Mistä seuraava pelinrakentaja maajoukkueseen?

[Viinioksa]

Ei maajoukkue varsinaisesti edes tarvitse yhtä pelinrakentajaa.
Tokihan Litmanen, Zidane ja muut ovat esittäneet huikeita otteita, mutta yksittäinen pelintekijä on myös helposti pelattavissa pois. Tällä hetkellä ja tulevaisuudessa Suomen vahvuus on enemmänkin tasaisuus. Vaikka puuttuu huippuvuosien Litmasen tai Hyypiän tasoinen maailmanluokan tähti, niin joukkueen laatu on selkeästi noussut ja tulevaisuudessa vaihtopenkilläkin alkaa olla sen tason kavereita, jotka olisivat mahtuneet 2000-luvun alun avaukseen.

Uuh. EOM-kauden optimiavauksen 11 miehestä 9-10 vahvistaa maajoukkuetta edelleen, tai vahvistaisi, jos olisi kunnossa eikä lopettanut maajoukkueuraansa, kuten Nure ja Niemi. Jallun Wissikin, jonka tason riittävyydestä puhuttiin jo Mursun aikoina, tuli vielä vanhoilla päivillään vahvistamaan karsintamiehistöä. Että se siitä selkeästä laadun noususta.

Pelintekovastuu alkaa jakautumaan alhaalla Tainion ja Romanin kesken, ylempänä on Väyrynen ja Losa ei ole lunastanut kaikkia lupauksia, mutta on parhaimmillaan hyökkäyspelissä todella arvaamaton. Siihen on vielä heittää Miklu ja toivottavasti tämän kauden jälkeen Tarvajärvi tai Santala. Bonuksina sitten tulevat Hetemajn veljekset ja puolustus vahvistettuna tarvittaessa Makollahan toimiikin.

Ainahan puhutaan tulevista nuorista, mutta kylmä totuus on, että Muurisen jälkeen maajoukkueeseen on noussut ainoastaan yksi selkeä(hkö) vahvistus, Roman. Daja ja Kallio enemmän täytemiehiä. Hetemaj vaikuttaa kohtuullisen lupaavalta, mutta Tarvajärven ja Santalan kaltaisten janarien näkeminen aitoina vahvistuksina on toiveajattelua. Hyökkääjän pitää olla todella kovaa kansainvälistä tasoa, jotta siitä olisi vahvistukseksi isompia maita vastaan.

[Viinioksa]

Hyvin usein sitä kuitenkin kuulee väitettävän, että pelkällä tasaisuudella ei välttämättä pitkälle pötkitä. Joukkue tarvitsee ( ei pelkästään Suomen maajoukkue) tähtiä tai jopa varsinaisia supertähtiä mukaan, joilla on kyky kääntää ottelut, kun tilanne näyttää jo toivottomalta. Tähtipelaajat jo pelkästään olemuksellaan inspiroivat muita ja antavat toivoa menestymisestä.

Suomen maajoukkueen 2000-luvun kohtuullinen kilpailukyky on nimenomaan perustunut siihen kapeaan huippuun. Jos Suomesta otetaan 5-6 parasta pelaajaa pois, niin lopuista koottu maajoukkue ei ole enää Islantia tai Armeniaa kummempi. Melkoista huuhaata nähdä Suomen kilpailevan tason leveydellä nyt tai edes hamassa tulevaisuudessa. Näin vähäväkinen maa on aina riippuvainen muutamasta huippupelaajastaan.

[Ganea]

Uuh. EOM-kauden optimiavauksen 11 miehestä 9-10 vahvistaa maajoukkuetta edelleen, tai vahvistaisi, jos olisi kunnossa eikä lopettanut maajoukkueuraansa, kuten Nure ja Niemi. Jallun Wissikin, jonka tason riittävyydestä puhuttiin jo Mursun aikoina, tuli vielä vanhoilla päivillään vahvistamaan karsintamiehistöä. Että se siitä selkeästä laadun noususta.

Ainahan puhutaan tulevista nuorista, mutta kylmä totuus on, että Muurisen jälkeen maajoukkueeseen on noussut ainoastaan yksi selkeä(hkö) vahvistus, Roman. Daja ja Kallio enemmän täytemiehiä. Hetemaj vaikuttaa kohtuullisen lupaavalta, mutta Tarvajärven ja Santalan kaltaisten janarien näkeminen aitoina vahvistuksina on toiveajattelua. Hyökkääjän pitää olla todella kovaa kansainvälistä tasoa, jotta siitä olisi vahvistukseksi isompia maita vastaan.

Kyllähän taso on selkeästi noussut 2000-luvun alusta, jolloin avaukseen jouduttiin heittämään mm. Helin, Rantanen, Ylönen, Nylund jne.

