Sauli Niinistöstä Palloliiton puheenjohtaja

[Bogo]

Eli Salen soppari on kolmevuotinen -> 2012. Baxterin sopimus -> 2012. Näin Sale ei pysty vaikuttamaan hirveästi seuraavaan päävalmentajaan (pystyy jos haluaa, mutta vaikeata jos häntä koko ajan pyritään "ohjaamaan...") ? Jos Sale vaikka haluaisi että laitetaan sellainen valmentamaan joka ei ole lädi / lädien fanipoika? Näinkö on ajateltu, tämäkö on se syy miski Baxterille laitettiin täysin järjettömän pitkä sopimus huonoilla näytöillä?

[Callit]

Toki hullua luulla, että Sauli Niinistö olisi ostettavissa.

Nimenomaan. Poliitikkoa ei voi ostaa, ne on aina vuokralla.

[viherkenttä]

Veikkaaja heitti vähän mukahauskuttelua aiheesta:

Mitä yhteistä on Afganistanin presidentinvaaleilla ja Palloliiton puheenjohtajan valinnalla? Molemmissa voittaja ratkeaa ilman äänestystä. Eläköön demokratia!

[Hullu tiedemies]

Niinistö oli huono valinta. Tämä selvisi jo siinä vaiheessa kun Sale lähti mukaan tähän Visio 2020 -pelleilyyn. Jokainen jalkapallosta mitään tajuava ymmärtää, että Suomi ei tule olemaan Euroopan top kympissä vuonna 2020, ellei Keski-Eurooppa tuhoudu jonkun luonnonkatastrofin seurauksena. Top kympistä voidaan alkaa haaveilla siinä vaiheessa kun miesten A-maajoukkue on ensinnäkin pelannut arvokisoissa ja toiseksi suomalainen seurajoukkue on päässyt mestareiden liigaan useamman kerran. Siis totta kai tavoitteet pitää olla korkealla, mutta puolen välin heikommalta puolelta huipulle kymmenessä vuodessa on niin absurdi tavoite, että ei tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa. Mikään maa ei ole tähän mennessä tehnyt vastaavaa, eikä ole ollut edes lähellä.

[kiila76]

Tuota visiota enemmän kiinnostaa strategia, jota kaiketi oli esitelty puheenjohtajavaalin yhteydessä. Nyt siitä ei olemitään muuta tietoa tihkunut kuin se, että jatkossa paneudutaan enemmän yksilövalmennukseen joukkuevalmennuksen sijasta.
Voisiko joku palloliiton janari pistää suunnitelmat jakoon foorumille, kiitos. Tai joku Salen tunteva, soittakaa sille ja pyytäkää.

[a-wiik]

Niinistö oli huono valinta. Tämä selvisi jo siinä vaiheessa kun Sale lähti mukaan tähän Visio 2020 -pelleilyyn. Jokainen jalkapallosta mitään tajuava ymmärtää, että Suomi ei tule olemaan Euroopan top kympissä vuonna 2020, ellei Keski-Eurooppa tuhoudu jonkun luonnonkatastrofin seurauksena. Top kympistä voidaan alkaa haaveilla siinä vaiheessa kun miesten A-maajoukkue on ensinnäkin pelannut arvokisoissa ja toiseksi suomalainen seurajoukkue on päässyt mestareiden liigaan useamman kerran. Siis totta kai tavoitteet pitää olla korkealla, mutta puolen välin heikommalta puolelta huipulle kymmenessä vuodessa on niin absurdi tavoite, että ei tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa. Mikään maa ei ole tähän mennessä tehnyt vastaavaa, eikä ole ollut edes lähellä.

Mitenkäs se Norjan nousu aikanaan, oli melkoisen nopea? Ei ainakaan kovin kaukana ole tuosta vuosikymmenessä-puolen-välin-heikommalta-puolelta-kärkikymppiin -mallista.

[Maakuntasatraappi]

Paljon käytännöllisempi ja taloudellisempi tällainen 11 vuoden päähän asetettu visio on kuin liigan kolmevuotissuunitelmat (liigahan julkaisee joka kolmas vuosi strategian, jonka mukaan sen on tarkoitus olla kolmen vuoden päästä maan suosituin palloilusarja). Kun asettaa jonkun huiman kovan tavoitteen 11 vuoden päähän, ei vuosilukua prujussa tarvitse päivittää pitkään aikaan ja paperiakin säästyy.

