Kysymyksiä / Vastauksia jalkapallosta

[Hasan Sas]

Lisäajalla ja mahdollisesti viimeisellä vitosella johtoasemassa oleva joukkue ottaa usein taktiikakseen ns. kulmalipulla nyhväyksen, eli maalia ei edes yritetä vaan viedään pallo kulmalipulle jossa suojaillaan ja yritetään hankkia kulmapotkuja, vapaapotkuja ja rajaheittoja, joissa niissäkin tavoite on päästä vaan aina uudestaan suojailemaan palloa. Ihannetapauksessa loppuvihellykseen asti. Tylsän näköistä, mutta tarkoitus pyhittää keinot ja yleisesti tuntuu aika tehokkaalta tavalta kuluttaa aikaa. Parhaimmillaan kerrallaan saa minuutteja kulumaan ja kun saa pallon haltuunsa uudestaan voi sen taas viedä kulmalipulle.

Olen usein miettinyt, että miksi tätä ei aloittaisi jo aikaisemmin kuin vasta lisäajalla. Yleensähän tappiolla oleva joukkue painaa päälle, niin tällainen poltetun maan taktiikka optimoisi hukka-ajan. Hyssyttelystä asiaan, tasoerot ovat usein suuria ja joissakin peleissä bussitus on altavastaajan ainoa keino päästä pisteille. Onko mikään joukkue ottanut bussituksen tehostajaksi kulmalippunysväystä kylmästi ottelun tai vaikka toisen puoliajan alusta asti? 0-0-tasapeli kiiluvana mielessään? Tai heti jos pääsee johtoon, aivan sama paljonko peliä on jäljellä? Lisäbonuksena suurin osa joukkueesta saa happea, kun nysväyksessä aktiivisena on yleensä 1-3 pelaajaa. Todellista jalkapallojuhlaa ja nerokas shakkiliike otteluun selvänä altavastaajana lähtevältä porukalta? Kyynistä peliä, vai jalkapalloa parhaimmillaan? Pallonmenetyskään ei hirveästi tuossa välittömästi haittaa, kun muu pelaajisto on puolustusorganisoituna ja matkaa omaan maaliin se 100 metriä.

Mitkä olisivat tämän taktiikan edut ja haitat, jos nyt vaikka 51. minuutin kohdalla tekemänsä 1-0-maalin jälkeen aloittaisi aina tämän perseilyn välittömästi? Jos nyt ajatellaan vaikka, että ennen ottelua on ollut 50-30-20-altavastaaja? 1 haitta nyt ainakin on, että jos joku normaalipelissäkin bussittava Stoke, eli sellainen joka ei normaalisti pelaamallakaan saa kuin 0-2 laukausta aikaiseksi, ottaisi tämän homman ohjenuorakseen ja se toimisi, niin aika äkäseen tulisi sääntömuutos jolla tuo eliminoitaisiin, mutta miksi se toimisi ja miksi ei? Ja jos ei toimisi esim. 30 minuuttia ennen loppua aloitettuna niin miksi toimii 5 minuuttia ennen loppua aloitettuna? Ja mikä olisi se minuuttimääräinen sweet spot, jota ennen on huono taktiikka ja jonka jälkeen hyvä?


edit: omalla puulaakiuralla silloin harvoin kun vastustaja kehtasi höntsässä tehdä tätä lopussa, niin juoksin aina suoraan "vahingossa ja kömpelönä" heti selkää päin ja pyllistelijä naama edellä sepeliin. Vapari vastustajalle, mutta suojausnysväys jäi siihen kertaan. Ei kuitenkaan toimi samettisilla ammattilaiskentillä, kun siinä juuri paras lopputulema on aina se vapari, jonka pelkkään valmisteluun saa tuhlattua 30 sekuntia ja kun vastustaja ei saa vaparissa lähellä olla niin uusi nysväys saadaan valmisteltua rauhassa.

