Alkulohkot ovat valmiit.
A-lohkon ranking:
1. Norja 9p
2. Suomi 4p
3. Sveitsi 2p
4. Islanti 1p
Norja vaihtoi aluksi prässinsä takaisin 4-4-2:een kuten ohjeistin viime viestissäni saaden avauskympin ajan hankaloitettua Helmareiden avaamista, kun se otti ylhäältä asti kiinni, mutta kun se alkoi johdossa vetäytyä keskiblokkiin, pallopaine alkoi vähentyä ja näennäisen tiiviin muodon kahden alimman linjan välistä löytyi samanlaisia tiloja kuin Sveitsiäkin vastaan ja puolustuslinja jäi jälleen kovin yksin, erikoista. Korkealta prässätessä sentään puolustuslinja tuki alapuolelta kohtalaisesti pärjäten keskiviivalla 1v1-tilanteissa, joten sitä olisi kannattanut jatkaa, kun ei passiivisempi lähestymistapakaan toiminut. Toisella jaksolla maalipotkuprässistäkin seurasi upea saksipotkuyritys ja vain Koivusen maaginen venytys esti 1-2 osuman. Eikä muutos kesken avausjakson 4-1-4-1:een auttanut, kun kasipaikan pelureiden syöttövarjot olivat aika surkeita eikä Norja tahtonut siltikään saada ylätaskuja peittoon. Grahamkin jäi monesti ei-kenenkään-maalle prässätessään alataskussa Tynnilää näennäisesti Kosolan saadessa vastaavia 1v1-tilanteita Norjan oikeaa pakkia vastaan kuin Sveitsinkin vasemman laidan leveyspelaaja. Motivaatio juosta alaspäin oli myös Norjan yläkuusikolla edelleen puutteellista kuten selostamokin monesti mainitsi. Vähemmän yllättäen Norja puolestaan maalasi 1v1/1v2-haastojen jälkeisistä keskityksistä Hansenin alistettua Tynnilää. Jotenkin se jälleen onnistui yksilöidensä avulla raapimaan suotuisan tuloksen muistuttaen siltä osin Southgaten Englantia.
Sveitsi puolusti suomimaisella tarkkuudella pois Islannin pystysyötöt Jonsdottirille. Ensimmäisen jakson lopussa hän oli tilanteenvaihdoista kahdesti päästä selustaan laukomaan, muttei sitten aivan kuitenkaan päässyt puolustajan rinnalta ohi. Islanti oli odotetusti Norjaa kurinalaisempi ja tiiviimpi, joten Sveitsin oli hankalampi luoda tilanteita laitojen kautta tai päästä kahden alimman linjan väliinkään. Kisojen ensimmäiseen tasuriin täten uskoin ennen matsia ennakkorankingin mukaisesti, mutta viimeisellä vartilla se mureni, kun Schwiiz hyödynsi nopeat tilanteenvaihtonsa ja Islannin hetkellisen organisoimattomuuden kaksi kertaa, pahus sentään. Avausmaalikin oli osoitus siitä, ettei se ole tosiaan tullut skaboihin bussittamaan tehtyään riiston Islannin kenttäpuoliskolla prässinsä ansiosta.
