AC Milan 2025-2026: Return to the past ?

[Heek]

Minusta Milanin perusongelma on ollut jo useiden vuosien ajan aika selkeä: joukkueen paras talentti ja kalleiten palkattu pelaaja on Leao, jonka ympärille joukkue on rakennettava – muuten ei tule hyvä, eikä välttämättä sittenkään.

Sanon talentti, koska Leao ei ole koskaan ottanut sitä viimeistä harppausta huippupelaajaksi. Hän on edelleen se sama pelaaja, joka herättää hyvänä päivänä ihmetystä ja ihailua, mutta huonona päivänä voimakasta pettymystä. Tasaisuus puuttuu täysin. Huonona päivänä Leao on suorastaan surkea ja vetää koko joukkueen pelin alas jatkuvilla pallonmenetyksillä, huonoilla suorituksilla, laiskottelulla ja kiukuttelulla.

Kaikesta tästä huolimatta hän on silti pelaaja, kenessä piilee jatkuva odotus uskomattomista yksilösuorituksista. Teoriassa hän voi yhdellä harppuunajuoksulla kääntää pelin. Ongelma tulee siitä, ettei minkään joukkueen pelitapaa voi laskea satunnaisten ihmesuoritusten varaan, jotka ovat näköjään riippuvaisia Leaon mielentilasta.

Ongelma tulee myös siitä, että Leao on yhden tempun poni: hän osaa pelata vasempana laiturina. Siinä hän on hyvänä päivänä sarjan paras – kunhan ei tarvitse puolustaa. Leao on Milanin pelastus ja ongelma siis samaan aikaan. Jotta hänen ihmeellisestä taituruudesta saataisiin paras irti ja samaan aikaan pystyttäisiin minimoimaan hänen selkeät puutteensa jalkapalloilijana, pitäisi systeemi rakentaa hänen ympärilleen.

Se voisi olla 4-3-3 tai 4-2-3-1 tai jotain sen suuntaista, missä vasemmalle laidalle olisi rakennettu jonkinlainen tuplavarmistus puolustussuuntaan. Lisäksi keskellä pitäisi olla huippuluokan ysi, joka iskee sisään ne syötöt, jotka Leao kykenee antaman murtauduttuaan vasemmalta läpi. Allegri ei kuitenkaan ole voinut tai osannut tällaista systeemiä rakentaa, koska Milanin muu miehistö ei sitä hänen mielestään tue. Sen sijaan hän päätti lyödä kallonsa seinään ja opettaa Leaosta kärkihyökkääjän. Se on haaste, jossa Pioli epäonnistui. Fonseca ja Conceicao eivät muistaakseni edes kunnolla kokeilleet, koska epäilemättä huomasivat, ettei tule muuten onnistumaan.

Leaolla ei ole vaistoa ja osaamista keskushyökkääjän rooliin. Hänen jalkapallovaistonsa huutaa pallon jalkaan ja vasemman sivurajan selän taakse. Optimaalinen sijainti tälle tapahtumalle on reilun 30 metrin päässä vastustajan maalista, mielellään pallonriiston jälkeen. Siinä on riittävästi kiihdytyskaistaa Leaolle käyttää parhaita ominaisuuksiaan eli räjähtävää juoksunopeutta pallon kanssa.

Tätä pitäisi pystyä toisteisesti tekemään, jotta Leaosta saataisiin se paras irti. Pioli onnistui siinä parhaiten ja sitä hän myös keskittyi systeemillään hakemaan. Se toimi hyvin jonkin aikaa, kunnes vastustajien valmennusryhmät huomasivat sen ja ottivat tuplamerkkauksella pois.

[IlDiavolo]

Conte nyt todellakin olisi pakannut jo kimpsut ja kampsut aikoja sitten. Peruukkia kantava palkkasoturi narsisti saattaa sopia jollekin merdalle, mutta ei meikäläisen Milanille ikinä! Toki, olisihan Conten komennus voinut päättyä myös Scudettoon. Ei olisi yllättänyt yhtään. Sillä vaikka kuinka äijää olen iät kaiket vihannut niin sitähän se ei poista, että kyseessä on oikeinkin erinomainen jalkapallovalmentaja. Oma inhokkikolmikko jalkapallovalmentajina on Conte, Mourinho, ja tietenkin Allegri. Se mikä erottaa Conten näistä kahdesta on tietenkin se, että Contella on edelleen takataskussa pelikirja joka toimii nykyjalkapallossa. Ja se mikä taas erottaa Mourinhon Allegrista on se, että Mourinholla on joskus ollut toimiva pelikirja ja tehnyt sen kanssa urotöitä joidenka ansiosta saa vielä tänäkin päivänä huippuvirkoja. Allegri taas hypännyt suoraan syömään valmista kakkua. Edelleen se Milan jota Allegri pääsi valmentamaan olisi voittanut mestaruuden jopa ilman valmentajaa. Ehkäpä kaksikin. Allegri epäonnistui toisella kaudellaan ja Conte taas oli toisaalla nousussa. Tuon kauden jälkeen alkoi se tuskastuttava irvistely heikentyneen Milanin peräsimessä. Jonka jälkeen siirto Juveen, jossa oli Conten kasaama täytekakku odottamassa. Tuolloinhan Serie A:n taso oli jo romahtanut. Allegrin Juven kovimmat kilpakumppanit Sarrin Napoli ja Spallettin Roma. Milanolaiset aivan alamaissa. Ikinähän Allegri ei todellakaan ole ollut se voima joka sisään tullessaan olisi yhtäkään jalkapalloseuraa sen kummemmin nostattanut minnekään. Toki muisti ei riitä Cagliariin asti. Ja ajanmyötä pelikirja on Mourinhon tapaan muuttunut roskiskamaksi.

Allegri on kuitenkin mitä ilmeisemmin muuten ihan mukava ukko. Leaotakin alkoi ihan naurattamaan kun oli Piolin selänpesun jälkeen saanut huuhdottua maanmiehensä mäkeen. Varsinkin sen ensimmäisen. Itsehän kyllä tykkäsin sen surkean alun jälkeen Fonsecasta. Eipä Milan ole pelannut sellaista jalkapalloa sitten mestaruuskauden mitä pelasi Fonsecan komennossa Realia ja Interia vastaan. Toki koko lyhyt Fonsecan aika oli taistelua tuulimyllyjä vastaan. Syyttävä sormi toki seurajohtoon joka palkkasi valmennukseen miehen jota ei ollut missään vaiheessa edes valmis tukemaan. Nämä Theon ja Leaon lapselliset kiukuttelut eivät tuosta vain unohdu, ja onneksi ensiksi mainitusta ollaan jo päästy eroon. Leaon korkea aika olisi seuraavaksi. Vituttaa ihan kirjoittaa tekstiä pelaajasta joka peliotteillaan ei ansaitsisi rivinpätkääkään. Talentti? Mikä talentti? Olihan Balotellikin tällainen. Onko tämä nyt kolmas vaiko neljäs paska kausi Leaolle putkeen. Montako vuotta siitä mestaruuskeväästä on? Nuilla näytöillähän tämä talentti edelleen tuolla hidastelee menemään. Conceicao oli masentavan huono valmentaja. Onnistui jopa vielä tuhoamaan Fonsecan luoman pohjan varmalle jatkopaikalle chämppärissä. Toki toinen möhömaha laiskuri Theo tätä hyvin avitti.

Jos on pienintäkään saumaa, että Allegrin jatkoa punnittaisiin chämppäripaikan katoamisella niin mielelläni katsoisin toisen kauden putkeen Milania ilman herkkusieniä. Se on yksi ja sama vaikka rahahanat eivät aukeaisi eikä ketään sen kummempaa pystyttäisi hankkimaan. Allegrin komennossa Milan ei tule ikinä voittamaan yhtään mitään. Enkä usko, että yksikään jalkapalloseura tulee Allegrin kanssa ikinä pystejä nostamaan. Lisäksi en kyllä jaksaisi millään katella näin kokonaisvaltaisen paskaa jalkapalloa toista vuotta putkeen. Piste.

