HJK ja Pöllöliitto täyttävät ensi vuonna 100 vuotta, mutta vihreävalkoinen Kotkan Työväen Palloilijat (KTP) juhlii myös synttäreitään. KTP:n perustamisesta tulee ensi vuonna jo 80 vuotta.
Hienoin tapa juhlavuotta olisi nousta kakkosdivariin. Kotka tarvitsee kakkosdivarin jengin.
KTP:n historiaa KTP:n sivuilta:
Saavutukset:Jalkapallon Suomen mestari: 1951, 1952
Jalkapallon cup-mestari: 1958, 1961, 1967, 1980
Noin 55 000 asukkaan Kotka tunnetaan Suomen suurimpana vientisatamana. Myös paikallinen urheiluseura Kotkan Työväen Palloilijat on tuonut Kotkalle mainetta ja kunniaa. KTP perustettiin vuonna 1927 ja seuran värit ovat alusta alkaen olleet vihreä ja valkoinen. Aluksi ohjelmaan kuului muitakin lajeja mutta jo varhaisessa vaiheessa keskityttiin jalkapalloon ja koripalloon.
1940-luvun loppu ja viisikymmenluvun alku olivat kotkalaisen jalkapalloilun kulta-aikaa. Pääsarjassa vieraili KTP:n lisäksi Kiri, Jäntevä ja Kotkan Reipas. KTP:n toistaiseksi ainoat Suomen mestaruudet tulivat peräkkäisinä vuosina 1951 ja 1952. KTP:n taivalta maamme sarjoissa on kuvastanut hissiliike ylempien ja alempien sarjojen välillä. Cup-mestaruuksia on kertynyt matkan varrella neljä, viimeisin vuodelta 1980 jolloin KTP voitti finaalissa Valkeakosken Hakan 3-2.
KTP:n tunnetuin pelaaja on Arto Tolsa joka pelasi kymmenen vuotta ammattilaisena belgialaisessa Beerschotissa, aikana jolloin suomalaiset jalkapalloammattilaiset voitiin laskea yhden käden sormin. Suomessa Tolsa ehti tehdä 126 maalia pelaamissaan 201:ssä mestaruussarjaottelussa. Tolsa valittiin kolmasti vuoden jalkapalloilijaksi ja maaotteluja hänelle kertyi 76.
KTP pelaa kotiottelunsa Puistolan kentällä, mutta FC KooTeePee legenda Tolsan mukaan nimetyllä Arto Tolsa Areenalla. Aikaisemmin Kotkan Urheilukeskuksena tunnettu kenttä rakennettiin Helsingin olympialaisia varten vuonna 1952. Katsomoista löytyy nykyään istumapaikka vajaalle viidelletuhannelle katsojalle. Yleisöennätys 6325 maksanutta katsojaa on ottelusta KTP - Koparit vuonna 1981.
Perustamisen taustatKotkalainen jalkapalloilu omasi perinteitä jo vuosisadan alkuvuosista alkaen, jolloin kotkalainen työläisnuoriso perusti seuroja aloittaen vilkkaan urheilutoinnan. Sen yhtenä suosittuna lajina oli jalkapalloilu. Kotkassa sai palloilu jakamattoman kannatuksen. Kehityksenä oli näinä aikoina suurena apuna myös se, että Kotkassavierailivat englantilaiset kauppalaivat, joiden miehistöt olivat innokkaita pelaajia antaen oppia ja ottelutilaisuuksia silloisille palloilijoille. Satamatyöväen keskuudessa sai jalkapallo hyvän vastaanoton. Näin syntyi kotkalainen palloilu.
Kotkan Työväen Palloilijoiden synty ja nousu ensin TUL:n huipulle ja sitten Suomen mestareiksi on kotkalaisen jalkapallon suurin menestystarina.
Perustaminen Kesällä 1927 Kotkan Riennon silloiset jalkapalloilijat pyysivät Mikkeliin pelimatkaa, mutta nähtävästi taloudellisista syistä johtokunta suhtautui asiaan kielteisesti. Asiasta keskusteltiin harjoituksissa, pidettiin pienemmässä ryhmässä kahvilakokouksia ja näin oltiin siksi pitkällä, että syyskuun 22 päivänä 1927 pidettiin uuden palloiluseuran kokous työväentalossa. Perustavaan kokoukseen oli saapunut kolmisenkymmentä pelaajaa ja kokouksen avasi Kotkan Työväen Palloilijoiden ensimmäinen puheenjohtaja Axel Andersson.
Perustamisen jälkeen KTP liittyi välittömästi TUL:n Kymenlaakson piirin kautta Työväen urheiluliittoon, johon se kuuluu vielä nykypäivänäkin. Välillä KTP oli keretty erottaa TUL:stä ja se liittyi TUK:hön (Työväen Urheiluseurojen Keskusliitto). Se teki TUL:n sisällä sen jäsenseurana työtä omalla paikkakunnallaan työläisnuorison hyväksi.
KTP on kasvattanut tuhansia nuoria palloilun ja hyvien harrastusten pariin sen historian aikana.