Tätä asiaa sivutaan Andersonin Sallyn Numeropelissä. Tony Pulisin Stoken pelikirjaan nimenomaan kuului pelata aikaa koko matsin ajan lähinnä erikoistilanteiden kautta, joiden antamiseen käytettiin tietoisesti mahdollisimman pitkä aika. Ja toki nämä erikoistilanteet olivat samalla myös tehokkaita. Numeropelin mukaan kaudella 2010-2011 pallo oli pelissä Stoken matseissa keskimäärin 58,52 minuuttia, kun koko Valioliigan keskiarvo oli 62,39 minuuttia. Siihen kirjassa ei valitettavasti puututa, miksi tuomarit eivät huomioineet Stoken ajanpeluuluta niin paljon kuin selvästi olisi pitänyt.

[Jinete]

Numeropelin mukaan kaudella 2010-2011 pallo oli pelissä Stoken matseissa keskimäärin 58,52 minuuttia, kun koko Valioliigan keskiarvo oli 62,39 minuuttia. Siihen kirjassa ei valitettavasti puututa, miksi tuomarit eivät huomioineet Stoken ajanpeluuluta niin paljon kuin selvästi olisi pitänyt.

Getafe on tehnyt tästä taidetta ja esim. viime keväänä Rayo Vallecanoa vastaan pallo oli pelissä 44 minuuttia ja 22 sekuntia. Ja kannattaa huomata, että Rayo meni johtoon 7. minuutilla ja voitti ottelun 1-0. Getafe on jopa onnistunut painamaan pallollisen peliajan n. 55 minuutin tuntumaan 116 minuuttia kestäneessä ottelussa Barcelonaa vastaan.

[Huupponen]

Onko virallista tietoa että Suomen off/preseason on maailman pisin laatuaan? Usein näkyy mainittavan "maailman pisin".

[Eom92]

Taitaa olla maailman pisin osin harhaa, osittain totuutta melko lähellä . Esimerkiksi jos kaikki kauden ottelut otetaan mukaan runkosarjan lisäksi eli karsinnat& playoffit jne Kanadan pääliiga on ollut edellä välillä, välillä jäljessä Suomea kauden pituuden suhteen.

Esim. vuonna 2023 Kanadassa viimeinen finaali 28.10 ja sitten eka v 2024 peli 13.4.

Suomessa samat 5.11 ja 6.4.

Tänä vuonna taisi olla taas Veikkausliiga edellä offseasonin pituudessa. Miten ensi vuonna?

Siis luonnollisestikin eri vuosina eri lailla päivinä kauden alkaminen/päättyminen ja osalle joukkueista eri pituisia taukoja.


Eli Kanada näyttäisi ainakin olevan tässä kova kilpailija, miten lie muut liigat?

[Savon keisari]

Onko virallista tietoa että Suomen off/preseason on maailman pisin laatuaan? Usein näkyy mainittavan "maailman pisin".

Ei ole maailman pisin. Euroopassakin esim. Islannissa on pitempi, joskin esim. Färsaarilla kyllä lyhyempi. Sitten muualla maailmassa esim. Nepalissa pääsarja kestää noin kuukauden.

[Ilkeä Eläinlääkäri]

Cookinsaarilla kausi alkoi 9.7. ja päättyi 28.10., joten mikäli ensi vuonna on sama aikataulu, niin pre-season kestää 8,5kk.

[Billy the Badger]

Afganistanin liiga alkoi 6.12.2024 ja päättyi 7.1.2025. Uusi kausi alkaa ilmeisesti joulukuussa.

[janne#1]

Luulen, että Grönlannin preseaon on pisin.

[Eom92]

Menisin kyllä Monacolla tässä puhumattakaan Vatikaanista. Nauru: ei taida olla mitään liigaa/turnausmuotoa, San Marino ja vastaavat eri tasolla pelien määrän suhteen.

Mutta jos itsenäiset valtiotkaan ei olisi tämä raja eli sarja kuin sarja (tai joku offseason) niin tilanne muuttuisi vielä hankalammaksi:)

[Eom92]

Ei ole maailman pisin. Euroopassakin esim. Islannissa on pitempi, joskin esim. Färsaarilla kyllä lyhyempi. Sitten muualla maailmassa esim. Nepalissa pääsarja kestää noin kuukauden.