[OPJV]

Kyllähän taso on selkeästi noussut 2000-luvun alusta, jolloin avaukseen jouduttiin heittämään mm. Helin, Rantanen, Ylönen, Nylund jne.

Voi olla, että on noussut (esim.siten että materiaali on leveämpi), muttei ainakaan SELKEÄSTI. 2000-luvun ensimmäisinä vuosina Litti oli huikeassa iskussa maajoukkueessa ja pelasi Barcelonassa ja Hyypiä oli Liverpoolin kapteeni.

Niemi maalissa oli elämänsä kunnossa ja nousemassa parhaiden maalivahtien joukkoon. Pasanen oli noussut Amsterdamin Ajaxin avaukseen. Janne Saarinen pelasi viikosta toiseen champions liigassa Rosenborgissa ja oli hyvä vasempana pakkina. Joonas Kolkka pelasi myös mestarien liigassa Kreikan suurseuroihin lukeutuvassa Panathinaikosissa.

Mika Nurmela oikealla laidalla oikeasti vahvisti maajoukkuetta ja oli seurajoukkueessaan Heerenveenissä liekeissä voittaen yhdellä kaudella jopa Hollannin liigan syöttöpörssin pelaten myöskin euro-pelejä Heerenveenissä. Forssell pelasi Chelseassa ja oli maajoukkueessa loistavassa vireessä.

Teemu Tainio löi itseään läpi Auxerren joukkueessa Ranskan pääsarjassa.Muista pelaajista maalivahdeista 2 muuta pelasivat säännöllisesti Englannin valioliigaa(Jässi,Encks),Jonatan Johansson teki Charltonissa yli 10 valioliigamaalia avauskaudellaan ja oli avauksessa charltonissa ja sitä ennen pelasi Glasgow Rangersissa. Shefki Kuqi paukutteli maaleja Englannin toiseksi korkeimmalla tasolla .Ägä oli Palacen johtohahmoja jne.

 Eli ainakin runkopelaajien silloinen kunto, taso ja asema seurajoukkueessa oli mielestäni merkittävästi kovempi ja parempi kuin Suomella on koskaan ollut ja tulee vähään aikaan olemaan.

Nykyään Hyypiä ei ole enää samassa iskussa ja asemassa Liverpoolissa kuin tuolloin, vaikka toki kiistatta vahvistaa maajoukkuetta. Suomen Kapteeni ja kaikkien aikojen paras pelaaja Jari Litmanen pelaa nykyisin FC Lahdessa veikkausliigaa. Saarinen ei pelaa enää maajoukkueessa ja vasempana pakkina on pelannut Young Boysista Fulhamin reserveihin siirtynyt Kallio.

Forssell on edelleen hyvä, mutta matka siihen tasoon, jossa hän oli pelatessaan todellisessa huippuseurassa Chelseassa onnistuen maajoukkueessakin iskemään useita maaleja mm. 2 maalia Saksaa vastaan MM-karsintaottelussa nyky-Mikluun, joka pelaa Hannoverissa Saksan keskikastin joukkueessa on huikea. Kuqi ei ole enää samalla tasolla kuin ennen ja Palacen manageri haluaa hänestä eroon eikä taida enää maajoukkueeseenkaan mahtua.

Kolkka pelaa hollannin liigan pikkuseurassa NAC Bredassa ja Nurmelan paikan ottaneella Eremenko juniorilla on vaikeuksia mahtua säännöllisesti Venäjän liigan keskitason joukkueen avaukseen.

Jonatan Johansson pelaa Ruotsin liigassa ja ero Charltonin vuosien Tinttiin on huikea.

Tainio oli vahvassa vedossa Auxerressa  Ranskassa tuolloin, mutta viime kaudella ei pelannut juuri lainkaan. Siirto Sunderlandiin toivottavasti parantaa pelimahdollisuuksia.Väyrynen taisi pelata viime kaudella seurajoukkueessaan n. 10 minuuttia viime kaudella.

Tähän lisätään vielä, että 2000-luvun alun maajoukkuepelaajat olivat juuri sopivassa iässä.Ikärakenne oli suorastaan ihanteellinen: Litmanen kolmekymppinen, Niemi Hyypiä ja muut runkopelaajat pari vuotta nuorempia. Maajoukkueen nuoruutta edustivat kaksi tuolloin erittäin lupaavaa pelaajaa Forssell ja Tainio.

 Nyt runkopelaajat ovat paljon vanhempia ja taso ei ole enää sama kuin silloin. Heitä tuuraavat nuoret pelaajat ovat varmaan parempia kuin Nulli, Räde ja Kossu, mutta avauksen taso oli mun mielestä tosi paljon parempi kuin nykyään ja siksi tietysti vähän ehkä harmittaa, että valmennus ei saanut joukkueesta parasta irti. Toki vastustajina oli Italiaa Englantia, Saksaa jne, mutta ei Suomelle koskaan voi tulla ns.helppoa lohkoa.