Päätöskierroksella Norja voitti merkityksettömän pelin Islantia vastaan. Sveitsi-Suomi oli matkalla kohti ennustamaani maalitonta tasuria ennen tyhjästä tullutta rankkaria, kun Sundhagen opein Sveitsi puolusti eri korkeuksilla sen verran hyvin Suomen keskinkertaista pallollista vaihetta. Valitettavasti Sveitsin kaadettua Islannin Suomi ei edennyt tasurilla jatkoon lohkokakkosena, vaikka Helmarit keräsi arvioimani neljä pistettä. Futistietäjänkin menestyssaumat kuolivat, kun 100 pisteen tasoitusta ei vain olisi ollut varaa antaa veikattuani Helmarien turnauksen tosiaan päättyvän vasta kvartseissa alkulohkon sijaan. Ymmärrän, että mestarin oikein tietämällä saa tuon verran pisteitä, mutta painotus on pielessä, kun saman määrän pisteitä saa arpomalla oikein kolikonheiton jatkopaikan ja karsiutumisen välillä. Ja kyllä, minusta Suomen jatkopaikka oli ennen turnausta kolikonheitto toisin kuin vedonlyöntimarkkinan mielestä, koska pelkästään Islannin tiesi soveltuvan sen verran hyvin Suomelle vastustajana. Jos laarissani olisi sata pistettä enemmän, TOP10-sijoitus olisi vain 40 pisteen päässä eli yksi täydellinen tulosveto veisi jo todella lähellä tuota sakkia, mutta se on nyt enää turhaa jossittelua. Sanoisin Suomen suorituksen olleen lopulta neutraali 1-1-1 saldolla, koska juuri tuota saldoa itse povasin.
B-lohkon ranking:
1. Espanja 7p
2. Belgia 7p
3. Italia 3p
4. Portugali 0p
Belgian uskoisin tekaisevan yhden vastaiskuosuman japanimaisesti keskiblokkiriiston jälkeen (helmikuun kohtaamisessa Belgia teki 0-2 osuman syvältä lähteneestä vastaiskusta), mutta toisaalta Espanja rankoo sitä 1v1-tilanteista topparikolmikkoa vastaan korkeamman prässin vuotaessa. Helmikuussahan tosiaan Belgia sössi 0-2 johtonsa viimeisellä vartilla tappioksi, joten senkään perusteella en yllättyisi, jos se nappaisi Espanjalta tasuripisteen mukaansa. Silloin se puolusti 5-4-1 muodossa tuplaten laitakaistoja, mutta Espanja toki toi sinne monesti toisen pelaajan luoden tilanteista 2v2-tasavoimaisia ja hakien juoksupalloja Belgian wingbackien taakse tyhjään tilaan, joten jos Belgia jälleen valitsee samanlaisen puolustustavan ja oikein haluaa Espanjan etenevän laidoilta (jota se ei alkuun suostunut tekemään Japania vastaan), sitten ehkä belgialaisilla aika voi käydä pitkäksi keskityksiä puolustaessa ja omissa kolista useamman kerran. 2-2 tasoitus lisäajalla helmikuussa tuli juuri matalasta luukkupallosta keskelle boksia. Kaksi muuta osumaa tulivat kaukolaukauksesta ja erikoistilanteesta. Jonkun verran Espanja myös haki pystysyöttöjä linjan taakse kuten Kreikkakin, mutta mututuntumalla Belgian topparikolmikko tuolloin hoiti 1v1-juoksukisat ihan jees, mutta nyt voi tosiaan käydä toisin ainakin kertaalleen, jos ja kun paine käy liian kovaksi. Belgian nollapeli olisi ihme, mutta silläkin on kyvyt iskeä pallo Espanjan nuottaan hyvinkin. Tulosvetovihjeeni on 1,2-1,2. Jos lopputulos on tasapeli, maalierolla Espanja hoitelee lohkon.