Nepalissa on ollut pariakin sarjaa pääsarjatasolla. Tätä ilmeisesti tässä viitattua Superliigaa on pelattu 2 vuoden välein, nyt kolme kertaa: 2021, 2023, ja 2025. Näin tässä sarjassa tämä offseason olisi noin 2 vuotta

Mutta Nepalissa on ollut myös toinen pääliiga ( Martyr's Memorial A-Division League)  , joka on käynnistynyt vaihtelevasti. Viimeksi v. 2023. Tässä Ananta Tamang, maajoukkuepelaaja kertookin eilisessä jutussa tähän liittyen

Tamang argued that he had the chance to play in the country’s league system for only four seasons during his 10 years in the national football scene. “I have got a chance to play in Bangladesh this season, but I missed the opportunity for the last two seasons,” said Tamang, captain of the 2023 A-Division League champion Church Boys United. There has been no league since then.

Maajoukkueessa viimeksi olleista kotimaasta valituista 2 pelaajaa edusti näitä Superliigan joukkueita, ja 9 Martyrs.-liigaa, joten painotus vahvasti Martyrsin puolella tässä. En tiedä sitten miten nämä jos ei pelejä ole ollut ovat pitäneet pelikuntoaan yllä ?


Eli Nepal voi olla oikea vastaus, offseason laskutavasta johtuen jopa vuosia!

[The Real Wolf]

...
Eli Kanada näyttäisi ainakin olevan tässä kova kilpailija,
...

- Siihen on syynsä:

https://youtube.com/shorts/l-7_Qc7qNlU?si=MGtMwQDU7df8yS82

[Röytän Karhu]

Grönlannin futismestaruus ratkaistiin viime vuonna suoraan lopputurnauksena 3.-10.8. Tänä vuonna pelattiin sentään yksi karsintaturnaus kesäkuun lopulla.

[Eom92]

Ehkä jo aiemmin mutta, muutaman osan kysymys:

1) Keitä ovat Suomessa pelanneet ulkomaalaiset, joilla  kovin seuratausta. Yksi virallinen ottelu vähintään, vaikka UEFA rankingin kovimmissa seuroissa. Tyyliin Taiwolla Milanissa otteluita, joka nyt juuri rankingissa 25.

2) Suomeen lainaksi myös "kovimmista" seuroista tulleet.

[meh]

Julien Faubert pelasi muutaman ottelun Real Madridissa.

[Billy the Badger]

Jengien sijat kavereiden siellä pelatessaan:

Taiwo, AC Milan, 10.
Annan, Schalke, 15.
Faubert, Real Madrid, 10.

[Ilkeä Eläinlääkäri]

Heitetään tähän alkuun Honkaan vuonna 2013 siirtynyt MM-kisoja, Valioliigaa ja Uefa cupin finaalia pelannut Abdoulaye Meite. Kaikissa vieläpä isossa roolissa.

Jaroon siirtyi kaudeksi 1998 hollantilainen Hans Gillhaus, joka pelasi kolme MM-ottelua kesällä 1990.

Interiin siirtyi kaudeksi 2017 Julien Faubert, joka pelasi lähes 100 ottelua West Hamissa Valioliigaa, reilusti yli 200 Ligue 1-ottelua Bordeauxissa, kaksi ottelua Real Madridissa ja peri Zidanelta kymppipaidan Ranskan maajoukkueessa tehden kaikissa pelaamissaan maaotteluissa maalin.

"Lähellä oli"-siirtoja ainakin B. Laudrup (TPV), Paul Gascoigne (FC Jokerit), Ronaldo (FC Honka) ja John-Arne Riise (PK-35)

e: No joo, enpä lukenut kysymystä huolellisesti, mutta kovia meriittejä Meitellä ja Gillhausilla joka tapauksessa.

e2: Hongassa pelannut Jean Marie Dongou pelasi Barcelonassa kolme virallista ottelua. Sitten oli se joku, joka pelasi Manchester Cityssä, mutta en muista nimeä.

[Jinete]

Julien Faubert pelasi muutaman ottelun Real Madridissa.