Sai Suomi silloinkin toki myös hyviä tuloksia: Saksalle ei hävitty kertaakaan MM-karsinnassa, Kreikka voitettiin 5-1, Englannin kanssa pelattiin tasan, Portugali voitettiin 4-1 kuten myös Belgia. Sen ajan Suomi oli kaikkien aikojen Suomi!

Toivon ja uskon, että kisoihin mennään ja se on ainoa tavoite. Tavoite on kuitenkin vaikeammin saavutettavissa kuin 2000-luvun alussa!

[Viinioksa]

Kyllähän taso on selkeästi noussut 2000-luvun alusta, jolloin avaukseen jouduttiin heittämään mm. Helin, Rantanen, Ylönen, Nylund jne.

Ei tuollaisia silloinkaan käytetty kuin varamiehinä, esim. Rantanen taisi pelata yhden pelin (senkin ihan hyvin). Ihan 2000-luvun alussa osa myöhemmistä huipuista oli toki vielä raakileita tai ei kehissä ollenkaan.

Parhaimmillaan taso ja odotukset olivat joskus vuosina 2003-2005, jolloin vanha kultainen sukupolvi oli vielä tikissä ja uusilta pelaajilta Väyryseltä, Eremenkolta, Tainiolta, Forssellilta, jopa Lagerblomilta odotettiin suuria. Nyt kultaisen sukupolven ilta-aurinko paistaa vääjäämättä, Väyrynen ja Eremenko lähinnä floppasivat, eikä Forssellista ja Tainiostakaan tullut ehkä kumminkaan ihan niin hyviä kuin toivottiin. Yksi Roman Eremenko, pari uutta rivimiestä ja mahdollisesti ainakin hetkeksi ratkaistu vasemman pakin ongelma eivät riitä tekemään nykytilanteesta "valoisampaa kuin koskaan".

[Callit]

Kyllähän taso on selkeästi noussut 2000-luvun alusta, jolloin avaukseen jouduttiin heittämään mm. Helin, Rantanen, Ylönen, Nylund jne.

Tästä on tullut jo jonkun kerran kirjoitettua, mutta menköön realismin nimissä uusintana. Leveydestä en edes välitä tietää, mutta kukoistusajoista, 2001-2003, ollaan aloituskokoonpanon osalta tultu todella reilusti alas. Kuten  Viinuri totesi, vain yksi selkeä pelimies eli Roman E. on noussut uutena miehenä esille, kun taas viimeisen myyntipäivän ohittaneita tulee aina vaan lisää. Romaninkin seuratilanne on surkea, eikä poika ole vielä tehnyt varsinaista läpimurtoaan. Se, että maan 20. paras futari on nyt paljonkin tasokkaampi kuin vuonna 2000, ei kauheasti tulevissa karsinnoissa auta.

Ehkä koko surkeutta kuvaa hvyin se, että "uusina löytöinä" juhlitaan jotain Kalliota ja Sjölundia. Kallio on kai just 30v. eikä kukaan ole tosissaan edes ehdottanut, että se olis valjutasoa. Saa siinä ikuisesti juhlia muka kurissa pidettyä Ronaldoa yhtenä syksyisenä iltana. - Todellinen luokka on jotain ihan muuta. Daniel Sjölundia, ei ihan teini sekään,  hehkutettiin jonain Royn löytönä, mutta taisivat Kihun statistiikatkin jo todistaa sen, minkä silmäkin näki, poika ei yksinkertaisesti pääse ohi huippumiehistä. Ei riitä kv-peleissä.

[Sportacus]

Joo, ei nykyään enää joukkueessa tarvita mitään varsinaista pelinrakentajaa. Se on vähän niinku sou naintiis tai jotain. Nykyään tarvitaan koko keskikenttä täyteen nopeita syöttötaitoisia kavereita, jotka yhdessä tekevät peliä.

[Rikkiviisas]

Hyvin usein sitä kuitenkin kuulee väitettävän, että pelkällä tasaisuudella ei välttämättä pitkälle pötkitä. Joukkue tarvitsee ( ei pelkästään Suomen maajoukkue) tähtiä tai jopa varsinaisia supertähtiä mukaan, joilla on kyky kääntää ottelut, kun tilanne näyttää jo toivottomalta. Tähtipelaajat jo pelkästään olemuksellaan inspiroivat muita ja antavat toivoa menestymisestä.