[peng.xuefeng]

Visioiden pitäisi mieluiten olla mitattavissa euroissa. Paljonko junnufutikselle, paljonko seurojen kehitykseen jne.

[Metso]

Realistisempaa olisi aluksi tavoitella sijoitusta jossain 10-20 parhaan joukkoon. Jolloin kisapaikkakin pitäisi joka kerta olla taskussa, varsinkin EM-kisoissa, kerran kisoista tulee 24 maata kattavat ja MM-kisoissakin vähintään jatkokarsintapaikka. Muista mittareista sitten puhumattakaan. Toisaalta tuo pitkä aikaväli on oikeastaan ainut mahdollinen, kun tietää kuinka hitaasti asiat sujuu. Aluksi tietenkin tilanteen kartoitus, joka voi hyvinkin viedä jo useampia vuosia. Sitten tutkitaan millä sitä parannettaisiin, kyllä tähänkin aikaa uppoaa, kaikkine kokouksineen ja palavereineen. Ja sitten päätetään miten parannetaan. Ja vasta sitten alkaa uuden käytännön rakentaminen kentällä, esim jos jotain olosuhde asioita laitetaan kuntoon puhutaan taas useiden vuosien rakennusprojekteista. Ja vasta tämän jälkeen voidaan ruveta puhumaan pelaajien kehityksestä, kun kaikki muu on kunnossa. Toki kaikki osa-alueet ainakin toivottavasti paranevat myös projektin aikana, mutta 2020 on hyvinkin sopiva tavoite vuosi jolloin nähdään mihin suuntaan kokonaisuus on muuttunut. Kun kaikki parannettavat osa-alueet on ainakin kertalleen jo parannettu.

Tosin tuskin noista kovista tavoitteista mitään hirveää haittaakaan on, onpahan jotain mitä tavoitella. Ja tuskin se ketään harmittaa, jos tähdätään top 10 ja jäädään vaikka sijalle 15. ei se ainakaan huonompaan suuntaan nykyisestä mene.

[Eiccu]

Mitenkäs se Norjan nousu aikanaan, oli melkoisen nopea? Ei ainakaan kovin kaukana ole tuosta vuosikymmenessä-puolen-välin-heikommalta-puolelta-kärkikymppiin -mallista.

Kreikkakin meni melkoisen matalalla profiililla pitkään ja FIFA ranking oli suunnilleen Suomen tasolla vaikka kävikin -94 MM-kisoissa häviämässä kolme alkulohkon peliään maalierolla 0-10. Nyt Kreikka on hyvin lähellä Euroopan kärkikymmenikköä ja taskussa on yksi Euroopan mestaruus. Myös Turkki oli melkoisen kehno vielä 90-luvun alussa ja etenkin sitä ennen (FIFA ranking vuonna 1993 oli 67 ja 80-luvulla tuli usein todellisia murskatappioita), mutta 10 vuotta myöhemmin oli jo MM-pronssilla.

Toki luontaiset olosuhteet ja väestömääräkin on Turkilla ja Kreikalla olleet täysin eri luokkaa kuin Suomella, eikä paikan vakiinnuttaminen kärkikymmenikössä ole varmasti realistinen tavoite, mutta en näe mitään syytä miksei Suomi voisi onnistuneen projektin myötä nousta lähelle kärkikymmenikköä.

[Callit]

en näe mitään syytä miksei Suomi voisi onnistuneen projektin myötä nousta lähelle kärkikymmenikköä.

Nopea arvio siitä kuinka paljon tämä vaatii:
- pelaavia junioreita per ikäluokka?
- akatemioissa pelaavia per ikäluokka, sanotaan vaikka 13v. lähtien?
- ammattimaisia korkeantason junnuvalmentajia?
- akatemioita?
- kenttiä?
- jne, jne?

Kun noita muitten maitten nousuja on kommentoitu, niin toteaisin, että Norjan nousu Brasilian kaatajaksi johtui a) ammattilaissarjasta eli liigasta b) sattumien summasta, kultaisesta sukupolvesta. Pitkällä aikavälillä Norjan taso on Ruotsin ja Suomen välissä. Kreikkaan ja Turkkiin vertaaminen on aivan turhaa sekä väestön koon että liigojen resurssien takia.

