja saisi pelaajan on todellisuudesta irrallinen, eikä kuvasta sitä miten jalkapallon siirtomarkkinat toimivat. Jalkapallosiirrossa on kolme osapuolta omine intresseineen ja siirrot ovat neuvottelujen tuloksia, ei mitään huuto.net -kaupankäyntiä.

[törömömmö]

Väitteeni on, että huutokauppaa ei synny, koska veikkausliigaseurat ovat taloudellisesti niin pieniä, että siirtosumma, joka seuran on pakko hyväksyä, on niin alhainen. Mielelläni kuulisin perusteluja miksi seurat lähtisivät huutokauppaan, ja tarjoaisivat yli kyseisen summan. Ajatus siitä, että eniten tarjoava ostaja saisi pelaajan on todellisuudesta irrallinen, eikä kuvasta sitä miten jalkapallon siirtomarkkinat toimivat. Jalkapallosiirrossa on kolme osapuolta omine intresseineen ja siirrot ovat neuvottelujen tuloksia, ei mitään huuto.net -kaupankäyntiä.

Miten nämä seurojen väliset dialogit siis menee?
Oletetaan että myyjä olisi valmis myymään vaikka 600 000:lla. Käydään tällaisia keskustelua:

Puhelu 1:
Ostaja A: Haluttais toi Siltanen. Lähteekö 500 000:lla?
Myyjä: Ei me kyllä tohon hintaan raaskita.
Ostaja A: No miten ois 700 000?
Myyjä: Me mietitään, palataan myöhemmin asiaan.

Puhelu 2:
Ostaja B: Millä hinnalla Siltanen lähtee?
Myyjä: No, siitä on tarjottu nyt 700 000.
Ostaja B: No, me voitais maksaa 900 000. Lähteekö?
Myyjä: Kuulostaa ihan mahdolliselta, mutta me vähän kysellään ja soitellaan sitten teille

Puhelu 3:
Myyjä Ostaja A:lle: Nyt tuli B:ltä 900 000:n tarjous. Haluatteko korottaa?
Ostaja A: No hitto, kyllä me miltsi oltais valmiita.
Myyjä: Ok, kiitti, me palataan asiaan.

Puhelu 4:
Myyjä Ostaja B:lle: Nyt tuli miltsin tarjous. Lähtiskö teiltä joku selvästi korkeampi tarjous?
Ostaja B: Miten ois 1 200 000 ja kohtuulliset jatkomyyntiprossat päälle?
Myyjä: Kuulostaa lupaavalta. Me palataan pian asiaan!
Jne.

Uskon siis sinua, mutta mekanismit kiinnostavat. Haluaisin kuulla edes jonkun karikatyyrimäisen esimerkin keskusteluista, joissa myyjä myy selvästi alihintaan koska on itse köyhä.

[pavelnedved]

Uskon siis sinua, mutta mekanismit kiinnostavat. Haluaisin kuulla edes jonkun karikatyyrimäisen esimerkin keskusteluista, joissa myyjä myy selvästi alihintaan koska on itse köyhä.

Tuossa skenaariossasi miksi ostaja B korottaa ostaja A:n tarjousta? Kuulostaa joltain sketsiltä, jossa ostaja haluaa väkisin tarjota enemmän kuin pyydetään. Tarjouskilpailun syntyminen vaatii tiettyjä olosuhteita ja on harvinainen tilanne siirtomarkkinoilla. Nyt on puhuttu siirtoneuvotteluista, jossa tarjous on niin suuri, ettei myyvän seuran ole taloudellisesti järkevää hylätä tarjousta. Melkeinpä pelkästään jo se estää tarjouskilpailun, koska ostajilla ei ole mitään kannustinta tarjota enempää.

Pelkistäen ostaja B siis sanoisi, että me tarjotaan sama 700k tai että meille se on liikaa. Mitään syytä ostaja B:lla ei ole tarjota kovempaa hintaa. Myyjä voi hyväksyä useamman tarjouksen ja ostajat käyvät tarjouskilpailun pelaajalle esittämissään sopimustarjouksissa, eivät siirtosumman määrässä.

Alihinta on mielenkiintoinen käsite kun puhutaan siirtohinnoista. Jos ajattelee, että siirtosumman määrittää pelkästään pelaajan nykytaso ja potentiaali, sitten voi nähdä, että on olemassa alihintaa. Jos taas oletaan siirtosummaan vaikuttavan myös muita tekijöitä, kuten seurojen taloudet, vaihtoehtokustannukset yms., niin lähes mahdoton sanoa milloin pelaaja on myyty alihintaan. Ehkä selvin olisi tapaus, jossa myyvällä seuralla olisi väliaikaisia talousongelmia, joiden vuoksi siirtohintaa pitäisi pudottaa. Tai pelaaja olisi käynyt lyömässä nyrkkiä pöytään ja hänestä pyritään aktiivisesti pääsemään eroon. Näissä tilanteissa voisi ajatella, että väliaikaisten syiden vuoksi pelaaja pitää myydä alihintaan.