Siksihän kirjoitinkin tämän rivin:
"Vielä kun massasta nousisi pari-kolme selkeää ratkaisijaa, jotka kääntävät tasapelit voitoiksi ja tappiot tasapeleiksi."

Ei ratkaisijoiden tarvitse olla maailmantähtiä, siihen hommaan kelpaa Veikkausliigapelaajakin.
Maailmantähdet ovat toki se viimeinen silaus, mutta kuten moni maa on osoittanut, niin eivät pakollisia.

[Rikkiviisas]

Uuh. EOM-kauden optimiavauksen 11 miehestä 9-10 vahvistaa maajoukkuetta edelleen, tai vahvistaisi, jos olisi kunnossa eikä lopettanut maajoukkueuraansa, kuten Nure ja Niemi. Jallun Wissikin, jonka tason riittävyydestä puhuttiin jo Mursun aikoina, tuli vielä vanhoilla päivillään vahvistamaan karsintamiehistöä. Että se siitä selkeästä laadun noususta.

Et sitten vaivautunut lukemaan ja ymmärtämään, ei kovin yllättävää  :

Ainahan puhutaan tulevista nuorista, mutta kylmä totuus on, että Muurisen jälkeen maajoukkueeseen on noussut ainoastaan yksi selkeä(hkö) vahvistus, Roman. Daja ja Kallio enemmän täytemiehiä. Hetemaj vaikuttaa kohtuullisen lupaavalta, mutta Tarvajärven ja Santalan kaltaisten janarien näkeminen aitoina vahvistuksina on toiveajattelua. Hyökkääjän pitää olla todella kovaa kansainvälistä tasoa, jotta siitä olisi vahvistukseksi isompia maita vastaan.

On se kiva kun jaksat kirjoittaa saman viestin vuodesta toiseen.
Onko se sinulla erikseen jossain tallessa vai ihanko oikeasti sen kirjoitat joka kerta erikseen?

Mutta kuten sanottua, niin kirjoittamisen lisäksi voisit panostaa luetun ymmärtämiseen.
Nytkin vaiva menee hukkaan kun kirjoitit vaihteeksi täysin ohitse asiasta.

[Rikkiviisas]

Se, että maan 20. paras futari on nyt paljonkin tasokkaampi kuin vuonna 2000, ei kauheasti tulevissa karsinnoissa auta.

Näköjään dementia vaivaa muitakin kuin viinihinuria.
Tokihan EOM-vuosina oli optimiavauskokoonpano parempi kuin koskaan ja samaan on vaikea päästä, mutta erinäisistä syistä peleissä kentällä oli ajoittain myös se maan 20. paras futari. Tilastonikkarit ja jalkapallogurut voisivat vaikka kaivaa tilaston siitä, että moneenko peliin oikeasti lähdettiin Taivaallisen Loistavalla Optimiavauskokoonpanolla.

Mursun aika tuli turpaan juuri siksi, että mestarivalmentaja oli jumittunut EOM-taktiikkaansa vaikka Litmasen tai Forssellin veroisia pelaajia ei ollut ja muutenkin loukkaantumiset kiusasivat Vekkulia. Leveyden suurin hyöty onkin siinä, että tilalle löytyy aina ihan ok-vaihtoehto. Täällä ylistettyinä EOM-vuosina ero optimiavauksen ja seuraavien vaihtoehtojen välillä oli valtava.

[Viinioksa]

Olisi mielenkiintoista nähdä jokin suomalaispelaajat ulkomailla vuosina 200x -tilasto, jotta "melkoista tason levenemistä" pääsisi arvioimaan muutenkin kuin toiveajattelun pohjalta. Nopeasti arvioiden väitän tylysti, että suomalaisten määrä Skandinavian eteläpuolisissa kovissa pääsarjoissa ei ole kasvanut viiden vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna oikeastaan yhtään. Tämä perustuu siihen, että määrä on laskenut Englannin Valioliigassa, Hollannin pääsarjassa ja Belgiassa, ja noussut (minimaalisesti) Saksassa, Kreikassa, Sweitsissä (kova liiga?) ja Venäjällä. Kaivakaa tilastot ja todistakaa vääräksi?

Skandinaviasta en tiedä, mutta siellä on hyvin vähän pelaajia, joista voi olla maajoukkueella vahvistukseksi. Veikkausliigassa sitäkin vähemmän.

[Callit]

Olisi mielenkiintoista nähdä jokin suomalaispelaajat ulkomailla vuosina 200x -tilasto, jotta "melkoista tason levenemistä" pääsisi arvioimaan muutenkin kuin toiveajattelun pohjalta.

Sama. Tilastoja kehiin. En väitä, etteikö asia olisi niin, mutta silti haluaisin nähdä.

