Salming
 Poissa
Suosikkijoukkue: Huuhkajat, Chelsea FC
|
 |
Vastaus #9 : 02.07.2025 klo 14:40:10 |
|
Raapustetaanpa lyhyesti omat mietteet kisajengeistä ihan puhtaasti sen perusteella, mitä näin kultakin joukkueelta 15-20 minuutissa, kun katselin kevään ja alkukesän Kansojen liigan matseja nauhalta. Oli mukava yllätys, että jokaisesta maasta löytyi kokonaisia matseja ja vieläpä Youtubesta. On hauska nähdä jälkikäteen, että miten auringontarkkoja arvioita voi tehdä pitkälti ensivaikutelmien perusteella.
Islanti puolustaa 4-1-4-1:llä puolikorkeassa blokissa. Se lähtee jahtaamaan palloa vastustajan siirtäessä sitä alaspäin tai laitoihin. Blokissa pumppaaminen oli kohtalaisen toimivaa Norjassa. Alhaalta se avaa 2-3-2-3:lla ja pelasi suoraviivaisesti ilmassa yli Norjan yläkuusikon prässin. Olin aikoinaan Kupittaalla katsomassa Suomi-Islanti -peliä eikä pelityyli siitä ole hirveästi muuttunut. Pari kertaa per puoliaika Islanti voittaa ykkös- ja kakkospallot vastustajan puolustuslinjassa tai sen edessä ja pääsee hyökkäämään 3v3/4v4-tilanteilla suojaamatonta puolustuslinjaa vastaan värkäten 0-1 osuman Norjassa juuri tuolla tavoin. Puolinopeat hyökkäykset ovat sen sauma päästä tulostaululle. Se tekee maksimissaan maalin per peli, muttei päästäkään hirveästi omiin.
Norja prässäsi korkealta 4-4-2 muotoisena jättäen painottoman pakin auki ja sitä kautta Islanti tuli prässin alta pois joitain kertoja edeten rakenteluvaiheeseen, jollei se roiskinut sitä ennen pitkää palloa yli Norjan prässin. Yläalueriistoja ei ihan liikaa tullut ja puolustuslinja on haavoittuvainen jäädessään suojaamattomaksi kuten 0-1 maalissa, kun se hävisi ykkös- ja kakkospallot pitkän avauksen jälkeen eikä keskikenttä ehtinyt tukemaan tasavoimaista puolinopeaa hyökkäystä, joten en ole varma, onko korkea prässi oikea valinta tälle nipulle, kun se on välillä epäsynkassa yläkuusikon ja puolustuslinjan kesken. Luulen, että tuohon ongelmakohtaan Norjan turnaus kosahtaa jossain vaiheessa. Alakerta ei tule kestämään 1v1-puolustustilanteita keskiviivalla prässihetkissä. Alhaalta Norja avasi 2-4-1-3:lla ja rakenteli välillä enemmän jopa 3-2-5 muodolla, kun vasen pakki taisi olla se, joka jäi sivutoppariksi. Aika pitkälti Norja kierrätti palloa leveyspelaajilleen ohi Islannin ylimmän prässilinjan eikä suoraan löytänyt syöttäväyliä sen tiiviin muodon sisään. Leveyspelaajat sitten joko jatkoivat pallon välikaistapelaajalle tai laittoivat juoksupallon selustaan. Norjalta nähdään kyllä mukavasti syvyysjuoksuja vastustajan laitapakin taakse ja keskityksiä, kun tassu on auki. Tuollaisesta tilanteesta syntyi 1-1 tasoituskin. Vasemmalla laidalla operoinut Leonhardsen-Maanum ja vasemmalla välikaistalla päivystänyt kymppipaikan Graham Hansen pelasivat ihan kivasti yhteen, mutta oikean laidan kautta muodon sisään eteneminen ei niin vaivatonta ollut.
