http://www.valkealankajo.fiNikumatin ja Lautamatin saumaton yhteistyö kaatoi Kajon
Erotuomari Tapio Nikumatin ja sentteri Arto Lautamatin symbioosi oli liikaa Kajolle. Ensimmäisellä jaksolla Kajo vaikutti lähes immuunilta kaksipäiselle kulkutaudille, mutta toisella jaksolla paha sormi tavoitti karkurin. Ottelun avauspuolisko oli Kajon juhlaa. Kauden parasta peliään esittänyt vierasjoukkue pani palloa nopeasti ja melko tarkastikin liikkeelle, eikä haparoiva inkeroislaispuolustus pysynyt vauhdissa mukana. Keskushyökkääjä Iikka Pelkonen piti Purhan puolustusta suorastaan pilkkanaan ja miehen suvereenius vaikutti ajoittain tragikoomiselta. Kajon kannalta se oli hauskaa, mutta Purhaa ei paljon hymyilyttänyt.
Ottelun avausmaalissa Pelkonen säntäsi Kajon vasenta sivusta pitkin kuin heittämällä ohi Purhan pakin ja tarjosi pallon Henri Sepälle. Fiksusti laidaltaan sisään juossut Seppä ampui kovan kudin hirren kautta reppuun.
Lähes heti aloituksen jälkeen Purhan Ville-Matti Paju pääsi Kajon puolustuslinjan läpi pallo jaloissaan. Kajon maalivahti Jarkko Suni levitti lonkeronsa sen verran vakuuttavasti, että Pajun veto jäi hyppysiin.
Kajo kontrasi torjunnan jälkeen ja Juho Seppälä avasi pallon tarkasti laitaan Sepälle. Janne Patjas puski Sepän keskityspallosta ohi, mutta Pelkonen nappasi pelivälineen rangaistusalueen sisällä haltuunsa. Luja laukaus upposi vastustamattomasti verkkoon.
Vauhdikas ottelu tarjosi paljon tilanteita ja terhakka VM.Paju pääsi kokeilemaan ahdisteltuna pyssyään ennen Kajon kolmatta maalia. Veto painui etunurkasta ohi.
Viimeistään tässä vaiheessa erotuomari Nikumatti päätti nousta ottelun ratkaisuhahmoksi. Patjas taisteli kulmapotkutilanteessa Purhan topparin ja maalivahdin kanssa sillä seurauksella, että pallo kimposi maalivahdin käsistä topparin päähän ja siitä maaliin. Sandwichiin jäänyt Patjas ei koskenut palloon millään elimellä missään vaiheessa, mutta Nikumatin mielestä syyllistyi käsivirheeseen.
0-3 olisi ollut melkoinen shakkimatti tälle ottelulle, mutta Nikumatin mielestä nukkumatti olisi tullut silloin Purhalle liian aikaisin. Peli oli pidettävä hengissä, koska varsinaiset sankaritarinat olivat vielä syntymättä.
Ennen taukoa Purha sai muutaman puolittaisen maalipaikan, kun taas Kajo loi niitä liukuhihnalta. Seppälä ja Samuli Silvonen pyörittivät keskikentällä peliä mallikkaasti ja kärkikolmikko Seppä-Pelkonen-Mäkelä vastaanotti hyvän palvelun ilolla. Purhan alakertaa vietiin kuin lammasta inkeroislaisessa navetassa, mutta kuin ihmeen kaupalla Joonas Keituri ei joutunut antautumaan neljättä kertaa.
Lähimpänä se oli Seppälän voittaessa itsellen pääpallon Purhan topparin edestä ja päästessä Keiturin kanssa 1 vs 1 tilanteeseen. Seppälän ulkosyrjäsijoitus napsahti kuitenkin tolppaan ja siitä paluupallona maassa maanneen Keiturin hanskoihin.
Kajo aloitti toisenkin jakson terävästi. Upean ottelun pelannut Timo Laherto purjehti läpi koko kentän ohittaen kohtuullisen monta sinipaitaista tolppaa ja selviytyi lopulta Keiturin kanssa nokitusten. Sijoitus sujahti takatolpasta muutaman sentin leveäksi.
Tässä kohtaa levoton tuhkimo Arto Lautamatti päätti auttaa kaimaansa Nikumattia laulaen: "Elämä on helppoo silloin kun on joku, josta pitää kii" ja teki itsestään marttyyrin. Lautamatti väänsi Timo Laherton niskalenkillä nurmikolle ja heittäyi itse perään. Syntyneestä sekasorrosta Purhan Antti Hämäläinen pääsi pamauttamaan pallon Kajon verkkoon.
Nikumatti olisi halunnut antaa Timo Lahertolle tilanteesta jonkinvärisen kortin, mutta ymmärsi hetken emmittyään, että pahimmat mokat täytyy säästää myöhempään. Mieshän ei nähnyt niskalenkkiä lainkaan, mutta Lautamatin teatraalisuus herätti tuomarissa selvästi empatian tunteita.
68.minuutilla nähtiin kaksikon yhteistyön kaunein kukkanen. Melko ylivoimaisesti Lautamattia paimentanut Timo Laherto vei jälleen kerran pallon kuin tikkarin naapurin vesseliltä ja vesselihän suuttui. Arto jahtasi Timoa jonkinasteinen itkuraivari päällä ja liukui lopulta takaapäin jaloille. Timo Laherto loukkaantui tilanteessa pahasti ja kaikki pelaajat lopettivat pelaamisen. Jo aiemmin kiintiökorttinsa kuitannut Lautamatti alkoi kaivelemaan suihkusaippuaa ja hoitoainetta taskuistaan ja Kajon huoltaja availi ensiapupakkaustaan samalla kun joukkueenjohtaja näpytteli kännykkään ambulanssin numeroa.