Editoidaanpas sen verran, että tämä illalla kirjoitettu Super Mario-vertaus on siinä mielessä erittäin huono, että naaman perusteella Balotellilla on kuitenkin ollut enemmän tai vähemmän kivaa läpi koko uran. Tämä toinen taas järjestään naama norsun vitulla koko ajan, vaikka rahaa huilaakin sisään vähintäänkin kiitettävästi per kausi. Myrkkyähän tuollainen on pidemmän päälle koko yhteisölle.

[Heek]

Sitä tässä mietin, että Milanin suurin este on ehkäpä strateginen. Minusta näyttää siltä, että RedBird on toistaiseksi vetänyt aika amerikkalaista urheilumallia, jossa ajatuksena on rakentaa joukkue, joka näyttää niin sanotusti paperilla hyvältä. Tavallaan moneyball, jossa keskitytään tilastoihin ja pelaajan arvon kehitykseen. Tässä filosofiassa pelityyli on sitten jotain, joka ostetaan ulkoa tuomalla joku valmentaja sisään. Esimerkiksi Valioliigassa amerikkalaisomisteinen Chelsea tekee vähän samalla tavalla, ja tulos ei ole mairitteleva.

Seuraan NHL:ää aktiivisesti ja siellä se on pitkälti juuri näin. Uskoakseni NBA:ssa myös.

Malli ei kuitenkaan toimi jalkapallossa eikä systeemissä, jossa pelaajia ostetaan eikä varata ja vaihdella. Jalkapallo on monimutkaisempi peli kuin vaikkapa jääkiekko tai koripallo, joten pelaajien profiililla on paljon merkitystä viheriöshakissa. Tästä syystä on niin, että jalkapallossa menestyneimmät joukkueet on usein rakennettu valmentajan näköiseksi.

Esimerkiksi Milanin kokoonpano näyttää nyt kutakuinkin tältä:

------- LW ---- LW -----------
-- CM#8 - CM#8 - CM#8 ---
- LB - CB -- CB -- CB -- RW--
------------ GK ---------------

Kärjessä laitureita, joille vasen laita on se rakkain. Keskikentällä Modric pelaa registan paikkaa, vaikka on oikeasti enemmän mezzala. Toki huippupelaajana hän sopeutuu. Ei kuitenkaan yhtään puolustavan keskikenttäpelaajan koulutuksen saanutta. Okei, ehkä Fofana, mutta hän ei pelaa pohjaa vaan kasipaikkaa. Saelemaekers oikealla on enemmän laituri kuin laitapakki, vaikka onkin oppinut tosi hyvin tuota roolia.

Mutta siis eihän tämmöinen joukkueen rakentaminen tuota optimaalista lopputulosta. Siksi Allegri peluuttaa 5-3-2, koska se tilkitsee suurimmat reiät veneessä.

Viime vuosina Milan on hankkinut paljon pelaajia ilman tai lähes ilman valmentajan konsultointia. Otetaan esimerkiksi Nkunku. 37 miljoonaa euroa. Allegri pyysi ysiä jopa julkisesti, mutta sai laituri/piilokärjen. Sitten Allegri pyysi Rabiotia ja ihme ja kumma sai hänet, koska lähti poikkeuksellisen halvalla tappelunujakan vuoksi. Nkunku on ollut enemmän tai vähemmän floppi, mutta Rabiot on ollut tähtipelaaja. Füllkrug tuotiin sitten seuraan, kun huomattiin, että perhana kyllä se Allegri sen ysin tarvitsee, mutta kyseessä oli alelaarin hätäratkaisu.

Väitän, että jos tämä strategia ei muutu (toivon, että muuttuu) niin menestys tulee kiertämään Milania kaukaa. Totta kai skouttiosasto onnistuu hankkimaan ihan hyviä pelaajia, mutta jalkapallossa se ei vielä riitä, kun se palapeli täytyy alkaa kokoamaan toimivaksi kokonaisuudeksi. Tässä yhtälössä valmentajalla on keskeinen rooli. Sille on syynsä, miksi niin moni menestyvä joukkue toimii niin.

Jalkapallossa pelaajia ei kannata hankkia sillä tavalla, että jumankekka nyt saataisiin potentiaalinen 50 miljoonan mies 37 miljoonalla, että tämä on hyvä kauppa. Joskus eteen tulee tietysti no brainer -tilaisuuksia kuten Modric, mutta siinä puhutaan yhdestä kaikkien aikojen kk-pelaajasta.

EDIT:

Hyviä esimerkkejä pelaajan profiilista ovat Kylien Mpabbe ja Thierry Henry – hieman eri tavoilla.

Mpabbe pelasi PSG:ssä paljon vasempana laiturina, mutta siirryttyään Realiin hänestä haluttiin enemmän ysi. Oli aikamoisia kasvukipuja siinä siirtymässä ja löytyypä sellainenkin videoklippi, missä Thierry Henry näyttää kuinka väärin Mpabbe koko ajan sijoittuu keskushyökkääjänä. Lopulta huippulahjakas Mpabbe kuitenkin oppi uusia temppuja.

Myös Thierry Henry pelasi uransa alkuaikoina laiturina, koska oli nopea. Sillä tavallahan pelaajia on laitettu ennen vanhaan eri paikoille. Arsenalissa huomattiin Wengerin johdolla, että tuossahan on täysiverinen hyökkääjä ja teki Henrystä ysin. Loppu on historiaa.

Leaon kohdalla tätä on yritetty lukuisten eri valmentajien toimesta, mutta hän ei kuulu ihan siihen samaan huippu-kategoriaan kuin Mpabbe ja Henry. Leao on taiteilijaluonne, jota vakava työnteko ei vaikuta motivoivan.

Summa summarum: joskus pelaaja voi kehittyä huipuksi uudelle pelipaikalle, mutta silloin kyse on usein poikkeuksellisista yksilöistä, joilla on valtava potentiaali. Kuten Pirlo, joka oikeastaan löydettiin pelaajana vasta kun hän pääsi ohjailemaan peliä registana. Useimmiten se ei kuitenkaan onnistu ihan tuosta noin vain ja siksi jalkapallossa etsitään tietyn profiilin pelaajia. Pelaajia, joiden jalkapallovaisto ohjaa pelaamaan tietyllä tavalla.

[The Missionary]

Siis ongelmahan Milanin osalta on edelleen täysin sama kuin mitä se on ollut viimeiset 3-4 kautta. Ihan käsittämätön kyvyttömyys tehdä asioita yhtään minkäänlaisella intensiteetillä pallottomana. Tällä kaudella valtaosan ajasta homma on toiminut parhaiten, kun tuota ongelmaa on tilkitty sillä hyvin syvällä ja passiivisella 3-5-2:lla ja se on varmasti myös syy sille, miksi Allegri viimeistäänkin kesän jälkeen päätti, että 4-3-3:n sijaan mennään kolmen alakerralla. Koko kauden ajan Milanin tilastolukema on ollut kaikissa prässäämiseen viittaavissa mittareissa sarjan heikoimman kolmen joukossa ja valtaosa Milanin puolustavista teoista kauden aikana on tapahtunut omassa boksissa tai sen ympäristössä. Kyse ei ole siitä, että puolustajien laatu ei riittäisi toimimaan kahden topparin linjassa vaan siitä, että kun pelin rakenne joka tapauksessa henkii kyvyttömyyttä tehdä yhtään mitään pallottomana ylempänä, niin on lähtökohtaisesti fiksumpaa laittaa niitä toppareita kolme (paitsi jos on Rive Kanerva). Kyse ei ole mielestäni mistään Allegrin virkamiespalloilun tuomasta ongelmasta, vaan  Pallollisen pelin ongelmiin en lähde edes ottamaan kantaa, mutta viimeisimmissä peleissä kaikki vähäinenkin koheesio pelaajien välillä näyttää puuttuvan ja kentällä on lauma vuorotellen yksinään yrittäviä artisteja.