Sveitsi puolusti 5-4-1 keskiblokilla Ranskaa vastaan jättäen alataskut auki. Yhdeksän naista oli pallon alla. Pallopaineen antamisessa voi olla ongelmia ja siksi se valuu kovin syvälle puolustamaan kuten Suomi Hollantia vastaan Stadikalla. Tuplaukset leveyteen vastustajan leveyspelaajaa vastaan tukkivat mukavasti laitaetenemisiä kuitenkin. Auttaako silti kotiyleisökään ja Sveitsi kokee karun flopin negatiivisella bussipelitavallaan Sundhagen alaisuudessa? Vastahyökkäyksiin on kovin pitkä matka ja kärki jää yksin, vaikka Sydney pystyykin ostamaan aikaa muille. Maalipotkutkin Sveitsi avasi pitkällä kenties siksi, että veskari on heikko jalalla lahjoittaen avausmaalin Ranskalle. Hitaat hyökkäykset hoituivat 3-1-4-2 muodolla. Sillä on muutama peluri, jotka pystyvät kuljettamaan muodon sisään suoran vastustajansa ohitse aiheuttamaan ongelmia ja irrottamaan pelaajia vastaan luoden tilaa muualle. Periaatteessa Sveitsi sopinee vastuksena Suomelle, kun emännät ovat huonoja prässäämään ylhäältä vastuksen puoliskolla, joten Suomi päässee tulemaan kohtalaisen rauhassa puoleen kenttään eikä se kohtaa samanlaisia ongelmia prässinpurussa kuin esim. Norja- ja Hollanti-vieraspeleissä, jolloin Helmareiden näennäinen kontrolli ja pallonhallinta johti pahoihin menetyksiin omalla puoliskolla. Islantia vastaan Sveitsin luulisi pärjäävän hyvin, kun puolustuslinjassa on tarpeeksi pelaajia voittamaan ykköspalloja eikä Islanti loista joutuessaan mahdollisesti pelaamaan pallolla enemmän. Suomen kannalta toivottavaa olisi tasapeli. Norjan yksilötaito puolestaan riittänee murtamaan Sveitsin bussin ja se saattaa Ranskan tapaan jostain tilanteenvaihdostakin yläalueriiston jälkeen nakuttaa tarvittavan maalin voittoon.
Suomi puolustaa puolikorkealla 4-4-1-1:llä. Korkean prässin hetkissä kärkipari tuntui toisinaan jäävän vähän kaksistaan, joten yläalueriistojen teko oli hankalaa ja paineistaminen näennäistä. Hollannissa viime viikolla vasen kaista vuoti minusta alaspäin ja Siren oli heikko puolustamaan seinäsyöttöjä hänen selustaansa myyden itsensä. Toki hän sinnikkäästi taisteli toisinaan itsensä vielä pallon alapuolelle, mutta ilmeisesti Tynnilä on myös optio laitapakiksi ja tämän sinne nähdyn perusteella laittaisinkin. Keskikentän linjan oikea lenkki O. Siren höntyili myös pari kertaa. Välikaistojen välisen alueen Helmarit tukki OK. Vastaiskuja ajatellen Ölingin puolustaminen keskikentän linjan keskellä Summasen kanssa oli järkevää, kun hänelle kyettiin nopeasti toimittamaan pallo jalkaan katkoista ja Ria sitten lähetti kärkiparin vauhtiin lingmanmaisesti, mutta syöttötarkkuus vain sakkasi. Pallollisena Suomi taisi avata alhaalta 2-4-4:llä ainakin maalipotkut ja avoimessakin pelissä monesti samalla muodolla. Franssi tosin kavensi oikealta lähemmäs Sällströmiä tehden tilaa Lehtolan nousuille viidenneksi pelaajaksi vastustajan viimeiseen linjaan Kosolan pidettyä leveyden vasemmalla ja Ölingin oltua kymppinä välikaistalla tai avausvaiheessa kärjen alla. Franssi-Öling-Siren-Summanen nelikko muodosti jopa kuuluisan keskikentän neliön avausvaiheessa ja kaiketi timanttimuodossakin se on joskus ollut. Prässin alta pois tuleminen oli yhtä haastavaa kuin vaikkapa Norjassa jokunen aika sitten, mutta lohkon vastuksista Islanti ja Sveitsi eivät samanlaista haastetta onneksi tule tarjoamaan valuessaan herkemmin keskiblokkiin. Hitaissa hyökkäyksissä olettaisin Kosolan 1v1-haastojen olevan tärkeitä, kun sivusilmällä vilkuilin Serbia-peliäkin ja hän jäi mieleen saippuamaisena yksilönä esiintyen toki Hollannissakin pirteästi toisella jaksolla liikuttuaan lodmaisesti välillä toiseenkin laitaan luomaan ylivoimia. Ottelusta Islantia vastaan tulee tiukka, mutta luotan Helmarien puolustuslinjan 1v1-osaamiseen Islannin yläkolmikkoa vastaan keskiviivan taistelupalloissa ja siihen, että pallollisessa vaiheessa Suomi iskee yhden osuman keskityksestä kuten Norjakin. Sveitsi-peli haiskahtaa maalittomalta tasapeliltä ja Norjaa vastaan tulee tukkaan, kun pelinavaus sakkaa edelleen. Neljällä pisteellä Helmarit on lohkokakkonen.