"El peor fichaje de la historia del Real Madrid"

Tuon otsikon on vuosien saatossa nähnyt aika usein. Usein vielä sen kuvan kanssa, jossa torkkuu vaihtopenkillä

[Tähtirinta]

Beto
Alan Waddle, Liverpool, Eurooppa Cupin voitto
Chris Whyte, Englannin mestaruus Leedissa
Gordon Hill, yli 100 peliä Manchester Unitedissa
Brian Greenhoff, yli 200 peliä Manchester Unitedissa
Juri Gavrilov

[voseli]

Ferenc Benen pelatessa Ferencvárosissa ei tainnut olla vielä mitään joukkuerankingeita, mutta kassiesan sivustolla takautuvasti laskettujen UEFA-joukkuepisteiden perusteella Ferencváros olisi parhaimmillaan ollut rankingin 6. paras joukkue (vuosi 1968).

[Eom92]

Faubert kyllä unohtunut itseltä kokonaan, mutta ei nämä Greenhoffit ja kumppanitkaan huolimatta kovista taustoista varmaan niin tuttuja kaikille ole.

[The Real Wolf]

Beto
Alan Waddle, Liverpool, Eurooppa Cupin voitto
Chris Whyte, Englannin mestaruus Leedissa
Gordon Hill, yli 100 peliä Manchester Unitedissa
Brian Greenhoff, yli 200 peliä Manchester Unitedissa
Juri Gavrilov

- Ivor Linton, Euroopan Cupin voittaja Aston Villassa (pelasi yhdessä ottelussa cupin aiemmilla kierroksilla) 1982. Kaksi vuotta myöhemmin Lappfjärds Bollklubbissa ja myöhemmin mm. Närpes Kraftissa.

[The Real Wolf]

Ehkä jo aiemmin mutta, muutaman osan kysymys:

1) Keitä ovat Suomessa pelanneet ulkomaalaiset, joilla  kovin seuratausta. Yksi virallinen ottelu vähintään, vaikka UEFA rankingin kovimmissa seuroissa. Tyyliin Taiwolla Milanissa otteluita, joka nyt juuri rankingissa 25.

2) Suomeen lainaksi myös "kovimmista" seuroista tulleet.

- Jos haetaan rankingissa juuri nyt, niin pakko heittää Gerry Creaney, Manchester City. Yksi ottelu TPV:ssä.

Chelseasta on käynyt Suomessa Lee Frost ja Graham Wilkins, MyPa.

Manchester United: David Wilson, RoPS

[The Real Wolf]

Ferenc Benen pelatessa Ferencvárosissa ei tainnut olla vielä mitään joukkuerankingeita, mutta kassiesan sivustolla takautuvasti laskettujen UEFA-joukkuepisteiden perusteella Ferencváros olisi parhaimmillaan ollut rankingin 6. paras joukkue (vuosi 1968).

- Bene ei koskaan pelannut Ferencvárosissa, mutta pelasi pitkän uran Ujpest Dozsassa, joka ainakin 1973 kyseisessä rankingissa 15. Samaan aikaan seurassa pelasi myös myöhempi Haka-peluri Endre Kolar.

Samassa seurassa aloitti pitkän uransa 1975 Jozsef Toth. Myöhemmin Närpiön Kraftissa.

[omp]

e2: Hongassa pelannut Jean Marie Dongou pelasi Barcelonassa kolme virallista ottelua. Sitten oli se joku, joka pelasi Manchester Cityssä, mutta en muista nimeä.

Alex Nimely oli tuo Cityssä pelannut Hongan mies.

Toni Doblas on myös syytä mainita. Pelasi Napolissa Serie A:ta vain pari kuukautta ennen siirtymistään Klubiin.

[Ilkeä Eläinlääkäri]

Entäs sitten Suomesta pisimmälle ponnistaneet ulkomaalaiset? Gustavo Manduca ainakin pelasi myöhemmin mm. Benficassa ja Mestareiden liigassa. Rui Modesto pelaa Udinesessa tällä hetkellä. Sitten oli se joku EIF:stä Real Betisiin siirtynyt kaveri.