Derbyssä Interiä vastaan Allegri vähän yllättäenkin laittoi jonkin verran aggressiivisemman prässipelin pyörimään ja homma toimi, koska a) derby ilmeisesti kiinnosti sen verran, että jalka liikkui myös pallottomana ja b) Interin junnut kärjessä eivät saaneet pysyttyä pallossa ollenkaan. Siitä eteenpäin onkin sitten syystä tai toisesta ollut melkein jokaisessa pelissä tämä samanlainen vähän aggressiivisempi prässääminen käytössä ja kuten tuloksista on huomattu, ei ole toiminut edes vähää alusta. Sillä ei ole ollut mitään väliä, onko alhaalla ollut kaksi vai kolme topparia, kun kaikki ylimmät 5-6 pelaajaa ovat kuitenkin pelanneet itsensä ulos vähän väliä ja alakerrassa joudutaan tekemään ratkaisuja, lähteäkö paikkaamaan 20 metrin päähän jonkun muun virhettä vai odottaa, että pelaaja pääsee juoksemaan täydellä vauhdilla kohti. Tuo on ihan täsmälleen samanlaista pelaamista kuin tammikuussa 2023, jolloin Scudetto-taika lävähti isosti rikki ja isoja eroja ei ole vaikka niihin Fonsecan ajan vaikeisiin peleihin, jolloin vastaavanlaiset ongelmat kuitattiin italomediassa Piolin ja Allegrin tapausten puutteellisten pelaajamateriaalien sijaan valmentajan kyvyttömyytenä. Ei kyse ole oikeastaan kummastakaan, vaan ihan yleisestä pesiytyneestä asenneongelmasta ja siitä, että kun on löysä niin on löysä. Se on selvä, että niin kauan kuin avauksessa on pelaajia kuten Leao ja Modric, ei mikään kuolasuuprässi olekaan realistinen ajatus, mutta kyllä johonkin välimaastoon siitä tämän kauden totaalipakittelusta ja Piolin tavaramerkki alibiprässistä pitäisi päästä.

Viime kesänä optimaalisin valmentajavalinta (Italiasta) olisi mielestäni ollut Spalletti, koska siinä olisi ollut sopiva kombinaatio riittävää uskottavuutta italialaisten silmissä ja jonkinlaiset näkymät edes vähän pallolliseenkin futikseen. Tosin nyt kun katselee, kuinka jopa Allegrinkin olkapäiden takana kurkkii edelleen Piolin viimeisten kausien haamu, niin on hyvin mahdollista, että ei Spallettikaan olisi onnistunut yhtään Fonsecaa paremmin. Ensi kesänä valmentajan vaihtaminen ei joka tapauksessa ole kovinkaan kannattavaa, koska pelataa MM-kisat ja Milan on yksi joukkueista, jolta lähtee isoimpia pelaajamääriä kisoihin. Sekin on jo nähty riittävän monta kertaa, että uuden valmentajan johdolla homma menee arvokisakesänä vituiksi siinä kohtaa, kun puolet avauksesta saapuu lomilta elokuussa.

[Heek]

Siis ongelmahan Milanin osalta on edelleen täysin sama kuin mitä se on ollut viimeiset 3-4 kautta. Ihan käsittämätön kyvyttömyys tehdä asioita yhtään minkäänlaisella intensiteetillä pallottomana.

Conceicao ei ollut ehkä mikään mestarivalmentaja, mutta hän oli se, joka kiinnitti tähän ongelmaan aivan erityistä huomiota. Hän yritti tuoda kurinalaisuutta ja fyysisyyttä, mutta Milanin miehistö ei siihen sopeutunut riittävän ammattimaisella otteella.

Minusta tämä niin sanottu laiskuuden ongelma kulminoitui kahteen talismaaniin eli Leaoon ja Theoon. Molemmat olivat tottuneet Piolin alaisuudessa pelaamaan lähinnä vain ylöspäin ja eri luvalla kuin muut. Piolin pelikirjahan oli enemmän tai vähemmän se, että muut puolustaa ja tukee Theoa ja Leaota, jotka hyökkää vasemmalta. En välttämättä sano, että se olisi ollut Piolin huonoutta vaan hän vain sopeutui erinomaisen hyvin siihen materiaaliin, joka hänellä oli käytössä.

Theo lähti ja jäljellä on Leao. En ole mikään Leao-vihaaja, vaan minusta vain on niin, että hän on pelaajana hyvin yksipuolinen: taiteellinen kaveri, joka nauttii pelaamisesta vain hassutellessaan vasemmalta laidalta läpi. Ottaa myös isoja riskejä ajattelematta seurauksia eli menettää palloa vaarallisissa paikoissa. Puolustaminen tai joukkueen puolesta uhrautuva pelaaminen ei juurikaan motivoi. Peli-ilo kärsii entisestään, kun hän joutuu opettelemaan ysipaikkaa ja ei tule onnistumisia.

Leao on parhaiten palkattu pelaaja, joka on ollut pitkään Milanissa. Hyvänä päivänä taikuri. Hänen asenteensa ja kehonkielensä vaikuttaa vahvasti muuhun joukkueeseen ja minusta se on aika iso osatekijä Milanin huonossa pallottomassa pelaamisessa. Kun yksi keskeinen palanen ei toimi niin se heijastuu koko kentän tapahtumiin. Joku joutuu paikkaamaan, sitten siinä on aukko jne. Muita ottaa päähän raataa ja katsoa, kun joku toinen ei tee omaa osuutta. Ja iso osa tästä olisikin anteeksi annettavissa, jos hän pyssyttäisi sen 20 maalia ja antaisi päälle 10-15 syöttöä, mutta kun näin ei ole.

EDIT:

Jälkeenpäin katsottuna Pioli oli fiksu valmentaja, joka osasi hyödyntää Leaon poikkeukselliset kyvyt ja minimoida heikkoudet – siihen asti, kun vastustajat keksivät, miten se estetään. Kukaan muu valmentaja ei ole saanut Leaosta irti sitä samaa. Se kertoo tietysti jotain pelaajan tasosta, ettei pysty sopeutumaan mihinkään muuhun kuin omalle mukavuusalueelleen.

EDIT 2:

Ja nyt kun on huolella suolattu niin Leao tekee hattutempun Veronaa vastaan

[Kalajoen Camoranesi]

Piolin alaisuudessa Milanilla oli aika paljon suhteellisen nuoria talentteja. Joukkueesta huokui hyvä henki johon Pioli toi isällistä tukea ja antoi nuorien poikien tehdä asioita jotka olivat ominaisia. Theo ja Leao saivat pelata turbo futista ylöspäin koko laidalta ja muut paikkailivat jos Theo ei ehtinyt höntyilemään takaisin puolustukseen.
Joukkueessa oli kuitenkin myös rautaisia ammattilaisia ja kokeneita sellaisia joilta ei auraa puuttunut. Zlatan - Giroud. Homma pysyi juuri tarvittavan määrän tasapainossa.

Olen aikaisemminkin jo kirjoittanut siitä kuinka Milanin ongelmat alkoivat kun nämä talentit nousivat joukkueen hierarkiassa johtohahmoiksi ja palkka pääliköiksi. Pääliköt ja suurimat pelaajat eivät olleetkaan enää edellä mainitun kaltaisia rautaisia ammattilaisia, vaan pintaliitäjiä joita lopulta kiinnosti enemmän oman kilven killotus ja kentän ulkopuolinen loisto.

Sama ongelma pesii edelleen Milanissa. Theo lähti ja osoite mihin, kertoo paljon. Leao surffaa edelleen aallon pohjaa, mutta liksa juoksee tähti statuksella.
Modric tuli mutta ei yksinään korjaa ongelmaa, vaikka on ammattilainen ja mahtava pelaaja. Rabiot näyttää kentällä mallia mutta kopista en osaa sanoa, onhan hänestäkin uran aikana ollut kirjoituksia hankalaan luonteeseen liittyen. Maignan saanee puhtaat paperit, joskin hänelläkin näitä palkka taisteluita on ollut, mutta hän ne ehkä jopa ansainnut kentällä.

Itse olisin valmis ajatukseen jossa Leao myydään ulos. Tasapainotetaan joukkuetta jotta roolitukset menisivät oikein. Ajettaisiin Jasharia ja Ricciä sisään keskikentälle. Ja hankittaisiin jostain yksi helvetillinen päälikkö joka esimerkillä herättää joukkueen tekemään töitä.
Niin ja joku tuore valmentaja tätä tekemään olisi kiva yllätys.