A-lohkon ranking:
1. Norja 9p
2. Suomi 4p
3. Sveitsi 2p
4. Islanti 1p
Belgia muistutti todella paljon profiililtaan miesten puolelta R. Martinezin luotsaamaa jengiä -18. Se ottaa kontrollin pelistä 3-1-4-2 muodollaan ja laitakolmioillaan murtaa aktiivisesti viimeistä linjaa. Syvyysjuoksuja tapahtuu niin leveydestä kuin välikaistalta eikä se arkaile keskittää tehden niistä maalit Kreikan verkkoon. Pallotempo on hyvä ja puolenvaihdoissakin tarpeeksi lujuutta, jottei vastus ehdi siirtyä poikittain ajoissa. Pallottomana se on 5-3-2 puolikorkeassa blokissa irroten siitä jahtaamaan palloa. Painollinen wingback tukee prässiä kuudentena pelaajana. Topparit hoitivat juoksupallot linjan taakse melko ongelmitta Kreikkaa vastaan pärjäten ison tilan 1v1-tilanteissa, mutta parempia maita vastaan he kohtaavat vielä suuremman testin, joten heidän selviytymisensä on pieni kysymysmerkki vähän kuten Belgian miehillä oli Vertonghenin ja Alderweireldin jalkanopeus vastaavissa tilanteissa. Samoin matalalla puolustamisen sietäminen on jonkinlainen arvoitus, mutta pallollisessa vaiheessa on niin paljon potentiaalia, että pidän silti Belgiaa mustana hevosena ja sen jatkopaikka 4.50 kertoimella maistui isosti.
Espanja avasi 2-3-2-3:lla Japanin 4-4-1-1:tä vastaan ja siirtyi siitä sitten rakentelemaan perus 2-3-5:llä. Se hieroi palloa varovasti ja puski keskeltä päätä seinään laitojen käyttämisen sijaan. Se muistutti Enriquen ajan miespuolista Espanjaa tai sitten Kroatiaa parissa viime MM-kisoissa, kun korkean prässin alta se pääsee ongelmitta pois, mutta sormi meni suuhun puolen kentän jälkeen. Rakentelu oli nuhaista. Japanin keskiblokki teki katkoja eteenpäin puolustamalla ja esti hyvin kääntymisiä. En saanut Espanjasta mestarivärinöitä, vaan povaan sijoja 2-4. Neg. transitioissa korkean linjan takana on tilaa, jonne iskeä ja Japanikin teki maalinsa vastahyökkäyksestä. Espanjan 1-1 tasoitus avausjakson lopussa puolestaan syntyi heti, kun se suostui hyödyntämään leveydessä olleen 1v1-tilanteen ja keskitti boksiin. Espanjan korkea prässi oli jotenkin epäyhtenäistä aika ajoin ja 2-3 pelaajan varassa kerrallaan. Etäisyydet venyivät, mutta Japanilla ei siltikään ollut uskallusta aina pelata maitse, vaan se roiski jonkun verran. Espanjan vastaprässistäkin jäi jotenkin puolivillainen fiilis.