Mielestäni myyjä ei myy köyhyytensä takia alihintaan, vaan köyhiltä on halvempi ostaa kuin varakkaammilta.

[Virti]

Älkää ruokkiko tätä paveltrollia.

[Ruttukorva]

Aika epätodennäköistä on, että yhdestäkään suomalaispelaajasta syntyisi aito, vilkas huutokauppa, jossa suomalaisseura pääsee pyörittämään peliä. Harvinaista myös, että myyjän taloustilanne vaikuttaisi kauppasummaan.

Todennäköisemmin käy niin, että ostava seura arvioi pelaajan arvon ITSELLEEN ja suhteuttaa sen omaan hankintabudjettiinsa, eli millaista hintaa he ovat tottuneet maksamaan vastaavista talenteista.

[pavelnedved]

Todennäköisemmin käy niin, että ostava seura arvioi pelaajan arvon ITSELLEEN ja suhteuttaa sen omaan hankintabudjettiinsa, eli millaista hintaa he ovat tottuneet maksamaan vastaavista talenteista.

Ei todellakaan näin. Kun ostava seura skouttaa pelaajia ja muodostaa listan kiinnostavista pelaajista, niin kiinteä osa tätä on arvio pelaajan potentiaalisesta siirtosummasta. Ja se arvio syntyy pelaajan tasosta, pelaajan potentiaalista, myyjäseuran sarjasta, myyjäseurasta jne. Siihen arvioon ei vaikuta millään tavalla ostajan oma siirtohistoria tai talous.

Siirron motivaattoreita voi olla erilaisia. Haetaan esim. vahvistusta, jolloin yritetään löytää mahdollisimman hyvä pelaaja, jonka siirtokorvausarvio sopii käytössä olevaan budjettiin. Tai esimerkiksi yritetään löytää potentiaalisia pelaajia, joiden arvioidulle siirtokorvaukselle ennustetaan saaavan mahdollisimman hyvä tuotto.

Harvinaista myös, että myyjän taloustilanne vaikuttaisi kauppasummaan.

Päinvastoin. Myyjän taloustilanne vaikuttaa aina merkittävästi kauppasummaan.

[törömömmö]

Tuossa skenaariossasi miksi ostaja B korottaa ostaja A:n tarjousta?

Koska se haluaa voittaa kilpailun. Tarvitsen vähän enemmän rautalankaa. Uskon kyllä että olet oikeassa, mutta en vieläkään ymmärrä miksi. Se, että toistat aiemmin sanomasi asian uudestaan ei auta minua ymmärtämään _miksi_. Kannattaa muistaa, että en oikeasti tiedä paljoakaan näistä asioista, joten minulle kannattaa avata asia kuin puhuisit isoäidillesi. Tuollainen sketsimäinen mukadialogi (ehkä kunkin osapuolen ajatuksetkin auki kirjoitettuna) auttaisi.

[pavelnedved]

Koska se haluaa voittaa kilpailun. Tarvitsen vähän enemmän rautalankaa. Uskon kyllä että olet oikeassa, mutta en vieläkään ymmärrä miksi.

Joukkue A tarjoaa 700k joukkueen X pelaajasta. Joukkue B tarjoaa myös 700k. Joukkue X hyväksyy molemmat tarjoukset. Joukkueet A ja B neuvottelevat pelaajan Y kanssa pelaajasopimuksesta. Joukkue B tarjoaa enemmän palkkaa, pelaaja Y hyväksyy joukkueen B sopimustarjouksen. Pelaaja Y siirtyy joukkueeseen B.

Jos joukkue B olisi korottanut siirtokorvausta vaikka 900 000 rahayksikköön ja A olisi tarjonnut saman, niin siirto olisi maksanut joukkueelle B 200 000 rahayksikköä enemmän ainoastaan siksi, koska joukkue B teki turhan korotuksen. Joukkueella B ei ole mitään kannustinta korottaa joukkueen A tekemää tarjousta. Joukkue B voittaa kilpailun pelaajasta tarjoamalla pelaajalle parempia sopimusehtoja, ei maksamalla isompaa siirtokorvausta myyvälle seuralle.

[shots]

Tätä spekulointia voi jatkaa esimerkiksi täällä: http://futisforum2.org/index.php?topic=263492.25