Espanja puolusti Belgian vastaiskut tarpeeksi huolellisesti avausjaksolla, mutta toisen jakson alussa Eurlings karkasi selustaan tasoittamaan 2-2:een kuten ounastelin kertaalleen tapahtuvaksi, joten hetken aikaa tulosvetovihjeistä tuo mainittu 2-2 oli elossa. Espanja avausosumassaan kykeni sahaamaan vihulaisen blokin halki keskeltä eikä se avausjakson lopussakaan toistamiseen kaukana ollut, joten keskeltä puskeminen kärsivällisesti oli tällä kertaa oikea ratkaisu belgitoppareiden jäätyä taas ratkaisevasti jälkeen, vaikka kk-linja oli kyllä lähellä auttamassa yläpuolelta toisin kuin Italia-pelin voittomaalissa. Voittomaalissa puolestaan tapahtui se, mitä pohdinkin ennalta eli pystysyöttö selustaan keskeltä tuottaisi ainakin yhden kihauksen ja niin tosiaan oli, kun topparien jalkanopeus ei riittänyt Gonzalesille Putellasin tarjoiltua leivoksen linjan taakse. Pari viimeistä osumaa olivat kaukolaukaus- ja erikoistilannekamaa kuten viime kohtaamisessa. Laitaetenemiset Belgia tukahdutti hywin sentään avausjaksolla, mutta eipä se tasapelitoive ollut lähelläkään, kun puolustusjaksojen sietäminen ei ollut priimaa, joten tuo jo ennen turnauksen alkua ilmoilla ollut uhkakuva kävi toteen.
Sain Portugalista turnauksen heittopussifiiliksen enkä usko sen menestyssaumoihin tässä seurassa edes vähää alusta. Italialle sopii hyvin laitapakkien takana oleva tila ja se tekaissee sitä kautta yhden osuman Portugalin verkkoon.
J. Silva pääsi kerran puoliksi läpi, mutta laukaus jäi piippuun. Muutoin Italian alakerta puolusti ennakoimalla Belgia-pelin tavoin selustajuoksut hywin. 0-1 osuma puolestaan syntyi ennustetusti Portugalin wingbackin takana olleeseen tilaan iskemällä, vaikka Girelli löikin vielä jarrut pohjaan kuudentoista nurkalla ennen sijoitusta takanurkkaan sivutoppari Gomesin epäonnistuttua tilan tukkimisessa. Tasoitusosumassa boksipuolustaminen petti, kun siihen asti Italian topparit putsasivat hywin pois Portugalin muutamat keskitykset. Niinpä sekä minun että ykkösasiantuntija Hyyrysen 0-1 veikkaus mureni viime hetkillä käsiin.
Päätöskierroksella Belgia kaatoi Portugalin kuten pitikin, vaikka VAR olikin pari kertaa toista mieltä. Monipuolinen hyökkääminen tuli vihdoin esiin jossain määrin ja avausmaali varsinkin matalasta keskityksestä oli sitä, mitä nähtiin paljon Kreikka-treenipelissä. Espanja puolestaan ei päässyt Italiaa vastaan kiihdyttämään prässin alta kohti suojaamatonta puolustuslinjaa parin maalin verran kuten ennakoin ja nostan siitä käden pystyyn, vaan Italia valui 5-4-1:een puoleen kenttään pallon alle kurinalaisesti, mutta siltikin osin kakkosnaisistolla se teki tarvittavat osumat. Italiakin silti näytti vastaiskuissaan Espanjan haavoittuvaisuuden pudotuspeleissä, kun selustassa oli taas rutosti tilaa eikä se vastaprässi aina vain vakuuta.
C-lohkon ranking:
1. Ruotsi 9p
2. Saksa 6p
3. Puola 3p
4. Tanska 0p
Saksa hoiti rutiinilla Tanskan. Takaisku tuli menetyksestä omalla kenttäpuoliskolla, mikä ei sinällään yllättänyt, mutta ajattelin vasta Ruotsin prässin olevan liikaa sakuille. Toisaalta Saksakin osoitti tilanteenvaihto-osaamistaan voittomaalissa ja Tanska sortui menetykseen avausvaiheessa kuten Ruotsiakin vastaan Kansojen liigassa.