Nopeasti arvioiden väitän tylysti, että suomalaisten määrä Skandinavian eteläpuolisissa kovissa pääsarjoissa ei ole kasvanut viiden vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna oikeastaan yhtään. Tämä perustuu siihen, että määrä on laskenut Englannin Valioliigassa, Hollannin pääsarjassa ja Belgiassa, ja noussut (minimaalisesti) Saksassa, Kreikassa, Sweitsissä (kova liiga?) ja Venäjällä. Kaivakaa tilastot ja todistakaa vääräksi?

Ei itse asiassa ole noussut Saksassa, vai muistanko väärin? Saarinen, Njurmela ja Kolokka pelasivat kaudella 2003-2004 kaiki bundeksessa.

Skandinaviasta en tiedä, mutta siellä on hyvin vähän pelaajia, joista voi olla maajoukkueella vahvistukseksi. Veikkausliigassa sitäkin vähemmän.

Nimenomaan näin. Jos nyt unohdetaan Latviat ym. onnenkantamoiset, niin melkoisen johdonmukaisesti homma menee niin, että kv-peleissä joukkueitten esitykset perustuvat huippuliigojen pelaajiin. Tässä yhteydessä pitää tietysti laskea huippuliigoiksi Venäjä ja Turkkikin.  Skandinavian liigoista tulevat pelaajat saattavat venyä välillä kelpo esityksiin (ennen siirtoaan), mutta kyllä tulivoima tulee yleensä ihan muualta.

Juuri edellämainitusta syystä kiusaa se, että aika monessa tiedotusvälineessä luodaan kuvaa jostain Sjölund-Kallio -akselille rakennettavasta tulevaisuuden maajoukkueesta, ja jätetään kokonaan huomioimatta se, ettei kyse ole kansainvälisen tason pelaajista. - Hivenen kärjistettyä, mutta kyllä kuulkaa riepoo, kun työpaikan kahvipöydässä kuulee luuloja jostain EOM:stä, joka perustuu median luomaan harhakuvaan. - On totuuden aika...

[Rikkiviisas]

Herrat ovat hyvät ja voivat tehdä tilastoa vaikka aloittaen näistä tiedoista:
http://futisforum2.org/index.php?topic=970.0

Muuten niin muistetaan, että viime karsinnoissa oltiin maalin päässä kisapaikasta.
Tähtipelaajat ovat hieno juttu ja auttavat pitkälle, mutta leveyskin on hyväksi koska loukkaantumisia ja pelikieltoja tulee. Mursun EOM kaatoi hyvin pikkumaita, mutta loukkaantumisten takia tuli ongelmia. Laaja rinki mahdollistaa, jos ei nyt maailmanluokan niin hyvän varaston pelaajia loukkaantumisten ja pelikieltojen varalta. Onhan nyt kuitenkin syytä muistaa, että erään Viinioksan mukaan muut Skandinavian liigat ovat valovuosia Veikkausliigaa edellä. Joten jos Mursun aikana pelipaikan 3. tai 4. tai jopa 2. vaihtoehto tuli Veikkausliigasta, niin nykyään se tulee vähintään Skandinaviasta.

Mutta kai tätä on jauhaa, kun Viinioksa ei tajua mistään mitään ja Callit on aina yhtä itsepäinen (nyt taas sitä selitysten selittelyä odotellessa).

Tokihan voitte todistaa väitteenne oikeasti esittämällä maajoukkuepelaajat seuroineen ajalta 2000-2005 ja sitten 2005-2008, jonka jälkeen voidaan mietiskellä on sitä leveyttä tullut lisää. Jos vaatii muilta tilastoja, voisi olla valmis etsimään niitä itsekin omien väitteiden tueksi.

[Viinioksa]

Onhan nyt kuitenkin syytä muistaa, että erään Viinioksan mukaan muut Skandinavian liigat ovat valovuosia Veikkausliigaa edellä. Joten jos Mursun aikana pelipaikan 3. tai 4. tai jopa 2. vaihtoehto tuli Veikkausliigasta, niin nykyään se tulee vähintään Skandinaviasta.

Paitti että kuilu Skandinavian ja Suomen välillä on leventynyt. Aiemmin skandit eivät olleet taloudellisesti niin ylivoimaisia ja hakivat Suomesta lähinnä todellisia vahvistuksia, mutta nyt suomalaispelaaja viedään Norjaan tai  Ruotsiin, jos sillä katsotaan olevan edes pienet saumat kehittyä vahvistukseksi tai käyttöä edes vaihtomiehenä.