[The Missionary]

Samaa on tullut itsekin pohdittua ja kirjoiteltuakin jo viime kaudenkin aikana. Viime kaudellahan tuo johtajuuden puute näkyi erityisen paljon ja oli selvää, että sen Scudetton voittanut nuorempi osasto ei ollut valmiina ottamaan johtajuutta itselleen. Paperillahan homma oli niin, että siitä Piolin kauden hyvän vaiheen (voi laskea käytännössä päättynen Scudetton jälkeiseen syksyyn, viimeistään Qatarin kisoihin) rungosta oli jäljellä Maignan, Theo, Tomori, Gabbia, Calabria, Bennacer, Saelemaekers ja Leao, mikä lähtökohtaisesti olisi ollut runko, jollaisen osalta ainakin itse olisin voinut lyödä pari vuotta aikaisemmin nimen alle, että kova juttu saada pidettyä. Homma vaan lähti menemään täysin väärille raiteille hyvin pian mestaruuden jälkeen. Piolilla kihahti menestys hattuun totaalisesti (nuorisokielellä voi todeta, että jäbän delulu on vieläkin päällä), toinen tärkeä johtohahmo Maldini taas näki seuraomistajan vaihtuessa hyvän paikan päästä eroon menestyskausilla erinomaisesti toimineesta moniportaisesta systeemistä pelaajarekryjen suhteen ja keskittyi kiristämään toimivaltaa enemmän itselleen ja kiristikin itsensä lopulta ulos seurasta. Vituiksi kuitenkin oltiin menty jo hyvissä ajoin Maldinin aikanakin, enkä itse näe siinä hommassa mitään selkeää taitekohtaa Milanin menestyksen suhteen. Mestaruuskauden jälkeenhän Milan ei ole vetänyt yhtäkään oikeasti hyvää kautta, heti seuraavalla osui toki tsämppärissä kerran elämässä -tason arpaonni, mutta Serie A:n puolella CL-paikka tuli vasta Juventuksen pisterangaistuksen avulla, ja senkin jälkeen yleisilme on ollut todella epätasainen ja heikko, vaikka rosteri onkin mennyt vuosi vuodelta paperilla parempaan suuntaan. Se oli vaan se toimintakulttuuri, nälkä ja nöyryys, herkkä paletti, joka pysyi juuri tarvittavan määrän kasassa ja joka katosi totaalisesti mestaruuden voittamisen jälkeen eikä tästä Milanissa edelleen jatkavasta nuoremmasta johtajasukupolvesta ollut sitä synnyttämään uudelleen.

Tällä kaudella on nähty mielestäni jonkinlaista pientä nousua tämän nöyryyden ja vaatimustason kanssa - varmastikin osaltaan kiitos Allegrin, joka ilmeisistä huonoista puolistaan huolimatta on kuitenkin pelaajien aidosti arvostama valmentaja, joka pystyy saamaan joukkueen puolelleen ja pelaajien päitä kuntoon. Se oli tarpeen viime kauden jälkeen. Tuo intensiteettiasia, josta vaahtosin edellisessä viestissä ei taas sitten ole mennyt juuri mihinkään suuntaan ja ensi kauttakin silmällä pitäen vaikuttaa kyllä jokseenkin kammottavalta ajatukselta, että ainakin paskelehtitietojen mukaan Allegri haluaisi kovasti tuoda sisään keskimäärin 35-vuotiaita ukkoja. Siinä kelpaakin sitten lähteä nostamaan prässitasoja, kun keskustassa paahtavat Lewandowski ja Modric. Toki valtaosa Milania koskevasta siirtohuhu-uutisoinnista koostuu lähinnä olkiukoista, joilla kerätään Furlanin ja Cardinalen eroa vaativia reaktioita, joten mitään todellista suunnitelmaa ensi kauden osalta on vaikea vielä hahmottaa. Leon Goretzkalle on ilmeisesti ainakin laitettu kohtalaisen houkuttelevaa sopimustarjousta ja siinä olisi hankinta, joka luultavasti toisi maalintekovoimaa keskikentälle, mutta en tiedä auttaisiko muihin ongelmiin.

Leaon suhteen on vaikea sanoa mitä pitäisi tehdä. Kausi on ollut lähtökohtaisesti vaikea loukkaantumisongelmien takia, mutta koko ajan myös vaikuttaa tosiaan siltä, että oikeaa roolia on vaikea löytää Allegrin paletissa. Tehoja kuitenkin on tullut minuutteihin nähden ihan kelvollisesti. Sitä en usko, että Leaon myyminen ja korvaaminen jollain ihan erilaisella hyökkääjällä suoraan tekisi isoa muutosta. Oikeastaan koko hyökkäysosasto on valtavan iso kysymysmerkki tulevaa kautta ajatellen. Nkunkulla ei ole yksinkertaisesti lähtenyt vähäisiä väläytyksiä lukuunottamatta edes vähää alusta, Gimenez on pelannut alkukauden loukissa ja oli puolet kaudesta sairaslomalla ja Pulisicin kauden toinen puolikas on ollut loukkaantumisten, otsikoissa olleiden parisuhdeongelmien ja Trumpin kuplan puhkeamisen myötä hyvin synkkä. Jopa niin synkkä, että Pulisic on kasvattanut tuollaisen hampuusiparran, jolla viestii visuaalisesti kaikille, että nyt ollaan elokuvan siinä vaiheessa, jossa päähenkilö juo illat itkien viinaa yksinään kotona ja odottaa yllättävää käännettä, joka saa päähenkilön ajamaan parran ja palaamaan ihmisten ilmoille.

Ja ei tosiaan ole mitään hajua siitä, kenen pitäisi olla Milanin uusi hyökkääjähankinta ensi kaudelle. Joku sinne pitää hankkia ja vituiksi se ei saa mennä, mutta ei ole aavistustakaan, että kuka.

[Heek]

Enpä ollut tietoinen Pulisicin sotkuisesta erovyyhdistä. Se voi merkittävästi selittää heikkoa virettä. Ihmisiä ne huippu-urheilijatkin ovat.

Eilinen peli oli kyllä melkoista tervan juontia taas, vaikka vastassa oli yksi sarjan heikoimpia ellei sitten heikoin joukkue. Veronan maaliero on -33. Voittanut 33 pelistä 3 ja tasankin pelannut vain 9 kertaa – kaikki muut matsit ottanut käkättimeen. Siihen nähden aika onneton suoritus Milanilta, mutta onneksi onnistuttiin se kolme pistettä repimään väkisin.

Annetaanpa nyt omat plussat ja miinukset, vaikka toinen puoliaika jäi näkemättä oman futispelin vuoksi.

+++ Rabiot: Teki voittomaalin juostuaan vastustamattomalla voimalla linjan taakse. Oli muutenkin vahva ja hyvä.

++ Maignan: Veronalla oli muutama huippupaikka, mutta Taika-Mike piti joukkueensa voiton syrjässä kiinni.

+ Leao: Sen verran on tullut Leaota suolattua, että annetaan nyt maalisyötöstä plussa. Se oli hienosti pelattu pallo Rabiotille.

––– Athekame: Ilmeisesti Allegri säästeli Saelemaekersia ensi viikonlopun Juve-peliä varten, koska korttitili alkaa olla yhtä vaille täynnä. Athekame siis avauksessa, mutta ei oikein saanut mitään aikaan oikealla ja oli vähän höntyilevä.

–– Fofana: Kuten olen sanonut miljoona kertaa: palloton liike on Fofanalla hyvä, mutta pallollisena hän on louhikko. Tulee mieleen Kessie ennen kuin hänestä tehtiin puolustava kk-pelaaja – toki Kessie oli napsun parempi omasta mielestäni. Keskikenttäpelaajalla pitää olla parempi tatsi Milanin kaltaisessa seurassa tai sitten nöyryyttä (ja valmentajan tiukka ohjeistus) pelata pallo h e l p o l l a  s y ö t ö l l ä, ja n o p e a m m i n, paremmille pelaajille.

