SHOKKI: TamU:n talous täysin kuralla

[dusanbasek]

Syy miksi Tampere United meinattiin myydä Ye Zheuynille!

Putkonen huolissaan Veikkausliigaseurojen taloudesta
30.10.2006

Veikkausliigan mestaruuden voittaneen Tampere Unitedin väistyvä toimitusjohtaja Petteri Putkonen on huolissaan liigaseurojen taloudesta. Hän kaipaisi sekä liigalta että seuroilta avoimempaa ja tarkempaa taloudenpitoa.

Putkonen on itse entinen ykkösdivisioonatason pelaaja, joka siirtyi pankkimaailmasta Unitedin toimitusjohtajaksi viime vuonna. Tämän kauden päätteeksi hän jättää tehtävänsä tamperelaisten peräsimessä – syyt eivät ole virallisesti tiedossa, eikä niistä tässäkään puhuta.

Putkosen näppituntuma Veikkausliigaan kertoo, että monet seurat elävät taloudellisesti riskirajoilla.

”Haluaisin että jalkapalloperheen sisällä pystyttäisiin keskustelemaan avoimemmin taloudellisesta tilanteesta. Pitäisi olla avointa keskustelua ja kaikki faktat kaikkien saatavilla. Niiden pohjalta voitaisiin paremmin yhdessä miettiä, kuinka tätä seuratoimintaa kehitetään. Viime kädessä talous on se, joka ratkaisee”, Putkonen kertoo.

”Voidaan kysyä, pitääkö meidän kaikkien toimia samalla tavalla, onko kaikilla siihen resursseja? Onko järkevää pitää kaikkien kohdalla kiinni samoista säännöistä, jos siellä on sitten taas joku konkurssissa? Näistä pitäisi keskustella avoimesti faktat pöydässä.”

Liiga valmistautuu tulevaan
Veikkausliiga teki täksi kaudeksi kovia satsauksia etenkin markkinointipuolella. Liigan tavoitteet ovat olleet kovia ja suunnitelmat suuria.

”Onhan se oikea suunta, kun resursseja lisätään. Silloin se ei hyödytä, jos ne liigan resurssit ja liigaseurojen yhteiset resurssit ei kohtaa. Nämä uudet promoottorit ovat hyviä persoonia ja me olemme pystyneet tekemään heidän kanssa mukavasti yhteistyötä. Ei tämä vuosi kuitenkaan ole ihan sitä ollut, mitä tämän liigan uudelleenorganisoinnin myötä toivottiin. Kaikki hakee vähän vielä toisiaan.”

Putkosen mielestä Veikkausliiga valmistautuu jo nyt tulevaan – jalkapallobuumia odotellessa.

”Kukaan ei ole sateentekijä vaan pienin askelin mennään. Joskus tuntuu, että mennään vähän liian pienin askelin. Meidän on oltava valmiina kaikkeen, jos 2008 EM-kisapaikka tulee ja se synnyttää samanlaisen buumin kuin jääkiekon MM-huuma 1995. Liigan toiminta varmasti tähtää osin siihen, ettemme ole silloin housut kintussa”, Putkonen uskoo.

Onkin mielenkiintoista seurata, onko maajoukkueen mahdollisella menestyksellä ja Veikkausliigan suosiolla mitään yhteyttä. Jos Suomi arvokisoihin selviää, ei joukkueessa voi olla monta Veikkausliigan pelaajaa. Eräiden mielestä kyse on jopa tyystin eri lajista.

”Onhan siellä 2008 EM-lopputurnauksessa ainakin Kavén ja Wiss”, Putkonen vitsailee.

”Vakavasti ottaen, olisi sillä varmasti jotakin vaikutusta meidänkin yleisömääriin. Kuinka iso se loikka sitten on, sitä on vaikea sanoa. Joka tapauksessa se toisi ihan takuulla lisää pelimerkkejä liigallekin ja kun raha lähtee kiertämään täällä, niin samalla hyvä lähtee kiertämään. Se on mahdollisuus, joka voidaan käyttää ainakin niissä seuroissa, jotka ovat silloin siihen valmiita ja joilla on siihen resurssit. ”

”Suurempi vaikutus olisi varmasti sillä, jos joku suomalaisjoukkue etenisi Mestarien liigan lohkovaiheeseen. Sitä satoahan HJK:kin kaiketi edelleen niittää.”

Tampere Unitedilla on siihen seuraavaksi mahdollisuus.