Kymmenisen vuotta sitten Veikkausliigassa pelasi vielä hyvässä ikävaiheessa olevia pelaajia, jotka saattoivat olla aivan käyttökelpoisia maajoukkueessa (joskaan eivät tietenkään mitään ratkaisijoita). Tällaisten pelaajien vuoksi esim. HJK selvisi Mestarien liigaan. Nykyisin Veikkausliigassa pelaa enenevissä määrin vain junnuja, jäähdyttelijöitä ja pelaajia, joiden taso ei riitä Skandinaviaan edes varamieheksi (eikä siis myöskään maajoukkueeseen).

Eli: seurastatus on ehkä parantunut, mutta taso välttämättä ei. Kaikenlaiset Huuskot ja Koskelat ovat maajoukkueelle ihan turhia miehiä, vaikka ne on Norjaan vietykin.

[Nice10]

Suomen maajoukkueen 2000-luvun kohtuullinen kilpailukyky on nimenomaan perustunut siihen kapeaan huippuun. Jos Suomesta otetaan 5-6 parasta pelaajaa pois, niin lopuista koottu maajoukkue ei ole enää Islantia tai Armeniaa kummempi. Melkoista huuhaata nähdä Suomen kilpailevan tason leveydellä nyt tai edes hamassa tulevaisuudessa. Näin vähäväkinen maa on aina riippuvainen muutamasta huippupelaajastaan.

Kyllähän 90% maailman futismaajoukkueista tiputtaa tasoaan radikaalisti, jos 5-6 parasta pelaajaa tiputetaan pois. Sinänsä tällaiset vertaukset ovat turhia, vaikka muuten Viinioksalta on tullut paljon asiaakin tässä topikissa.

Suomen ongelma oli tuolloin ja on nytkin se, että optimaalinen pelitapa on se mistä lähteä. Suomi pelasi kautta aikain parasta futistaan kun keskikentällä hääri Wissin ja Ägän tapaisia pelaajia, siis oikeita roolipelaajia oikeassa pelitavassa. Samoin viime karsinnoissa saavutettiin hyvä tulos, vaikka välillä pelattiin pahasti varamiehisenä ja puolikuntoisena. Karsinnoissa marginaalit ovat suht pieniä ja ottelumäärien vähyys lisää satunnaismuuttujien merkitystä verrattuna pitkään sarjaan. Esimerkiksi joukkuehengen ja kotiyleisön tuen merkitys on suuri. Pelitavassa ja joukkuehengessä jos Suomi ei anna tasoitusta, niin kisoihin aina se ~10-15% mahdollisuus, jatkossa em-karsintasysteemien muuttuessa jopa parempi. Ei tilanne sinänsä ole mitenkään huolestuttava, mutta jatkossa pelin pitää perustua pelitapaan ja joukkuehenkeen muutaman huippuyksilön varaan rakentamisen sijaan. Tämä on se kaava saman kokoisilla mailla muuallakin. Tässä kuviossa Palloliitto ja päävalmentaja ovat kyllä avainasemassa.

[Nice10]

Paitti että kuilu Skandinavian ja Suomen välillä on leventynyt. Aiemmin skandit eivät olleet taloudellisesti niin ylivoimaisia ja hakivat Suomesta lähinnä todellisia vahvistuksia, mutta nyt suomalaispelaaja viedään Norjaan tai  Ruotsiin, jos sillä katsotaan olevan edes pienet saumat kehittyä vahvistukseksi tai käyttöä edes vaihtomiehenä.

Toisaalta muiden Skandien taloudellinen nousu ei ole näkynyt heidän maajoukkueissaan vaan päinvastoin. Tämähän on luonnollista kun isot seurat hankkivat avainrooleihin ulkomaalaisia, toista se oli esim takavuosien Rosenborgissa.

Itseisarvona sillä ei ole mitään väliä missä sarjassa suomalainen pelaaja pelaa, pääasia että sarjataso on kehityksen kannalta optimaalinen ja peliaikaa tulee. Ei Valjujengien reservissä kehity sen paremmin kuin Hollannin divarissa avainroolissa.

[Josef K.]

Minusta paljon parjattu Hodgson pystyi lähinnä hyvän ja kurinalaisen pelitavan, joka oli taottu myös varamiesten päähän, turvin saavuttamaan kohtuullisia tuloksia - eli pitämään nollan omissa - myös silloin, kun avainpelaajia oli pois. Näin esimerkiksi Serbiassa ja Belgiassa.

[Hincha en cancha]

Kymmenisen vuotta sitten Veikkausliigassa pelasi vielä hyvässä ikävaiheessa olevia pelaajia, jotka saattoivat olla aivan käyttökelpoisia maajoukkueessa (joskaan eivät tietenkään mitään ratkaisijoita). Tällaisten pelaajien vuoksi esim. HJK selvisi Mestarien liigaan. Nykyisin Veikkausliigassa pelaa enenevissä määrin vain junnuja, jäähdyttelijöitä ja pelaajia, joiden taso ei riitä Skandinaviaan edes varamieheksi (eikä siis myöskään maajoukkueeseen).

