Kaikki pelaa

[Hender]

Tällainen aihe näköjään puuttuu. Tämän päivän HS:ssä hyvä mielipidekirjoitus tasojoukkueista. En itse tiedä aivan pilkulleen, miten Kaikki pelaa -systeemi toimii ja kuinka tarkasti sitä noudatetaan, mutta tuossa kirjoituksessa yksi asia pisti silmään. Janne Hopsu kirjoittaa mielipiteessään "Jos Kaikki pelaa -järjestelmää edes jollakin tavalla voi toteuttaa, on lähdettävä siitä, että tasoerot eivät joukkueiden sisällä kasva liian isoiksi".

Itse en kannata täysin pilkulleen noudatettavaa järjestelmää, jossa jokaiselle jaetaan sekunnilleen yhtä paljon peliaikaa. Esimerkiksi kahdeksan ikäisiä pikkujunnuja ei välttämättä tarvitse asettaa vielä tasojoukkueisiin, mutta lapsetkin haluavat enemmän voittaa kuin hävitä ja kilpaileminen on osa jalkapallon oppimista. Missä vaiheessa sitten kannattaisi erotella jyviä akanoista, 9, 10 vai 11 -vuotiaissa? Tietysti pienissä seuroissa, joissa harrastajamäärät eivät ole suuria, ei voida erottelua tehdä samoin kuin näissä klubeissa ja hongissa.

[jykke]

Esimerkiksi kahdeksan ikäisiä pikkujunnuja ei välttämättä tarvitse asettaa vielä tasojoukkueisiin, mutta lapsetkin haluavat enemmän voittaa kuin hävitä ja kilpaileminen on osa jalkapallon oppimista. Missä vaiheessa sitten kannattaisi erotella jyviä akanoista, 9, 10 vai 11 -vuotiaissa? Tietysti pienissä seuroissa, joissa harrastajamäärät eivät ole suuria, ei voida erottelua tehdä samoin kuin näissä klubeissa ja hongissa.

Pikkujunnuissa fyysisen kehityksen tuomat erot ovat sen verran huimia, että olisi aika outoa jakaa sen perusteella tasojoukkueita. Ennemminkin noissa sarjoissa tasojoukkueet voisi jakaa esimerkiksi treenikertojen perusteella. Jos joku jaksaa käydä joka toinen viikko harjoituksissa ja toinen taas treenaa kaikki joukkueharjoitukset, niin laiskempi b-joukkueeseen, vaikka olisikin "parempi" pelaaja.

[nro 13]

Tuossa taas tulee vastaan nämä vanhempien harjoituksiin raahaamat/pakottamat pelaajat, joita itseä ei kiinnosta koko homma yhtään. Näitä ei tietysti toivoisi mukana olevan, mutta ei niitä oikein voi poiskaan ajaa. Aiheuttavat kuitenkin huomattavasti enemmän ongelmia peluutuksessa kuin innokkaat, mutta hieman heikompi tasoiset pelaajat.

[Hender]

Joo, ei munkaan mielestä sellaisista junnuista voi tasojoukkueita muodostaa, jos isi ja äiti raahaavat junnut tukasta kentälle. Kuitenkin suuren junnumateriaalin seuroissa pelaajia voisi ehkä aikaisemmin jakaa eritasoisiin porukoihin. Vai missä vaiheessa näitä "edareita" ja "kakkosia" jaetaan? Itsellä, kun ei ole sen kummempaa käsitystä. Treenikertojen perusteella voisi jaottelua tehdä, koska eihän sekään ole reilua, että osa käy harjoittelemassa silloin kuin haluaa ja pääsee silti pelaamaan kuin ahkerammin harjoittelevat.

[joks11]

Itse en kannata täysin pilkulleen noudatettavaa järjestelmää, jossa jokaiselle jaetaan sekunnilleen yhtä paljon peliaikaa.

osa käy harjoittelemassa silloin kuin haluaa ja pääsee silti pelaamaan kuin ahkerammin harjoittelevat.