Unitedilla raskas kausi
Tampere Unitedin toimitusjohtajalle kausi on ollut raskas monessakin mielessä. Kaikesta ei vielä ääneen puhuta, mutta jostakin sentään.

”Kausi on ollut tosi raskas. Se johtuu monista asioista. Meillä on tehty uutta organisaatiota ihan nollasta. Kausi alkoi jo helmikuussa liigacupilla ja huhtikuussa jatkettiin Veikkausliigalla, kun Ratinassa oli vielä 36 senttiä lunta. Kansainväliset pelit on vienyt paljon resursseja ja aikaa, ja kun Veikkausliigakin jatkuu melkein talveen asti niin, kyllä tämä on ollut tosi pitkä ja raskas kausi.”

Putkonen myöntää, että United on samassa ongelmallisessa kelkassa kuin moni muukin seura. Vaikka menestystä on tullut joka vuosi, ei se ole suoralta kädeltä muuttunut rahaksi.

”Niukkuus meilläkin vallitsee niin kuin monilla muillakin seuroilla. Tänäkin vuonna tehdään taloudellista tappiota, joka aiheuttaa toiminnassa tiettyjä käytännön ongelmia. Suuri syy tähän on siinä, että menetimme muutaman ison yhteistyökumppanin, ei ollut edellisen kauden Lazio-pelin kaltaista vetonaulaa ja kolmantena emme tehneet yhtään pelaajakauppaa. Jokainen ymmärtää, kuinka suuri asia esimerkiksi Mikko Kavénin myyminen Hollantiin olisi ollut.”

Putkonen näkee saman ongelman monella suomalaisella seuralla. Budjetteja rakennellaan unelmien, ei realismin varaan.

”Budjetit on tulopuolen suhteen rakennettu äärimmilleen epävarmojen saatavien suhteen. Jos tulee positiivisia asioita, niin mennään budjetin mukaan, mutta jos niin ei käy, ollaan vaikeassa tilanteessa.”

”Valitettavasti menestys ei korreloi euroja. Totta kai mestaruus nytkin helpottaa ensi kauden markkinointia ja Tampere United –nimisen tuotteen myyntiä. Mutta toisaalta se ei ole näkynyt esimerkiksi yleisömäärissä, meillä on ollut alkukautta pienempiä yleisömääriä nyt syksyllä, vaikka taisteltiin mestaruudesta. Yksi merkittävä asia tässä on Tampereella tietysti sekin, että jääkiekkokausi alkaa 15.9. Ratinassa puhaltaa silloin jo aika kylmä pohjoistuuli.”

Putkonen haluaisi nähdä tulevaisuudessa enemmän omavaraisia seuroja, jotka pystyisivät elämään ilman suurten mesenaattiensa jatkuvaa tukea.

”Liian paljon suomalaiset jalkapalloseurat elävät omistajien tai isojen yhteistyökumppanien takataskun varassa. Voitollinen toiminta on todella vaikeaa. Ei HJK:llakaan varmasti ollut Nurmela, Ghazi, Pohja ja Aho alkuperäisessä budjetissa, mutta jostain nekin rahat vain raavittiin. Mutta näin se menee. Euromenestystä tarvittaisiin, että raha lähtee liikkumaan tähänkin suuntaan”, Putkonen tietää.
Lauri Hollo

[FS Södra]

Menestys on yhteinen  ;D

[Jii]

”Budjetit on tulopuolen suhteen rakennettu äärimmilleen epävarmojen saatavien suhteen.”

Toimitaanko millään muulla alalla näin?

[Ilmarinen]

Toimitaanko millään muulla alalla näin?

Ainakin Suomessa kiekkopuolella toimitaan. Erona vain, että SM-liiga tulee pelastamaan pulaan joutuneet rahallisilla avustuksilla.  :

[Jälkipelin Mestari]

Ja lähde jutulle oli? Pitäisi aina mainita.

[shots]

Ja lähde jutulle oli? Pitäisi aina mainita.

http://plaza.fi/stadion/jalkapallo/veikkausliiga/taustaa-ja-tilanteita/putkonen-huolissaan-veikkausliigaseurojen-taloudesta

[Santeri]

Luulis, että nää toimitusjohtajat ymmärtäis sen ettei voi elää yli varojen. En ymmärrä kuinka bisnesmaailmasta tullut ihminen ei voi tätä ymmärtää. Älä rakenna joukkuetta johon ei ole varaa. Sitten ei ehkä tule menestystä. mutta se on pahempi moka jos konkka iskee...