Eiköhän se silti helposti kaada Portugalin ja sitä vastaan päässe keskeltäkin murtautumaan läpi Englannin kaltaisesti. Italiaa vastaan prässin alta tuleminen sujunee sen verran hienosti, että se tekee pari osumaa kiihtyvistä hyökkäyksistä suojaamatonta puolustuslinjaa vastaan. Belgian uskoisin tekaisevan yhden vastaiskuosuman japanimaisesti keskiblokkiriiston jälkeen (helmikuun kohtaamisessa Belgia teki 0-2 osuman syvältä lähteneestä vastaiskusta), mutta toisaalta Espanja rankoo sitä 1v1-tilanteista topparikolmikkoa vastaan korkeamman prässin vuotaessa. Helmikuussahan tosiaan Belgia sössi 0-2 johtonsa viimeisellä vartilla tappioksi, joten senkään perusteella en yllättyisi, jos se nappaisi Espanjalta tasuripisteen mukaansa. Silloin se puolusti 5-4-1 muodossa tuplaten laitakaistoja, mutta Espanja toki toi sinne monesti toisen pelaajan luoden tilanteista 2v2-tasavoimaisia ja hakien juoksupalloja Belgian wingbackien taakse tyhjään tilaan, joten jos Belgia jälleen valitsee samanlaisen puolustustavan ja oikein haluaa Espanjan etenevän laidoilta (jota se ei alkuun suostunut tekemään Japania vastaan), sitten ehkä belgialaisilla aika voi käydä pitkäksi keskityksiä puolustaessa ja omissa kolista useamman kerran. 2-2 tasoitus lisäajalla helmikuussa tuli juuri matalasta luukkupallosta keskelle boksia. Kaksi muuta osumaa tulivat kaukolaukauksesta ja erikoistilanteesta. Jonkun verran Espanja myös haki pystysyöttöjä linjan taakse kuten Kreikkakin, mutta mututuntumalla Belgian topparikolmikko tuolloin hoiti 1v1-juoksukisat ihan jees, mutta nyt voi tosiaan käydä toisin ainakin kertaalleen, jos ja kun paine käy liian kovaksi. Belgian nollapeli olisi ihme, mutta silläkin on kyvyt iskeä pallo Espanjan nuottaan hyvinkin. Tulosvetovihjeeni on 1,2-1,2. Jos lopputulos on tasapeli, maalierolla Espanja hoitelee lohkon.
Portugali oli myöhässä monesti eteenpäin puolustamisessaan Englannin vieraana ja jätti tiloja siksi laitapakkiensa/wingbackien taakse. Se yritti prässätä kapealla 4-3-1-2:lla sulkien vastuksen pallon puolelle, mutta kollektiivi oli löyhä ja puolustuslinja joutuu puolustamaan isoja tiloja kotiin päin juostessaan. Alhaalta se avaa toisinaan linja kerrallaan, jos sauma vain on 3-4-1-2:lla ja hakee kärkiparilleen juoksupalloja vastustajan puolustuslinjan selustaan. Vastaprässin alta oli ongelmia tulla pois ja siitä Englantikin rankaisi. Sain Portugalista turnauksen heittopussifiiliksen enkä usko sen menestyssaumoihin tässä seurassa edes vähää alusta. Italialle sopii hyvin laitapakkien takana oleva tila ja se tekaissee sitä kautta yhden osuman Portugalin verkkoon. Belgian monipuolista hyökkäämistäkään vastaan Portugalin pakka ei koossa pysy Espanjan tähtisikermästä puhumattakaan.
Italian 4-1-4-1 prässissä toinen laituri saattaa nostaa kärjen avuksi toppareihin. Riski-hyötysuhdetta on punnittava. Se saa kyllä puolittaisia katkoja tehtyä vastustajan puoliskolla, mutta puolustuslinja joutuu myös juoksukisoihin, kun keskikentän vääntövoima maassa ei aina vakuuta ja Waleskin pääsi siten prässin alta pois joskus, jos se malttoi olla roiskimatta liikaa. Pallollisena muoto on 2-3-2-3/2-3-5 kuten Espanjalla. Kärki tulee vastaan, pudottaa pallon kasipaikan yksilölle ja tämä jatkaa sen vauhtiin laiturille 1v1-tilanteeseen. Italia keskittää laidoilta palloa maalille ilman turhaa hieromista näkemäni perusteella. Silti se on jotenkin kulmikas joukkue eikä laidoillakaan ole mitään teknistä priimalaatua, vaan eteneminen tapahtuu vain eteenpäin puskemalla tai seinäpeleilla laitapakin taakse. Walesia vastaan 0-3 osuma syntyi keskityksestä kera onnekkaan kimmokkeen, mutta se ansaitsi onnensa. Pari muuta maalia syntyi erikoistilanteista eikä niinkään avoimesta pelistä, joten laitojen tukkiminen riittää jo pitkälle Italiaa vastaan. En usko, että isoja maita vastaan se pääsee luomaan uhkaa leveydestä niin paljoa ja sitten on sormi suussa esim. Belgiaa vastaan.
