Ti 14.10Oi Suomi on, oi Suomi on,
oi Suomi on niin ihana,
on meillä sauna, viina ja kirves,
oi Suomi on niin ihana! - Suomen kannattajat featuring Mawerick41 -
Lahden rautatieaseman tienoilla raikuu hajanaisia kannustushuutoja, kun nautimme aseman grillin aitosuomalaisia kebabeja ja hampurilaisia. Asemaravintolassa tankataan energiajuomia junamatkaa varten. Moskovan tilausjuna ei taulun mukaan saavu asemalle lainkaan, mutta lähtee kello 18.01.
There's nothing that a hundred men
or more could ever do.
I bless the rains down in Africa.
Gonna take some time to do
the things we never had. - Toto: Africa -
Juna saapuu akateemisen vartin myöhässä, ja pääsemme Afrikkaa, tai siis ensin Moskovaa valtaamaan. Vaunutätimme kerää passit pois saman tien, ja viskiklubimme pääsee maistelemaan Aberlour a´bunadhia. Ravintolavaunusta hankimme pullon venäläistä ”samppanjaa” hintaan 20 euroa, real bargain!
Jalkapallon kannalta matkan iloisin hetki koetaan jo menomatkalla, kun tulee tieto Suomen U21- joukkueen pääsystä EM-kisoihin. Matkasuunnitelmat Ruotsiin käynnistyvät heti.
Toimii kuin venäläisen junan vessa, eli ne ovat tukossa, lukossa tai tukossa ja lukossa.
Matkantekoa leimaakin vaeltelu pitkin junan käytäviä vapaan, toimivan käymälän etsinnöissä. Väliaikaisena wc:nä näyttää toimineen esimerkiksi vaunujen väli. Eräs seurueestamme kokee helpotuksen täyttämällä uudelleen juuri tyhjentämämme viskipullon.
Tämä pullo unohtuukin yllättäen Viipurin aseman kaiteelle, ja jatkaessamme matkaa miliisi näyttää lähestyvän pulloa epäileväisenä (tai janoisena).
Kolmen lontoolaisen tyypin hytissä kannustusrintama on laaja: Arsenal, Chelsea ja Tottenham. Joku tosin epäilee aamuyöllä kovaan ääneen lädien aitoutta, kun eivät kestä suomalaisten juominkien kyydissä. Meidänkin hyttimme sammahtaa yllättävän aikaisin, varsinkin asukas, jonka pitäisi mennä nukkumaan yläpetiin, mutta joudutaan nostamaan lattialta alapetiin…
Ke 15.10.
Kauan on valvottu, kauan on odotettu pelastajaa
Kauan on puhuttu, kauan on haaveiltu ja lupauksista voimaa saatu
Isännät vaihtuu, ja miljoonat puhuvat suut tarjoaa teetä ja naapuruus vahvistuu
Herra huokaa ja täyttää taas nälkäisen, puun lämmin henkäys tuo uunista tupaan tunnelmaa
Pienet lapset leikkii uunin päällä, neuloo juu ne sanoo niil on koti täällä
Talon pihalla koirat ja muut pitää vahtia ettei karhut niitten kotiin tuu - Neljä Ruusua: Neuvostoliitto -
Aamulla ankeat autotallirivistöt ja röttelöt puutarhapläntteineen vilistävät junan ikkunassa. Ei uskoisi, että olemme matkalla maailman kalleimpaan kaupunkiin…
Testissä ravintolavaunun sikahintainen aamiainen. Testiryhmämme tilaa seuraavia tuotteita:
Oluet. Botska tjsp. Ei yllä Baltika seiskan tasolle.
Tee. Kuumaa, merkkiä Pirkka.
Sämpylä. Pieni, mutta ok. Voi tilattava erikseen.
Lihalautaset. Sikaa, erimakuista kuin suomalainen sika. Testiryhmästä kuuluu epäilyjä, ettei ole sikaa tai että seassa on vielä Tsernobilin jäänteitä.
Omeletti suomalaiseen tapaan (?). Paljon herkkusieniä, sipulia ja kai siellä vähän munaakin on joukossa.
Tähän väliin myös paluumatkan aamiaisesta joitakin huomioita:
Lihalautasessa on paljon enemmän lihaa.
Kalalautasen lohi on ok.
Seljankaan on isketty lohenrääppeet, jotka eivät ole kelvanneet kalalautaselle.
Moskau
Раз, два, три!
Moskau
Посмотри!
Пионеры там идут,
песни Ленину поют.- Rammstein: Moskau –
Leningradin asemalla vastassamme on kasapäin miliisejä ja OMOHeja. Oma seurueemme poistuu aseman edustalle taksia metsästämään. Pääsemme Konstantinin kyytiin sovittuamme korvauksesta etukäteen. Taksien hintatasosta ei ole hajuakaan, joten lupaamme pulittaa 2000 ruplaa rundista ympäri Moskovaa. Piipahdamme ensin yhdessä Moskovan Harley Davidson –liikkeistä ostamassa pari paitaa. Sitten ajelemme sightseeingiä pitkin joen rantaa ja vähän muuallakin.
Kahdeksankaistaiset tiet ovat täynnä autoja, mutta liikenne kuitenkin sujuu joustavan näköisesti ja kaasu pohjassa aina kun mahdollista.