[Viinioksa]

Kun noita muitten maitten nousuja on kommentoitu, niin toteaisin, että Norjan nousu Brasilian kaatajaksi johtui a) ammattilaissarjasta eli liigasta

Drillon huippuaikoina Norjan maajoukkue koottiin kyllä etupäässä ulkomaan ammattilaisista. Tippeligaenin nousu (pl. Rosenborg) tapahtui vasta myöhemmin. Nykyisin Norja kokoa maajoukkuerunkonsa suureksi osaksi kotimaasta. Väittäisin että se on pikemminkin heikentänyt maajoukkueen tasoa.

[Eiccu]

Nopea arvio siitä kuinka paljon tämä vaatii:
- pelaavia junioreita per ikäluokka?
- akatemioissa pelaavia per ikäluokka, sanotaan vaikka 13v. lähtien?
- ammattimaisia korkeantason junnuvalmentajia?
- akatemioita?
- kenttiä?
- jne, jne?

Kun noita muitten maitten nousuja on kommentoitu, niin toteaisin, että Norjan nousu Brasilian kaatajaksi johtui a) ammattilaissarjasta eli liigasta b) sattumien summasta, kultaisesta sukupolvesta. Pitkällä aikavälillä Norjan taso on Ruotsin ja Suomen välissä. Kreikkaan ja Turkkiin vertaaminen on aivan turhaa sekä väestön koon että liigojen resurssien takia.

En osaa nopeaa arviota tuosta heittää, mutta en usko, että mitään aivan järkyttäviä muutoksia pitäisi tehdä, että Suomi nousisi Sveitsin, Serbian, Israelin, Pohjois-Irlannin, Slovakian ja Tanskan nykytasolle muihin maihin suhteutettuna kymmenessä vuodessa.

[betluck]

Drillon huippuaikoina Norjan maajoukkue koottiin kyllä etupäässä ulkomaan ammattilaisista. Tippeligaenin nousu (pl. Rosenborg) tapahtui vasta myöhemmin. Nykyisin Norja kokoa maajoukkuerunkonsa suureksi osaksi kotimaasta. Väittäisin että se on pikemminkin heikentänyt maajoukkueen tasoa.

On kyseenalaista, olisivatko norjalaiset nousseet ammattilaisiksi ulkomaille ilman laadukasta ammattimaista liigaansa, missä kehittymisen edellytykset olivat olemassa. Se nyt on lapsellekin selvä, että jos mj-pelaajat itsessään joudutaan ottamaan sieltä niin taso on paskempi.

[Viinioksa]

On kyseenalaista, olisivatko norjalaiset nousseet ammattilaisiksi ulkomaille ilman laadukasta ammattimaista liigaansa, missä kehittymisen edellytykset olivat olemassa. Se nyt on lapsellekin selvä, että jos mj-pelaajat itsessään joudutaan ottamaan sieltä niin taso on paskempi.

Kuten sanottiin, Norjan liigan nousu ajoittuu myöhemmäksi. Maajoukkueen 90-luvun alun menestysvuosien aikana Norjan sarjassa ei ollut kuin Rosenborg ja muut puoliammattilaistasoa. Kotiliigan tasolla ei ole pahemmin merkitystä pienille maille, joiden maajoukkue kootaan ulkomailta. Jos katsotaan vaikka Suomea, niin tuskin Tainio, Eremenko, Pasanen, Moisander jne. jne. olisivat sen tasokkaampia pelaajia, vaikka Veikkausliiga olisi ammattimaisempi. Kyllä se maajoukkuetasoisten pelaajien kehitys tapahtuu ihan muualla. Ja hyvä niin: Veikkausliigasta kun ei saada huipputason ammattilaissarjaa millään ilveellä. Ei ainakaan ennen kuin maajoukkue alkaa menestyä ja nostaa koko lajin suosiota (näin päin se meni kiekossakin..).

[Callit]

En osaa nopeaa arviota tuosta heittää, mutta en usko, että mitään aivan järkyttäviä muutoksia pitäisi tehdä, että Suomi nousisi Sveitsin, Serbian, Israelin, Pohjois-Irlannin, Slovakian ja Tanskan nykytasolle muihin maihin suhteutettuna kymmenessä vuodessa.