B-lohkon ranking:
1. Espanja 7p
2. Belgia 7p
3. Italia 3p
4. Portugali 0p
Gwinnin Saksa on erikoistilanteissa hyvähkö. Alhaalta se avaa 2-4-1-3:lla ja puolustaa menestyjille tyypillisellä 4-4-1-1 keskiblokilla. Ylimmät linjat olivat tosi tiiviit, mutta Saksa ei juossut hullun lailla, vaan vetäytyi muotoon, joten tappiolle joutuessaan sen korkean prässin toimivuus on arvoitus, mutta tuota blokkia ei ainakaan ole helppoa murtaa ja puolustuslinjakin tukee alapuolelta melko lähellä jättäen tilaa selustaan, mutta skotteja vastaan paine- ja juoksupallot hoituivat OK. Keskiblokissa triggerit prässiin ovat vastuksen siirrot laitoihin kuten Slovenian miehillä ja ylipäätään tuosta blokkitoiminnasta tuli paljolti mieleen juuri Slovenian ukot. Pallollisena eteneminen alhaalta tapahtuu vapaan painottoman laitapakin kautta ja skotit jostain syystä halusivat jättää Gwinnin auki tosi usein. Saksa pelaa usein myös suoraan alhaalta viimeisen linjan eteen ylänelikolle. Laiturit osaavat haastaa vastustajan laitapakin ja kierähtää tämän ohi muodon sisään kiihdyttämään hyökkäyksiä. Kymppipaikan yksilö on taitava ja osaa jakaa namia laidoille hankalistakin asennoista sekä ylipäätään löytää tyhjän tilan liikkeellään jäämättä syöttövarjoihin. Kääntymisen jälkeen melkeinpä aina koko muu yläkolmikko on auki syöttöoptioina menossa pystyyn kolmelta kaistalta. Teknisesti Saksa ei ole ihan niin taidokas kollektiivi liikuttamaan palloa kuin Espanja tai Englanti. Transitioissa laitureille pelataan tietysti nopeasti juoksupalloja, joten vastaiskut ovat sauma haavoittaa muita isoja pudotuspeleissä. Minulle tulee Saksasta mieleen EM-kisojen 2016 Portugali. Vaikka se on tuhonnut vastustajia Kansojen liigassa, minulla on kutina, että pudotuspeleissä se tulee pelaamaan vähämaalisia 1-0 tai 1-1 pelejä. Berger on huippuveskarina maalissa tilkitsemässä peräpäätä kuten Pariisin pronssipeli osoitti. Ennusteeni voi olla hieman puolueellinen, koska olen Saksan vankkureissa sympatessani polvivaivansa selännyttä Gwinniä, mutta Portugali-vertauksen myötä veikkaan sitä mestariksi tiiviillä puolustamisella ja tarpeeksi hyvällä pallollisella pelaamisella. Poimin sen myös lapulle vajaan kuuden kertoimella.
Ruotsi hyökkää 2-3-2-3/2-3-5:llä pallollisena. Englannin tapaan se haluaa löytää pelaajia välikaistoilta ja edetä kombinaatioilla kohti maalia, kun vastustajan puolustuslinjaan syntyy aukkoja puolustajien puolustaessa eteenpäin. Tanskaa vastaan avausmaali oli siitä hyvä osoitus kotona. Ruotsi etenee kohti maalia heti tilaisuuden saatuaan! Alaviisikko kykenee antamaan murtavia syöttöjä kahden alimman linjan väliin. Blackstenius on priimakärki. Ruotsi ei liikaa haudo palloa muodon ulkopuolelle, vaan lähettää tarvittaessa puolipitkiä nostoja vastustajan puolustuslinjaan luoden keinotekoista sekasortua ja kamppailua kakkospalloista. Veskari on jalalla hyvä pystyen löytämään vapaan pelaajan yli prässin puolipitkillä syötöillään ja siitä Ruotsi pääsee etenemään rakenteluvaiheeseen. Pallottomana Ruotsi on hyvä prässäämään korkeammaltakin 4-3-3:lla vrt. esim. saksalaisiin ja tekee riistoja niin keskiviivalla kuin ylempänäkin rankoen Tanskaakin tilanteenvaihdosta ainakin kertaalleen. Puolustuslinja pärjää ihan jees isojen tilojen puolustamisessa alapuolella. Ruotsi jätti vahvan vaikutelman mennen Espanjan kanssa kolmossuosikkikastiin Saksan ja Englannin takana. Ruotsalaiset pystynevät häiritsemään Saksan pelinavausta ihan mallikkaasti vastuksen kenttäpuoliskolla ja saamaan riistoja aikaan. Mutta Saksan laiturit voittanevat jonkun juoksukilpailun selustaan. Ruotsi on silti inhottava vastus Saksalle ja luulen, ettei länsinaapuri peliä ainakaan häviä, vaan harjaa ainakin sen tasapelin ja menee lohkoykkösenä jatkoon 1-2 voitolla.