Sen lisäksi, että täällä jauhetaan täyttä tuubaa lädien tasosta, täällä ilmeisesti ei kiinnosta tarkistaa edes suomifutiksen faktoja.

"Hyvässä ikävaiheessa oleva ja maajoukkueessa käyttökelpoisia pelaajia" sisältänyt HJK 1998 Mestareiden liigassa
Koivistoinen 28v
Viander 23v

Nylund 26v
Tihinen 22v
Saastamoinen 31v
Kanerva 34v
Turpeinen 27v

Aki Riihilahti 22v
Jari Ilola 20v
Lehkosuo 28v
Kopteff 19v
Wiss 26v
Vasara 22v
Piracaia 27v
Lehtola 26
Jäväjä 25v

Kuqi 22v
Antonio 28v
Forssell 17v
Kottila 24v

Keski-ikä 24,85

HJK 2008, joka sisältää "enenevissä määrin vain junnuja, jäähdyttelijöitä ja pelaajia, joiden taso ei riitä Skandinaviaan edes varamieheksi" (listassa peliaikaa saaneet pelaajat)
Wallén 32v
Viander 33v

Kansikas 27v
Hauhia 24v
Sauso 26v
Aho 27v
Raitala 20v

Medo 21v
Haapala 29v
Taulo 23v
Multaharju 31v
Bah 25v
Oravainen 25v
Mattila 19v
Zeneli 22v

Sajdak 24v
Roiha 28v
Parikka 22v
Mäkelä 25v

Keski-ikä 25,42v

Kyllä HJK:n nykyjengin ikärakenne on parempi kuin Mestareiden liigan jengissä, sillä nykyään jengissä on vain pari pelaajaa, jotka ovat uransa ehtoopuolella. Vuonna 1998 vastaavia pelaaja oli yhtä monta, mutta ikärakenteessa oli suurempia heittoja: junnut olivat nuorempia ja kokeneet vanhempia kuin nykyään.

Maajoukkuevalinnoista voi aina olla montaa mieltä, mutta kyllä mun mielestä tämän päivän HJK:sta mahtuisi maajoukkueeseen puolustuksesta Hauhiaa lukuun ottamatta kuka vaan käyttökelpoiseksi täytemieheksi ja hyökkäyksestä Roiha ja Mäkelä käyttökelpoisiksi täytemiehiksi.

Muok: Lisätty E.V.L.

[Rikkiviisas]

Paitti että kuilu Skandinavian ja Suomen välillä on leventynyt. Aiemmin skandit eivät olleet taloudellisesti niin ylivoimaisia ja hakivat Suomesta lähinnä todellisia vahvistuksia, mutta nyt suomalaispelaaja viedään Norjaan tai  Ruotsiin, jos sillä katsotaan olevan edes pienet saumat kehittyä vahvistukseksi tai käyttöä edes vaihtomiehenä.

Eli kun Skandinavian seurat ovat kehittyneet, niin ne ovat alkaneet hankkia huonompia pelaajia kun silloin kun seurat olivat köyhiä. Selvä, täysin loogista.

Eiku...

Kymmenisen vuotta sitten Veikkausliigassa pelasi vielä hyvässä ikävaiheessa olevia pelaajia, jotka saattoivat olla aivan käyttökelpoisia maajoukkueessa (joskaan eivät tietenkään mitään ratkaisijoita). Tällaisten pelaajien vuoksi esim. HJK selvisi Mestarien liigaan. Nykyisin Veikkausliigassa pelaa enenevissä määrin vain junnuja, jäähdyttelijöitä ja pelaajia, joiden taso ei riitä Skandinaviaan edes varamieheksi (eikä siis myöskään maajoukkueeseen).

Häh?
Katsohan nyt pari-kolme kertaa sitä HJK:n Mestareiden Liigaan selvinneen joukkueen nimiluetteloa ja ikäjakaumaa. Faktat taas hukassa?

[Allukin]

Kasper Hämäläinen. Dominoi jo alle 21 vuotiaiden maajoukkueessa 

Jos vain olisi saanut jatkaa kymppipaikalla pelaamista aikuisten tasollakin niin mikä ettei. Juonikas ja syöttövalikoimaa on vaikka muille jakaa.