Tällaiseen pakottavia sääntöjä ei ainakaan Palloliiton puolelta ole tehty.

[sopraano]

Peliaikaa eniten niille jotka jaksavat myös treenata.´Jos olisin junnuvalmentaja niin itseäni ainakin vituttaisi antaa peliaikaa yhtä paljon nappulalle joka viihtyy koko ajan futiskentällä ja sellaiselle kakaralle joka ilmestyy lähinnä vain peleihin. Siinä sitten saisi kuulla vittuilua laiskan naperon vanhemmilta miksi ahkera poika pelaa minuutin enemmän jossain pelissä . Kaikki pelaa-sääntö

[joks11]

Käykää nyt vaikka lukemassa ne säännöt ennen kuin itkette.

[sopraano]

En jaksa, kun en oo ainakaan vielä mukana junnufutiksessa. Mukavampi vain itkeä

[jiibzter]

En jaksa, kun en oo ainakaan vielä mukana junnufutiksessa.

Onneksi.

[Hincha en cancha]

Kaikki pelaa on perussääntö perusjunnuseuralle eikä asiasta pitäisi olla edes olemassa mitään ohjesääntöä. Sen sijaan kilpailullisia tavoitteita toteuttavissa seuroissa (HJK:n edarit, Honka, TPS jne.) on suotavaa noudattaa urheilun perusolemusta: kisailemista paremmuudesta. Kenelläkään ei pitäisi olla nokan koputtamista, sillä homma toimii, kun toiminnan taso ja laatu ovat erilaisia eri seuroissa ja joukkueissa. Ei "kilpailujoukkueiden" etevyyteen perustuva peluuttamispolitiikka ole keneltäkään pois muissa seuroissa, jotka muodostavat valtaisan enemmistön seuroista.

Mistä tässä Kaikki pelaa -keskustelussa oikeastaan kinastellaankaan?!? Jos jollekulle tulee paha mieli siitä, että HJK voittaa meidän pikku-Pekan jengin 12-0, ei kai kukaan voi vakavissaan syyttää HJK:ta?! "Voi hitsin hitsiläiset! Miksi te olette niin hyviä? Epistä!"

[muumi]

Kaikki pelaa kriitikot voisi hieman miettiä sitä, että miksi pikkupojat pelaavat jalkapalloa ja mikä on pelaamisen tarkoitus: voittaa vastustaja ja kilpailla pelikavereitaan vastaan vai pitää hauskaa ja oppia pelaamaan? Ainakin junnuilla pelaaminen on nimenomaan hauskanpitoa, vaikka toki tavoitteellista (kehittyminen on tavoite numero yksi).

Ja vaikka ei sitä myöntäisikään, että juniorijalkapallossa kaikkein tärkeintä (eli sitä, mitä lapset pelaamiseltaan haluaa) on hauskanpito ja kaikkien pelaajien kehittäminen, vaikka vain haluaisi kehittää huippupelaajia ja kipailuttaa pelaajia, niin voisi hiukan miettiä sitä, miten tuo toimii Suomen kokoisessa maassa. Täällä ei nimittäin riitä pelaajareserviä, jos iso määrä junnuja lopettaa pelaamisen motivaation puutteesta jo nuorina nappuloina, jolloin heidän todellisesta potentiaalista ei ole vielä tietoakaan.

Myös peruste, "lapsetkin haluavat enemmän voittaa kuin hävitä ja kilpaileminen on osa jalkapallon oppimista" on hieman outo, kun eihän jalkapallossa kilpailla omien pelikavereiden kanssa vaan joukkueet kilpailee toisiaan vastaan. Eli kaikki pelaa ei todellakaan poista jalkapallosta kilpailua.

Myöskään avausviestissä ollutta Janne Hopsun mielipidekirjoituksen lainausta en ymmärrä yhtään. Miten niin noin?

Hulluksi on maailma mennyt, kun aikuisten kipailuvietti tuhoaa monien junnujen peli-ilon ja syyn pelata.