– Pulisic: Pihalla kuin lumiukko, pää ei oikein vaikuta olevan pelissä mukana.

Tulevaisuuden asioihin otan sen verran kantaa, että itse en lähtisi Allegrista luopumaan ensi kautta ajatellen. Milanin joukkue ei ihan aikuisten oikeasti ole kovin laadukas muuta kuin muutamien pelaajien osalta. Eihän Allegrilla ole edes kunnon kärkipelaajaa? Laitapakit vähän sinne päin. Lisäksi Allegrilla on ollut UCL-paine, joka on vaikuttanut nihilistiseen pelityyliin. Jos toimisto ottaa lusikan kauniiseen käteen ja hankkii Allegrille oikeasti parempia pelaajia, niin tulemme näkemään parempaa futista pelaavan Milanin ensi kaudella Allegrin alaisuudessa.

Jos valmentajan vaihdolla halutaan parempaa niin sitten penkin päähän pitäisi tulla joku Guardiola, Klopp, Ancelotti tai joku muu aivan absoluuttinen huippukoutsi – eikä se välttämättä tapahtuisi sittenkään, koska nämä valmentajat ovat nousseet huipulle hyvin toimivissa ja rikkaissa seuraorganisaatioissa. Eikä unohdeta nyt sitä, että pelaajat siellä pelaa ja messejä, haalandeja ja salaheja ei kasva puussa.

Tai miten vaikka Xabi Alonso? Viritti Leverkusenista voittamattoman koneen, siirtyi Realin puikkoihin ja sai potkut puolen vuoden jälkeen. Ei se homma ihan yksinkertaista ole. Minä liputan Allegrin jatkon puolesta aivan ehdottomasti. Olisi aivan tarpeeton riski alkaa kokeilemaan taas jotain uutta, kun kuitenkin Allegri on johdattanut tällaisenkin sakin sarjakakkoseksi.

EDIT:

Sitäpaitsi Allegrin 3-5-2 ei tarkoita sitä, että joukkue pelaa automaattisesti paskaa futista, kuten esimerkiksi Inter on näyttänyt. Interillä vain on kertaluokkaa parempia pelaajia. Miettikääpä, jos Milanin muodostelman vasempana pakkina viilettäisi vaikka Dimarco? Olisiko vähän erinäköistä tekemistä? Jos kärjessä rouhisi joku Vlahovic? Jos Fofanan paikalla olisi vaikka nyt se Goretzka, jota on mediassa vaahdottu? Topparina Pavlovicin tai Tomorin paikalla joku Gila?

Milan antaa tarpeettoman paljon tasoitusta vastustajille ensinnäkin typerillä pallonmenetyksillä, huonoilla syötöillä ja huonoilla keskityksillä. Lisäksi paikoista ei tehdä maaleja tarpeeksi – tai sitten se viimeinen ratkaisu on niin onneton, että sitä paikkaa ei edes tule kaikkien todennäköisyyksien vastaisesti. Lisäksi pallollinen peli on hidasta, koska monien pelaajien taitotaso tulee herkästi vastaan pienessä tilassa. Leao pelaa itselle luonnotonta paikkaa. Onhan näitä ongelmia.

[The Missionary]

Jos Milanilla olisi vasempana wingbackina vaikka Dimarco, niin ukon päästä lähtisivät loputkin hiukset, kun pallo pelattaisiinkin aina seisoviin jalkoihin ja ennen keskityspaikkaa pitää saada vielä edettyä 40 metriä pallo jalassa. Hirveän montaa kertaa en muista niitä tilanteita nähneeni, että Milan olisi saanut wingbackia pelattua hyvin juoksuvauhtiin jonkinlaisen automaatioon perustuvan kombinaation jälkeen. Ei kuulu Allegrin Milanin pelisysteemiin eikä siinä nopealla ja hyvällä potkutekniikalla varustettu wingbacki ihan valtavaa sadetta tekisi.

Paikoista maalin tekeminen on ihan oikea ongelma tällä kaudella ja Milan onkin xG-luvuilla mitattuna Atalantan, Veronan ja Pisan kanssa sarjan heikoimmassa kastissa, kun verrataan todellisuudessa tehtyihin maaleihin. Se kuitenkin, että maalipaikkoja ja maaliodottamaa on luotu suhteessa todella paljon verrattuna pallollisen pelin yleisilmeeseen ja laatuun (ja vaikka ihan siihen, että Milan prässää hyvin vähän ja tekee valtaosan puolustusteoistaan oman boksin tasalla) kertoo siitä, että laatua joukkueessa kyllä riittää. Koko narratiivi siitä, että Milanin jengi on aivan susipaska ja Allegri tekee ihmeitä sen kanssa perustuu lähinnä taas siihen olkiukkoiluun, että päästään kiukuttelemaan isoja pahoja seurapomoja kohtaan. "Rauhallinen" CL-paikka sijoilla 2-3 on täsmälleen sitä, mitä käytettävissä olevalla kokoonpanolla pitääkin saavuttaa - varsinkin kun rasitteena ei ole ollut ollenkaan europelejä.

Ja siis en itsekään ole vaihtamassa valmentajaa kesällä (jos siis se CL-paikka tulee), jo ihan siksi, että tuleva kesä laajennetuilla MM-kisoilla on surkein mahdollinen aika vaihtaa. Allegri on tehnyt pääosin kelvollista työtä, mutta mistään ihmeistä on vaikea puhua. Kun käytössä on sarjan top 4 materiaali, yksi sarjan parhaista maalivahdeista ja pelisuunnitelmasta on siivottu kaikki riskit pois, ei esimerkiksi ole mikään älyttömän ihmeellinen suoritus olla sarjan vähiten maaleja päästänyt joukkue.

[IlDiavolo]

Cristian Brocchikin olisi parempi valmentaja kuin Allegri vuonna 2026.

[Heek]

Jos Milanilla olisi vasempana wingbackina vaikka Dimarco, niin ukon päästä lähtisivät loputkin hiukset, kun pallo pelattaisiinkin aina seisoviin jalkoihin ja ennen keskityspaikkaa pitää saada vielä edettyä 40 metriä pallo jalassa.

Haha, tämä oli hyvä ilmainen parturi Dimarcolle. Olen kuitenkin eri mieltä siitä, etteikö Milan pyrkisi noihin keskityspaikkoihin ja etteikö tuollaisi harjoiteltuja kuvioita olisi. Bartesaghi pelataan vasemmalle keskityspaikkaan monta kertaa joka pelissä. Oikealla olen nähnyt monta kertaa myös vastaavia nousuja. Keskitysten laatu vain on ollut pääsääntöisesti heikkoa – eikä siellä boksissa ole ketään viimeistelemässä edes.

Se miksi näitä tilanteita ei saada enemmän aikaiseksi on pallollisen pelin hitautta ja sitä, ettei palloa ole pystytty paljon pitämään esimerkiksi ysipaikkaa pelaavien laitureiden toimesta. Ei ole Giroudia suojaamassa ja jakamassa toiseen aaltoon tai laitaan.

Se kuitenkin, että maalipaikkoja ja maaliodottamaa on luotu suhteessa todella paljon verrattuna pallollisen pelin yleisilmeeseen ja laatuun (ja vaikka ihan siihen, että Milan prässää hyvin vähän ja tekee valtaosan puolustusteoistaan oman boksin tasalla) kertoo siitä, että laatua joukkueessa kyllä riittää.

Tietynlaista laatua riittää, mutta monilla osa-alueilla on tarjolla niukkuutta; esimerkiksi siinä maalinteossa. Kyllä Milanilla on taitavia pelaajia, mutta vähemmän ratkaisijoita. Leao on laituri, jonka erikoistaito on ohittaa ja syöttää. Pulisic on myös laituri, ja parhaimmillaan ratkaisija, mutta terveys ja vire ovat olleet lievästi sanottuna vähän kateissa. Nkunkua ja Füllkrugia ei voi oikein edes nostaa tähän keskusteluun näyttöjen ohkaisuuden vuoksi.