Sanoinko, että kaikki lopettivat pelaamisen? Ei, ehei kautta sippuraisen saparoni, eivät todellakaan aivan kaikki. Kentälle vaihdettu energinen Jani Koponen oli napannut Laherton loukkaantuessa pallon itselleen, eikä ymmärrettävistä syistä halunnut siitä hevillä luopua. Koponen kirmasi kuula jaloissaan kuin rauhoitettu piisami Nikumatin juostessa perässä silmä ja ties mikä kovana. Innostunut Koponen syötti pallon hyväntuulisesti VM.Pajulle, joka tilanteesta hölmistyneenä vippasi sen Kajon maaliin. Ei keksinyt sille oikein mitään muutakaan paikkaa, kun joka puolelta oltiin huudeltu jo pitkään, että "vetäkää nyt ...tu se ..tun kuula jo ..tun rajan yli!".
No menihän se tavallaan rajan yli.
Nikumatti veti mielessään high-fivet Lautamatin kanssa ja osoitti palloa kohti keskiympyrää. Purha oli tasoittanut pelin tilanteesta, josta Kajolle olisi kuulunut vapaapotku ja Lautamatille toinen keltainen eli ulosajo. Ei hyvänen aika sentään!
Tapsa hei?! Come on!? Etköhän sinä juhlistanut Urpon päivää nyt vähän myöhässä? Henkinen nimipäiväsi oli jo perjantaina!
Laherton Timppa kärrättiin pois kentältä ja toivoa sopii, että nuori mies vielä tänä kesänä kykenee pelaamaan palloa. Kajo menetti tärkeän pelaajan ja samalla ottelun hallinnan Purhalle.
Ottelun viimeinen sinetti oli selkeästi Kajon huonoutta ja Purhan hyvyyttä. Siihen ei Nikumatilla tai Lautamatilla ollut mitään sanomista. Lujasti ottelussa uurastanut Antti Hämäläinen riisti pallon Petrus Lyyralta ja syötti VM.Pajun läpiajoon. Kajon puolustus oli sepposen levällään ja Paju ampui pelivälineen tarkasti etunurkasta sisään.
Toisaalta on muistettava, että herrasmiespelaajana tunnettu Hämäläinen oli aiemmin tönäissyt rikkeen jälkeen Henri Sepän kumoon rinnuksista siinä määrin aggressiivisesti, että oikea erotuomari olisi saattanut ajaa miehen pihalle.
Purha voitti railakkaan taistelupallon luvuin 3-2 ja kaikki pisteet jäivät Inkeroisiin.
Peli oli melko hyvätasoinen ja maalitilanteita nähtiin paljon. Kajo sai 11 kulmapotkua ja lukuisia hyviä maalipaikkoja, mutta tehoja ei löytynyt tarpeeksi. Yleisölle näkemistä oli varmasti enemmän kuin pääsylippuun uhratun rahan edestä.
Purhan parhaita olivat keskikentällä valtavan työmäärän tehnyt Hämäläinen ja kärjessä alati vaarallinen VM.Paju. Toisaalta missään tapauksessa ei sovi väheksyä myöskään Lautamatin roolia täyden pistepotin ansaitsemisessa.
Kajon nuori kaksikko Pelkonen ja Seppä oli melko pitelemättömällä pelipäällä. Paremmalla tuurilla verkko olisi soinut useamminkin. Seppälä ja Silvonen dominoivat keskialuetta ensimmäisen tunnin ja Timo Laherto muodosti loukkaantumiseensa asti Antti Sipolan kanssa erinomaisen toppariparin.
On varmasti tärkeää, että Lautamatti saa pelata jalkapalloa ja Nikumatti saa yrittää erotuomarina, mutta älkää nyt hyvät ihmiset panko näitä kahta veijaria samaan otteluun! Lauta tarvitsisi kokeneemman kaitsijan ja Niku puolestaan huomattavasti kokemattomammat tuomittavat.
Sen verran täytyy Kajo-leiristä kuitenkin antaa Nikumatille hyvää palautetta, että hän oli hyvin kiltti salliessaan Kajon tehdä sen kuudennenkin vaihdon. Aiemminhan viisi on ollut ihan maksimi näissä ympyröissä. Kajolla on yleensä ollut vaihtopenkillä liian vähän pelaajia, mutta kiva kun kerrankin oli lista täynnä, niin kaikki varaveskaria lukuunottamatta saatiin myös kentälle.
11min 0-1 Seppä (Pelkonen)
12min 0-2 Pelkonen (Seppä)
51min 1-2 Hämäläinen
68min 2-2 VM.Paju (Koponen)
87min 3-2 VM.Paju (Hämäläinen)
varoitukset: Myllymäki 42, Lautamatti 56, Keituri 62, Hämäläinen 72 (Purha)
Seppä 62 (Kajo)
Kajo: Suni; Juhala (66min Väistö), Sipola, T.Laherto (70min Lyyra), JP.Laherto (85min Juutilainen); Seppä (90min Sarilampi), Seppälä (60min Penttinen), Patjas, Silvonen, Mäkelä; Pelkonen (81min Pajari).