[Vuoden Vaihde]

Luulis, että nää toimitusjohtajat ymmärtäis sen ettei voi elää yli varojen. En ymmärrä kuinka bisnesmaailmasta tullut ihminen ei voi tätä ymmärtää. Älä rakenna joukkuetta johon ei ole varaa. Sitten ei ehkä tule menestystä. mutta se on pahempi moka jos konkka iskee...

Mutta onko näissä tapauksissa seuran hallitus ja PJ sitten se pahin pääpiru. Siis että hallitus "pakottaa" hakemaan lisää riskejä ja menestystä ja sitten toivotaan, että yleisöä tulee paikalle...välistä tuntuu, että se onkin näin päin...Toimitusjohtaja (tai ihan mikä vaan) tekee vaan sitä mitä käsketään kun isot herrat esittelee yhteistyökumppaneilleen suuruuden hulluja suunnitelmiaan.. Eikös kaikki ole kuitenkin loppupeleissä helppoa..pelaajille ja valmentajalle ei voida maksaa enempää kuin mitä budjetissa on. Menot on suhteutettava tuloihin (jotka usein ovat tiedossa jo ennen kauden alkua). Yleisömäärät pitäisi budjetoida realistisesti. Toki voidaan tavoitella jotain 6000 ihmisen keskiarvoa, mutta budjetoitu yleisömäärä voisi olla esim. 4000-4500 ja jos se ylitetään niin sitten ollaan voiton puolella..

[Superspur]

Ainakin Suomessa kiekkopuolella toimitaan. Erona vain, että SM-liiga tulee pelastamaan pulaan joutuneet rahallisilla avustuksilla.  :

Ja nykyään siellä homma on alkanut toimimaan, kun pahimmatkin syöpäläiset on saatu toimimaan siten, että hommaa ei tehdä yli varojen. (Pelicans ja Ässät). Suljettu liiga sinänsä on jo niin paha syöpäläinen, että saisi ampua sen keksijät, mutta ei voi kiistää etteikö sen avulla nuo velkakoneet olisi saaneet hommaa kuntoon. Toki heillä vielä on paljon velkaa, mutta viime aikoina he ovat tehneet voittoa. Sm-liigan ns. avustukset pitää maksaa takaisin. Eli ne ovat apuvelkaa ilmeisesti 0% korolla, mutta takaisin ne pitää maksaa.

[Wozza]

Yleisömäärät pitäisi budjetoida realistisesti. Toki voidaan tavoitella jotain 6000 ihmisen keskiarvoa, mutta budjetoitu yleisömäärä voisi olla esim. 4000-4500 ja jos se ylitetään niin sitten ollaan voiton puolella..

Tai jos budjetoitu yleisömäärä olis 1000 niin aika varmasti jokainen veikkausliigaseura tekisi voittoa.
Itse olen ihmetellyt että miksi pitää ylipäätään budjetoida yleisömäärä.

[Vuoden Vaihde]

Tai jos budjetoitu yleisömäärä olis 1000 niin aika varmasti jokainen veikkausliigaseura tekisi voittoa.
Itse olen ihmetellyt että miksi pitää ylipäätään budjetoida yleisömäärä.

Hyvä kysymys...muistaaksen VPS asetti tälle kaudelle tavotteeksi jotain ~2700 katsojaa mutta samassa lauseessa kertoivat budjetin tulopuolen toteutuvan jos keskiarvo asettuu 2200 katsojaan. Kauden keskiarvo oli nyt jotain ~2500 katsojaa, joten tältä osin tulopuolella on tehty voittoa..muutama pelaaja lähti kauden aikana ja yksi tuli..joten tältä osin voisi olettaa tilinpäätöksen olevan positiivinen..nehän vois kyllä jättää kokonaan budjetoimatta, mutta kai yhteistyökumppaneille pitää jotain kertoa siitä, että mitä odotetaan. Usein vain odotetaan kuuta taivaalta kun vähän vähempikin riittäis...

[tipe]

Tai jos budjetoitu yleisömäärä olis 1000 niin aika varmasti jokainen veikkausliigaseura tekisi voittoa.
Itse olen ihmetellyt että miksi pitää ylipäätään budjetoida yleisömäärä.