Puola oli tehnyt läksyt ja suosi lyhyellä avaamisen sijaan suoraviivaisempia pystysyöttöjä Ruotsin prässin ylitse kohti Pajoria ja laitureita, joten ennakoimani Ruotsin osuma yläalueriistosta ei toteutunut, vaikka avausjakson loppuhetkillä toppari astui hywin esiin katkoon keskiviivalla ja vapautti Blacksteniuksen heti läpi selustaan, mutta tämä tuhlasi läpiajon. Tappiolle jouduttuaan puolen tunnin kohdalla Puola alkoi vasta avata linja kerrallaan toisteisemmin ja se oli siis kostautua kymmenisen minuuttia myöhemmin. Alusta asti kultasinisillä oli hywä hööki päällä ja tuttua vauhdikasta määrätietoisuutta edetä kohti maalia pallollisessa vaiheessa. Keskeltä ei ollut asiaa läpi, joten oikean laidan suosinta vielä avauspeliä enemmän ja bussin murtaminen keskityksillä oli järkevää. Rytting Kaneryd oli huima ohittaja. Lapulla oli 0-4, mutta se jäi yhden vajaaksi, vaikka Ruotsilla oli kyllä tarpeeksi paikkoja tehdä se neljäs säkki.
Ruotsalaiset pystynevät häiritsemään Saksan pelinavausta ihan mallikkaasti vastuksen kenttäpuoliskolla ja saamaan riistoja aikaan. Mutta Saksan laiturit voittanevat jonkun juoksukilpailun selustaan. Ruotsi on silti inhottava vastus Saksalle ja luulen, ettei länsinaapuri peliä ainakaan häviä, vaan harjaa ainakin sen tasapelin ja menee lohkoykkösenä jatkoon 1-2 voitolla.
Ruotsi voitti C-lohkon lopulta kuten ounastelin sen oltua tosiaan Saksalle paha vastus pelityylillisesti, vaikka avausmaalissa korkea (vasta)prässi vielä vuotikin ja Saksa purki sen hienosti avaamalla vaihteeksi alhaalta suoraan kohti ylänelikkoaan viimeisen linjan etupuolelle ja kiihdyttäen siitä kolmelta kaistalta kohti maalia tutusti, jonka päätteeksi sitten Brand oli laitureista se, joka tosiaan voitti juoksukisan selustaan. Mutta myöhemmin mm. Kaneryd pääsi etenemään rauhassa boksiin yläalueriistosta hukaten avopaikan syöttämällä vielä turhaan viereen. Heti perään kuitenkin hän teki paremman valinnan boksin sisässä Saksan pelinavauksen epäonnistuttua toistamiseen ja seurauksena oli rankkari sekä joulukortti. Berger ei jalalla vakuuttanut lahjoittaen Asllanillekin avausjakson lopulla vielä vetopaikan boksin rajalle. Sakujen pallonliikuttelu puoleen kenttään päästyään oli aika ajoin yllättävän hyvännäköistä, mutta painopisteen vaihdoissa ristipalloissa oli petrattavaa tarkkuuden suhteen ja avausjakson toisella puoliskolla nuo hetket alkoivat vähentyä muutoinkin, kun Ruotsin prässi puri entistä paremmin. Pallottomana Saksankin korkea vastaprässi vuoti 1-1 tasoituksessa ja hetken päästä rajaheitosta Ruotsi pääsi etenemään johto-osuman tekoon, vaikka Saksa ehti jotenkin ryhmittyä blokkiin, muttei ihan optimaalisesti ja sillä oli epäonneakin, kun kk-linjan keskeltä irronnut pelaaja taklasi lujaa Ruotsin palloa kuskannutta topparia, mutta peliväline jäi tuurilla tälle ja sitten Holmberg ajoi boksiin suoran vastuksensa ohi kimmottaen pallon sisään samaisen laitapakin kautta, vaikka tuplaus ehtikin paikalle, kun Buhlin kurinalaisuus alaspäin oli hyvää ja juoksu täysivauhtinen tultuaan ohitetuksi ruotsalaistopparin syötön jälkeen. Niinpä keskiblokissa organisoidusti puolustaessaan Saksa oli minusta kyllä pääosin tiivis eikä Ruotsi voittanut juoksukisoja selustaan pelatessaan, joten uskoisin, että edelleen sen varaan kelpaa rakentaa playoffmenestystä ja tiputtaa hieman prässitasoa. Bergerillekin palauttamista voisi vähentää avausvaiheessa. Gwinnin puuttuminen usein vapaana pelaajana avausvaiheessa saattaa satuttaa Saksaa ehkä ratkaisevasti jatkossa, koska hänen kauttaan se prässinpurku oli niin vaivatonta esim. skotteja vastaan vieraissa.