Tanskan 5-2-3 blokki muuntuu välillä enemmän 4-4-2/4-3-3 muotoon, kun oikea wingback nostaa ylemmän kk-linjaan jättäen kuitenkin taaksensa tilaa. Tanskan vasen laituri/kk vuotaa irrotessaan prässiin vastustajan laitapakkiin alataskuun ja jättää taakseen tilan ylätaskuun, johon syöttää. Syöttövarjo kastui monesti Ruotsissa heikolla sijoittumisella ei-kenenkään-maalla. Pallollisena Tanskasta jäi epäitsevarma kuva ja erhe pelinavauksessa johtikin Ruotsin toiseen osumaan. Vastaprässinkin purussa oli ongelmia. Vastaiskuihin on pitkähkö matka alhaalta.
Puola vetäytyy 4-1-4-1:een kytäten riistoja puolessa kentässä ja lähettäen Pajorin sitten vauhtiin tilanteenvaihdoissa. Tämän juoksuvoima on vaikuttavaa prässissäkin tuottaen 0-2 maalin Pohjois-Irlannissa veskarin menetyksen myötä. Maalipotkut Puola sentään ottaa ylhäältä kiinni. Avausmalli on perus 2-3-2-3 ja se yrittää kyllä pelata maitse eikä vain roiskia, vaikka pelikirjassa on myös suoraviivaiset syötöt kohti yläkolmikkoa vastustajan puolustuslinjaan ja kasipaikkojen yksilöiden tuleminen mukaan kakkospalloille. Alaviisikon pallollinen taito on niin ja näin. Pohjois-Irlantia vastaan se riitti useimmiten, mutta miten isompia maita vastaan sitten? Topparit kyllä pelaavat nimekkäissä seuroissa ja pystyvät kuljettamallakin ottamaan tyhjää tilaa pois kuten avausmaalissa Pohjois-Irlannissa ennen siirtoa nousevalle laitapakille, joka keskitti Pajorille boksiin ja tämä viimeisteli. Otaksun, että Ruotsia vastaan tulee isoja ongelmia pelinavaamisessa ja yksi maali omiin menetyksestä. Saksaa vastaan voi olla siedettävämpää ja Tanskaa vastaan helpointa. Kun viimeksi mainittu ei vakuuttanut Ruotsi-peleissä blokkityöskentelyssäkään, Puola saattaa sitä vastaan napata yllätysvoiton hyvinkin, kun sen vasen pakki Wiankowska hyödyntää Tanskan oikean wingbackin taakse jäävää tilaa ruokkien Pajoria. Kombinaatiopelaamisessa on tanskalaisia vastaan aihioita olemassa linjojen väleissä.
C-lohkon ranking:
1. Ruotsi 9p
2. Saksa 6p
3. Puola 3p
4. Tanska 0p
Englanti avaa 2-3-2-3:lla, joka muuntuu 2-3-5/2-2-6:een. Laitapakeista Bronze nousee aktiivisesti oikealta eritoten. Englanti purkii löytämään välikaistoilta taskupelaajat Toonen ja Stanwayn sekä iskeä näiden mukaansa vetämien toppareiden/pakkien aukoista läpi. Kaksikolla on kyky ampua myös itse kääntymisten jälkeen. Pelikirjassa on sopivasti puolenvaihtoja leveyteen 1v1/2v2-tilanteisiin ja päättäväisiä keskityksiä. Myös selusta-aloitteita tapahtuu toisteisesti. Englanti on monipuolinen nippu. Tiettyjen kaistojen ylimiehitys hyökkäyskolmanneksella mahdollistaa keskeltä murtautumisen Espanjaa paremmin. Vastaprässit sujuvat pelaajien ollessa toisiaan lähellä. Se on iso mestariehdokas tuhottuaan Jamaikan ja Portugalin. Rankingissani se on kakkonen Saksan takana. Pallottomana käytössä on perus 4-1-4-1 blokki.