Pakkohan se on tulopuolikin ottaa huomioon budjettia laadittaessa, varsinkin kun yleisötulot ei Suomessakaan ole mikään kärpäsenpaska seurojen rahavirrassa.

[Wozza]

Pakkohan se on tulopuolikin ottaa huomioon budjettia laadittaessa, varsinkin kun yleisötulot ei Suomessakaan ole mikään kärpäsenpaska seurojen rahavirrassa.

Mutta jos laittaisi edelliseltä kaudelta saadut lipputulot budjettiin. Tällöin yleisömäärällä olisi todennäköisesti vaikutus siihen että minkä kokoinen seuraavan kauden budjetti olisi. Tällöin vältyttäisiin todennäköisemmin konkursseilta vaikka katsojia ei hirveästi tulisi.

[Chegue]

Ei kai yksikään seura mene normaalista budjetin ylittämisestä konkurssiin. Pitää vain seuraavalla kaudella alkaa jo paikkaamaan syntynyttä vajetta ja huomioida vajeen olemassaolo tulevaisuuden visioissa.

[Udi]

Mitä budjetointi on?

Yrityksellä on aina odotuksia ja suunnitelmia tulevasta toiminnasta. Useat yritykset dokumentoivat nämä suunnitelmat toimintasuunnitelmaksi, liiketoimintasuunnitelmaksi tai projektisuunnitelmaksi. Budjetointi on väline, jolla yrityksen suunnitelmat tulevaisuudesta puetaan numeroiksi.

Vaikka budjetointi ei ole pakollista, yrityksen kannattaa tehdä se kuitenkin useista eri syistä. Budjetoinnin avulla yritys suuntautuu tulevaisuuteen ja tarkentaa omia suunnitelmiaan tulevasta toiminnasta. Budjetteja laadittaessa voidaan jo ennakolta havaita mahdollisia ongelmakohtia ja pohtia ratkaisuja niihin. Budjettien avulla yrityksen eri osien toiminta voidaan koordinoida järkeväksi kokonaisuudeksi. Budjetti on myös apuväline toiminnan onnistumisen arviointiin.

Yritystoimintaa aloitettaessa liikeideaa voidaan testata budjetoinnilla. Budjettilaskelmien avulla arvioidaan, mitä idean toteuttaminen maksaa, mistä saadaan pääomat idean toteuttamiseen, millä aikataululla ideasta saadaan tuloja ja onko liikeidean toteuttaminen kannattavaa. Budjetin avulla voidaan arvioida idean onnistumisedellytyksiä sekä pohtia mahdollisia kannattavuutta parantavia muutoksia.

Budjetointi ei ole ainoastaan yrityksissä tapahtuvaa toimintaa. Valtio, kunnat, yhdistykset ja muut yhteisöt joutuvat kaikki arvioimaan tulevaa toimintaansa myös rahamitallisesti. Myös yksityishenkilöt ja perheet suunnittelevat tulevaa toimintaansa käytettävissä olevien varojen mukaan. Tällöinkin kyse on budjetoinnista, vaikkei sitä tietenkään useimmiten sellaiseksi mielletä.

[Wozza]

Ei kai yksikään seura mene normaalista budjetin ylittämisestä konkurssiin. Pitää vain seuraavalla kaudella alkaa jo paikkaamaan syntynyttä vajetta ja huomioida vajeen olemassaolo tulevaisuuden visioissa.

Mutta jos laittaisi edelliseltä kaudelta saadut lipputulot budjettiin. Tällöin yleisömäärällä olisi todennäköisesti vaikutus siihen että minkä kokoinen seuraavan kauden budjetti olisi. Tällöin vältyttäisiin todennäköisemmin konkursseilta vaikka katsojia ei hirveästi tulisi.

No tolla tyylillä saattaaisi olla pienempi mahdollisuus että budjetti ylettyisi. (ottaen huomioon että seuralla olisi järkevä puheenjohtaja/rahastonhoitaja)

[Udi]

Budjetti = meno- ja tuloarvio. Budjetti ylittyy: joko menot tai tulot ylittyvät. Budjetin ylittäminen yksistään ei kerro mitään.
 

[Wozza]

No tolla tyylillä saattaaisi olla pienempi mahdollisuus että budjetti ylettyisi. (ottaen huomioon että seuralla olisi järkevä puheenjohtaja/rahastonhoitaja)

Kuluttaisi enemmän rahaa kuin mitä olisi arvellut kuluttavansa kauden aikana.

