Taisi mennä hieman kirjoituksestani ohi, sillä itsehän nimenomaan sanoin, että kyse on näkökannasta - siitä, mitä pitää arvokkaana. Ja omasta mielestäni juniorityö on äärimmäisen arvokasta, vaikkei se näkyisikään katsomoissa. Oikeastaan ajatus, että juniorityön tärkein tavoite on saada ihmisiä katsomoon, on itsessään aika helvetin kummallinen.
Niin, siis aloitin sillä, että kansallisten suurimpien seurojen laaja juniorimylly on aika suomalainen (Pohjoismainen) ilmiö sinänsä. Varmaan suurin osa maailman kannatetuimmista jengeistä pyörittää lähinnä muutaman joukkueen akatemiaa ja pelaajat sinne tulevat pitkälti muualta. Kaupungeissa on iso kasa pienempiä seuroja, jotka toimivat kasvattajarooleissa ja osa pelaajista tulee ihan ulkomailta asti. Brommapojkarnalla kerrotaan olevan Euroopan laajin junioriorganisaatio. Se kertoo siitä, että junioritoiminta seuran kivijalkana ei nähdä toiminnan pohjana maailmalla samalla tavalla kuin Suomessa. Ainakaan se ei liity kannattamiseen juurikaan, maailman suurimmat
seurat ovat suuria jäsenmääriltään ja nämä jäsenet ovat kannattajia, jotka ulkomailla koetaan osaksi seuraa toisin kuin Suomessa, jossa seurakäsite kattaa vain seuran organisaation, valmentajat, pelaajat jne.
MUTTA koska Suomessa kansallisesti suurimmat seurat melkein joka lajissa pitävät käsissään myös suhteellisen laajamittaista junioritoimintaa, sisältyy sinne mieletön potentiaali. 10 000 tuhannesta juniorista tulee muutama pelaaja edustusjoukkueeseen tai kansalliselle huipulle, myyntiinkin menevistä pelaajista usein suurin osa tulee seuraan ulkomaiseen akatemiatyyliin vasta murrosiän jälkeen. 10 000 vain harvalla ominaisuudet riittävät huipulle, silti jokainen näistä junuoreista vanhempineen on potentiaalinen seuraihminen, osaomistaja, kannattaja, sponsori lopunelämäkseen. Suomessa vituttaa niin ankarasti kun tätä ei edes haluta ymmärtää. Tai ymmärretään, mutta ei osata hyödyntää. Junioritoiminnalla on monia erilaisia merkityksiä seuralle.
Klubi on samalla tavalla kuin muutkin joukkueet riippuvainen niistä 13 muusta jengistä, jotka pääsarjassamme pelaa. Tässä maassa ei niin jalkapallofanaattista miljardimiestä löydy, että saataisiin aikaan yksi eurooppalainen huippujoukkue. Ainoa tie taitaa olla asenneilmapiirin ja yleisen kiinnostuksen kasvun kautta. Kuten jo aikaisemmassa kirjoituksessa mainittu - suomalaisen futiksen huonosta imagosta kärsii Klubi aivan samalla tavalla kuin muutkin joukkueet.
Ja muita muoviseuroiksi huutelu ja suomifutisken omaan pesään kuseminen auttaa tähän? Koska kiekossa?
Juuri tämä ajatusmalli aina ärsyttää ja sen takia ehkä liiankin kärkevästi olen tässä arvostellut juuri Klubia. Tottakai kaikki suomalaiset seurat
kärsivät suomalaisen futiksen heikosta imagosta samalla tavalla. Mutta mitäpä luulette kenellä on mahdollisuuksia kaikista eniten vaikuttaa siihen suomifutiksen imagoon? HJK:lla vai Mypalla ?? Tamu yritti sitä imagoa nostaa ja epäonnistui typeryyttään vaikka sai aikaan Suomen mittakaavassa aika yllättävänkin laajaa kiinnostusta, Tepsi yrittää seuraavaksi ja Honkakin kai. Faktaa vaan on, että Klubilla on näihinkin seuroihin nähden aivan eri planeetalta olevat mahdollisuudet muokata Suomifutiksen imagoa. Ei Jarot, Hakat, JJK:t paljoa voi suomifutiksen imagolle tehdä, isoista kaupungeista se lähtee ja Klubi on siinä avainasemassa. Hieno historiakin sen jo kertoo.