Allegri on tehnyt pääosin kelvollista työtä, mutta mistään ihmeistä on vaikea puhua. Kun käytössä on sarjan top 4 materiaali, yksi sarjan parhaista maalivahdeista ja pelisuunnitelmasta on siivottu kaikki riskit pois, ei esimerkiksi ole mikään älyttömän ihmeellinen suoritus olla sarjan vähiten maaleja päästänyt joukkue.

En minä väitä, että Allegri olisi messias. Hän on huippuvalmentaja. Ja jos muutetaan tämä niin päin, että kuka valmentaja olisi saanut tästä miehistöstä enemmän irti? Ja kuinka suuri riski olisi ollut siihen, ettei juna olisikaan lähtenyt puksuttamaan ja nyt hikoiltaisiin sijoilla 5-7? Minusta Milanilla on juuri ja juuri TOP4-materiaali, kun katsotaan kokonaisuutta. Milanin miehistöhän on aika isossa epätasapainossa.

Kun katsotaan sarjan maalintekijätilastoja niin hyökkäyksessä loistavat Interin ja Comon pelaajat: Lautaro + Thuram = 27 maalia, Douvikas + Paz = 23 maalia. Vertailun vuoksi Leao + Pulisic = 17 maalia. Sitten tuleekin hiljaisempaa, vaikka Juventus on maalinteossa piirun verran Milania parempi leveämmän materiaalin turvin.

Milanin onni on ollut se, ettei haastajilla myöskään ole ollut paljon tulivoimaa hyökkäyksessä. Sarjan hyökkääjien taso ei ole kaksinen ja taktinen italialainen jalkapallo vielä syö siitä osan. Joka tapauksessa Juventus sekä Como ovat tehneet 9 maalia enemmän kuin Milan ja päästäneet vain 1 ja 2 maalia enemmän. Ilman Allegrin nihilismiä eli muutamaa hinkattua tasapeliä Milan olisi sarjan 4. tai 5.

Win the right games sanoisi Tami, mutta Allegri sanoo, että draw the right games. Corto muso -jalkapallo on Allegrin strateginen valinta sen perusteella, millainen joukkue hänellä on oman arvionsa mukaan käytettävissä.

[Heek]

Melkein vähän hirtehisesti naurattaa todeta, että otettiinpa eilen tärkeä tasapelipiste! Näin Juve pysyy takamatkalla kolmen pisteen päässä neljäntenä. Como sen sijaan otti kiinni ja on nyt kuuden pisteen päässä viidentenä. Mutta olipa peli nyhväämistä... ei näitä Milanin pelejä ole kovin miellyttävä kyllä katsoa tällä hetkellä.

Jäljellä on neljä peliä, joten mikään ei ole vielä varmaa. Seuraavaksi Milanilla on vieraspeli Sassuoloa vastaan, sitten kotona Atalanta, vieraissa Genoa ja kausi päättyy kotipeliin Cagliaria vastaan. Kyllä näistä pitää voittoja raapia, jos mielitään pysyä TOP4:ssä.

Omat plussat ja miinukset Juve-matsista:

+++ Modric: Minusta Modric oli eilen AC Milanin ellei koko pelin paras pelaaja. Taisteli palloista, oli joka paikassa, jakeli hyviä passeja ja kikkaili Juven prässistä ulos.

++ Tomori: Oli aikamoinen Herra ja Hidalgo puolustuksessa. Piti Juven nopeita ja taitavia kikkailijoita ojennuksessa. Aggressiivisuudesta huolimatta pää pysyi pelissä koko ajan mukana.

+ Saelemaekers: Meinasi pamauttaa maalin, mutta rauta oli edessä. Eläväinen ja energinen puolustus- ja hyökkäyssuuntaan.

––– Pulisic: Aivan yössä. Muutama tempokuljetus ilman osoitetta. On heikossa vireessä.

–– Bartesaghi: Oli jatkuvissa vaikeuksissa Conceicaoa vastaan laidallaan. Nappasi keltsunkin.

– Fofana: Viimeisen kolmanneksen ratkaisut ovat järjestään paskoja, mikä ei sinänsä yllätä, mutta kyllä Fofanan katto on tullut vastaan hyökkäysosaamisessa. Hyvää pallotonta liikettä, mutta pallon kanssa ei oikein meinaa onnistua.

[pelotudo]

Se oli Modricin kausi sitten siinä. Leikkausta vaativa vamma naamassa. Kisoihin ehkä naamarin kanssa.

[The Missionary]

En minä väitä, että Allegri olisi messias. Hän on huippuvalmentaja. Ja jos muutetaan tämä niin päin, että kuka valmentaja olisi saanut tästä miehistöstä enemmän irti? Ja kuinka suuri riski olisi ollut siihen, ettei juna olisikaan lähtenyt puksuttamaan ja nyt hikoiltaisiin sijoilla 5-7? Minusta Milanilla on juuri ja juuri TOP4-materiaali, kun katsotaan kokonaisuutta. Milanin miehistöhän on aika isossa epätasapainossa.

Kun katsotaan sarjan maalintekijätilastoja niin hyökkäyksessä loistavat Interin ja Comon pelaajat: Lautaro + Thuram = 27 maalia, Douvikas + Paz = 23 maalia. Vertailun vuoksi Leao + Pulisic = 17 maalia. Sitten tuleekin hiljaisempaa, vaikka Juventus on maalinteossa piirun verran Milania parempi leveämmän materiaalin turvin.

Milanin onni on ollut se, ettei haastajilla myöskään ole ollut paljon tulivoimaa hyökkäyksessä. Sarjan hyökkääjien taso ei ole kaksinen ja taktinen italialainen jalkapallo vielä syö siitä osan. Joka tapauksessa Juventus sekä Como ovat tehneet 9 maalia enemmän kuin Milan ja päästäneet vain 1 ja 2 maalia enemmän. Ilman Allegrin nihilismiä eli muutamaa hinkattua tasapeliä Milan olisi sarjan 4. tai 5.

Mielestäni tummennettua olennaisempi kysymys on se, että ketkä ovat tässä miehistössä sellaisia pelaajia, joista Allegri olisi saanut jollain tavalla parhaan tason irti tämän kauden aikana. Mieleen tulee oikeastaan vain Pavlovic. Sehän tässä on, että Allegri on ollut hyvä ja (ainakin monilta osin) oikea valinta Milanin valmentajaksi, mutta ei Allegrilla ole varsinaisesti muuta tarjottavaa kuin se, että saa pelaajamateriaalista sen perustason irti. Kahdella edeltävällä kaudella siitä perustasosta saatiin joku 50%, joten selkeää eteenpäinmenoa on ollut, mutta ilman sarjan selkeästi parasta rosteria Allegrin alaisuudessa ei olla suosikkeja mestaruustaistossa. Mielestäni laivan vakauttamiseen kykeneviä valmentajia on monia muitakin ja myös useampi sellainen valmentaja löytyy, jonka alaisuudessa tulokset ja peli olisivat olleet Allegria parempaakin, mutta viime kesänä saatavilla olleista vaihtoehdoista on vaikea sanoa. Tavallaan olisi ollut mielenkiintoista nähdä vaikka joku Sarri tämän kauden rosterilla Milanin valmentajana ja kuten jo aiemmin sanoinkin, Spalletti olisi ollut se paras vaihtoehto, jos vaan olisi saanut hieman eri aikaan lähteä maajoukkueesta.

Tuo hyökkäyksen laadusta keskusteleminen on tällä kaudella Milanin osalta aivan samaa kuin mitä Juventuksen kohdalla puhuttiin vuosia: miten Allegri muka voi pelata hyökkäyspeliä kun hyökkääjien laatu on tuo? Vieläpä ihan täysin samat Allegrin "tallissa" olevat journalistit ovat olleet jauhamassa molempien joukkueiden osalta. Milanissa homma on sitten saanut vielä osaltaan uusia kierroksia, koska edelleekin helpoin ja paras tapa myydä Milan-aiheista sisältöä ja klikkejä/reaktioita on kääntää ihan kaikki seurajohdon kritisoimiseksi ja tällä hyökkääjätilanteella olkiukkoillaan minkä ehditään. Tämänhetkinen Milan-hyökkääjien maalimäärä on ihan täysin linjassa Allegrin viimeisimpien kausien hyökkääjien maalimäärien kanssa. Siellä on Juven paidassa ollut sellaisia hyökkäyspään turisteja kuin Dybala, Moise Kean ja Vlahovic ja näistä Vlahovicilla on yksi yli 10 maalin kausi. Tällä hetkellä Milanin kohdalla puhutaan, että kyllä siellä pitäisi joku Vlahovic olla hyökkäyspäässä, jotta Allegri voi pelata futista, mutta pari vuotta sitten Vlahovic oli nimenomaan se ongelma, jolla ei taso riittänyt.