Otaksun, että Ruotsia vastaan tulee isoja ongelmia pelinavaamisessa ja yksi maali omiin menetyksestä. Saksaa vastaan voi olla siedettävämpää ja Tanskaa vastaan helpointa. Kun viimeksi mainittu ei vakuuttanut Ruotsi-peleissä blokkityöskentelyssäkään, Puola saattaa sitä vastaan napata yllätysvoiton hyvinkin, kun sen vasen pakki Wiankowska hyödyntää Tanskan oikean wingbackin taakse jäävää tilaa ruokkien Pajoria.
Puola raateli Tanskaa koosteen perusteella avausjaksolla. Ajattelin ennalta, että Tanskaa vastaan prässin alta pois tuleminen on helpointa ja se näkyikin avausmaalissa, kun linja kerrallaan etenemällä se toimitti pallon oikealle laiturille viimeiseen linjaan ja siitä eteneminen maalille tuotti johto-osuman keskityksen kakkospallosta. Tuota samaa näkyi paljon Pohjois-Irlannissakin, joten harjaantunut silmäni ei pettänyt.
Toisessa osumassa Tanska vaihteeksi hukkasi pallon omalla puoliskolla ja Pajor puski tilanteenvaihdon lopuksi kauniin osuman. Kakkosjaksolla polskit kuitenkin olivat sulaa veskarin hörpättyä kavennuksen, kunnes sitten etukäteen esiin nostamani Wiankowska iskikin voittomaalin, vaikkei suinkaan itse haavoittanut Tanskan oikean pakin/wingbackin takana ollutta tilaa kuten arvelin ennakkoon, vaan Pajor teki sinne liikkeen ja antoi vasemmalta laidalta ratkaisevan keskityksen boksiin liikettään jatkaneelle Wiankowskalle. Osat menivät siis väärin päin, mutta mieltäni lämmittää silti se, että kykenin noinkin tarkasti haistelemaan sen, että tehokaksikko värkkää osuman Tanskan heikosta kohdasta. Lohkon kolmossija tuli kotiin ansaitusti.
D-lohkon ranking:
1. Ranska 9p
2. Englanti 6p
3. Hollanti 3p
4. Wales 0p
Korkea prässi toimi Suomea vastaan ihan jees, mutta selustassa on kyllä tosiaan tilaa, jos prässin alta vain pääsee pois, kun puolustuslinja ei peruuta liian aikaisin, vaan tukee prässiä oikeaoppisesti. Suomi ei vain sitä tilaa kyennyt hyödyntämään, mutta Ranska on eri asia ja sen pelin Hollanti häviää pystyyn. Englanninkin syvyysaloitteet tulevat olemaan liikaa.