Ja tosiaan kuten jokskin tuossa jo viittaa, kaikki pelaa säännöstö taitaa sallia paljon enemmän mitä kriitikot antavat ymmärtää.

[Savon keisari]

Niin. Ongelmat ovat syvemmällä. Kulttuurimaissa lapsilla on esikuvia ja tavoitteita, omaehtoinen innostus kehittyä, ja päälle vielä kannustus ja opastus. Suomessa vain on sitten "hauskanpitoa". Tästä kertoo myös maahanmuuttajien yliedustus maamme maajoukkueissa. Eremenko Jr:hän totesi että junnujoukkueestaan hän oli ainoa joka tosissaan tahtoi kehittyä huippupelaajaksi, muille riitti että ovat joukkuekuvassa mukana.

[Incarnation]

Kaikkien pitää ehdottomasti saada pelata, mutta pelaaminen täytyisi tapahtua omien taitojen ehdoilla. Täysin turhaa roikottaa huippulahjakasta junnua ei-niin-potentiaalisten (tai hitaasti kehittyvien) pelaajien mukana. Isot tasoerot joukkueen sisällä eivät palvele ketään.

[Hincha en cancha]

Ja vaikka ei sitä myöntäisikään, että juniorijalkapallossa kaikkein tärkeintä (eli sitä, mitä lapset pelaamiseltaan haluaa) on hauskanpito ja kaikkien pelaajien kehittäminen, vaikka vain haluaisi kehittää huippupelaajia ja kipailuttaa pelaajia, niin voisi hiukan miettiä sitä, miten tuo toimii Suomen kokoisessa maassa.

Eivätkä kilpailu ja hauskanpito ole millään tavalla toisilleen vastakkaisia asioita. On valmentajain kyvyistä kiinni yhdistää ne parhaalla mahdollisella tavalla.

[Savon keisari]

Maanantain Helsingin Sanomissa mielipide-sivulla oli Nuoren Suomen edustajien kirjoitus joka kyllä hieman avasi silmiä asian suhteen.

[Incarnation]

Maanantain Helsingin Sanomissa mielipide-sivulla oli Nuoren Suomen edustajien kirjoitus joka kyllä hieman avasi silmiä asian suhteen.

Pystytkö postaamaan tänne, kiitos!

[Raian]

Olen miettinyt kovasti, kuinka täällä suhtaudutaan sitten urheilun ja liikunnan (mitä junnupelit suurimmassa määrin ovat) yhteiskunnalliseen tehtävään. Kaikki pelaa-ajatuksessa on kuitenkin päällimmäisenä tarkoituksena sen suuren massan huomioon ottaminen. Tekin olette enimmöstältänne tätä suurta massaa, jonka kasvatusnäkökulmaa tuossa ajattelumallissa on haettu. En pysty sulattamaan esim. Urheilulehdessä kovaan ääneen huudettua hätää huippupelaajien perään; ja Nuoren Suomen roolia siinä. Aina, kun otetaan yksi yksilö joukosta erilleen jää sinne varjoon monta ihmistä.

Joo en ole minkään sekuntikellon kannattaja, mutta näen junnu-urheilun etupäässä erinomaisena harrastuksena, enkä huippu-urheilijoita suoltavana koneistona. Siinä samalla sivussa sitten saattaa joku hullu (hyvinvointiyhteiskunnan jäsenen silmästä katsottuna) innostua harrastuksestaan vähän enemmän. Hän saattaa jopa tehdä harrastuksestaan ammatin.

E. Tässäkin keskustelussa on vaikeata, jos kaikki ajattelevat eri ikäisiä junnuja. Missä vaiheessa sitten pitäisi kilpailullinen ja erotteleva peliaika astuvat enemmän kuvaan?