Allegrin futiksessa ei ole olennaista se, että hyökkääjän pitää olla vaikkapa vahva target-pelaaja tai helvetin nopea tai muutakaan, koska mitään yleistä kaikenkattavaa pelisuunnitelmaa ja pelitapaa hyökkäyspeliin ei ole. Se on vähän koko tuon "relationistisen" jalkapallon perusajatus. On hirveä nippu erilaisia tilanteita ja hetkiä viimeisellä kolmanneksella, joihin päädytään erilaisilla kombinaatioilla pelaajia ja sitten toivotaan, että koko porukka sattuu tajuamaan samaan aikaan saman ratkaisun, jolla tästä päästään maalintekopaikkaan. Mahdollista ratkaisua saatetaan jopa olla treenattukin, mutta ei välttämättä ollenkaan samoilla pelaajilla. Pallonsiirtely pelinrakennuksessa on hidasta ja usein ideatonta juuri sen takia, että koko ajan homma perustuu siihen, että odotetaan, että jotain tapahtuu ja pyritään reagoimaan siihen. Tuo ei ole mikään vaan meikäläisen oma havainto, vaan ihan yleisesti tiedossa oleva konsensus. Henkilökohtaisesti itselläni ei ole preferenssejä siihen, onko relationistinen tapa pelata jalkapalloa jotenkin parempi tai huonompi tai oikeampi kuin joku hyvin automatisoituun systemaattiseen pelaamiseen liittyvä tapa, mutta siitä olen aika varma, että mikäli pelaajista haluaa saada irti perustasoa enemmän, pitää olla olemassa joku selkeä systeemi, johon nojautua. Vaikkapa Serie A -seuralla ei ole taloudellisia muskeleita siihen, että kentällä voi olla koko ajan 11 Modricin tasoista jalkapalloaivoa, vaan valtaosa Milaninkin pelaajista suoriutuisi pallollisena huomattavasti paremmin, jos selkärangassa olisi varma tieto siitä, että saan syötön, kun teen liikkeen x ja samaan aikaan Leao liikkuu linjan taakse ja Saelemaekers ajaa sisään.

[Heek]

Se oli Modricin kausi sitten siinä. Leikkausta vaativa vamma naamassa. Kisoihin ehkä naamarin kanssa.

Aissaakeli... toipumista Lukalle. Nyt se on sitten varmaan Jasharin paikka loistaa auringossa. Allegri tuskin lähtee älytöntä sufflausta tekemään vaan yrittää ensisijaisesti korvata yksi-yhteen. Voisin kuvitella, että Allegri on kokeneena koutsina ajanut Jasharia koko kauden sisään Modricin paikalle vähän sillä ajatuksella, että 40-vuotias pelimies ei välttämättä ole aina pelikunnossa.

[Heek]

Allegrin futiksessa ei ole olennaista se, että hyökkääjän pitää olla vaikkapa vahva target-pelaaja tai helvetin nopea tai muutakaan, koska mitään yleistä kaikenkattavaa pelisuunnitelmaa ja pelitapaa hyökkäyspeliin ei ole.

Tämä on aivan totta enkä ole eri mieltä asiasta. Allegri on tunnettu vähän sellaisesta jukkajalosmaisesta tavasta, että pelaajat saavat hyökkäyskolmanneksella ns enemmän tai vähemmän vapaat kädet. Hyvä puoli on se, että Allegrin joukkueiden hyökkäyksiä on vaikea skoutata, koska varsinaista suunnitelmaa ei ole mutta heikko puoli on juuri se, mitä kirjoitat tässä alempana.

On hirveä nippu erilaisia tilanteita ja hetkiä viimeisellä kolmanneksella, joihin päädytään erilaisilla kombinaatioilla pelaajia ja sitten toivotaan, että koko porukka sattuu tajuamaan samaan aikaan saman ratkaisun, jolla tästä päästään maalintekopaikkaan. Mahdollista ratkaisua saatetaan jopa olla treenattukin, mutta ei välttämättä ollenkaan samoilla pelaajilla. Pallonsiirtely pelinrakennuksessa on hidasta ja usein ideatonta juuri sen takia, että koko ajan homma perustuu siihen, että odotetaan, että jotain tapahtuu ja pyritään reagoimaan siihen.

Ja tämän alla olevan kommentin voin myös allekirjoittaa. Luova hyökkäyspeli vaatii hurjan paljon yksilöiltä – ja myös sitä, että pelaajat tuntevat toisensa, jotta kemiat natsaa mahdollisimman saumattomasti.

...mutta siitä olen aika varma, että mikäli pelaajista haluaa saada irti perustasoa enemmän, pitää olla olemassa joku selkeä systeemi, johon nojautua. Vaikkapa Serie A -seuralla ei ole taloudellisia muskeleita siihen, että kentällä voi olla koko ajan 11 Modricin tasoista jalkapalloaivoa, vaan valtaosa Milaninkin pelaajista suoriutuisi pallollisena huomattavasti paremmin, jos selkärangassa olisi varma tieto siitä, että saan syötön, kun teen liikkeen x ja samaan aikaan Leao liikkuu linjan taakse ja Saelemaekers ajaa sisään.

[IlDiavolo]

Erehdyin maksamaan hirveää ylihintaa ja olemaan paikanpäällä Milan-Juve 0-0 soputasurissa. Oliko nyt seitsemäs kerta kun näin Milania livenä. Kertaakaan aiemmin ei ole puuduttanut jo valmiiksi niin paljon mitä toissa iltana.

Plussat ja miinukset:
++ Curva Sud
+ Ruud Gullit kävi nurmella ennen peliä
--- Itse peli

Jossain 80min kohdilla havahduin vilkaisemaan hieman kentän suuntaankin. Leao vittuun nurmelta mikä sai allekirjoittaneen rääkäisemään kunnon buuaukset kentän suuntaan. Nkunkua ikävä kyllä pääsi ihailemaan vain turhat 10 minuuttia. Rahat takaisin ja sääntömuutos jonka myötä voitosta 10p ja tasurista korkeintaan yksi. Allegri on aivan saatanan ankea hahmo.

Tuodaas loppuun vielä takuulla italofutiksen paras viesti ikinä:

milan-juve peli pitäisi tutkia oli niin surkeeta futista.

Tälle kaudelle en enää sekuntiakaan tätä roskaa katso. Se on varma.

[Kepola]

Erehdyin maksamaan hirveää ylihintaa ja olemaan paikanpäällä Milan-Juve 0-0 soputasurissa. Oliko nyt seitsemäs kerta kun näin Milania livenä. Kertaakaan aiemmin ei ole puuduttanut jo valmiiksi niin paljon mitä toissa iltana.

Pitää näin neutraalien lasien läpi sanoa kanssa, että ei tuota eilistä peliä katsoessa tarvinnut paljon ihmetellä miten Italia on jalkapallokartalta tippunut kovien kyydistä niin maajoukkue kuin seurajoukkuetasolla. Serie A:n sarjakolmonen ja -nelonen kohtaavat, ja peli on aivan hirveää kuraa molempien osalta.

Itsellä ainakin viimeisten muutamien vuosien aikana Roman osalta odotellut paljon innokkaammin melkein noita torstai-höntsiä Euroopassa, kun siellä sentään tulee välillä ihan viihdyttävää fudista pelaavia jengejä vastaan vaikkei edes UCL:sta puhuta. Ja ennen kaikkea hyvin valmennettuja joukkueita myös pelillisesti. Serie A:ssa oman mielenterveyden ja ajankäytön kannalta olisi monesti järkevämpi katsoa 3 minuutin kooste ottelusta kuin uhrata siihen hommaan melkein 2 tuntia päivästä.