Englanti tuhosi Hollannin syvyysjuoksuillaan kuten pitikin. Muun muassa 1-0 & 4-0 osumissa sen yläkerta voitti juoksukisat selustaan ja viimeistelyt boksissa poikittaissyötöistä olivat kliinisiä. Ranska hoiti Walesin rutiinilla 4-1, mutta osumat tulivat taas muualta (erikoistilanne, pilkku ja yläalueriisto) kuin hitaista hyökkäyksistä viimeistä lukuun ottamatta. Päätöskierroksella Hollantia vastaan Tolettin avausmaali tuli jälleen nopeasta hyökkäyksestä pallonriiston jälkeen ennen kuin Hollanti ehti täydellisesti organisoitua pallon alle ja 2-2 tasoituskin nopeasta vastaiskusta Hollannin pelattua vapaapotkunsa löysästi keskiviivalla. Jos Saksa kvartseissa ei tosiaan suostu ohittamaan prässiä useimmiten ilmassa kohti ylänelikkoaan, ongelmia tulee pelinavausvaiheessa kuten sweduja vastaan. Pallottomana Ranska helisi Hollannin keskitysten ja selustasiirtojen kanssa avausjaksolla, joten tuskin Saksan yläkertaa vastaan on yhtään helpompaa iltapuhdetta tulossa. Jotenkin myös jäi vaikutelma, että fokus ei aivan tapissa ollut, kun tappiolla olisi päässyt kaavion toiselle puolelle... Englanti-Wales päättyi tylysti 5-0 eikä siitä sen enempää.
C- ja D-lohkot menivät siis täydellisesti pisteiden suhteen. FRA-ENG ja SWE-GER kärkimatsien mätsäysten osumiseen kohdilleen olen erityisen tyytyväinen. A-lohkossakin oikea järjestys oli viiden minuutin päässä eikä Islanti-Sveitsi matsinkaan tasuri kaukana ollut, jos Islanti olisi ollut terävä loppuun asti. B-lohko oli heikoimmin hallussa Belgian petettyä Italiaa vastaan ja Portugalin raavittua viime hetken tasurin saapasmaasta, mutta oli tuonkin lohkon otteluissa ennakoituja elementtejä nähtävillä.
Pudotuspelikaavio:
Norja - Belgia (Belgia syöttelee prässin alta pois haavoittamaan Norjan alakertaa)
Ruotsi - Englanti (Ruotsi kohtaa pitkästä aikaa pallollisesti todella laadukkaan ryhmän eikä läpäise puolustustestiä)
Espanja - Suomi (materiaaliero)
Ranska - Saksa (Ranskan hitaat hyökkäykset eivät pure Saksaan eikä Saksa anna vastaiskuja)
Belgia - Englanti (molemmat hyökkäävät monipuolisesti, mutta Englanti tekee sen laadukkaammin)
Espanja - Saksa (Saksan japanimainen tiivis keskiblokki täyttä myrkkyä Espanjalle ja olympialaisten tapaan lopputulos on 0-1)
Englanti - Saksa (ks. ESP-GER)
Perataanpa puolivälierät vielä lyhyesti uudelleen läpi. Ranska-Saksa ja Ruotsi-Englanti parit toteutuivat toden totta. Hieman jo ylempänä kirjoitinkin, että Saksan on pelattava nöyrästi Ranskaa vastaan ja ohitettava prässi ilmassa kuten Hollantikin teki lähettämällä juoksupalloja rutkasti linjan taakse. Toki Ranskan puolustuslinjan eteenkin ne syötöt alakerrasta voi suunnata kohti Saksan ylänelikkoa, joka sitten siitä pystyy kyllä kiihdyttämään pohjaan saakka kuten Ruotsia vastaan avausmaalissa. Blokkipuolustus oli kohtalaisen hyvää Ruotsia vastaan ja siten luotan kyllä siihen Ranskan keskinkertaista hidasta hyökkäämistä vastaan edelleen, jos Saksa malttaa olla prässäämättä korkealta liikaa ja tosiaan vetäytyy enemmän puoleen kenttään pallon alle. Nyt on aika alkaa raapia kasaan vähämaalisia pudotuspelejävoittoja kuten jo ensimmäisessä viestissäni tähän ketjuun mainitsin. Tasainen ottelu on luvassa, mutten voi tässä vaiheessa vaihtaa mestarihevosta, vaikka Gwinn on sivussa, vaan veikkaan, että Saksa etenee rankkareilla jatkoon, kun 120 minuutin jälkeen lukemat ovat 1-1. Ranska kenties kuitenkin kertaalleen rankaisee nopeasta hyökkäyksestä pallonriiston jälkeen, mutta Saksakin tekee yhden osuman laiturin vauhdikkaan 1v1-haaston seurauksena joko keskittämällä tai itse viimeistelemällä. Berger on sitten pilkuissa ratkaisevan eron tekevä futari. Vuoden 2016 EM-kisoissa verrokki-Portugalinkaan ensimmäinen pudotuspeliottelu ei ratkennut 90 minuutissa.