Mistäs tällainen lista löytyi? Noistahan Serbia ja Tanska on ihan eri tasoa kuin esim. Israel ja Pohjois-Irlanti. Slovakia menee nyt ensimmäistä kertaa kisoihin, enkä osaa sanoa sen tasosta mitään. Sveitsi olisi pienenä maana erinomainen mittatikku ja malli Suomelle. Sveitsin U17-jengi pudotti juuri Saksan ja Italian MM-kisoissa. Maajengi polki pitkään paikallaan, mutta mittavat satsaukset pelaajakasvatukseen ovat tuottaneet hyvän tuloksen.

Tuohon lihavoituun kohtaan jatkan kommenttina, että jos Suomi aikoo edes yrittää kohti sitä topkymppiä, pitää muutosten olla erittäin radikaaleja. Jo Ruotsin saavuttaminen, se monien muitten lajien ikuinen mittari, vaatisi ihan hillittömät muutokset nykyiseen toimintaan. Tässä siis lähden siitä, että Ruotsi ei kuulu topkymppiin, vaikka kieltämättä lähellä onkin. Ihan kuten Tanska ja Serbiakin.

[taylor]

...
Tuohon lihavoituun kohtaan jatkan kommenttina, että jos Suomi aikoo edes yrittää kohti sitä topkymppiä, pitää muutosten olla erittäin radikaaleja. Jo Ruotsin saavuttaminen, se monien muitten lajien ikuinen mittari, vaatisi ihan hillittömät muutokset nykyiseen toimintaan. Tässä siis lähden siitä, että Ruotsi ei kuulu topkymppiin, vaikka kieltämättä lähellä onkin. Ihan kuten Tanska ja Serbiakin.

Näin on. Ja tässä ruottalaisten mittareita meille tavoitteeksi:

Mottot är: "En förening i varje by, fotboll för alla"

3.375 föreningar, en dryg miljon medlemmar (2008).
34,7% av totalantalet deltagartillfällen i RF:s kartläggning av det lokala aktivitetsstödet var fotboll
270.896 licensierade spelare varav 67.833 damer (2008)
62.247 12-14-åringar registrerade varav 23.157 flickor (2008)
Totalt 240.000 ungdomsspelare (källa SCB:s anläggningsenkät)
4.108 seniordomare varav 208 damer
8.700 fotbollslag med 104.000 spelare i Korpen
5.708 fotbollsplaner varav 3.924 gräs-, 1.384 grus- och 400 konstgräsplaner. Dessutom finns 150 "Kulan"-anläggningar.
2,4 miljoner åskådare på svensk elitfotboll 2008
Var tredje idrottsaktivitet i Sverige är fotboll!

[Metso]

En osaa nopeaa arviota tuosta heittää, mutta en usko, että mitään aivan järkyttäviä muutoksia pitäisi tehdä, että Suomi nousisi Sveitsin, Serbian, Israelin, Pohjois-Irlannin, Slovakian ja Tanskan nykytasolle muihin maihin suhteutettuna kymmenessä vuodessa.

Kuten Callitkin tuossa jo mainitsi kyseiset maat eivät kuulu mitenkään pitkällä aikavälillä euroopan top10 maihin vaikka nyt jatkoon menivätkin.

Top10 on ainakin, Espanja, Italia, Saksa, Englanti, Hollanti, Ranska, ehkä Kroatia, Turkki ja Venäjä. Ja heti noiden perässä vielä, Serbia, Ruotsi, Tsekki, Ukraina, Kreikka, jne. eli mainitsemiesi maiden ohittaminen ei vielä ole lähelläkään top10 maita. vaan jossain 15-20 parhaan joukossa.

PS. En nyt ruvennut sen syvällisemmin noita maita rankkaamaan, vaan mutulla laitoin. eivätkä ole missään järjestyksessäkään omissa ryhmissään.
 

[Eiccu]

Mistäs tällainen lista löytyi? Noistahan Serbia ja Tanska on ihan eri tasoa kuin esim. Israel ja Pohjois-Irlanti. Slovakia menee nyt ensimmäistä kertaa kisoihin, enkä osaa sanoa sen tasosta mitään. Sveitsi olisi pienenä maana erinomainen mittatikku ja malli Suomelle. Sveitsin U17-jengi pudotti juuri Saksan ja Italian MM-kisoissa. Maajengi polki pitkään paikallaan, mutta mittavat satsaukset pelaajakasvatukseen ovat tuottaneet hyvän tuloksen.