[Udi]

"Mutta jos laittaisi edelliseltä kaudelta saadut lipputulot budjettiin."
Tämähän on tuloarvion lähtökohta. Edellisten vuosien tulot +/- odotettavissa olevat muutokset näihin tuloihin. Kun tuloarvio (myyntibudjetti) on tehty voidaan sen jälkeen katsoa miten rahat käytetään ja mihn ne riittävät: menoarvio (ostobudjetti).

[Wozza]

pointtina oli se että jos budjetoituja katsojia olisi 0 niin tässä suhteessa ei voitaisi pettyä.

[Tsei Tsei]

Toisaalta nollan katsojan tulobudjetti antaisi sitten paljon suuremmat rajoitukse tuolle ostobudjetille ja joukkueen rakentamiselle. Todennäköisesti pienemmät investoinnit näkyisivät myös pienempinä tuloina. Tasapainoahan tässä pyritään hakemaan. TamU:n kaltaisten seurojen pitää olla riittävän hyviä eurokentille, jotta saadaan lisää tuloja, mutta se ei saa maksaa liikaa. Pelaajamyynti on muuten se seikka, jolla HJK:kin on näitä hankintojaan voinut vastapainoksi tehdä. Tämä on ihan hyvä toimintamalli. Pelaajamyyntiin ei vaan saa luottaa niin paljon, että seurauksena on jopa konkurssiuhka (Jaro, KuPS). Paras sesonki pelaajamyynnille on kuitenkin kesä ja ongelmallista on nämä mestaruuden myynnit. Käytännön kannalta kuitenkin esim. Hongalla taisi olla lähes pakkorako myydä Vuorinen. Samalla tavalla ilmeisesti TamU:lla viime vuonna Räsäsen ja Scheweleffin kanssa. Toinen oli sitten Lazio-ottelu. Nyt olisi pitänyt kaataa Kalmar, niin vastaan olisi tullut Twente. Ei Lazion veroinen magneetti, mutta varmasti olisi silti tuonut rahaa kassaan ihan mukavasti.

[kinkladze]

Tampun talous on kyllä ollut tiedossa. Ei siis mitään uutta auringon alla.

[misteri]

pointtina oli se että jos budjetoituja katsojia olisi 0 niin tässä suhteessa ei voitaisi pettyä.

Jäätävää asiantuntemusta, ihan silmä lepää 

[Elmslie Ender]

Ongelmallista on, että kulubudjetti pitää pitkälti lyödä kiinni (= hankkia pelaajat) ennen kuin tuotot seuraavat. Tämähän on yritysmaailmassa toki täysin normaalia, mutta suomalaisessa jalkapallokulttuurissa ei voi luottaa yhteistyökumppaneiden eikä katsojien uskollisuuteen. Tuottojen ja kulujen eriaikaisuus korostuu, kun harjoituskausi on pitkä. Sitten, kun yhteistyökumppaneiden hankinta epäonnistuu tai pelillinen menestys ei ole odotettua, kulut toteutuvat mutta tuotot eivät. Seurojen täytyisi löytää keinoja vähentää kuluja ajoissa kesken kauden. Nopea reagointi minimoi tappiot, vaikka tuskin niitä poistaa.

Tilanne ”Malinen” on hankala. Seurassa on havaittu, että kulut raksuttavat kovaa vauhtia vaikka rahaa ei tule sisään. Menestystavoitteet eivät toteudu mutta tarpeettomista kuluistakaan ei päästä eroon. Suomessa heikkoa on maan sisäiset pelaajamarkkinat.

Ei seura voi kuitenkaan budjetoida kaikkea reilusti alakanttiin (kuten yleisötulot 0), TseiTsei on oikeassa. Ilman riskiä on täysin mahdoton saavuttaa mitään. Sen sijaan tulobudjetoinnin täytyy olla realistinen. Sellainen, että se todennäköisesti pystytään saavuttamaan, vaikka jossain kohdassa tulisi pieni vastoinkäyminen. Ei niin, että se pystytään saavuttamaan vain kaiken mennessä putkeen. Kulubudjetti realisoituu kuitenkin.

[kinkladze]

pointtina oli se että jos budjetoituja katsojia olisi 0 niin tässä suhteessa ei voitaisi pettyä.

Miika Juntunen budjetoi kaudella 1999 TPV:lle 300 katsojaa per matsi. Yli meni ja komeasti. Kyllä jotkut osaa.