Englanti on viimeiseen kahteen peliin mättänyt yhdeksän osumaa, joten pitäydyn siinä näkemyksessä, ettei Ruotsi tule läpäisemään puolustustestiä. Saksa ei ollut pallollisesti yhtä kova mittari ja joutui tietysti alivoimallekin, mutta matsin alkupuoliskolla yllätyin tosiaan siitä, että saksalaisten päästyä rakentelu- ja murtautumisvaiheeseen pallonliikuttelu oli kohtalaisen hyvännäköistä ja se kielisi siitä, että Ruotsin tulee olemaan entistä vaikeampi pysyä Englannin pallotemmon ja teknisyyden perässä, jolloin riistot vastustajankin kenttäpuoliskolla prässihetkissä vähenevät Saksa-peliin nähden. Englannin 2-0 voitto kuulostaa hyvältä arvaukselta tähän peliin.
Espanja kohtaa Suomen sijasta Sveitsin. Kisaemäntä tehnee espanjalaisten iltapuhteesta hikisen, mutta onko puolustusmuoto 5-3-2 vai 5-4-1? Belgia ja Italia eivät jälkimmäisellä kuitenkaan saaneet Espanjaa tarpeeksi hidastettua ja Sveitsilläkin on siitä huonoja kokemuksia Ranska-matsista Kansojen liigassa, joten 5-3-2:ssa pitäytyminen melkeinpä kannattaisi, koska sillä saisi ainakin jotenkin estettyä vastustajan kombinaatioita välikaistojen välissä kuten Suomi-pelikin osoitti. Jos topparikolmikko vieläpä hurmiossa kykenisi purkamaan keskityksiä, Espanja voisi pysyä nollilla yllättävän pitkään, mutta eiköhän se lopulta taio voitto-osuman jostain matalasta keskityksestä ja naulaa vielä toisen osuman loppuhetkillä Sveitsin nostaessa riskitasoja. Vaikka Sveitsi teki kaksi vastaiskuosumaa Islannin verkkoon, olen skeptinen, että sama toistuisi Espanjaa vastaan. Mutta ohuen takaportin jätän toki sille auki, että Schertenleib karkaa kertaalleen maalintekoon, koska jotenkin sopivaa olisi se, että Barcelonan pelaajana hän onnistuisi avaamaan turnauksen maalitilinsä juuri Espanjaa vastaan. Lopputulosheittoni on tuon skenaarion perusteella 2-1.
Viimeinen pari uunista ulos. Norja kohtaa Belgian sijasta Italian. Tähän ottelupariin on vaikeinta keksiä etukäteisskenaariota, mutta minusta tuntuu siltä, että Italia ei kykene pallollisessa vaiheessa haavoittamaan Norjan löyhää ja ajoittain epäsynkronoitua prässiä samoin kuin A-lohkon maat tekivät tai Belgia olisi voinut pystyä. Täten ennakoin Norjalta puolustuksellista ryhtiliikettä. Jos Italia jatkaa 5-4-1:llä, Norjan leveyspelaajat joutunevat tuplatuiksi pallollisessa vaiheessa monesti. Tämä matsi voi olla siis melkoista tervanjuontia puolin ja toisin, mutta lopulta Norja tekee Italialle "italiat" voittaen kliinisesti 1-0. Voittomaali syntyy kuitenkin jostain onnistuneesta keskityksestä, kun Italia hetkeksi herpaantuu sekä boksi- että laitapuolustamisessaan.