[tupoleevi]

Valmentaja, joka tajuaa teetättää junnuille helkkaristi töitä, mutta samalla osaa pitää hauskaa, menestyy. Ja tulosta tulee. Siis vaativa, töihin hullunlailla patisteleva, mutta mukava ja armelias ja tietysti asiansa monipuolisesti osaava. Oi, tällainen valmentaja, missä piileksit? Olen elämäni aikana tavannut vain yhden tällaisen! 
Valmentaja, joka on kuin myrkyn syönyt, eikä löydä hyvästäkään pelaajasta hyviä ominaisuuksia tai piilottelee  tämän ominaisuudet haukkumalla, torumalla pelaajaa sekä kehumalla aina muita, ei saa oikeaa tulosta aikaiseksi. Never.

[Hender]

E. Tässäkin keskustelussa on vaikeata, jos kaikki ajattelevat eri ikäisiä junnuja. Missä vaiheessa sitten pitäisi kilpailullinen ja erotteleva peliaika astuvat enemmän kuvaan?

Nimenomaan näin. En ollut täysin kaikki pelaa -järjestelmää vastaan, mutta missä vaiheessa junnuja on hyvä ruveta asettamaan sopivan tasoisiin joukkueisiin? 10-vuotiaille ja nuoremmille tasainen peliaika on varmasti hyvä juttu, mutta muistan kyllä vielä omasta junnujoukkueesta, että siinä 11/12 -vuotiaana voittaminen alkoi jo merkata jotain omassa pelaamisessa.

Myös peruste, "lapsetkin haluavat enemmän voittaa kuin hävitä ja kilpaileminen on osa jalkapallon oppimista" on hieman outo, kun eihän jalkapallossa kilpailla omien pelikavereiden kanssa vaan joukkueet kilpailee toisiaan vastaan. Eli kaikki pelaa ei todellakaan poista jalkapallosta kilpailua.

Myöskään avausviestissä ollutta Janne Hopsun mielipidekirjoituksen lainausta en ymmärrä yhtään. Miten niin noin?

Otin tuon Hopsun lainauksen vain siksi, että onhan se junnuillekin miellyttävämpää pelata oman tasoisten ja sellaisten kavereiden kanssa, jotka haluavat harjoitella. Siis tämäkin puhuttaessa hieman vanhemmista junnuista. Peliaikaa on varmasti junnujenkin mielestä järkevämpää jakaa suurin piirtein saman tasoisten pelikavereiden kanssa.

[Raian]

Nuori Suomi ja Kaikki Pelaa ovat lähtöisin juuri aikuisille, kuten foorumilla on jo tullut esille. Liian kilpailullisuuden estämiseksi aikuisille on pitänyt kirjoittaa paperille ylös, mikä on oikeasti junioriurheilun pääasia.

Mahdottoman hyvä valmentaja on monipuolinen valmentaja. Koko ajan enemmän arvostan Kokkolassa vaikuttavaa valkkua, joka on tällainen joka rooliin istuva. Hän on vetänyt ainakin pari vuosikertaa. Pienissä junnuissa hän osaa vaatia kaikilta yksilöllisesti. Juuri harrastuksen aloittanut saa mahdottomasti kehuja jo pienistä onnitumisista. Toisaalta joukkueen parhaalta pelaajalta hän selvästi vaatii enemmän. Tämä tulee esille jo yhdessä pelissä. En tiedä, kuinka hän on onnitunut saamaan niin hyvän harmonian joukkueeseen? Kapinoiko sitten pelaajat, joilta vaaditaa enemmän. Ehkä hän on onnistunut perustelemaan asian pelaajille oikein.

No pikkujunnuajan jälkeen joukkueesta on noussut maajoukkuetasolla palloileva poika. Toisaalta hän on "raahannut" mukana myös heikompia pelaajia. Ja tämä joukkueessa, joka kokee aina joka joukkueessa pelaajakatoa kaupungin "ykkösjengeihin".

[jiibzter]

Valmentaja, joka tajuaa teetättää junnuille helkkaristi töitä, mutta samalla osaa pitää hauskaa, menestyy. Ja tulosta tulee. Siis vaativa, töihin hullunlailla patisteleva, mutta mukava ja armelias ja tietysti asiansa monipuolisesti osaava. Oi, tällainen valmentaja, missä piileksit?

Herra kutsui minua ?