Ei tarivta mitään miljoonamiehiä edes taakse, nykyiset resurssit riittävät Suomessa hyvin. Pitäisi vaan vihdoin ja viimein ottaa se asenne, että Klubin mittarit ja rima Suomessa on aivan eri korkeudella kun Tamulla tai Lahdella. Jos voitetaan kolme kertaa kotimaassa putkeen tupla ja siihen päälle pelataan hyviä europelejä ja yleisökeskiarvo pyörii viidessä tonnissa, niin tuollaisessa tilanteessa pitäisi kaikkien ajatella, että ei vittu me ollaan oikeasti niitä stadin kingejä, että tämä ei riitä suurelle Klubille. Halu voittaa lisää ja olla paras kaikessa pitäisi uhkua seurasta, hieman samalla tavalla kun se uhkuu kiekkopuolella Jokereista, vaikka eivät ole voittaneet aikoihin oikein mitään. Klubin identiteetti on tällä hetkellä se, että ollaan tyytyväisiä kun "eom".
Tampereella on olosuhteisiin nähden kaksi erittäin varteenotettavaa juniorityötä (myös volyymilla mitattuna) tekevää seuraa. Ilves ja TPV tuottavat hyvän määrän junioreita, joiden nousua kansalliselle huipulle vaikeuttaa Tampereen käsittämättömän heikot harjoitteluolosuhteet. Ja miksipä kaupungin niihin tarvitsisikaan panostaa - eihän TamU kymmentä kuplahallia tai lämmitettyä nurmikenttää tarvitse. Junnut sen sijaa saattaisivat tarvita. Hyvää duunia Pirkanmaalla tehdään, mutta enpä siitä osaisi TamUlle antaa kunniaa.
Tampereella kaupunki jarruttaa futista kaikilla tasoilla, sen olen kasarilta asti oppinut. Tamu ei itsessään tarvitse hyviä olosuhteita, tamperelainen pääsarjajengi tarvitsee, oli se sitten Tamu tai jokin muu. Kaupungin vastustus joka asiassa eikä vähiten kaikissa olosuhteissa sysää vaan sitä vastuuta suomifutiksesta muille isoille kaupungeille, niin pitkäksi aikaa kun Tampereella saadaan asioihin muutos. Yritys on kova.
Itse en usko, että Suomesta löytyy niin rikasta namusetää, että pelkästään kaivoon kannetulla vedellä saataisiin homma uudelle tasolle. Itse uskon, että kaikki lähtee tavallisista ihmisistä ja siitä, että yleinen kiinnostus ruokkii muidekin (suurempien) tulonlähteiden kasvua. Mielestäni vastuu on suurella yleisöllä.
Olen samaa mieltä osaltaan, silti tuokin kehitys lähtee isojen asutusalueiden ihmisistä. Varsinkin Helsinki on mediahuomiossa ja muutenkin alue, että jos siellä futis lyö itsensä läpi, niin muut seuraavat aikanaan. Kehitys ei tule lähtemään myllykoskelaisen, vaasalaisen tai maarianhaminalaisen ihmisen sisältä.
Hongalla on tälläkin hetkellä muutama niin lahjakas nuori pelaaja, että vahvasti epäilen pelaajamyyntitulojen pysyvän vähintään samalla hyvällä tasolla. Tietty, jos kaupoissa epäonnistutaan monta kertaa putkeen, tulee Hongalle noutaja. Tämähän lienee kaikille selvää.
Niin, juuri luottaminen pelaajamyynteihin on sitä huonoa taloudenhoitoa. Se ei tee Hongasta yhtään sen parempaa taloudenhoitajaa kuin Tamusta, jos heillä lotossa tulee parempi arpa. Pelaajamyyntikään ei ole itsessään kiinni omasta juniorityöstä, vaan esimerkiksi siitä millaisia nuoria ja lähes valmiita pelaajia hankitaan muualta. Esimerkiksi Klubi ei myy merkittävästi enempää pelaajia ulkomaille kuin vaikkapa Tamu on tehnyt, vaikka toisella on suomen paras junnuorganisaatio ja toisella ei ole sitä ollenkaan. Hongankin myynnit ovat olleet paljolti muita kun omia kasvatteja. Hongan touhu näyttää juuri siltä, että kohta ollaan ongelmissa.
