Kuusi matsia ja yksi omiin, mutta...
Paikalla ei siis muita ollut kuin meikä ja pienen pettymyksen sitä joutui jälleen kokemaan. Ensimmäisellä puoliskolla FC Hämeenlinna oli selkeästi parempi jengi, osittain kentällä vallinneen huikaisevan tuulen vuoksi. Paremmalla tai itseasiassa ihan normaalilla viimeistelyllä peli olisi ollut tauolla jo 0-3, mutta ei jätkille maistunut. Hyvin Hämeenlinna loi tilanteita, mutta kun ei vaan saada sisään, niin turha mussuttaa. Toiselle jaksolle PK tuli huomattavasti pirteämmin ja hallitsikin jakson alkua ihan selvästi. Erityisen hyvä veto oli siirtää Kaijasilta vasemmalle puolelle, jossa sai pelata Heikkistä vastaan, kun ekalla puolikkaalla ei Prihasta meinannut päästä millään irti. PK saikin pari hyvää paikkaa, mutta Saku Pesonen pelasti (

) hämäläiset takaiskuilta. Jostain syystä 20 minuutin jälkeen Kaijasilta siirrettiin toiselle laidalle takaisin. Hämmentävintä oli se, että Prihaa vietiin puikoista kahteen kertaan matsin aikana, ilmeisesti PK:n jätkillä oli miehen pelityyli muistissa. Hämeenlinnan hyökkäyksistä katosi loppukin terä, kun Anssi Laine otettiin vaihtoon ja Lehtimäki tuli kentälle. Pexin ja Nallarin aivoitukset eivät vaan osu yksiin. Lopussa Hämeenlinna pelasi pitkää palloa boksiin, mutta ei siellä mitään tapahtunut.
Hämeenlinnan ehdotonta parhaimmistoa olivat Joenmäki, Juuti ja Pesonen. Ja jos jotain positiivista on haettava, niin eipä ole viimeisessä kuudessa pelissä soinut kuin kerran omissa, vielä kun saataisiin hyökkäys kuntoon, niin sitä voitaisiin tehdä vaikka minkälaisia ihmetekoja.
Vituttaa kyllä tuo tulos..