[Hincha en cancha]

Valmentaja, joka on kuin myrkyn syönyt, eikä löydä hyvästäkään pelaajasta hyviä ominaisuuksia tai piilottelee  tämän ominaisuudet haukkumalla, torumalla pelaajaa sekä kehumalla aina muita, ei saa oikeaa tulosta aikaiseksi. Never.

Tämä on laajemminkin suomalaisen yhteiskunnan ongelma ja ilmenee selkeimmin intissä. On hyve olla samanlainen kuin muut, ja erottautuminen muista on "homojen hommaa", jota pitää torua tai vähintäänkin kuittailla. "Joukkoja johdetaan edestä" -ajatusmalli elää myös tiukassa ja tähän ajatteluun istuu kuin nenä päähän autoritaarinen (ja epäoikeudenmukainen) johtaminen. Palautteenanto korvataan käskyttämisellä ja torumisella ("pelaa kunnolla! ei kikkailla!"). Välillä tuntuu oikein omituiselta, että mikä helvetti siinä positiivisen palautteen antamisessa on niin vaikeaa? Ja kun se vielä osattaisiin antaa juuri sille pelaajalle, joka haluaa erottautua ja yrittää tehdä yllätyksellisiä kikkoja ja ratkaisuja, joita on treenannut omalla ajalla (eikä aina vain sille, joka vetää peleissä 15 metrin liukutaklauksia ja pelaa vapaa-ajallaan pleikkaria).

[E.Pakarinen]

Olen miettinyt kovasti, kuinka täällä suhtaudutaan sitten urheilun ja liikunnan (mitä junnupelit suurimmassa määrin ovat) yhteiskunnalliseen tehtävään. Kaikki pelaa-ajatuksessa on kuitenkin päällimmäisenä tarkoituksena sen suuren massan huomioon ottaminen.

Raianin tekstissä tulee esiin "Kaikki Pelaa" ideologian keskeinen kysymys. Halutaanko edistää suomalaista liikuntaa vai urheilua. Koskaan ne eivät sulje toisiaan täysin pois, mutta peruskysymys, jota seurat joutuvat miettimään on: kasvatetaanko seurassamme liikunnalliseen elämäntapaan vai halutaanko puristaa parhaat yksilöt läpi ja kehittää toimintaa heidän ehdoillaan.

Itse en osaa sanoa kumpi tapa olisi parempi; liikunnalla ja urheilulle on molemmilla omat plussansa. Kunkin seuran arvot ratkaisevat valinnan. Mahdollista on tietenkin myös vetää kultaista keskitietä, mutta sen noudattaminen on epäselvempää ja haastavaa myös valmentajalle. Taitavien valmentajien myötä se on toki mahdollista, kuten Raian esimerkillään Kokkolasta osoitti.

[Raian]

Poistuuko sitten tuo valitsemisen pakko, jos perustetaan tasoryhmiä? Tällöinhän pystytään tarjoamaan kaikille haluamaansa palvelua. Erittäin motivoituneet pääsevät tasoistensa kanssa kehittämään omia taitojaan. Toisaalta heikommat ja harrastukseen vähemmän intohimoisesti suhtautuvat saavat puuhata tasoistensa kanssa.

Mitä sitten on vikana näissä tasojoukkueissa? En oikein tunne keskustelua, mitkä asiat ovat tätä vastaan?

- Ainakin isot seurat kuppaavat pienemmistä kasatakseen mahdollisimman kovan "edustuksen".
- Sotiiko tämä malli joidenkin tasa-arvoajattelua vastaan? Eikö kunnon perusteluilla voida tehdä osapuolille selväksi, että pelaajilla on motivaatioeroja. Toiset haluavat kehittyä ja toiset pitää hauskaa. No toki sitten tämä ei ole musta-valkoinen.

Pienissä joukkueissa ei toki voidakaan muodostaa tasojoukkueita.

[Royal]

Itse sain pelata 13-vuotiaaksi asti lähes niin paljon kuin jaksoin ja kyllähän se kehitti huimasti