Eikö se sitten ole niin, että ollaan menestytty hyvin, jos kukaan kilpailijoista ei ole menestynyt paremmin?
On menestytty, olenhan sen moneen kertaan todennut. Pitäisi vaan olla mielestäni itsestään selvää se suhteellisuus, että Fc Lahti on menestynyt kun kerran viiteen vuoteen se on voittanut pronssia. Lahden fanit ovat ylpeitä siitä. Klubi on menestynyt suhteellisesti silloin kun viiteen vuoteen ollaan voitettu 6 pyttyä kotimaassa ja menestytty Euroopassa muita suomalaisia paremmin. Kansallisesti suurin seura, mittarit luulisi menestyksellekin olevan eri tasolla kun nuorilla muoviseuroilla. Ihmettelen juuri miksi klubifanit eivät tätä ajattele näin.
Jos olet kiinnostunut, mitä on oikeasti tapahtunut, lue vaikka Tähtien tarina. Taatusti mielenkiintoista luettavaa muillekin kuin Klubi-henkisille. Saat sieltä hieman perspektiiviä.
No on pitänyt kyseinen eepos lukea ja jossain välissä luenkin. Faktaa vaan on, että suuri mahdollisuus ja iso kasa rahaa hukattiin, onhan noista ajoista juttua kuultu jo kohta vuosikymmen. Silloin sentään asenne Klubilaisillakin oli oikea, osaaminen taas uupui. Onneksi seuran omistus on niin vakaalla pohjalla, että se kestää jatkossakin esimerkiksi tappiollisia kausia. Siihen päälle on hyvä rakentaa ja edelleen Klubin potentiaali on omassa kastissaan.
Nyt meni hieman ohi. Oletko siis vastapuolen edustajana pettynyt siihen, ettei Klubi voita vielä useammin mestaruuksia vai mikä hiertää? Jos nyt oikein ymmärsin, on aika alistunutta ajatella, että koko suomalaisen futiksen tulevaisuus on Klubin harteilla. Kuten jo aikaisemmin kirjoitin, ei yksi joukkue voi tehdä kovinkaan suurta muutosta. Samassa veneessä ollaan, haluttiin tai ei.
Samassa veneessä ollaan, Klubi vaan on veneen ruorissa kun suurin osa muista seuroista on kiinni airoissa ja osa vuosi vuoden jälkeen pelastusrenkaassa. Yksi joukkue ei isoa muutosta voi tehdä, vaikka Tepsi sitä yrittää ja Tamu yritti aiemmin. Kaikki vaan odottavat että koska Klubi tulee avuksi. Enkä tarkoita mitään taloudellista hulluttelua, vaan talkoita joissa Suomen isoimmat seurat haluavat oikeasti kasvattaa imagoa. Toisekseen Klubin edustajat ovat niitä ainoita kavereita, jotka voivat koota muut seurat tyyliin Hjallis taistelemaan liigatoimiston munattomuutta vastaan ja esimerkiksi järisyttämään Palloliittoa. HJK:n pitäisi määrätä ja lyödä nyrkkiä pöytään.
Ja ei en ole vastapuolen edustaja, en edes Tamun kannattaja. Olen vaan joskus siellä täydellä stadikalla värjötellyt ja ajatellut, että se on todella mahdollista, että yksi suomalainen seura toimisi suunnannäyttäjänä ja kasvaisi esimerkiksi suurimpien kiekkoseurojen tasolle arvostetuksi suomalaisen urheilun toimijaksi. Sellaiseksi jota ei kukaan Suomessa sano potkupallojoukkueeksi. Sen vuoksi ehkä kritiikkini Klubia kohtaan on niin suurta, kun olen pettynyt kun mitään kehitystä ei koskaan tapahtunut ja nyt tämä entinen toivomani yksi Pohjoismaiden arvostetuimmista seuroista onkin tyytyväinen kun ollaan saatu yksi pytty enemmän vuosikymmenessä kuin seura, joka tuolloin aikanaan ei vielä ollut edes syntynyt.