We're all living in America,
America is wunderbar.
We're all living in America,
Amerika, Amerika.
We're all living in America,
Coca-Cola, Wonderbra,
We're all living in America,
Amerika, Amerika. - Rammstein: Amerika -
Konstantin jättää meidät Arbatin kävelykadun päähän. Siinä jo siintääkin lisää länsimaista hapatusta, Hard Rock Cafe. Burgerien ja Jack Danielsin parissa vierähtää tovi, ja onkin jo aika suunnata kohti Punaista toria, epävirallisella taksilla 600 ruplaa.
Keskellä toria tulee juttusille Juri, Venäjän kannattaja, joka luulee seurueemme vähähiuksisinta jäsentä aidoksi huligaaniksi.
Aikamme jauhettuamme käymme vielä kaljalla GUM-tavaratalossa ja sitten odottamaan yhteiskuljetusta Lokomotiv-stadionille.
Matka stadionille etenee komeasti kuudella bussilla miliisiauton ja panssariauton välissä. Oman bussimme kuski on vetänyt herneen nenään jostakin vessan sotkemisesta ja pitää sen lukittuna koko matkan ja vielä stadionin pihassakin. Lisäksi meitä yritetään hiostaa lämmityslaitteen avulla. Lämminhenkisen sanailun jälkeen pääsemme vihdoin turvatarkastusjonoon miliisien saattamana. Uskaliaat kuplaotsaiset käyvät tyhjennysharjoituksissa miliisien haukankatseiden alla.
Katsomolohkossamme on peräti kaksi huivi- ym. krääsämyyjää ja yksi teemyyjä, jolta
saa myös gourmetjuustoleipiä.
Baby don't hurt me
Don't hurt me
no more - Haddaway: What is love –
Itse peli on surullista katsottavaa, eipä siitä muuta. Alakatsomon yläkulmasta katsottuna stadionnäkymä on vaikuttava, Venäjän liput heiluvat joka puolella katsomoissa. Valtava meteli panee koetukselle muutaman sadan suomalaisen äänijänteet.
Huutomme keskittyvät hiljaisempiin kohtiin ja saavat aikaan usein buuauskonsertin, mutta emme lannistu. Muutama venäläinen käy maalien jälkeen ilkkumassa pleksin takana, mutta miliisit lopettavat sen pian. Julle K. tarkkailee ylhäällä tilannetta kädessään tulkin (?) kiikuttama höyryävä juoma. Venäläisten aallot eivät onneksi juurikaan toimi, mutta päätyjen välinen vuorohuuto on varsin vahvaa suoritusta.
Pelin jälkeen katsomoja aletaan tyhjentää vuorotellen, meidän vuoromme tulee tietysti viimeisenä. Suomalaisten laulut pääsevät oikeuksiinsa lähes tyhjällä stadionilla ja kaikuvat hienosti. Screenillä tulee Baxterin haastattelu, josta ei saa mitään selvää, mutta juttua ainakin tuntuu riittävän.
Eräs miliisi saa kaveriltani huivin ja sujauttaa sen nopeasti oman huivinsa alle.
Vielä ilmestyy venäläisiä huitomaan pleksin taa huivivaihtokaupat mielessä. Heitän kannattajahuivini yhtaikaa naapurin kanssa korkean pleksin yli. Heitot onnistuvat, huivit kietoutuvat YYA-hengessä hetkeksi toisiinsa ja leijuvat uusille omistajilleen.
I know I will stay alive
I've got all my life to live
I've got all my love to give
and I'll survive
I will survive- Gloria Gaynor: I Will Survive –
Siirrymme busseille kunniakujassa apeissa tunnelmissa selkäsaunan jälkeen. Seuraa hieman pakkopullalta tuntuvaa saitsiiinkiä. Tiirailemme Luznikin stadionia Varpuskalliolla, ja jotkut hakevat eväitä, jotka eivät kuulemma maksaneet mitään. Jonkun passi on hukassa, mutta löytyy meidän bussimme penkiltä.
Samoja näkymiä kuin taksimatkalla päivällä, Stalinin hampaita siellä sun täällä.
Arbatin kävelykadun toisessa päässä 300 suomalaista yrittää vallata luxusruokakaupan ja Mäkkärin. Kuskimme ei ole vieläkään saanut hernettä pois nenästään.
Leningradin asemalla oma juna ja hytti houkuttelevat matkalaiset syövereihinsä. Yön tapahtumista voimme lukea toisaalla tässä foorumissa. Matkaväsymys ja pelimasennus yllättää, enkä edes näe veli venäläisen yllätysvierailua hyttimme ovella.
One way ticket, one way ticket
One way ticket, one way ticket
One way ticket, one way ticket to the blues. - Boney M.: One Way Ticket -
To 16.10.
Sä jätit vain rauniot jälkeesi
Toivoni häviää
Tää on mun Venäjää. - Nylon Beat: Venäjää -
Tai kuitenkin:
Hauska on jälkeen päivän nyt kotiin rientää,
Jos jotain hyvää aikaansa saaneen tietää.
Huominen olkoon, huominen täytyy sietää,
Ei sitä estää voi, joka kestää kolhut ja yrittää. - Frederik: Harva meistä on rautaa -