Tuohon lihavoituun kohtaan jatkan kommenttina, että jos Suomi aikoo edes yrittää kohti sitä topkymppiä, pitää muutosten olla erittäin radikaaleja. Jo Ruotsin saavuttaminen, se monien muitten lajien ikuinen mittari, vaatisi ihan hillittömät muutokset nykyiseen toimintaan. Tässä siis lähden siitä, että Ruotsi ei kuulu topkymppiin, vaikka kieltämättä lähellä onkin. Ihan kuten Tanska ja Serbiakin.

Euroopan top kympissä olemisella voi tarkoittaa montaa eri asiaa. Nuo kaikki mainitut maat ovat FIFA rankingissa 20 parhaan Eurooppalaisen maan joukossa ja sillä mittarilla mitattuna lähellä top kymppiä. Ei tuo mahdoton tavoite ole Suomelle 10 vuoden tähtäimellä. Toki se vaatii muutoksia, mutta ei välttämättä mitään järkyttävää.

FIFA rankingin hyvyydestä tason mittarina voi olla montaa eri mieltä, mutta se joka tapauksessa on jonkinlainen mittari toisin kuin mutu.

[Hullu tiedemies]

Mitenkäs se Norjan nousu aikanaan, oli melkoisen nopea? Ei ainakaan kovin kaukana ole tuosta vuosikymmenessä-puolen-välin-heikommalta-puolelta-kärkikymppiin -mallista.

Norja on ehkä se poikkeus joka vahvistaa säännön, joten seison korjattuna. Norjan menestys oli tuolloin toki maajoukkueen huikean putken ansiota, kaikilla mittareilla ei missään nimessä ollut Euroopan top kympissä. Mutta toisaalta oli parhaimmillaan FIFA rankingissa toisena. Mistähän saataisiin meille oma perseenroiskintavisionääri á la Drillo?

[Metso]

Euroopan top kympissä olemisella voi tarkoittaa montaa eri asiaa. Nuo kaikki mainitut maat ovat FIFA rankingissa 20 parhaan Eurooppalaisen maan joukossa ja sillä mittarilla mitattuna lähellä top kymppiä. Ei tuo mahdoton tavoite ole Suomelle 10 vuoden tähtäimellä. Toki se vaatii muutoksia, mutta ei välttämättä mitään järkyttävää.

FIFA rankingin hyvyydestä tason mittarina voi olla montaa eri mieltä, mutta se joka tapauksessa on jonkinlainen mittari toisin kuin mutu.

No kun ei kerran mutulla niin sitten faktalla. Eli 6 viimeisen vuoden aikana (2004-2009) FIFA ranking sijoitus kyseisillä mailla ja aina lokakuussa otettuna, ja keskiarvo näistä tuloksista. Pyöristin pyöristys sääntöjen mukaan täysille luvuille.

Sveitsi = 19
Serbia (2004-2005 Serbia & Montenegro) = 20
Israel = 20
P-Irlanti = 28
Slovakia = 25
Tanska = 16

Kuka mitenkin laskee, mutta ainakin tämä on luotettavampi mittari kuin yksittäinen otos kyseisen maan kuulumisesta euroopan top10 maihin.

[Eiccu]

No kun ei kerran mutulla niin sitten faktalla. Eli 6 viimeisen vuoden aikana (2004-2009) FIFA ranking sijoitus kyseisillä mailla ja aina lokakuussa otettuna, ja keskiarvo näistä tuloksista. Pyöristin pyöristys sääntöjen mukaan täysille luvuille.

Sveitsi = 19
Serbia (2004-2005 Serbia & Montenegro) = 20
Israel = 20
P-Irlanti = 28
Slovakia = 25
Tanska = 16

Kuka mitenkin laskee, mutta ainakin tämä on luotettavampi mittari kuin yksittäinen otos kyseisen maan kuulumisesta euroopan top10 maihin.

Miten tuo on luotettavampi? Nykyinen systeemi ottaa huomioon neljä viimeistä vuotta uusimpia tuloksia painottaen (järjestyksessä 100%, 50%, 30%, 20%), kun tuossa sinun systeemissäsi aiempien vuosien tulosten painotus kertautuu ja esimerkiksi vuosien 2004, 2005 ja 2006 vuosien tulosten painoarvo kaksinkertainen tämän vuoden tuloksiin verrattuna.

Mutta kuten sanottu, niin mittaaminen on hyvin vaikeaa. Uskallan kuitenkin väittää, että mikäli Suomi on kymmenen sakissa vuoden 2020 FIFA-rankingissa, niin Palloliitto ilmoittaa tavoitteen täyttyneen ja on tyytyväinen vaikka sijoitus olisi 15.