[The Missionary]

Milan-Juven osalta pieni synninpäästö joukkueille ja valmentajille toki siinä mielessä, että ollaan kauden lopussa ja tasuri oli kummallekin joukkueelle oikein sopiva lopputulos. Kumpikaan joukkue ei ottanut pelin aikana varmaan yhtäkään riskiä. Allegrin osalta tuo riskittömyys ei ole mitenkään erikoinen konsepti ja sitä tämä on nyt ollut erityisesti siitä eteenpäin, kun prässikokeilut menivät Laziota ja Udinesea vastaan aivan vituiksi, mutta Spallettin osalta oli ehkä vähän yllättävää, että ei lähtenyt edes yrittämään. Varmaan se sarjataulukko painoi sen verran.

[migi111]

Nkunkua ikävä kyllä pääsi ihailemaan vain turhat 10 minuuttia.

Oli ihan hauska viesti, mutta miksi Nkunku? Oliko ironinen toteamus? Nkunku ollut koko lähes kauden sysipaska (kuten moni muukin)

[Heek]

Pitää näin neutraalien lasien läpi sanoa kanssa, että ei tuota eilistä peliä katsoessa tarvinnut paljon ihmetellä miten Italia on jalkapallokartalta tippunut kovien kyydistä niin maajoukkue kuin seurajoukkuetasolla. Serie A:n sarjakolmonen ja -nelonen kohtaavat, ja peli on aivan hirveää kuraa molempien osalta.

Tästähän on tullut paljon kuraa Italian jalkapallosysteemiä kohtaan: liian taktista jo junnutasolla, joten yksilöt eivät kehity

Samoja ongelmia kuin esimerkiksi suomikiekossa, jossa jauhetaan nappulasta asti jotain meidän peliä ja viivelähtöä, kun pitäisi opetella ratkomaan pelitilanteita omilla aivoilla.

Sanottakoon, että isomman rahan liigat ovat ottaneet kilpailuetua 2010-luvun alusta lähtien ostamalla maailman parhaat pelaajat, joten Italiassa on ehkä osittain haettu tasoitusta vahvan systeemipelaamisen kautta. Sen hinta on sitten yksilötason lasku.

Ja yksilöistä kun puhutaan niin se ei ole sitä kuka on nopein tai fyysisin tai kuka osaa pomputella eniten. Italialaiset pelaajat ovat huippu-urheilijoita siinä missä muutkin ammattifutarit, mutta kyse on aivoista; miten pääkoppa toimii monenlaisissa erilaisissa tilanteissa, miten osaa reagoida nopeasti, miten korkea intensiteetti rasittaa mieltä, päätöksentekokyvyn nopeus, millaisia ratkaisuja uskaltaa tehdä, itseluottamus jne.

Nämä asiat kehittyvät vain tekemällä toistoja siellä kuuluisalla epämukavuusalueella, jossa aivojen neuroplastisuus joutuu muovautumaan. Samasta syystä vieraan kielen oppii paremmin natiivissa kieliympäristössä kuin koulussa tavaamalla, toisin sanoen väkisin puhumalla ja kuuntelemalla. Ensin takellellaan, mutta siitä se lähtee.

[Heek]

Oli ihan hauska viesti, mutta miksi Nkunku? Oliko ironinen toteamus? Nkunku ollut koko lähes kauden sysipaska (kuten moni muukin)

Nkunku on ollut ehkä 3,7 miljoonan euron mies, vaikka 37 miltsillä ostettiin.

[IlDiavolo]

Oli ihan hauska viesti, mutta miksi Nkunku? Oliko ironinen toteamus? Nkunku ollut koko lähes kauden sysipaska (kuten moni muukin)

Nkunku olisi ansainnut kaikki Leaon ja Pulisicin minuutit tällä kaudella. Niin surkeita nämä kaksi ovat olleet.

Eihän Nkunku missään vaiheessa ole saanut oikeasti jalansijaa Milanissa. Sysipaskaksi haukkuminen noilla minuuteilla on mielestäni hieman yliammuttua. Enemmän on varmasti saanut minuutteja Ranskan paidassa mitä Allegrin päänsärkyryhmässä. Ensi kesän jälkeen maailmanmestarina sitten muualle?

[Heek]

Eilen 2-0 käkättimeen Sassuololta. Olipahan taas näytös ja TOP4-paikka on vaarassa karata. Olen väsymättömästi puolustanut Allegria, mutta kyllä tässä alkaa omakin kelkka kääntyä. Milan on ollut heikko jo pitkään ja huonolta näyttää. Maalintekopaikoille päästään vain vaivoin ja nekin paikat tuhritaan, hyökkäyspelin ideat loppuvat puolessa kentässä, puolustaminen on sekoilua... näyttää siltä kuin äijät olisi vaan heitetty kentälle, että pelatkaa pojat.

Omat plussat ja miinukset; tällä kertaa miinukset kärkeen ja vain yksi plussa:

––– Tomori: Kaksi keltaista korttia, joista ulosajoon johtanut aivan typerässä tilanteessa. Tomorin puolustukseksi sanottakoon, että ei siinä oikein kontaktia ollut, mutta eipä olisi ollut edes aihetta vihellykseen, jos ei olisi jalalla kurottanut Laurienten juoksulinjalle. Todella surkea suoritus yhdeltä joukkueen kokeneimmista pelaajista. Ei pää kestänyt alkuunkaan kamppailupelaamista Laurienten kanssa.

–– Jashari: Ei pystynyt alkuunkaan astumaan pelintekijän saappaisiin. Menetti pallon hyvin vaarallisessa paikassa avausmaalia edeltäneessä tilanteessa. Osan vastuusta Jasharin heikkouteen liittyen kantaa koutsi Allegri, joka ei ole peluuttanut Jasharia tarpeeksi. Vaikea paikka se on yrittää korvata Modric yhtäkkiä.

– Allegri: Gabbia sanoi jossain haastattelussa, että olivat varautuneet erilaiseen matsiin. Se kertoo siitä, että iso epäonnistuja peliin lähestymisessä on ollut Max Allegri.

+ Saelemaekers: Minusta Alexis oli ainoa, joka ei ansainnut varsinaisesti miinuksia. Koko joukkue oli enemmän tai vähemmän huono.

[IlDiavolo]

Curvalla perinteisesti varsin näyttävä edustus Mapeilla Joukkue uskaltanut edes astella pelin päätyttyä näiden eteen. Huvitti lueskella flashscoresta Migreenin tämän kertaista päähän pistoa. Tomoria ei eilen hikoilu ilmeisesti napannut. Vaan mitäs tekee Migreeni. Kopissa tauolla keksii, että 0-1 tilassa alivoimalla kantsii ottaa toinen hyökkääjä veke ja lyödä lisää voimaa puolustukseen. Ehkä 1-0 tappio olisi näyttänyt paperilla hyvältä?

No samapa tuo. Eipä siellä muitakaan näyttänyt liiemmin mikään nappaavan. Että ei hätiä mitiä, chämppärin edustuspaikka on saletti ilman, että siitä mitään taistelua joutuisi edes käymään. Ja mitä väliä silläkään loppu viimein on. Ok, rahaa tulee mutta loppu viimein se on vain edustus.

Como vienyt tietenkin otsikot mutta pelaahan Sassuolokin perinteiseen tapaan virkistävää ja ennakkoluulotonta palloa isoja kunnioittamatta. Jonkun Grosson tietenkin aivan typerää edes ajatella lähteä pilaamaan valmennuskäyräänsä Milanin kaltaiseen ympäristöön jossa olet valmiiksi tuomittu häviämään. Ellet sitten ole joku helvetin Allegri.

Bergamossa kännipäissäni jututin yhtä baarin pitäjää. Juventino. Kiinnosti mitä mieltä tästä omasta inhokkivalmentajasta. Vanhassa lutkassa voitetut Scudettot pelastivat paljon mutta myönsi itsekin ettei 1-0 idealogia ole enää tätä päivää.