Walesin peli mennee roiskimiseksi isompiaan vastaan prässin alta 2-4-1-3 muodolla eikä se ole yhtä etenemään kaaostilanteista kohti maalia kuten Islanti. Pallottomana se käytti Italiaa vastaan 4-4-1-1:tä, josta jahtaaminen alkaa saksamaisesti, kun vastus liikuttaa pelivälineen laitaan. Blokki kesti kohtalaisesti Italian pimputtelun ja puolustuslinja pärjäsi juoksupalloissa selustaan OK. Transitiohetkissä pystysyötöt selustaan lähtivät kovin kaukaa ollen epätarkkoja, kun tempokuljetusvoimaa ei nipusta löydy.
Ranska rakentaa 2-3-5:llä. Jonkin verran se hakee kaaospalloja viimeiseen linjaan tai pystysyöttöjä sen taakse eikä vain tyydy hieromaan palloa muodon ulkopuolella koko aikaa. Sveitsin bussin sisään ei ollut helppoa päästä ja se joutui tosiaan hieman kokeilemaan keinotekoista kaaoksenkin luontia jo avausvartilla. Se pärjää isoja maita vastaan todennäköisemmin vastaiskupelillä. Tilanteenvaihdoissa on nopeutta ja uhkaa Dianin johdolla kuten 3-0 osuma Sveitsin verkkoon osoitti. Vastaprässihetkissä maa on hyvä myös. Korkea prässikin tuotti osuman 4-1-4-1 muotoisena Sveitsin verkkoon, joten kisoissakin lienee tulossa yläalueriistoja ja nopeista hyökkäyksistä Ranska tekee tulosta hitaiden sijaan. Se, miten pitkälle se etenee, riippuu paljon kaavion muotoutumisesta ja vastustajien sopivuudesta mätsäysmielessä. Englannin haavoittuminen hitaalla hyökkäämisellä lienee mahdotonta, mutta nopeista iskuista se on mahdollista, kun Jamaikaakin vastaan Englannilla oli ehkä vähän uhkarohkeaa kentän täyttämistä ajoittain ja Walsh lähinnä toppareiden kanssa puolessa kentässä peliä pyörittämässä laitapakkien oltua yhtä aikaakin ylhäällä. Ranska on stereotyyppisesti atleettinen nippu ja pystynee puolustamaan Englannin selusta-aloitteita ihan OK. Minulla on kutina, että vastaiskupelaamisellaan laitapakkien takana olevista tiloista se kaataa Englannin 2-1 ollen lohkoykkönen.
Hollanti rakensi Suomea vastaan 2-3-5:llä paljon laitojen kautta ollen aika heikko menemään keskeltä mihinkään, mutta tosiaan eteni seinäsyötöillä Sirenin selustaan monesti keskityspaikkaan. Neg. transitioissa se on haavoittuvainen. Korkea prässi toimi Suomea vastaan ihan jees, mutta selustassa on kyllä tosiaan tilaa, jos prässin alta vain pääsee pois, kun puolustuslinja ei peruuta liian aikaisin, vaan tukee prässiä oikeaoppisesti. Suomi ei vain sitä tilaa kyennyt hyödyntämään, mutta Ranska on eri asia ja sen pelin Hollanti häviää pystyyn. Englanninkin syvyysaloitteet tulevat olemaan liikaa. Walesin Hollanti toki kaataa rutiinilla, mutta vain niukasti 1-0, kun Italiaakin vastaan Wales osoitti sitkeyttään avoimessa pelissä blokkipuolustamisessaan Helmarien kaltaisesti.
D-lohkon ranking:
1. Ranska 9p
2. Englanti 6p
3. Hollanti 3p
4. Wales 0p
Pudotuspelikaavio:
Norja - Belgia (Belgia syöttelee prässin alta pois haavoittamaan Norjan alakertaa)
Ruotsi - Englanti (Ruotsi kohtaa pitkästä aikaa pallollisesti todella laadukkaan ryhmän eikä läpäise puolustustestiä)
Espanja - Suomi (materiaaliero)
Ranska - Saksa (Ranskan hitaat hyökkäykset eivät pure Saksaan eikä Saksa anna vastaiskuja)
Belgia - Englanti (molemmat hyökkäävät monipuolisesti, mutta Englanti tekee sen laadukkaammin)
Espanja - Saksa (Saksan japanimainen tiivis keskiblokki täyttä myrkkyä Espanjalle ja olympialaisten tapaan lopputulos on 0-1)
Englanti - Saksa (ks. ESP-GER)
|