[Metso]

Miten tuo on luotettavampi? Nykyinen systeemi ottaa huomioon neljä viimeistä vuotta uusimpia tuloksia painottaen (järjestyksessä 100%, 50%, 30%, 20%), kun tuossa sinun systeemissäsi aiempien vuosien tulosten painotus kertautuu ja esimerkiksi vuosien 2004, 2005 ja 2006 vuosien tulosten painoarvo kaksinkertainen tämän vuoden tuloksiin verrattuna.

Mutta kuten sanottu, niin mittaaminen on hyvin vaikeaa. Uskallan kuitenkin väittää, että mikäli Suomi on kymmenen sakissa vuoden 2020 FIFA-rankingissa, niin Palloliitto ilmoittaa tavoitteen täyttyneen ja on tyytyväinen vaikka sijoitus olisi 15.

Jos on kymmenen sakissa ollaan tyytyväisiä vaikka sijoitus on 15. ??

Kuten itsekin huomaat tuosta painotuksesta tuo FIFA ranking kuvaa joukkueen nykykuntoa, ei niinkään pitkän aikavälin tasoa. Johon Suomikin on pyrkimässä, ei mihinkään noustaan hetkellisesti 2020 Top10 listalle, vaan että suomesta tulee euroopan top10 maa pysyvästi monellakin mittarilla. Ja tähän ei kyseisten maitten ohittaminen vielä mitenkään riitä, vaan ollaan lähempänä sijoja 15-20. Ja esimerkiksi jo Tanskan ohittaminen vaatii todella, todella paljon muutoksia, vaikka itse sanot, ettei se mitään hirveän järkyttävää vaadi.

[Callit]

Ei tuo mahdoton tavoite ole Suomelle 10 vuoden tähtäimellä. Toki se vaatii muutoksia, mutta ei välttämättä mitään järkyttävää.

Täätä Eicun argumentointia voi tarkastella kahdelta suunnalta.

Ensinnäkin, jos tavoitteena on saavuttaa Slovakia ja Pohjois-Irlanti, niin ehkä emme tarvitse niin hirveitä muutoksia. Mut hei oikeesti, onks tää visio nyt sitten se, että saavutetaan Poihjois-Irlanti?  Eli vedetään pysähtyneisyyden ajan lauluja 10 vuotta ja todetaan, ete hei, te käsititte tavoitteen väärin, mehän saavutettiin se.

Jos taas tavoitteena on saavuttaa se top 10, jossa tämän hetken viimeisiä maita ovat Turkki, Serbia tai Kroatia, ihan mieltymyksistä riippuen, niin TYÖMÄÄRÄ ON VALTAVA. Vai ollaanko taas siinä perusongelmassamme, että ei todellakaan tajuta, mitä futiksen huipulle pääseminen vatii yksilöltä ja liitolta.

[Eiccu]

Jos on kymmenen sakissa ollaan tyytyväisiä vaikka sijoitus on 15. ??

Nyt puhutaan Palloliitosta. Jokaisissa karsinnoissa tavoitteena on päästä kisoihin, mutta lohkon kolmossijaan ollaan tyytyväisiä.

Täätä Eicun argumentointia voi tarkastella kahdelta suunnalta.

Tässä mustavalkoisessa maailmassa tosiaan vaihtoehtoja on aina täsmälleen kaksi.

Kuten sanoin, niin paikan vakiinnuttaminen Euroopan kymmenen parhaan maan joukossa tuskin on realistista. Lähelle on kuitenkin mahdollista päästä, kuten nuo mainitsemani maat ovat osoittaneet. Totta kai se vaatii paljon töitä, ammattimaisempaa otetta junioreista lähtien ja asioiden tekemistä oikein. Tuohon suuntaan on kuitenkin koko ajan menty (esimerkiksi akatemiat löytyy lähes jokaisesta kaupungista toisin kuin 10 vuotta sitten), joten sikäli mitään suurta mullistusta ei mielestäni tarvita, ainoastaan sen, että tekemisen tasoa nostetaan.

Ryhmä selkeiden kärkimaiden takana on suuri ja tasainen. Siihen ryhmään Suomella on täysin realistiset mahdollisuudet nousta kymmenessä vuodessa ja jos se onnistuu, niin tilanteeseen voi olla tyytyväinen.