Viikon kasvo: Jan Walden, jalkapallolähettiläs
[12.4.2006 10:48:00]
Vaikka kotimainen jalkapallokausi 1999 on pelien osalta ohi, Veikkausliigan kilpailu- ja koulutuspäällikkö Jan Waldenilla riittää edelleen kiireitä. Ensi kauden järjestelyt ovat käynnistyneet täydellä tohinalla, ja kulunut kausikin aiheuttaa vielä päänvaivaa. Perjantaina 5.11. järjestettävä Veikkausliigan Päätösgaala pitää Waldenin täydessä työn touhussa.
- Tulevan kauden suunnittelun lomassa Päätösgaala vie paljon energiaa, mutta se on mieluisaa työtä. Mikä olisi mukavampaa kuin saada juhlia päättynyttä kautta yhdessä kaikkien Liigajalkapalloilua kehittäneiden ihmisten kanssa. Erityisen mukavaa on palkita onnistujia, vaikka monet palkinnonarvoiset henkilöt jäävät ikävä kyllä pakosta vaille ansaitsemaansa tunnustusta, Jan Walden kertoo syksyn ohjelmastaan.
- Tervetuloa gaalaan myös kaikki jalkapallon ystävät. Kello 22.00 lähtien Helsingin Kaivohuone on avoinna kaikille, Walden lisää.
Jan Walden, 31, on työskennellyt kaksi vuotta kotimaan pääsarjaa pyörittävän Jalkapalloliiga ry:n palveluksessa. Tänä aikana on Veikkausliigassa pantu toimeen monia suurisuuntaisia projekteja.
- Varsinkin olosuhdeohjelmamme on vaatinut hurjasti aikaa ja vaivaa. Olemme johdonmukaisesti pyrkineet tekemään Veikkausliigasta yhtenäisen ja toimivan paketin, jossa sekä itse peli että sen katsominen olisivat mahdollisimman miellyttäviä kokemuksia. Kenttä- ja katsomo-olosuhteiden parantamisen ohella olemme kehittäneet koko Veikkausliigan kattavan laatujärjestelmän, jotta kaikilla osa-alueilla homma toimisi saman konseptin mukaisesti yhteen hiileen puhaltaen, Walden selvittää.
Kohti ammattimaisuutta
Suomalaista jalkapalloilua on elätetty pitkään talkoohengessä, mutta nykymaailmassa myös urheilua on lähestyttävä ammattimaisesti. Waldenin aika meneekin pitkälti uusien toimintamallien sisäänajamiseen ja seuraväen kouluttamiseen uusia haasteita varten.
- Seurat ovat olleet hyvin halukkaita uudistamaan toimintamallejaan, joten työ on ollut palkitsevaa. Toisaalta vieläkin joskus on ollut vaikeaa saada kaikki tahot ymmärtämään, että Liigan tarkoituksena on kaikkien seurojen ja koko suomalaisen jalkapallotoiminnan yhteinen etu. Tällöin seuratkin joutuvat silloin tällöin tekemään lyhyen tähtäimen ”uhrauksia”, jotta tulevaisuudessa kokonaisuus toimisi saumattomasti. Suomalainen jalkapallokulttuuri on vielä sen verran kapealla pohjalla, että yhdelläkään seuralla ei pitäisi olla varaa sooloilla, vaan futiksen kokonaiskehityksen tulisi olla kaikkien tärkeysjärjestyksessä ykkösenä, Walden pohtii.
Kehitystä oikeaan suuntaan
Vaikka Jan Walden myöntää, että kuluneella kaudella oli varmasti paljon parantamisen varaa, hän pitää kehityksen suuntaa hyvänä. Myös kilpailullisesti kausi oli Waldenin mielestä menestys, vaikka yleiseen tason nostamiseen pitää edelleen pyrkiä.
- Tavallaan Hakan ja HJK:n ylivoima oli terveellinen ilmiö. Totta kai mestaruustaiston jääminen vain kahden joukkueen kamppailuksi vei hieman tunnelmaa keskikastiin jääneiden osalta, mutta samalla futisfanit saivat nähdä, mitä hyvästä ja pitkäjänteisestä työstä seuraa.
Veikkausliigan strategiaan olennaisesti kuuluvan aktiivisen tiedotus- ja mediapolitiikan kehittäminen kuuluu myös Waldenin keskeisiin tehtäviin.
- Tälläkin saralla on vielä paljon tekemistä, mutta kehitystä on tapahtunut. Kotimaisen jalkapalloilun näkyvyys on nyt parempi kuin koskaan. Erityisesti iloitsemme tv-kontaktien määrän kaksinkertaistumisesta. Televisionäkyvyys on tärkeä tekijä, kun neuvotellaan yhteistyökumppanien kanssa. Tutkimusten mukaan Veikkausliigan imago on myös parantunut selvästi. Tätä pidetään huippusarjana.
Katsojamäärät eivät pelota
Paljon keskusteltu ”yleisökato” ei saa Waldenia vakuuttumaan Veikkausliigan toiminnan epäonnistumisesta tai suomalaisen jalkapallon vähäisestä kiinnostavuudesta.
- Ensinnäkin katsojamäärien laskentaperusteet uudistettiin, mikä näkyy selvästi. Nyt ei laskettu ”kuolleita sieluja”. Toiseksi meillä oli tälle kaudelle yhteisiä sitoumuksia mm. tv-näkyvyyden parantamiseksi, joten ottelupäivissä ei ollut juurikaan liikkumavaraa seurojen toiveiden mukaan. Kokonaan eri kysymys sitten on, pitääkö jalkapallon elää näin paljon television ehdoilla, mutta tälle kaudelle päätettiin yhdessä tällaisesta linjauksesta.
- Sitä paitsi osoittaisin hiukan syyttävällä sormella myös seuroja, jotka yhtyivät joidenkin medioiden rakkikuoroon ja tyytyivät manailemaan otteluiden huonoja ajankohtia sen sijaan, että olisivat aktiivisesti pyrkineet parantamaan markkinointiaan. On selvää, ettei otteluun tule katsojia, jos seurojen edustajat vain valittelevat julkisuudessa, kuinka älyttömään aikaan taas pitää pelata. Huomattavaa on, että suurimmat narinat tulivat yleensä seuroilta, joiden markkinoinnissa oli eniten petrattavaa. Heille jokaikinen pelipäivä ja –aika tuntui olevan väärä. Markkinointiinsa satsanneet seurat kyllä keräsivät katsojia ”huonoinakin” päivinä, Walden kuittaa.
- Täytyy kyllä myöntää, että ensi kaudelle otteluiden ajankohtia on syytä pohtia hieman tarkemmin. Ensi kauden suunnitelmat ovat vasta työn alla, joten niistä en välittäisi vielä puhua. Monien eri osapuolten on ensin annettava sanoa sanansa.
Äänestys