[Jomppuli]

Mielestäni Suomi ei välttämättä todellakaan tarvitse yhtä ainoaa pelinrakentajaa kisoihin, muutenkin on mielestäni totaalisesti liioiteltua tämä ikuinen seuraavan Litmasen etsintä. Nyt alkaa käydä aika ilmeiseksi että Jari jatkaa vielä Lahden sopimuksen myötä yms. Suomen maajoukkueessa on vain heti sen jälkeen kun on alettu muutamia vuosia sitten jonkinmoista menestystä saatu hankittua ja voitu myös odottaa iskenyt todella karvaan omainen rutinoituminen päälle. Pelataan aina sitä samaa taktiikkaa, samoilla pelaajilla ja sitten jos joku  pelaaja loukkaantuu on pelikiellossa ym. niin iskee kauhea paniikki. Näistä Suomen nuorista ei varmasti puolista edes osittain lupaavista koskaan tulekkaan mitään ellei heille anneta ikinä mahdollisuutta edes kokeilla siipiään vähän kovimmissa kamppailuissa.

[Viinioksa]

Sen lisäksi, että täällä jauhetaan täyttä tuubaa lädien tasosta, täällä ilmeisesti ei kiinnosta tarkistaa edes suomifutiksen faktoja.

Kyllä HJK:n nykyjengin ikärakenne on parempi kuin Mestareiden liigan jengissä, sillä nykyään jengissä on vain pari pelaajaa, jotka ovat uransa ehtoopuolella. Vuonna 1998 vastaavia pelaaja oli yhtä monta, mutta ikärakenteessa oli suurempia heittoja: junnut olivat nuorempia ja kokeneet vanhempia kuin nykyään.

Maajoukkuevalinnoista voi aina olla montaa mieltä, mutta kyllä mun mielestä tämän päivän HJK:sta mahtuisi maajoukkueeseen puolustuksesta Hauhiaa lukuun ottamatta kuka vaan käyttökelpoiseksi täytemieheksi ja hyökkäyksestä Roiha ja Mäkelä käyttökelpoisiksi täytemiehiksi.

Muok: Lisätty E.V.L.

Huh, onhan taas melkoista settiä.  Jos katsot tarkemmin, niin en väittänyt että nyky-HJK:n keski-ikä olisi nuorempi tai ikärakenne jotenkin muuten parempi kuin vuoden 1998 HJK:n. Nyky-HJK:ssa ei ole ainuttakaan pelaajaa, joka olisi maajoukkueelle vähimmässäkään määrin käyttökelpoinen.

[Viinioksa]

Eli kun Skandinavian seurat ovat kehittyneet, niin ne ovat alkaneet hankkia huonompia pelaajia kun silloin kun seurat olivat köyhiä. Selvä, täysin loogista.

Tavallaan näin. Nykyisin haetaan "tuhkatkin pesästä", kun siihen on kerran varaa.

Katsohan nyt pari-kolme kertaa sitä HJK:n Mestareiden Liigaan selvinneen joukkueen nimiluetteloa ja ikäjakaumaa. Faktat taas hukassa?

Ei sitä tarvitse katsoa kuin kerran, ja huomaa kymmenkunta silloista/tulevaa maajoukkueen runkomiestä. Nyky-HJK:ssa valmiita maajoukkuemiehiä on tasan nolla (muutama on päässyt pari mj-peliä kokeilemaan, mutta tason riittävyys jne.).

[Hincha en cancha]

Huh, onhan taas melkoista settiä.  Jos katsot tarkemmin, niin en väittänyt että nyky-HJK:n keski-ikä olisi nuorempi tai ikärakenne jotenkin muuten parempi kuin vuoden 1998 HJK:n.

Kymmenisen vuotta sitten Veikkausliigassa pelasi vielä hyvässä ikävaiheessa olevia pelaajia, jotka saattoivat olla aivan käyttökelpoisia maajoukkueessa (joskaan eivät tietenkään mitään ratkaisijoita).

Nyky-HJK:ssa ei ole ainuttakaan pelaajaa, joka olisi maajoukkueelle vähimmässäkään määrin käyttökelpoinen.

Sen sijaan Rio Ferdinand on maailman paras puolustaja ja Englannin materiaali on pelipaikkakohtaisessa maajoukkuevertailussa maailman paras. Jätkä, sä oot sekaisin...

[Viinioksa]

Sen sijaan Rio Ferdinand on maailman paras puolustaja ja Englannin materiaali on pelipaikkakohtaisessa maajoukkuevertailussa maailman paras. Jätkä, sä oot sekaisin...

No kerropa HJK:n kovin vahvistus maajoukkueelle? Jos olisi pakko valita klubista joku maajoukkueeseen, ottaisin kyllä Mäksän tai Roihan, koska sillä paikalla saa vähiten tuhoa aikaan. Toivottavasti Shefki kuitenkin pysyttelee edes siinä kunnossa, että näitä ei tarvita. Seuraavana sitten Haapala tai Wallen, mutta siinä vaiheessa asiat olisivat jo huonosti. :